Aikuisten maahanmuuttajien itsenäisen opiskelun tuki ja eriyttämisen apu: www.kotisuomessa.fi



Samankaltaiset tiedostot
Saksan sanastopainotteinen kurssi. Helsingin yliopiston kielikeskus, syksy 2007, Seppo Sainio

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine

ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA

Kielet. Professori Ritva Kantelinen Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto

Autenttinen oppiminen vieraan kielen opetuksessa. Pia Bärlund Jyväskylän yliopisto, Opettajankoulutuslaitos

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja Hämeenlinna

Tutkimuksen taustaa (1)

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2018 Päivi Paukku & Jenni Laine Centre for Language and Communication Studies

SCIENTIX - LUMA-opettajien. uusia ideoita opetukseen. M ij P ll i. Maija Pollari LUMA-keskus Suomi MAOL-kevätkoulutuspäivä 18.4.

Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Kohtaamisia ja rajanylityksiä: uusimuotoiset viestintä- ja kieliopinnot. PedaForum2016 Juha Jalkanen, FT Peppi Taalas, FT

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Mä oon vaan halunnu olla siinä kampaajakuplassa Opintopolku amiksesta korkeakouluun opiskelijoiden kokemuksia ohjauksesta ja opinnoista

Oppisopimuskoulutuksen hyödyt ja haasteet työnantajan näkökulmasta

Blended Learning ja sen hyödyntäminen avoimen yliopistoopetuksen. Blended learning & tulevaisuuden menestystekijät

Koulun kielikasvatus S2- näkökulmasta Kielikasvatusfoorumi Finlandia-talo Jyrki Kalliokoski

Ostoskassit pullollaan miten kehittää

Opettajan pedagoginen ajattelu

Sulautuva, aktivoiva opetus

Kuluttajien luottamusmaailma

LAAJAVUOREN KOULUN. SAKSANKIELINEN OPETUS CLIL-OPETUS (Content and Language Integrated. Learning=SISÄLLÖN JA KIELEN YHDISTÄVÄ OPETUS Sirpa Rönkä

Aikuisten maahanmuuttajien ohjauksen erityispiirteet ammatillisessa koulutuksessa. Katarzyna Kärkkäinen, Jyväskylän yliopisto Oulu, 22.3.

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9

Pedagoginen viitekehys ohjaamassa kielikeskuksen kielija viestintäkoulutusta

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma

Päiväkotilasten käsityksiä kieltenoppimisesta

Päiväkotilasten käsityksiä kieltenoppimisesta

Information on Finnish Courses Autumn Semester 2017 Jenni Laine & Päivi Paukku Centre for Language and Communication Studies

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN

3. Tutkimuspaketti: Mobiili sisällöntuotanto

Onnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa

Teknologinen muutos ja yliopistojen tulevaisuus. Tievie-seminaari Helsinki Antti Auer

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS

AUTENTTISUUS KIELTEN OPETUKSESSA

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

Lokikirjojen käyttö arviointimenetelmänä

Suomea toisena kielenä oppivat lapset, vuorovaikutus ja kielitaito

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

Verkkokoulutus ja uuden oppimiskulttuurin luominen. TieVie-kouluttajakoulutus Helsinki Pirjo Ståhle

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä

Eriarvoistava kieli ja köyhyys

Kokemuksen kautta osalliseksi ja vaikuttajaksi

Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa

Suomi toisena kielenä (S2) -opetuksen opintokokonaisuus 25 op

Kun ruotsi on hauskaa - laadunhallintamallin rakentaminen monimuotokurssille

Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella. Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät Marina Congress Center

MOOC toiveita ja pelkoja. Jaakko Kurhila opintoesimies tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto

General studies: Art and theory studies and language studies

Äidinkielen tukeminen. varhaiskasvatuksessa. Taru Venho. Espoon kaupunki

Kielitietoisuuden merkitys koulutuskeskustelussa. Jenni Alisaari & Heli Vigren OKL Turku

Verkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin. Marleena Ahonen. TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari

KOULUTUSPALVELUT LUKUVUOSI ESIOPETUSPAIKKA

Kielestä kiinni? Kieli ja sen merkitys oppimisessa ja opettamisessa

Ohjauksellinen pedagogiikka tieteellisen viestinnän perusvalmiuksien oppimisessa

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

U N E L M. Motivaatio Hyvinvointi. Elämäkortti

Virtuaaliopetuksen päivät Kommenttipuheenvuoro Leena Mäkelä

Opettajan pedagogiset opinnot 2017 Ainedidaktiikan opetusjakso syyskuun viikolla 36 (15.8./JS)

Sulautuvalla opetuksella vuorovaikutteisuutta ja laatua farmakologian opiskeluun

DILAPORT. Digital Language Portfolio. -Kielisalkkutyöskentelyn sovellus verkkoon. AMKpäivät. Kotka

Kasvattajan rooli leikkiä edistävissä ja rajoittavissa tekijöissä

Tutkimuksen lähtöasetelmaa

VARHAINEN PUUTTUMINEN

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään

Kieli- ja kulttuuritietoinen opetus 1-15 op OPH

Varhaista kieltenopetusta kaikille kuntatason selvitys

Kielitaidon tasot ja aihekokonaisuudet

Millaista oppimista ja missä? Teemu Valtonen & Mikko Vesisenaho

SUOMUSSALMEN KUNTA Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä

Kieli- ja kansainvälisyyspolku Schildtin lukiossa

Kohti matematiikan opettajuutta - aineenopettajaopiskelijoille suunnatut matematiikan opintojaksot

Autenttinen oppiminen ja oppimateriaali vieraiden kielten opetuksessa

Kielten kärkihanke, OPH Paasitorni

10/23/2012 Olli Määttä

korkeasti koulutetun maahan muuttaneen osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen viitekehys

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas:

Opetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen

KASVATUS, OPETUS JA KUNTOUTUS ELÄMÄNLAADUN KEHITTÄJINÄ

LARRY Keikka vai? Mistä on kyse? En voi ottaa vastaan keikkaa, ellen tiedä mistä on kyse?

Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat. tavat alkuopetuksessa

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Englanniksi opettamisen ihanuus ja kamaluus

Tietokantapohjaisen arviointijärjestelmän kehittäminen: kohti mielekästä oppimista ja opetusta

Helsingin Kielitivoli Viehko. Työkalupakkeja kieltenopettajille. Kielitivoli-koordinaattorien koulutus, Scandic Continental

Erasmus+ -ohjelman kielivalmennustyökalut. Anni Kallio ja Sofia Lähdeniemi / CIMO TraiNet

Maahanmuuttajaoppilaat perusopetuksessa

Kivointa on ihan kaikki lapset uutta kieltä oppimassa

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Sulautuva sosiaalityö

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen

Kiinaa meillä ja muualla Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden yhteisseminaari

9.1. Mikä sinulla on?

asiakaslähtöinen kehittämisorientaatio Timo Toikko, Seinäjoen AMK

Otetta opintoihin -ryhmämalli. Jaana O. Liimatainen , 5.10 ja Historiaa

Kyllä minä tästä selviän aikuisopiskelijan minäpystyvyysuskomukset ohjauksen lähtökohtana

Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen.

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos

Momath, mobiilia matematiikan opiskelua lukiossa. Kupittaan lukio, Turku. Airola Juho / Peltomäki Mia

Near Field Communication (NFC) - teknologian oppimissovellukset 3-5- vuotiaiden lasten lukemaan- ja kirjoittamaan oppimisen tukena

Transkriptio:

Aikuisten maahanmuuttajien itsenäisen opiskelun tuki ja eriyttämisen apu: www.kotisuomessa.fi Sivuston pedagoginen hyödyntäminen S2-opetuksessa Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2. 3.12.2013 Tuija Lehtonen Jyväskylän yliopiston kielikeskus

- - on pakotettu kääntämään aivot aika uuteen asentoon, kun on mukana just se ääni ja se palautteen kirjottaminen sinne ja kuva ja kaikki tämmönen visuaalisuus, ja mitä nyt verkko tuo tavallaan semmosta, niin sen että pois siitä semmosesta paperi, paperijutusta, niin se on antanu ihan uuden ulottuvuuden koko jutulle, niin sillä tavalla se on ollu hyvin semmonen, et on näkökulmat avautunu. - - (0037S2)

Näkökulman muutos oppimiseen ennen Lopputulos Kohde Tuotos Kielioppi Omaksuminen nyt Prosessi Toiminta Kielenkäyttö (languaging) Kieliopin dynaaminen käyttö staattisen kielioppitiedon sijaan (grammaring) (Larsen-Freeman 2003) Osallistuminen Van Lier 2007; 1996

Opettajan rooli The curriculum does not start out by specifying and sequencing the material that is to be covered, but it starts out with activities, needs, and emergent purposes of the learner. On the basis of activities and emergent needs, the teacher makes resources available in the environment, and guides the learner s perception and action towards arrays of affordances that can further his/her goals. Van Lier 2007: 53

Kotisuomessa

Pedagogisen ajattelun takana Lähtökohtia: Eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoasteikko Toiminnallinen eli funktionaalinen kielenoppiminen (kieli viestintää varten; kielen autenttisuus) Vieraskielinen opetus (CLIL = Content and Language Integrated Learning) Tavoitteet Tarinallinen motivointi: Versolan kaupunki

Pedagoginen tuki Suunnittelun piirre ja vuorovaikutuksellinen prosessi Makro Kurssin taso Meso Mikro Tehtävän taso (erityisesti palautteet ja tehtävätyypit) Hetkestä hetkeen tapahtuva vuorovaikutuksellinen yhteistyö (????) Van Lier : 2007

Oppimisen oikea-aikainen tuki: Tuen edellytykset Kontekstuaalinen tuki Jatkuvuus Intersubjektiivisuus Tavoitteiden, toiminnan ja vuorovaikutuksen harmonia (flow) Kaksisuuntaisuus (hand over / take over) Rinnalla kulkeminen (contingency) Van Lier 1994; 2004; 2007

Perinteiset tehtävätyypit, erilaisia lähestymistapoja: miten edetään? Oppijan ns. oppimispolkujen tukeminen, myötäileminen tehtävätyyppien yhdisteleminen näiden mukaan ohjattuja ja pakotettuja reittejä vapaasti valittavia reittejä T O I S T O Esimerkki: Tunnistaminen (sanelu) Ymmärtämisen tarkistaminen (yhdistelmä, raahaus ) Harjoittelu tekstiaineiston avulla (yhdistäminen, raahaus, monivalinta ) Reagoiminen; oma tuottaminen (tekstiaineisto tukena Jatkuvuus Rinnalla kulkeminen (contingency)

Esimerkki 1

Esimerkki 2

Esimerkki 3

Se tunnelma ja se mitä niissä tehdään. Sehän on ihan niinku. Ei siinä tarvita mitään, mitään niinku kielitaitoa. Ihmis- ihmistuntemus, ihmisnäkemys, et se, et niistä vaistoo sen, että mistä on kyse. (0036AO) - - et siellä tulee tämmönen sanattoman viestinnän tarkkailu, esimerkiks tässä aistien ja kipujen osalta ja kehon. Et ihmisen kehon, et sun täytyy käyttää sun näköaistia ja kuuloaistia siihen, et sä havaitset toisen ihmisen tunne- ja olotilaa. (0034SO))

Esimerkki 4

Palautteen rooli - - Mut tota hyvin rakennettu verkkomatsku voi joltain osin korvata sen opetuspuheen. Jos sinne on mietitty niitä, että voidaan, jos opiskelija vastaa väärin, niin että miks se vois olla, tai että mihin kiinnitä nyt huomiota. Ja niin poispäin. Mutta mutta lähinnä se että se palaute kehittää, mun mielestä sen avulla voi oppia - - (0037S2) Runsaasti erilaisia palautetyyppejä: pisteet vihjeet kannustus paluu tehtävään mallivastaukset opittavan asian toisto palautteena uuden asian esittely tai johdattelu

Esimerkki 5 Ymmärsitkö, mikä Antilla on? Muistatko, miten kerrot, kun olet sairas? Katso nyt Antin fraasit ja yhdistä oikea fraasi ja kuva 1. Hyvä! Puhekielessä mulla on = minulla on. 2. Mulla on ollut kuumetta kolme päivää jotain 38 astetta = Kuume alkoi 3 päivää sitten ja kuumetta on noin 38 astetta. 3. Kyllä. Puhekielessä kipee = kipeä. Kamalan kipee = paljon kipeä. Miten kipeä? - niin että on vaikea puhua. 4. Hienoa! Sinun ei tarvitse sanoa mulla/minulla on yskä. Voit myös sanoa on yskää. 5. Hyvä hyvä! Päätä särkee = pää on kipeä. Voit sanoa samalla tavalla: selkää särkee = selkä on kipeä 6. Hienosti menee! 7. Tosi hyvä! Voit myös näyttää, mikä on kipeä, jos et muista oikeaa sanaa. Tämä on helppo ja hyvä fraasi: sattuu tähän tai tämä on kipeä! Väärin: Oletko ihan varma? Yritäpä vielä uudestaan. Voit myös katsoa Apua. Muistatko, mitä sanotaan, kun olet sairas

Lopuksi - - Tietysti se niinku äsken tossa mainitsin, niin verkossa se, ettei se oo pelkästi oppimateriaali verkos kehittää, vaan myöskin se, et pystyy keskustelemaan tai nimenomaan kirjottamaan tai sitten jonkin chattin välityksellä saa hyviä kontakteja muihin, että tota, sillon kun on motivaatio mukana - - (0037S2) Entä miten sinä haluaisit käyttää tai olet käyttänyt tätä materiaalia? Mikä jäi askarruttamaan? Mitä tämän materiaalin avulla voisi omassa opetuksessa tehdä tai siihen integroida? Miten ohjata oppijaa materiaalin käyttöön? Haasteet?

Lähteet Jalkanen, J., Järvenoja, M., & Litola, K. (2012). Muuttuva maailma, erilaisia oppijoita - millainen oppimisympäristö?. In T. Murtorinne, & M. Mäki-Paavola (Eds.), Tämä toimii! (pp. 67-80). Helsinki, Finland: Äidinkielen opettajain liitto. Jalkanen, J., & Vaarala, H. (2013). Digital Texts for Learning Finnish: Shared Resources and Emerging Practices. Language Learning & Technology, 17 (1), 107-124. Lankshear, C. & Knobel, M. (2006). New Literacies: Everyday Practices and Classroom Learning. Maidenhead: Open University Press. Larsen-Freeman, D. 2003. Teaching language: From grammar to grammaring. Boston, MA: Heinle. Lehtonen, T. (2013). Tuen muodot ja oppimisen mahdollisuudet suomi vieraana kielenä verkko-opetuksessa.. Lähivõrdlusi 23, 168 181. Lehtonen, T. & Rönnberg, U. (2013). Kotisuomessa.fi-sivuston esittelyä. Valtakunnalliset S2-opettajien päivät. OPH. Helsinki. van Lier, L. 1996. Interaction in the language curriculum: Awareness, Autonomy and Authenticity. London: Longman. van Lier, L. 2007. Action-based Teaching, Autonomy and Identity. Innovation in Language Learning and Teaching. London: Routledge, 46 65.