Helsinki No YS 1175

YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Helsinki 28.8.2006 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS 2004 Y 837 121 No YS 1175 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV) Jätehuoltolaitoksen Kivikon jätepalvelukeskuksen toimintaa. LUVAN HAKIJA Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV) Jätehuoltolaitos PL 521 (Opastinsilta 6 A) 00521 Helsinki LAITOS / TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Kivikon jätepalvelukeskus Osoite: Kivikonlaita 5, 00940 Helsinki Kaupunginosa 47 kortteli 47052, tontti 1 Kiinteistön omistaja: YTV Toimialatunnus: 90020 Liike ja yhteisötunnus: 0213614 7 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 2 momentin kohta 4) LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentin kohdat 12 c) ja 12 d) ASIAN VIREILLETULO Hakemus on toimitettu Uudenmaan ympäristökeskukseen 28.12.2004. MAKSU 5 880 euroa A12 121 AT20 Asemapäällikönkatu 14 PL 36, 00521 Helsinki Puh. 020 490 101 Faksi 020 490 3200 kirjaamo.uus@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/uus Stinsgatan 14 PB 36, FI 00521 Helsingfors, Finland Tfn +358 20 49 01 01 Fax +358 20 490 32 00 kirjaamo.uus@ymparisto.fi www.miljo.fi/uus

2 (22) TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupa No YS 870/15.12.1998 Kivikon jätehuoltotukikohdan siirtokuormausaseman ja jäteaseman toiminnalle sekä ongelmajätteiden keräämis, välivarastointi ja käsittelytoiminnalle. Sopimus erityisjätevesien johtamisesta Helsingin kaupungin viemäriverkkoon, 2.3.2000. Jätepalvelukeskus sijaitsee alueella, joka 17.1.2003 vahvistetussa asemakaavassa on varattu yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueeksi (ET). Jätepalvelukeskuksen länsipuolella on yleisiä tiealueita: Kivikonlaita, Lahdenväylä ja Kehä I. Jätepalvelukeskuksen koillispuolella on urheiluja virkistyspalvelujen alue (VU) ja itäpuolella erityisalue mullansekoittamoa varten (EM). Jätepalvelukeskuksen eteläpuolella on lähivirkistysalue (VL). Jätepalvelukeskuksen pohjoispuolella on teollisuusrakennusten korttelialueeksi (TT), pelastusaseman korttelialueeksi (YPA) ja lähivirkistysalueeksi (VL) kaavoitettuja alueita. Teollisuusrakennusten korttelialueella ja pelastusaseman korttelialueella ei tällä hetkellä ole kaavan mukaista toimintaa. Pelastusaseman korttelialueelle saa kaavan mukaan sijoittaa helikopterikentän. Malmin ampumarata alueen (E 1) pohjoisosaan, jätepalvelukeskuksen alueesta 0,5 km lounaaseen, on rakenteilla täyttömäki, johon loppusijoitetaan ampumarata alueelta kuorittavat ja välivarastoidut metalleilla pilaantuneet maamassat. Pilaantuneet maamassat eristetään ympäristöstä ja mäki muotoillaan ja maisemoidaan istutuksilla ympäristöön sopivaksi. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Ympäristön tila ja laatu Alueella ei ole erityisiä luontoarvoja. Laitosalueen koillis ja lounaispuolella sijaitsee Viikistä Kivikkoon ulottuva yhtenäisempi vihervyöhyke. Lähimmät suojelukohteet ovat Vanhankaupunginlahden lintuvesi, joka on Natura 2000 kohde sekä Slåttmossenin kohosuo, joka on rauhoitettu luonnonsuojelualueeksi. Molemmat alueet sijaitsevat noin kolmen kilometrin etäisyydellä laitosalueesta, Vanhankaupunginlahti lounaan suunnalla ja Slåttmossen koillisessa. Vanhankaupunginlahti on kansainvälisesti merkittävä kosteikkolinnuston suojelualue ja suurin osa alueesta kuuluu kansainväliseen kosteikkojen suojelusopimukseen eli ns. Ramsar kohteisiin. Jakomäessä sijaitseva Slåttmossenin kohosuo on Helsingin ainoa tyypillinen keidassuo.

3 (22) Maaperän tila Maanpinta on alueella tasolla +17 +24. Jätepalvelukeskuksen alue sijoittuu alueelle, jolla esiintyy hiekkavaltaisia lajittuneita maalajeja, jotka ovat kerrostuneet kallio/ moreenimäkirinteille ja niiden välisiin painanteisiin. Alavimmilla maastokohdilla hiekkavaltaisten maalajien päällä on paksuja savikerrostumia. Jätepalvelukeskus sijoittuu osittain kalliomäen päälle sekä tätä pohjois ja itäpuolella reunustavalle savikkoalueelle. Savikon syvyys alueella on 0 8 m. Jätepalvelukeskuksen alueen ei tiedetä pilaantuneen eikä tiedossa ole onnettomuuksia eikä polttoaine tai kemikaalivuotoja, joiden seurauksena maaperä olisi voinut pilaantua. Jätepalvelukeskuksen alueella ei ennen sen toiminnan alkamista ole ollut teollista toimintaa. Golder Associates Oy on toteuttanut SOL Ympäristöpalvelut Oy:n toimeksiannosta maaperän pilaantuneisuustutkimukset dieselin tankkauspaikan ympäristössä (15.11.2002) ja ongelmajätteiden vastaanottopisteen alueella (29.4.2004). Tutkimukset tehtiin SOL Ympäristöpalvelut Oy:n toiminnan loppuessa kiinteistöllä. Tutkimuksissa ei todettu ympäristö tai terveysriskiä aiheuttavia pitoisuuksia öljyhiilivetyjä tai raskasmetalleja. Dieselin tankkauspaikan kohdalla mahdollisesti tulevaisuudessa kaivettavista maa aineksista suositeltiin tutkittavan öljyhiilivetypitoisuudet kaivutyön yhteydessä. Pinta ja pohjaveden tila Toiminta ei sijoitu tärkeälle tai muulle vedenhankintakäyttöön soveltuvalle pohjavesialueelle. Lähin tärkeä I luokkaan kuuluva pohjavesialue on jätepalvelukeskuksen koillispuolella noin 1,2 km päässä sijaitseva Tattarisuon pohjavesialue (0109102). Alue kuuluu laajaan Tattarisuon Kivikon alueen pohjavesiesiintymään. Pohjaveden liike maaperässä suuntautuu pohjoisesta etelään ja se purkautuu etelään päin Vanhankaupunginlahteen kulkevaa ojaa pitkin. Oja on luonnontilassa kulkenut Kivikon alueen länsipuolta sivuten. Rakentaminen ja tiejärjestelyt ovat vaikuttaneet purkuojan nykyiseen sijaintiin. Pohjavedenpinta on havaittu helmikuussa 1987 siirtokuormausaseman itäpuolella kitkamaassa korkeudella +17,0 eli 1,3 metrin syvyydessä ja ongelmajäteaseman länsipuolella savikolla korkeudella +16,5 eli 0,5 m syvyydessä. Alue ja kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia Kivikon asuntoalue sijaitsee 500 m päässä, Kurkimäentie 17:n sekä Kurkisuontie 20:n päiväkodit noin 1 000 m päässä ja Keinutie 13:n ala aste 1 200 m päässä. Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Jätepalvelukeskuksessa käy päivittäin kuorma ja henkilöautoja yhteensä enintään noin 1 500 kpl. Sortti asemalla käyvien autojen osuus tästä on noin 1 300 autoa. Muun henkilö ja pakettiautoliikenteen määrä on noin

4 (22) 50 autoa päivässä. Kuorma autoja jätepalvelukeskuksen alueella käy päivittäin arviolta 10 kpl YTV:n toimintaan liittyen. Liikenne tulee ja lähtee Kehä I:ltä. Verrattuna Lahden moottoritien ja Kehä I:n muuhun liikenteeseen Kivikon kohdalla on jätepalvelukeskuksen liikenteen lisäkuormitus merkityksettömän pieni. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Sortti asema YTV:n jätehuoltolaitoksen Kivikon jätepalvelukeskuksessa toimivat ongelmajäteasema ja Sortti asema. Siirtokuormausasema sekä osa alueen halleista ja maa alueista on vuokrattu Kuusakoski Oy:lle. Kuusakoski Oy hakee omaa ympäristölupaa toiminnalleen alueella. Jätepalvelukeskuksen pääsääntöinen aukioloaika asukkaille on ma pe klo 7.00 21.00. Satunnaisesti toimintaa on myös muina aikoina. Sortti asema otettiin käyttöön toukokuussa vuonna 2000. Asema korvasi vanhan pienjäte erien vastaanottopisteen. Vuonna 2005 asemalla kävi 89 259 asiakasta. Kävijämäärät ja jätemäärät ovat olleet kasvussa. Sortti asema palvelee YTV:n alueen asukkaita sekä muita jätteen pienerien tuojia. Kuorma autoeriä ei oteta vastaan. Suuremmat jäte erät ohjataan suoraan hyötyjätteiden käsittelijöille tai YTV:n Espoon jätteenkäsittelykeskukseen. Asiakkaat lajittelevat tuomansa jätteet annettujen ohjeiden mukaisesti jätejakeittain lavoille ja astioihin. Täydet jätelavat ja astiat kuljetetaan kuorma autoilla edelleen hyödynnettäviksi tai loppusijoitukseen. Jätemäärät ja jätteiden vastaanotto ja välivarastointi Taulukossa 1 on esitetty Sortti asemalla vastaanotettavat jätteet ja jätemäärät, joille lupaa haetaan. Energiajätteitä ovat energiana hyödynnettäväksi kelpaavat jätemateriaalit, joita ei voida hyödyntää materiaalina (esim. likainen pahvi, likainen puu, styroksi ja muovijäte). Vastaanotettavat kotien ongelmajätteet ovat tyypillisesti esim. akkuja, jäteöljyä, maaleja, lakkoja, liimoja ja loisteputkia. Kerättävät ja varastoitavat ongelmajätemäärät on esitetty ongelmajäteaseman toiminnan kuvauksessa. Jätteiden viipymä alueella vaihtelee jätelajeittain. Seka, puu ja metallijätteet toimitetaan käsittelyyn pääsääntöisesti joka arkipäivä. Muut jäte

5 (22) lajikkeet haketettavaa risujätettä lukuun ottamatta viipyvät asemalla 2 3 päivää. Haketettu risujäte kuljetetaan alueelta 4 6 kertaa vuodessa. Taulukko 1. Sortti asemalla vastaanotettavat jätteet ja jätemäärät, joille lupaa haetaan. Jätelaji Sekajäte, ei biojätettä Jätemäärä tonnia YM 1129/2001 Vastaanotto, välivarastointi ja käsittelypaikka 8 500 20 03 01 Otetaan vastaan omille lavoilleen ja kuljetetaan kolmen lavan moduuliyhdistelmäajoneuvoilla YTV:n Espoon jätteenkäsittelykeskukseen Puu 5 000 20 01 38 Otetaan vastaan lavoille ja kuljetetaan kolmen lavan moduuliyhdistelmäajoneuvoilla luvan saaneeseen käsittelypaikkaan, hyödynnetään energiantuotannossa Metalli 2 000 20 01 40 Otetaan vastaan lavoille ja kuljetetaan luvan saaneeseen käsittelypaikkaan, hyödynnetään raaka aineena Kylmälaitteet 1 000 (20 000 kappaletta) Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltava sähkö ja elektroniikkaromu 20 01 23 Otetaan vastaan lavoille ja kuljetetaan luvan saaneeseen käsittelypaikkaan 2 000 20 01 36 Otetaan vastaan lavoille, kuljetetaan luvan saaneeseen käsittelypaikkaan Pahvi 200 20 01 01 Otetaan vastaan puristimella varustettuun jätelavaan ja kuljetetaan jatkokäsiteltäväksi, hyödynnetään raaka aineena Paperi 200 20 01 01 Otetaan vastaan pikakontteihin ja kuljetetaan luvan saaneeseen käsittelypaikkaan, hyödynnetään raakaaineena Risut 2 000 20 02 01 Otetaan vastaan varastokentälle. Haketetaan urakoitsijan toimesta ja myydään tai hyödynnetään kompostoinnin tukiaineena. Puutarhajäte 1 500 20 02 01 Otetaan vastaan varastokentälle ja toimitetaan kompostoitavaksi. Energiajäte 5 000 20 03 99 Otetaan vastaan lavoille ja kuljetetaan luvan saaneeseen käsittelypaikkaan, hyödynnetään energiantuotannossa Kartonki 100 20 01 01 Otetaan vastaan 600 litran jäteastioihin ja kuljetetaan luvan saaneeseen käsittelypaikkaan Pakkauslasi 100 20 01 02 Otetaan vastaan 1,3 m 3 jäteastioihin ja kuljetetaan luvan saaneeseen käsittelypaikkaan, hyödynnetään raaka aineena Uudelleen käytettävät tavarat vähäisiä määriä Otetaan vastaan omaan konttiinsa ja kuljetetaan kierrätyskeskukseen Kyllästetty puu 250 20 01 37* Otetaan vastaan lavoille ja kuljetetaan luvan saaneeseen käsittelypaikkaan (Demolite Oy) Ongelmajätteeksi luokiteltava sähköja elektroniikkaromu Muut ongelmajätteet 1 000 20 01 35* Otetaan vastaan lavoille ja kuljetetaan luvan saaneeseen käsittelypaikkaan 50 * Otetaan vastaan ja käsitellään muiden ongelmajätteiden mukana, ongelmajäteasemalla. Tulevan jätteen laaduntarkkailu Jätekuormat tarkastetaan alueelle saapumisen yhteydessä silmämääräisesti. Laaduntarkkailun tarkoituksena on estää Sortti asemalle kuulumattomien jätteiden tuominen alueelle. Asiakkaiden toimintaa alueella valvotaan alueella liikkuvan henkilökunnan ja valvontakameroiden avulla. Jätteiden tunnistettavuudesta on annettu tarkemmat ohjeet ympäristö ja laatujärjestelmässä.

6 (22) Ongelmajäteasema Ongelmajäteasemalla voidaan ottaa vastaan 2 000 t/a erilaisia ongelmajätteitä. Lupaa haetaan tälle jätemäärälle. Nykyisen luvan mukaan ongelmajäteasemalla on lupa ottaa vastaan 1 900 t/a ongelmajätteitä. Asema toimii lähinnä ongelmajätteiden välivarastona. Asemalle toimitetaan yrityksien ongelmajätteiden pieneriä ja kotitalouksien ongelmajätteitä. Kivikkoon vastaanotettujen ongelmajätteiden määrät ovat jo usean vuoden ajan olleet tasolla noin 1 500 tonnia, josta kotitalouksien osuus on noin 1 100 tonnia ja yritysten osuus noin 400 tonnia. Jätteiden keräys, kuljetus ja vastaanotto Ongelmajätteitä otetaan vastaan keräyspisteissä, mm. kiinteistöhuoltoyhtiöiden tiloissa sekä huoltoasemilla. Kotitalouksien lääkejätteitä ja elohopeakuumemittareita otetaan vastaan kaikissa YTV:n toiminta alueen apteekeissa. Urakoitsijoiden autot noutavat ongelmajätteet keräyspisteistä Kivikon ongelmajäteasemalle, jossa ne lajitellaan ja pakataan välivarastointia ja jatkokuljetusta varten. Lisäksi YTV:llä on käytössä kiertävä ongelmajäteauto, joka kerää kotitalouksien ongelmajätteitä Kivikon ongelmajäteasemalle. Taulukko 2. Vastaanotettavat ongelmajätteet ja jätemäärät, joille lupaa haetaan. Jäte Varastointi (t) Vastaanotto (t) YM 1129/2001 Lyijyakut 30 800 16 06 01 Maalit, liimat 10 425 20 01 27 Jäteöljy 5 200 13 02 05 Loisteputket 5 100 20 01 21 Paristot 1 60 20 01 33 Lääkkeet 2 60 20 01 32 Öljynsuodattimet 1 50 16 01 07 Liuottimet 2 50 20 01 13 Tyhjät astiat 2 50 15 01 10 Valokuvauskemikaalit 2 30 20 01 17 Öljyemulsiot 1 20 13 01 05 Hapot 0,5 10 20 01 14 Emäkset 0,5 10 20 01 15 Pesukemikaalit 1 10 20 01 29 Torjunta aineet 0,5 10 20 01 19 Sytostaatit 1 10 20 01 31 Epäorgaaniset suolat 0,5 5 06 05 07 Raskasmetallipitoiset liuokset 0,5 5 06 03 13 Elohopeapitoiset jätteet 0,2 5 20 01 21 Muut ongelmajätteet (mm. lukuisia erilaisia laboratorioreagensseja) 2 90 Yhteensä 67,7 2 000 Ongelmajätteiden lisäksi otetaan vastaan tartuntavaarallisia jätteitä, tietosuojaa vaativaa materiaalia ja muita erityisjätteitä. Ongelmajätekuljetuksissa käytetään yrityksiä, joilla on lupa kuljettaa ongelmajätteitä ja jotka ovat ilmoittautuneet alueellisen ympäristökeskuksen ylläpitämään jätetiedostoon. Keräilyautot ovat määräysten mukaisilla säiliöillä varustettuja. Vastaanotetuista ja lähtevistä ongelmajätteistä pidetään erillistä kirjanpitoa.

7 (22) Polttoaineet ja veden käyttö Muu toiminta Kerätyt ongelmajätteet toimitetaan käsiteltäviksi asianmukaisen luvan omaavalle käsittelypaikalle. Ongelmajätteiden varastointi YTV:n jätehuoltolaitos on tehnyt kemikaalilain (744/1989) 32 mukaisen ilmoituksen vaarallisten kemikaalien vähäisestä teollisesta käsittelystä ja varastoinnista 31.3.2000. Kerralla varastossa on enintään 67,7 tonnia ongelmajätteitä. Ongelmajätteiden pakkaukset on merkitty turvallisuuden ja jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellisin tiedoin ja varoituksin. Ongelmajäteasema koostuu neljästä hallista, kahdesta ulkokatoksesta sekä varastokentästä. Asemalla on lisäksi asiakkaiden vastaanottotilat ja pieni laboratorio. Sortti aseman yhteydessä on kontti, johon kotitaloudet voivat jättää ongelmajätteitä. Ongelmajätteiksi lukeutuvia kemikaalien pieneriä varastoidaan asemalla useissa eri paikoissa niiden ominaisuuksista riippuen. Ongelmajätteiden purkaminen kuljetuskalustosta ja niiden pakkaaminen kuljetuskalustoon tapahtuvat asfaltti tai betonipäällysteisellä tiiviillä pohjalla siten, että mahdollisessa vahinkotilanteessa ei aiheudu ympäristön pilaantumisvaaraa. Ongelmajätevarasto on varustettu ongelmajätteiden ja palavien nesteiden varastoinnista annettujen ohjeiden mukaan. Lajittelu ja varastointi tapahtuvat pääasiassa puolilämpimässä sisävarastossa. Varastossa on lasiseinällä erotettu toimistohuone ja neljä varsinaista varastointihuonetta. Ulkona säilytetään jäteöljykontteja. Ulkona varastoitavia ongelmajätteitä varten on erotettu tiivisasfaltilla päällystetty alue reunakorokkeella siten, että vuodon sattuessa jäte ei pääse ympäristöön. Öljyjen ja polttoaineiden käsittely ja varastointi Koneiden hydrauliikkaöljy (rypsiöljy) varastoidaan valuma altaalla varustetussa maanpäällisessä 1 000 l säiliössä. Veden käyttö Vettä kuluu saniteettivetenä ja autojen pesuihin tyypillisesti noin 24 m 3 /d. Tällä hetkellä alueella toimivat vuokralaiset pesevät hallissa autoja ja keräysastioita sekä korjaavat puisia vaihtolavoja. Vuokralaiset toimivat YTV:n ympäristöluvan puitteissa.

8 (22) Kuusakoski Oy on vuokrannut osan Kivikon jätepalvelukeskuksen alueesta ja on 11.10.2005 jättänyt ympäristölupahakemuksen Uudenmaan ympäristökeskukselle koskien Kivikon jätepalvelukeskuksen toimintoja. Kuusakoski Oy hakee lupaa mm. jätteiden kierrätystoiminnalle sekä yhdyskuntajätteen siirtokuormausaseman toiminnalle. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Toiminnan suunnittelu on perustunut taloudellisesti ja teknisesti toteuttamiskelpoisiin ratkaisuihin siten, että toiminnan ympäristövaikutuksia on tarkasteltu kokonaisuutena. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja/tai ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaisia ratkaisuja ovat: Ongelmajätteiden keräämis, lajittelu ja välivarastointitoimintaan liittyvät varo ja suojatoimenpiteet Rypsiöljyn käyttö työkoneiden hydrauliikassa Sortti aseman toiminta (esim. jätteet tiivistetään Roll Pack laitteella kuljetustarpeen minimoimiseksi). YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin Päästöt ilmaan Sosiaalitilojen jätevedet ja pesuvedet johdetaan yleiseen viemäriin Helsingin Veden kanssa tehdyn liittymissopimuksen ehtoja noudattaen. Viemäriin johdettavien vesien määräksi arvioidaan 24 m 3 /d. Ongelmajäteaseman pihan sadevedet johdetaan viemäriin erityisjätevesien johtamissopimuksen mukaisesti. Kentältä valumat johdetaan venttiili/öljynerotus /näytteenottokaivon kautta jätevesiviemäriin. Vesissä on havaittu pieniä pitoisuuksia öljyjä ja liuotinaineita, 0,1 10 % rajaarvosta. Erityisjätevesien määrä on arviolta 1 000 m 3 /a. Ongelmajäteaseman katoksesta valumat johdetaan 3 m 3 umpikaivoon. Sortti aseman kentän toiminta ei ole likaavaa. Sadevedet johdetaan lietepesällisen kaivon kautta maastoon avo ojaan. Katoksesta jätevedet johdetaan 3 m 3 umpikaivoon. Osalla kentästä on varauduttu likaavaan toimintaan, jolta alueelta jätevedet johdetaan umpikaivoon. Umpikaivo tyhjennetään tarvittaessa. Hulevedet johdetaan maastoon. Kohteista, joissa hulevesiin voi päästä vähäisiä määriä öljyä tai polttoaineita, johdetaan maastoon hiekan ja öljynerottimen kautta. Hulevesiä ei tarkkailla. Toiminnasta ei aiheudu päästöjä maastoon. Toiminnasta ei aiheudu merkittäviä päästöjä ilmaan. Päästöjä aiheuttaa lähinnä liikenne ja erityisesti autojen tyhjäkäynti.

9 (22) Melu ja tärinä Jätteiden kuormaus ja kuljetus hoidetaan siten, ettei siitä aiheudu ympäristölle merkittäviä meluhaittoja. Melua aiheuttava toiminta ajoittuu arkisin pääsääntöisesti klo 7.00 21.00 väliselle ajalle (lähinnä liikenteestä ja konttien siirtelystä aiheutuvaa melua). Jätepalvelukeskuksen toiminnasta aiheutuvaa melua ei ole mitattu. Melun ei kuitenkaan arvioida ylittävän lähimmässä asutuksessa ekvivalenttitasoa 55 db klo 7.00 22.00 eikä ekvivalenttitasoa 50 db klo 22.00 7.00. Naapurikiinteistöjen toiminnoista (Kehä I, Lahdenväylä, murskaamo ja mullansekoitusalue) syntyvän melun arvioidaan peittävän alleen jätepalvelukeskuksesta aiheutuvan melun. Eniten melua aiheuttavaksi toiminnoksi arvioidaan 4 6 kertaa vuodessa toteutettava risujen haketus. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Jätepalvelukeskuksen omassa toiminnassa syntyvät jätemäärät ja jätteen vastaanottajat vuonna 2003 on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Jätepalvelukeskuksen omassa toiminnassa syntyvät jätemäärät ja jätteen vastaanottajat vuonna 2003. Jäte Jätemäärä (t) YM 1129/2001 Vastaanottaja Hiekanerotuskaivojäte ja Sorttiaseman 15 13 05 01 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus umpikaivoliete Öljynerotuskaivojäte ja ongelmajäteaseman 10 13 05 01 Ekokem Oy umpikaivoliete Paperi 0,15 15 01 01 Paperinkeräys Oy Sekajäte 2 20 03 01 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus Päästöt maaperään (estäminen) Toiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään tai pohjaveteen. Maaperän pilaantuneisuustutkimuksissa ei todettu ympäristö tai terveysriskiä aiheuttavia pitoisuuksia öljyhiilivetyjä tai raskasmetalleja. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Ilmaan, maaperään tai pohjaveteen ei pääse päästöjä, joilla olisi merkittäviä vaikutuksia viihtyvyyteen tai ihmisten terveyteen, luonnonsuojelualueisiin tai rakennettuun ympäristöön. Jätepalvelukeskuksen alueella ja sen lähiympäristössä ehkäistään jatkuvasti roskaantumista. Jätehuoltomääräyksissä edellytetään jätekuormien peittämistä niin, ettei niistä pääse kuljetuksen aikana roskia ympäristöön. Puhtaanapidosta vastaava urakoitsija kerää ympäristöön levinneet roskat tarpeen mukaan. Haitta eläimistä jyrsijöitä torjutaan torjuntaohjelman mukaisesti.

10 (22) Pölyämistä ehkäisevät päällystetyt liikennealueet. Hajuhaittojen syntyä ehkäisevät peitetyt lavat tai umpikontit ja jätteiden riittävän lyhyt viipymä jätepalvelukeskuksen alueella. Toiminnasta ei aiheudu myöskään ympäröivän asutuksen kannalta haitallista melua tai tärinävaikutuksia. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Päästötarkkailu Vaikutustarkkailu Raportointi Laadunvarmennus Sortti asemalla hoitohenkilökunta pitää jätteenvastaanotosta kirjaa (ATK pohjainen järjestelmä). Käyttöpäiväkirjaan merkitään mm. asemalle tuodut jätteet ja toimitusajankohdat. Sortti asemalla tilastoidaan hyötykäyttöön tai loppusijoitukseen menevien jätteiden määrät jätelajeittain. Ongelmajätteistä pidetään lisäksi erillistä kirjanpitoa, jossa ilmenee vastaanotettujen jätteiden määrä, laatu, vastaanottopäivä, ongelmajätteen luovuttaja, välivarastointimäärä ja edelleen toimittaminen. Jätepalvelukeskuksessa suoritettavasta kuljetuskaluston sekä muiden laitteiden huoltotoiminnasta muodostuvista ongelmajätteistä pidetään kirjaa. Öljynerotuskaivojen tarkkailusta ja tyhjennyksistä pidetään kirjaa. Jätepalvelukeskuksessa pidetään kirjaa poikkeuksellisista tilanteista toiminnassa. Erityisjätevesisopimuksen mukaisesti ongelmajäteaseman pihan sadevesiä tarkkaillaan neljä kertaa vuodessa; huhti, kesä, syys ja marraskuussa. Vesinäytteistä tutkitaan mineraaliöljypitoisuus ja VOC yhdisteet (15 yhdistettä). Toiminnan vaikutukset arvioidaan merkityksettömän pieniksi. Täten vaikutustarkkailulle ei arvioida oleva tarvetta. Tarkkailutiedot toimitetaan Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. Ympäristö ja laatuasioiden hallintaa toteutetaan järjestelmällisesti jätehuollon toiminnassa ja palveluissa. Jätehuollon toiminnan tärkein päämäärä on turvata pääkaupunkiseudun jätehuolto siten, että minimoidaan jätteiden haitalliset terveys ja ympäristövaikutukset ja varmistetaan

11 (22) seudun säilyminen viihtyisänä kaupunkialueena. Ensisijaisena tavoitteena on syntyvän jätteen määrän vähentäminen. Ympäristö ja laatuasioiden hallintajärjestelmä täyttää standardien ISO 14001 ja ISO 9001 mukaiset vaatimukset. Sertifikaatit myönnettiin vuonna 1997 (ISO 14001) ja 1999 (ISO 9002). Vuonna 2003 myönnettiin uudistetun laatustandardin mukainen (ISO 9001:2000) sertifikaatti. Järjestelmät on auditoitu viimeksi 24.11.2004. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Jätepalvelukeskuksessa on toteutettu vaaran arviointi ja turvallisuusselvitys vuonna 1999. Vaaranarvioinnin tavoitteena oli kartoittaa kaikki alueella ilmenevät vaaratilanteet, jotka saattavat johtaa vakavaan onnettomuuteen, sekä tarvittaessa kehittää keinoja tai muuttaa toimintoja sellaisiksi, että onnettomuudet voidaan välttää tai niiden henkilöstölle, asiakkaille, omaisuudelle tai ympäristölle aiheuttamat vahingot voidaan minimoida. Tavoitteet tarkistetaan vähintään kerran vuodessa tai mikäli olosuhteissa tapahtuu oleellisia muutoksia. Mahdollisia eri vaaratilanteita voivat aiheuttaa: sekajätteen joukossa olevat ongelmajätteet käsittely, kuljetus, tai säilytysastioiden rikkoutumiset erilaisten ongelmajätteiden sekoittuminen luvattomat ongelmajätetoimitukset tulipalot ulkopuoliset tunkeilijat lentokoneen tippuminen. Suurimman vaaralähteen muodostaa erilaisten ongelmajätteiden lajitteluja välivarastointitoiminta eri kohteissa. Kemikaalipäästö ympäristöön ei normaalitoiminnan aikana ole mahdollista. Ongelmajätteet, joista voi tapahtua vuotoja, sijoitetaan tiiviisiin keräysastioihin ja ongelmajätekontti varustetaan kaksoispohjalla, jolloin vuotojen pääsy ympäristöön estetään. Onnettomuustilanteessa viemäriin saattaa päästä jonkin verran kemikaaleja, mutta vain laajamittaisessa vahingossa. Normaalissa toiminnassa ei voi tapahtua kemiallisia reaktioita. Vahinkojen ja onnettomuuksien varalle on laitoksella aina riittävä määrä imeyttämismateriaalia ja astioita kerätylle aineelle. Palontorjuntaa varten alueella on saatavilla alkusammutusvälineistöä ja sammutusvettä. Henkilökuntaa koulutetaan toimimaan oikein palotilanteissa. Ongelmajäteasemarakennuksessa on palosuojauksena savu ja lämpöilmaisimet. Vastaanotto ja lajitteluhallissa on lisäksi CO 2 palosuojaus. Sammutusvedet voidaan tarvittaessa ohjata jätevesiviemäriin.

12 (22) Vahingon sattuessa ryhdytään viipymättä tarvittaviin toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi sekä tapahtuman toistumisen estämiseksi. Tapahtuneesta vahingosta ilmoitetaan viipymättä Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Uudenmaan ympäristökeskus on tiedottanut asian vireille tulosta kuuluttamalla lupahakemuksesta ilmoitustaulullaan ja Helsingin kaupungin ilmoitustaululla 7.2.2005 8.3.2005. Lupahakemuksesta on annettu erikseen tieto tiedossa oleville asianosaisille. Asiakirjat ovat olleet kuulutuksen ajan nähtävillä Helsingin kaupungin ympäristökeskuksessa ja Uudenmaan ympäristökeskuksessa. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Lausunnot Muistutukset ja mielipiteet Hakijan kuuleminen ja vastine Kivikon alueella tehtiin Kuusakoski Oy:n lupahakemuksen johdosta tarkastuskäynti 19.5.2005. Tarkastuskäynnin muistio on liitetty asiapapereihin. Lupahakemuksesta on pyydetty lausunto Etelä Suomen lääninhallitukselta, Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Helsingin kaupunginhallitukselta. Helsingin kaupungin ympäristölautakunta puoltaa 1.3.2005 päivätyssä lausunnossaan hakemuksen hyväksymistä. Ympäristölautakunta kuitenkin huomauttaa, että hakemuksen käsittelyssä on syytä painottaa ongelmajätteiden turvalliseen varastointiin liittyviä seikkoja. Helsingin kaupunginhallitus ilmoittaa 7.3.2005 päivätyssä lausunnossaan, että kaupungilla ei ole huomautettavaa hakemuksesta. Etelä Suomen läänihallitus ilmoitti 17.6.2005, että he eivät käytä mahdollisuuttaan antaa lausuntoa hakemuksesta. Hakemuksesta ei jätetty yhtään muistutusta tai mielipidettä. Luvan hakijalle on 8.3.2006 päivätyllä kirjeellä No YS 392 varattu tilaisuus esittää vastineensa annetuista lausunnoista. Hakija ei ole toimittanut vastinetta.

13 (22) VIRANOMAISEN RATKAISU Ratkaisu Uudenmaan ympäristökeskus myöntää YTV:n Kivikon jätepalvelukeskuksen toiminnalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Helsingin kaupungin ympäristölautakunnan huomautus ongelmajätteiden säilyttämisestä on otettu huomioon määräyksessä 7. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Jätteiden vastaanotto (YSL 43, 45, JL 3, 6, 9, 15, JA 3 a, YMA 1129/2001) 1. Sortti asemalla saa ottaa vastaan, lajitella ja varastoida seuraavia jätejakeita: sekajäte, ei biojätettä (20 03 01), puu (20 01 38), metalli (20 01 40), kylmälaitteet (20 01 23), tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltava sähkö ja elektroniikkaromu (20 01 36), pahvi (20 01 01), paperi (20 01 01), risut (20 02 01), puutarhajäte (20 02 01), energiajäte (20 03 99), kartonki (20 01 01), pakkauslasi (20 01 02), kyllästetty puu (20 01 37*), ongelmajätteeksi luokiteltava sähkö ja elektroniikkaromu (20 01 35*) sekä vähäisiä määriä uudelleen käytettäviä tavaroita, yhteensä noin 30 000 tonnia vuodessa. 2. Ongelmajäteasemalla saa ottaa vastaan, lajitella ja varastoida etupäässä kotitalouksissa muodostuneita ongelmajätteitä kuten: lyijyakut (16 06 01), maalit, liimat (20 01 27), jäteöljy (13 02 05), loisteputket (20 01 21), paristot (20 01 33), lääkkeet (20 01 32), öljynsuodattimet (16 01 07), liuottimet (20 01 13), tyhjät astiat (15 01 10), valokuvauskemikaalit (20 01 17), öljyemulsiot (13 01 05), hapot (20 01 14), emäkset (20 01 15), pesukemikaalit (20 01 29), torjunta aineet (20 01 19), sytostaatit (20 01 31), epäorgaaniset suolat (06 05 07), raskasmetallipitoiset liuokset (06 03 13) ja elohopeapitoiset jätteet (20 01 21) ja muut ongelmajätteet (mm. erilaisia laboratorioreagensseja), yhteensä noin 2 000 tonnia vuodessa. Ongelmajäteasemalla saa kerralla varastossa olla enintään noin 70 tonnia ongelmajätteitä. 3. Jätepalvelukeskuksella ei saa ottaa vastaan erilliskerättyä biojätettä tai siihen verrattavaa jätettä. Mikäli laitokselle tuodaan jätettä, jonka vastaanottoa ei ole sallittu, on jäte viipymättä toimitettava käsittelypaikkaan tai laitokseen, jonka ympäristöluvassa ko. jätteen vastaanotto on hyväksytty, tai jäte on palautettava sen haltijalle.

14 (22) Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen (YSL 43, 45, JL 4, 6, 19, 20, JA 7, 8, 15, VNp 659/1996, VNp 101/1997) 4. Jätepalvelukeskukselle toimitetut ja toiminnassa muodostuvat jätteet on lajiteltava ja säilytettävä toisistaan erillään. 5. Sellainen vastaanotettu tai käsitelty jätemateriaali, josta saattaa valua tai sateen mukana irrota öljyä tai muita ongelmajätteitä, on kaikissa eri toiminnan vaiheissa käsiteltävä ja varastoitava katetussa tilassa ja tiiviillä, nesteitä läpäisemättömällä alustalla, joka on ympäröity reunakorokkein tai muotoiltu siten, että mahdolliset nestevuodot saadaan kerättyä talteen. 6. Hyötykäyttöön kelpaavat jätejakeet on pidettävä erillään toisistaan käsittelyn kaikissa vaiheissa. Jätteet on pyrittävä ensisijaisesti toimittamaan kohteeseen, jossa hyödynnetään jätteen sisältämä aine, ja toissijaisesti kohteeseen, jossa hyödynnetään sen sisältämä energia. 7. Jätepalvelukeskuksella vastaanotetut ja toiminnassa muodostuneet ongelmajätteet on varastoitava siten, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle. Erilaiset ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan ja jätteet on ryhmiteltävä ja merkittävä ominaisuuksiensa mukaan. Nestemäisessä muodossa olevat ongelmajätteet on varastoitava tiiviillä ja reunakorokkein varustetulla alustalla siten, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle. Ongelmajätteiden pääsy maaperään tai viemäriin on estettävä. Ongelmajätteet on toimitettava laitokseen, jonka ympäristöluvassa tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty. Ongelmajätteitä luovutettaessa on jätteiden siirrosta laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenevät ongelmajätteiden tiedot valtioneuvoston päätöksen 659/1996 mukaisesti. 8. Jätteiden edelleen toimittaminen on tapahduttava jätepalvelukeskuksen toimintaan verrattuna riittävän usein. 9. Jätteet on kuljetettava siten, ettei niitä kuljetuksen aikana pääse leviämään ympäristöön. Jätteiden kuljettamisessa on käytettävä yrityksiä, joilla on alueellisen ympäristökeskuksen päätös jätetiedostoon merkitsemisestä. Jätteet on toimitettava laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen vastaanotto. Päästöt ilmaan (YSL 43, 45, JL 4, 6, JA 8, NaapL 17 ) 10. Jätteiden ja muiden materiaalien käsittely on suunniteltava ja toteuttaa siten, että toiminnasta ei aiheudu haju ja pölyhaittoja ympäristölle.

15 (22) Päästöt vesiin ja viemäriin (YSL 43, 45, JL 6, JA 8 ) 11. Vaarallisia aineita tai osia sisältävien jätteiden ja muiden materiaalien käsittely ja varastointipaikoilta on mahdolliset nestevuodot johdettava umpikaivoon tai viemäriin vesihuoltolaitoksen kanssa tehdyn erityisjätevesisopimuksen mukaisesti. Käsittely ja varastointialueitten ulkopuoliset, laitoksen toimintaan muuten liittyvät alueet, kuten alueet, joilla liikennöidään, on pinnoitettava nesteenpitävästi. Hallitsematon vesien virtaaminen kyseisiltä alueilta maastoon tai vesistöön on estettävä reunakorokkein tai muilla rakenteellisilla järjestelyillä. Pinnoitettujen alueiden kuntoa, kuten halkeilua, painumista ja lohkeilua, on tarkkailtava säännöllisesti ja havaitut viat korjattava välittömästi. Öljynerotuskaivot on mitoitettava siten, ettei häiriötilanteissakaan öljyä eikä ympäristölle haitallisia aineita pääse sade ja hulevesien mukana ympäristöön. Öljynerotuskaivot on varustettava hälyttävällä öljynilmaisimella. Melu (YSL 43, NaapL 17 ) 12. Laitoksen toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmillä asunto ja yleisten rakennusten alueilla päivällä klo 7 22 ekvivalenttimelutasoa 55 db(l Aeq ) eikä yöllä klo 22 7 ekvivalenttimelutasoa 50 db(l Aeq ). Muut toimet, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja (YSL 43, 45, JL 4, 6, JA 8, 10, NaapL 17 ) 13. Laitosalueen yleisestä siisteydestä on huolehdittava. Laitoksen toiminta, mukaan lukien laitosalueella tapahtuva liikennöinti, piha alueiden puhtaanapito sekä raaka aineiden, kemikaalien, polttoaineiden, tuotteiden, tuotannossa muodostuvien jätteiden ja ongelmajätteiden sekä edelleen toimitettavaksi vastaanotettujen jätteiden ja ongelmajätteiden varastointi ja käsittely, on toteutettava asianmukaisesti siten, ettei toiminnasta aiheudu maiseman rumentumista, epäsiisteyttä tai ympäristön roskaantumista eikä pilaantumisvaaraa maaperälle, pinta ja pohjavesien pilaantumista, pölyhaittoja laitosalueen ulkopuolella eikä muuta haittaa ympäristölle. 14. Laitosalue on aidattava niin, ettei toiminnasta aiheudu vaaraa ulkopuolisille ja että estetään ympäristön roskaantuminen. Aita on pidettävä kunnossa. 15. Jätepalvelukeskuksen asianmukaista hoitoa, käyttöä ja niihin liittyvää toiminnan tarkkailua varten on määrättävä näistä tehtävistä vastuussa oleva vastaava hoitaja. Vastaavan hoitajan nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Mikäli

16 (22) vastaavan hoitajan nimi ja/tai yhteystiedot muuttuvat, on muutos saatettava viipymättä tiedoksi edellä mainituille viranomaisille. 16. Ympäristölupapäätös on toimitettava tiedoksi yrityksille ja henkilöille, jotka toimivat laitosalueella. Ympäristöluvan saajan on huolehdittava henkilökuntansa jätehuoltokoulutuksen järjestämisestä sekä riittävän tiedon antamisesta jätteen toimittajalle, kuljettajalle ja muille sidosryhmille. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet (YSL 7, 8, 43, 46, 62, JL 6, YSA 30 ) 17. Vahinko ja onnettomuustilanteiden, kuten erilaisten neste ja polttoainevuotojen, varalle on laitosalueella oltava riittävä määrä imeytysmateriaalia aina saatavilla. Vuotoina ympäristöön päässeet ongelmajätteet, polttoaineet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen. 18. Häiriötilanteissa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä, on viivytyksettä ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen estämiseksi, päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Kyseisistä tilanteista on ilmoitettava viivytyksettä Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnan lopettaminen (YSL 43, 45 ) 19. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, ilmansuojelua, maaperänsuojelua, pohjavesien suojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. Tarkkailu ja raportointimääräykset Raportointi (YSL 43, 46, JL 51, 52 ) 20. Luvan saajan on pidettävä kirjaa: vastaanotetuista ja omassa toiminnassa muodostuneista jätteistä, niiden määrästä, laadusta, alkuperästä, varastoinnista ja edelleen toimittamisesta, sekä ongelmajätteiden siirtoasiakirjoista öljynerotuskaivojen ja umpikaivojen tarkkailusta ja tyhjennyksistä poikkeuksellisista tilanteista varastossa olevien ongelma ja muiden jätemateriaalien määristä ja laadusta toimintavuoden lopussa. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaisille.

17 (22) Yhteenveto edellisen vuoden toimintaa koskevasta kirjanpidosta on toimitettava vuosittain maaliskuun loppuun mennessä Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että edellä mainitut lupamääräykset ovat tarpeen, jotta YTV:n Kivikon jätepalvelukeskuksen toiminta täyttää ympäristönsuojelulaissa ja jätelaissa sekä niiden nojalla annetuissa asetuksissa mainitunlaiselle toiminnalle asetetut vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Luvan myöntämisen edellytykset Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että laitoksen toiminnasta, edellä asetetut lupamääräykset huomioon ottaen, ei aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski. Lupamääräysten perustelut Yleiset perustelut Lupamääräyksiä annettaessa on ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien määräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Alue soveltuu hyvin jätehuollon toiminnoille ja on kaavoitettu kyseistä toimintaa varten. Toimintaa harjoitetaan aidatun alueen sisäpuolella ja alueen siisteydestä huolehditaan. Jätteet otetaan vastaan ja varastoidaan asianmukaisesti ja toimitetaan edelleen hyödynnettäväksi ja käsiteltäväksi säännöllisesti. Toimittaessa tämän ympäristöluvan mukaisesti voidaan toiminnan katsoa edustavan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa.

18 (22) Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarvittavat määräykset päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöjen sijainnista, jätteistä ja niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä, toimista häiriö ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä ja muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. Ympäristönsuojelulain 45 :n mukaan jätteen laitos tai ammattimaista hyödyntämistä tai käsittelyä koskeva lupa voidaan rajoittaa tietynlaisen jätteen hyödyntämiseen tai käsittelyyn. (Määräykset 1. ja 2.) Jos laitokselle tuodaan jätettä, jonka vastaanottoa ei ole hyväksytty ympäristöluvassa, on luvan saaja jätelain 15 :n perusteella velvollinen, jos kuormaa ei jätelain 9 :n perusteella palauteta takaisin, toimittamaan jätteen asianmukaiseen käsittelypaikkaan. (Määräys 3.) Jätelain 4 :n ja 6 :n mukaan jätehuolto on järjestettävä siten, ettei jätteistä tai jätehuollosta aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Romu tai muu materiaali, josta voi valua tai sadevesi liottaa öljyä tai muuta ongelmajätettä, on varastoitava katetussa tilassa nesteitä läpäisemättömällä tiivispohjaisella alustalla. (Määräykset 4. ja 5.) Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti sen sisältämä energia. Laitoksen toiminnasta muodostuvien jätteiden lajittelu ja varastointi jätejakeittain mahdollistaa jätteen sisältämän aineen hyötykäytön. (Määräys 6.) Valtioneuvoston päätöksessä (659/1996) ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä annetaan määräykset jätteen tuojan velvollisuuksista laatia siirtoasiakirja ja siinä tarvittavista tiedoista. Siirtoasiakirja tulee olla mukana ongelmajätteitä kuljetettaessa. Siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. Ongelmajätteiden asianmukainen hävittäminen edellyttää niiden käsittelyä paikassa tai laitoksessa, jolla on ongelmajätteiden hyödyntämiseen tai käsittelyyn lupa. Jätelain 6 :n nojalla ongelmajätteen tuottaja ja kuljettaja ovat vastuussa siitä, että ongelmajätteet kuljetetaan lain mukaiseen paikkaan.(määräys 7. ) Jätteiden kuljettaminen ja käsittely on suoritettava siten, ettei niistä aiheudu haittaa terveydelle eikä ympäristölle. Jäteasetuksen 7 :n mukaan jätteiden kuljetus on järjestettävä siten, että siitä aiheutuvat melu ja muut häiriöt ympäristölle jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Jätelain 19 :ssä

19 (22) kielletään roskaaminen ja lain 20 :n mukaan roskaaja on velvollinen puhdistamaan roskaantuneen alueen. (Määräykset 8. ja 9.) Ulkosalla tapahtuvista käsittelytoiminnoista sekä ajoneuvo ja työkoneliikenteestä aiheutuu jonkin verran pölyämistä. Ulkosalla tapahtuvat toiminnot ovat lisäksi alttiina tuulelle, joten laitosalueen ulkopuolelle aiheutuvan pölyämisen estämiseksi on tarpeen huolehtia laitosalueen siisteydestä sekä järjestää tuotannolliset toiminnot, materiaalien varastointi ja laitosalueella tapahtuva liikennöinti asianmukaisesti. (Määräys 10.) Ongelmajätteiden joutuminen maaperään, pinta tai pohjavesiin saattaa aiheuttaa veden laadun heikkenemistä niin, että sen käyttö aiheuttaa terveydellistä haittaa ja vaaraa sekä haittaa ympäristölle. Vaarallisia aineita sisältävien jätevesien johtaminen puhdistamolle ilman vesilaitoksen lupaa saattaa aiheuttaa vaurioita viemäriverkolle tai haittaa puhdistamon toiminnalle tai puhdistamolietteen hyötykäytölle. Ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. (Määräys 11.) Valtioneuvoston päätöksessä melutason ohjearvoista N:o 993/1992 on asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A painotetun ekvivalenttitason päiväohjearvoa (klo 7 22) 55 db(l Aeq ) eikä yöohjearvoa (klo 22 7) 50 db(l Aeq ). (Määräys 12.) Jäteasetuksen 8 :n mukaan jätteiden hyödyntämis ja käsittelypaikka on suunniteltava, perustettava, rakennettava ja hoidettava siten, ettei siitä eikä sen käytöstä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Laitoksen on oltava sellainen ja sitä on hoidettava siten, ettei siitä aiheudu haju tai meluhaittaa eikä maaperän pilaantumista, pinta ja pohjavesien pilaantumista, ympäristön roskaantumista tai muuta siihen rinnastettavaa kyseiselle laitokselle ominaista haittaa. Ulkosalla tapahtuvat toiminnot ovat alttiina tuulelle ja sateelle, joten roskaantumisen, maaperän pilaantumisen, laitosalueen ulkopuolelle aiheutuvan pölyämisen ja ympäristölle aiheutuvan muun haitan estämiseksi on tarpeen huolehtia laitosalueen siisteydestä sekä järjestää tuotannolliset toiminnot, materiaalien varastointi ja laitosalueella tapahtuva liikennöinti asianmukaisesti. (Määräykset 13. 14.) Jäteasetuksen 10 :n mukaan jätteiden käsittelypaikan asianmukaista hoitoa, käyttöä, käytöstä poistamista ja niihin liittyvää toiminnan tarkkailua varten on käsittelypaikan pitäjän määrättävä näistä tehtävistä vastuussa oleva käsittelypaikan vastaava hoitaja. (Määräys 15.) Henkilökunnan kouluttaminen sekä riittävän tiedon antaminen jätteen toimittajalle, kuljettajalle ja muille sidosryhmille on tärkeää ympäristönsuojelun edistämiseksi ja jätehuollon toteuttamiseksi. (Määräys 16.)

20 (22) Häiriö ja muita poikkeuksellisia tilanteita koskevat määräykset ovat tarpeen päästöjen minimoimiseksi ja valvonnan toteuttamiseksi. (Määräykset 17. ja 18.) Hyvissä ajoin ennen toiminnan lopettamista on tarpeen esittää suunnitelma toiminnan lopettamiseen liittyvistä ympäristönsuojelutoimista, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä sekä tarkkailun järjestämisestä. (Määräys 19.) Tarkkailua, kirjanpitoa ja raportointia koskevat määräykset ovat tarpeen valvonnan ja tarkkailun toteuttamiseksi. (Määräys 20.) Uudenmaan ympäristökeskus on samanaikaisesti myöntänyt ympäristöluvan Kuusakoski Oy:n Kivikon palvelupisteelle No YS 1174 28.8.2006. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen ja muuttamiseen on oltava lupa. (YSL 28 ) Lupamääräysten tarkistaminen Korvattava päätös Asetuksen noudattaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä viimeistään 31.12.2012. (YSL 55 ) Tällä päätöksellä korvataan Uudenmaan ympäristökeskuksen antama päätös: No YS 870/15.12.1998 muulta kuin siirtokuormausasemaa koskevalta osalta. Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56, YSA 19 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus Tämä päätös on lainvoimainen 31. päivänä päätöksen antamisesta antamispäivää lukuun ottamatta, mikäli päätöksestä ei valiteta. (YSL 100 )

21 (22) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 28, 38, 41, 42, 43, 45, 54, 55, 56, 96, 97, 100 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 6, 19, 21, 30 Jätelaki (1072/1993) 3, 4, 5, 6, 8, 9, 15, 19, 20, 51, 52 Jäteasetus (1390/1993) 3 a, 5, 6, 7, 8, 10 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) Valtioneuvoston päätös öljyjätehuollosta (101/1997) Ympäristöminiteriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullista suoritteista (1237/2003) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 5 880 euroa. Ympäristöluvan maksu määräytyy ympäristöministeriön asetuksessa (1237/2003) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista olevan maksutaulukon mukaisesti. Taulukon mukaan laitoksen tai paikan, jossa hyödynnetään tai käsitellään jätettä vähintään 5 000 tonnia vuodessa, ympäristölupa maksaa 3 920 euroa. Laitoksen tai paikan, jossa hyödynnetään tai käsitellään muualla kuin siellä syntyneitä ongelmajätteitä, ympäristölupa maksaa 3 920 euroa. Useiden toimintojen lupa asian lupakäsittelystä peritään maksu siten, että korkeampaan maksuluokkaan kuuluvan toiminnan käsittelymaksuun lisätään muiden toimintojen osuutena 50 prosenttia näiden toimintojen maksuista. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV) Jätehuoltolaitos PL 521 (Opastinsilta 6 A) 00521 Helsinki Tiedoksi Tieto päätöksestä Helsingin kaupungin ympäristölautakunta Helsingin kaupunginhallitus Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Senaatti kiinteistöt

22 (22) Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Uudenmaan ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Helsingin kaupungin ilmoitustaululla ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti sekä ilmoittamalla vähintään yhdessä paikkakunnalla ilmestyvässä sanomalehdessä. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. (YSL 96 ) Valitusoikeus lupapäätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. (YSL 97 ) Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristöinsinööri Hannele Kärkinen Ympäristöinsinööri Peter Anton LIITTEET Valitusosoitus