Tampereen työllistämistuen vaikuttavuuden selvitys

Tampereen työllistämistuen vaikuttavuuden selvitys Työllisyydenhoidon palveluyksikkö 2015

1. Tampereen työllistämistuki... 2 2. Tampereen työllistämistuen vaikuttavuus... 2 3. Kysely vuonna 2015 Tampereen työllistämistukea hakeneille yrityksille ja yhdistyksille.... 5 3.1 Avoimissa vastauksissa esiinnousseita asioita... 6 3.2 Työllistymisnäkökulmat: Onko tuki auttanut jatkotyöllistymään, miten?... 6 3.3 Taloudelliset näkökulmat... 7 3.4 Koulutus ja oppiminen... 8 3.6 Hakemiseen liittyvät kokemukset... 9 3.7 Uusi maksutapa... 10 3.8 Kehittäminen... 11 4. Päätelmät... 13 1

1. Tampereen työllistämistuki Tampereen työllistämistuki on Tampereen kaupungin myöntämää tukea kaupunkiseudulla toimiville yrityksille, rekisteröityneille yhdistyksille sekä säätiöille, jotka palkkaavat tamperelaisen henkilön, jonka työllistyminen on pitkittynyt. Tuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden työllistymistä, parantaa tamperelaisten välityömarkkinoiden toimivuutta sekä ehkäistä ja vähentää rakenteellista työttömyyttä. Tuki on osa Tampereen kaupungin työllisyydenhoitoa ja sitä koordinoi työllisyydenhoidon palveluyksikkö. Vuonna 2014 Tampereen työllistämistuen kokonaisbudjetti oli noin 850 000 ja vuonna 2015 se oli noin 740 000. Tampereen työllistämistuen budjetti määräytyy aina kalenterivuosittain Tampereen kaupungin tilaajan ja tuottajan välisissä sopimusneuvotteluissa. Tukea myönnetään harkinnanvaraisesti jälkikäteen sellaisiin työsuhteisiin, joihin on myönnetty TE-toimiston palkkatukea. Tampereen työllistämistukea maksetaan pääsääntöisesti enintään kuusi kuukautta. Yhdistyksille ja säätiöille tuen maksamista voidaan harkinnanvaraisesti jatkaa puolen vuoden jälkeen toiset kuusi kuukautta, jolloin hakijan on tehtävä selvitys siitä, miten työllistetyn työelämävalmiuksia parannetaan jatkojaksolla esimerkiksi lisäkoulutuksella tai muilla kehittämistoimenpiteillä. Samalle henkilölle saman työnantajan palvelukseen tukea maksetaan vain kerran. Oppisopimuskoulutukseen tukea voidaan myöntää työnantajalle koko koulutuksen keston ajalle. Työllisyydenhoidon palveluyksikkö halusi selvittää Tampereen työllistämistuen vaikuttavuutta sekä kysyä tuen saajilta mielipiteitä tuesta ja tuen myöntämisen käytännöistä. Tässä raportissa kootaan yhteen kyselyn tuloksia sekä vaikuttavuuslukuja. Näiden lukujen ja tuloksien tarkoituksena on tukea Tampereen työllistämistuen jatkokehittämistä. 2. Tampereen työllistämistuen vaikuttavuus Työllisyydenhoidon palveluyksikkö selvitti Tampereen työllistämistuen vaikuttavuutta yhteistyössä Pirkanmaan TE-toimiston kanssa. Selvitykseen otettiin mukaan vuonna 2014 Tampereen työllistämistuella sekä yrityksissä että yhdistyksissä työllistetyt henkilöt. Jotta saataisiin tietää, onko Tampereen työllistämistuella ollut merkitystä näiden henkilöiden siirtymiseen jakson jälkeen koulutukseen tai avoimille työmarkkinoille, tarkastelimme näiden henkilöiden työmarkkinatilannetta TE-toimiston Ura-järjestelmän tietojen pohjalta lokakuussa 2015. Vuonna 2014 Tampereen työllistämistukea myönnettiin yhteensä 244 henkilölle, 150 henkilön työllistämiseen yhdistyksiin sekä 94 henkilön työllistämiseen yrityksiin. Selvityksessä valitun joukon tukityöjakso yhdistyksessä tai yrityksessä on siis ollut voimassa jossain vaiheessa aikavälillä 2

1.1. 31.12.2014. Näin ollen tukityösuhde on saattanut päättyä jo tammikuussa 2014 tai vasta alkaa joulukuussa 2014. Selvityksessä tarkasteltiin läpileikkausta lokakuun 2015 tilanteesta; onko vuonna 2014 Tampereen työllistämistukea tukityösuhteeseensa saanut henkilö lokakuussa 2015: 1) työllistynyt avoimille työmarkkinoille, 2) koulutuksessa, 3) palkkatukityössä, 4) työkokeilussa, 5) työttömänä, 6) sairaslomalla, 7) kuntouttavassa työtoiminnassa vai 8) työmarkkinoiden ulkopuolella. Vuonna 2014 yhdistyksissä olleiden sijoittuminen lokakuussa 2015: Taulukko 1:Yhdistykset Selitteet Yhteensä Vaikuttavuus 1= Avoimet työmarkkinat 1 28 18,67 % 2= Koulutus 2 16 10,67 % 3= Palkkatukityö 3 21 14,00 % 4= Työkokeilu 4 5 3,33 % 5=Työtön 5 72 48,00 % 6= Sairasloma 6 0 0,00 % 7= Kuntouttava työtoiminta 7 3 2,00 % 8= Työmarkkinoiden ulkopuolella 8 5 3,33 % Yhteensä 150 Yhdistyksissä olleista henkilöistä 48,7 % oli lokakuussa 2015 työssä, koulutuksessa tai jossakin aktiivitoimenpiteessä (työkokeilu/ työtoiminta) ja yhtä suuri prosenttiosuus (48 %) oli työttömiä työnhakijoita. Työmarkkinoiden ulkopuolella oli 3,3 %. Syitä työmarkkinoiden ulkopuolella oloon voi olla esim. äitiysloma tai asevelvollisuuden suorittaminen. Vuonna 2014 yhdistyksissä olleista 150 henkilöstä 17 oli oppisopimuksella, joista yksi henkilö oli työllistynyt avoimille työmarkkinoille ja 1henkilö oli työttömänä. Loput 15 henkilöä olivat palkkatukitöissä, mikä suurella todennäköisyydellä tarkoitti heidän oppisopimusjaksonsa yhdistyksessä olevan yhä käynnissä. 3

Vuonna 2014 yrityksissä olleiden sijoittuminen lokakuussa 2015: Taulukko 2: Yritykset Selitteet Yhteensä Vaikuttavuus 1= Avoimet työmarkkinat 1 35 37,23 % 2= Koulutus 2 5 5,32 % 3= Palkkatukityö 3 22 23,40 % 4= Työkokeilu 4 0 0,00 % 5=Työtön 5 30 31,91 % 6= Sairasloma 6 0 0,00 % 7= Kuntouttava työtoiminta 7 0 0,00 % 8= Työmarkkinoiden ulkopuolella 8 2 2,13 % Yhteensä 94 Lokakuussa 2015 yrityksissä olleista oli työssä, koulutuksessa tai toimenpiteessä yhteensä 65,9 % ja työttömänä 31,9 %. Työmarkkinoiden ulkopuolella oli 2,1 %. Yrityksissä oli solmittu oppisopimuksia 13 kpl, joista yksi oli työttömänä ja yksi oli työllistynyt avoimille työmarkkinoille. Loput 11 henkilöä olivat palkkatukityössä, eli oletettavasti yhä oppisopimusjaksolla. Yrityksissä työssä olleista oli huomattavan suuri osa työllistynyt avoimille työmarkkinoille, 37,2 %, kun taas vastaava luku yhdistyksissä 18,7 %. Yhdistyksistä oli kuitenkin suurempi osuus siirtynyt koulutukseen (10,7 %) kuin yrityksistä (5,3 %). Tämä kuvastaa yhdistysten eli ns. välityömarkkinoiden ja yrityskentän roolien eroa. Välityömarkkinoilta haetaan varmuutta omaan tekemiseen, paluuta työmarkkinoille ja ponnahduslautaa koulutukseen. Yrityksiin työllistyvillä täytyy olla työelämävalmiuden jo sellaiset, että pärjää avoimilla työmarkkinoilla tiukassa työtahdissa. Tampereen työllistämistuella on selvästi voitu saada jalkaa oven väliin yrityskenttään, mistä kertoo suuri vaikuttavuusprosentti ja kiinnittyminen avoimille työmarkkinoille. Eroa yhdistys- ja yrityskentän välillä kuvaa myös se, että yhdistyksistä oli osa työllistettyinä olleista sijoittunut myös työkokeiluun (3,3 %) sekä kuntouttavaan työtoimintaan (2 %). Tukityöjakso on saattanut tuoda esiin puutteita jaksamisessa, jolloin otetaankin yksi askel taaksepäin ja lähdetään hakemaan pidempää polkua eteenpäin aloittaen esim. kuntouttavasta työtoiminnasta. Yrityksistä ei kukaan ollut työkokeilussa tai työtoiminnassa. Oppisopimukset ovat usein usean vuoden mittaisia, joten tämä selvitys ja tarkasteltavana oleva ajanjakso olivat hieman liian lyhyitä osoittamaan vaikuttavuuslukuja oppisopimuslaisten kohdalla. Monet oppisopimukset, joihin haettiin Tampereen työllistämistukea 2014, olivat yhä käynnissä lokakuussa 2015. Tässä raportissa käydään myöhemmin läpi sanallisissa vastauksissa esiinnousseita kommentteja siitä, mitä hyötyä Tampereen työllistämistuen yhdistämisestä oppisopimuskoulutuksiin on yhdistykselle ja yritykselle. 4

3. Kysely vuonna 2015 Tampereen työllistämistukea hakeneille yrityksille ja yhdistyksille Kysely vuonna 2015 Tampereen työllistämistukea hakeneille yhdistyksille ja yrityksille toteutettiin aikavälillä 6.10. 8.11.2015. Se lähetettiin 77 yhteistyökumppanille, joista 40 oli yrityksiä ja 37 yhdistyksiä. Kyselyyn saatiin yhteensä 49 vastausta, joista 24 tuli yrityksistä ja 25 yhdistyksistä. Vastausprosentti oli 64 %. Kyselyssä haluttiin selvittää tuen saajien kokemuksia Tampereen työllistämistuen hakemisesta ja käytännöistä, mutta myös samalla näkemyksiä siitä, mitä hyötyä tuesta on ollut niin yritykselle / yhdistykselle kuin työllistetylle. Kyselyssä haluttiin tietää, onko vastaaja yhdistys vai yritys, sekä se, miten monta Tampereen työllistämistuella työllistettyä heillä on vuosittain vaihtoehdoilla alle viisi työllistettyä, 5-10 työllistettyä tai yli 10 työllistettyä. Kysyimme myös yhdistyksen tai yrityksen nimeä, mutta tässä selvityksessä käsittelemme vastauksia nimettöminä. Pääasiassa vastanneissa yhdistyksissä ja yrityksissä on ollut alle viisi Tampereen työllistämistuella työllistettyä vuonna 2015. Yrityksistä vain kahdessa on ollut 5 10 työllistettyä (8 %) ja muissa, eli 22 yrityksessä (92 %), on ollut alle 5 työllistettyä. Yhdistyksissä tilanne oli hyvin samankaltainen. Vain kahdessa yhdistyksessä on ollut yli 10 työllistettyä, kahdessa yhdistyksessä 5 10 työllistettyä ja 21 (84 %) yhdistyksessä on ollut alle 5 työllistettyä. Selvityksessä kysyttiin, onko Tampereen työllistämistuki lisännyt työllistämistänne. Kysymys oli pakollinen ja siihen pystyi vastaamaan joko kyllä tai ei. Yhdistyksistä kaksi (8 %) vastasi, ettei työllistämistuki ole lisännyt heidän työllistämistoimiaan ja loput 23 (92 %) vastasivat kyllä. Syitä siihen, ettei tuki ole lisännyt näiden kahden yhdistyksen työllistämistä oli mm. tuen päätöksenteon hitaus sekä korkeat ehdot tuen myöntämiselle. Kaksi yritystä (8 %) vastasi, ettei työllistämistuki ole lisännyt heidän työllistämistään, ja loput 22 (92 %) vastasivat, että tuki on lisännyt heidän työllistämistään. Syyt siihen, miksei tuki ole näiden kahden yrityksen kohdalla lisännyt työllistämistä ovat hieman erilaiset kuin mitä yhdistyksillä. Toisella yrityksellä syynä on, että yrityksen oma myynti on ollut heikkoa, eikä uusia projekteja ole saatu käyntiin. Näin ollen huono markkinatilanne on vaikuttanut siihen, ettei tuesta huolimatta yritys ole voinut lisätä työllistämistään. Toinen yritys vastaa, että vaikka tuen saanti on ollut iloinen asia, niin he eivät ole.laskeneet mitään sen varaan, koska käytännöt ja maksut muuttuvat koko ajan.. Tampereen työllistämistuen hyödyt, ja se, miten ja miksi tuki on lisännyt toimijoiden työllistämistä, käsitellään paremmin jäljessä avoimien vastauksien yhteydessä. 5

3.1 Avoimissa vastauksissa esiinnousseita asioita Muut kyselyssä olleet kysymykset olivat ns. avoimia kysymyksiä, johon vastaajat pystyivät kirjaamaan ajatuksiaan hyvinkin pitkästi tai lyhyesti. Avoimia kysymyksiä oli kaikkiaan 5 kappaletta: 1) Kokemuksia Tampereen työllistämistuesta, 2) Onko tuki auttanut jatkotyöllistymään, miten? 3) Toivoisitteko muunlaista tukea, millaista?, 4) Miten olette kokeneet 2015 käyttöönotetun etukäteismaksutavan? sekä 5) risut, ruusut ja kehittämisideat. Avoimissa vastauksissa esiinnousseista kommenteista voitiin erotella talouteen ja rahaan liittyvät näkökulmat, erilaisten työllistymiseen, oppimiseen ja työllistävään vaikutukseen liittyvät kommentit sekä tuen hakemisen tekniseen puoleen ja työllisyydenhoidon palveluyksikön asiakaspalveluun liittyvät kommentit. Viimeisimpänä on koottu yhteen erilaisia koulutus- sekä kehittämisehdotuksia. 3.2 Työllistymisnäkökulmat: Onko tuki auttanut jatkotyöllistymään, miten? 92 % yrityksistä (22/24) ja yhdistyksistä (23/25) on kokenut Tampereen työllistämistuen lisänneen työllistämistä yrityksessä/yhdistyksessä. Yritykset erottuivat yhdistyksistä siinä suhteessa, että työllistämistukijakson jälkeen 71 % yrityksistä (17/24) on työllistänyt tai suunnitellut työllistävänsä tukijaksolla olevia henkilöitä toistaiseksi voimassa oleviin työsuhteisiin. Yrityksissä tukijakso onkin mahdollistanut pitkän perehdyttämisjakson ja kouluttamisajan mukaan lukien pidemmän ajan tutustua työntekijän taitoihin ennen varsinaista rekrytointia. Mahdollistanut työllistettävän soveltuvuuden arvioinnin ja kouluttamisen vaativiinkin tehtäviin joihin ns. markkinoilta ei ole ollut saatavilla sopivia osaajia. Kaikki yrityksessämme oppisopimuskoulutuksessa olleet ovat jatkotyöllistyneet koulutuksen päätyttyä. Henkilö palkattiin vakinaiseen työsuhteeseen. Tuen saaminen helpotti päätöksentekoa. Tampereen työllistämistukea 2013-2015 saaneista on jatkotyöllistynyt varmuudella jo 11 ihmistä ja vielä neljästä tuensaajasta kolme työllistyy varmasti kun työsopimukset päättyvät. Yhdistyksillä ei ole ollut samanlaisia taloudellisia resursseja jatkotyöllistämiseen, mutta 32 % yhdistyksistäkin on työllistänyt tai suunnitellut työllistävänsä työntekijän tukijakson jälkeen joko toistaiseksi voimassa olevaan tai määräaikaiseen työsuhteeseen tai töitä on jakson jälkeen löytynyt yhdistyksen ulkopuolelta. Oppisopimuskoulutuksessa olleet ovat päässeet koulutuksen jälkeen töihin. Useimmat työllistämistuella olleet ovat joko opiskelemassa tai työelämässä. Valitettavasti meidän yhdistyksellämme ei ole mahdollisuutta palkata työllistettyjä toistaiseksi voimassa oleviin työsuhteisiin. 6

Järjestöllämme ei valitettavasti taloudellisista syistä johtuen ole mahdollisuutta jatkaa hänen työsopimustaan. Suurin osa meillä olleista on joko hakeutunut alan koulutukseen tai saanut töitä. Tosin alan työt ovat etupäässä ns. pätkätöitä ja ekstrauksia. Yhdistyksissä koettiin kuitenkin vahvasti tuen edistävän jatkotyöllistymistä vähintäänkin välillisesti. Tukijakson aikana työntekijä vahvistaa omaa osaamistaan ja saa työkokemusta, verkostot laajenevat sekä maahanmuuttajataustaisella suomen kieli kehittyy. Työllistämisvaikutuksen lisäksi vahvana tekijänä nähtiin myös ihmisen voimaantuminen työjakson aikana, mikä ilmeni muun muassa itsevarmuuden lisääntymisenä. Näillä kaikilla tekijöillä voi mahdollisesti olla vaikutusta jatkotyöllistymisen kannalta. Pitkään työttömänä ollut henkilö on usein epävarma omasta osaamisestaan ja työkyvyistään. Tukityön aikana hän saa itsevarmuutta ja voi päivittää osaamistaan esim. tietokoneen käytön osalta. Puolen vuoden tukityössä ihminen nousee pystyyn ja on jopa erinäköinen kuin aloittaessaan. Ei ehkä suoraan jatkotyöllistymään, mutta on parantanut työllistymisen edellytyksiä esim. kielitaidon kehittymisen kautta. Kieltä opitaan parhaiten puhumalla, ei kotona olemalla. Sanoisin enemmänkin että työllistetty on saanut varmennusta mahdolliseen omaan ammatilliseen kasvuunsa sekä jatkokoulutusmahdollisuuksiin. Valitettavasti meidän yhdistyksellämme ei ole mahdollisuutta palkata työllistettyjä toistaiseksi voimassa oleviin työsuhteisiin, mutta toiveissa on että työllistetyt saisivat avoimilta työmarkkinoilta työmahdollisuuksia meidän tarjoaman työkokemuksen turvin. 3.3 Taloudelliset näkökulmat Tarkasteltaessa Tampereen työllistämistukea taloudellisista näkökulmista katsoen ero yritysten ja yhdistysten välillä oli suuri. Tuen tarkoitus nähtiin hyvin eri tavalla tärkeinä. Yritysten vastauksissa Tampereen työllistämistuen merkitys korostui erityisesti rekrytointitukena. Tuen koetaan alentavan kynnystä ottaa uusi työntekijä kokeeksi yritykseen sekä mahdollisesti palkkaamaan useampiakin henkilöitä samanaikaisesti. Tampereen työllistämistukeen madaltaa tuntuvasti rekrytoinnista aiheutuvaa taloudellista riskiä (.) Työsuhteen alussa käytännössä kukaan työntekijä ei pysty tekemään niin paljon tuottavaa työtä, että suoraan tienaisi omaa palkkaansa. Madaltaa kynnystä henkilön työllistämiseen. Emme todennäköisesti olisi palkanneet ilman tätä tukea. Tällainen lisä tuki helpottaa kuitenkin päätöstä ottaa henkilö töihin, koska pienen yrityksen on oltava hyvin tarkka henkilöitten tuloksen teosta, vapaamatkustajia ei vaan voi olla. Olemme voineet palkata selvästi usampia henkilöitä tuen avulla, kuin mitä muuten olisimme tehneet. 7

Tuen takia henkilö voi kehittyä pidemmän aikaa ilman painetta tuloksen teosta. Yhdistysten vastauksissa puolestaan korostuu tuen tarpeellisuus työsuhteiden solmimisessa tai mahdollisuudessa tarjota suurempia määriä viikkotyötunteja, mutta myös ihan välttämättömänä yhdistyksen toiminnan pyörittämisen kannalta. Yhteiskunnallisen vastuun näkökulma korostuu myös enemmän yhdistysten vastauksissa eli erityisen vaikeasti työllistettävien ja pitkäaikaistyöttömien kohdalla. Tuki antoi tarpeellisen lisän yhdistyksen työllistämismahdollisuuksiin. Järjestönä meillä ei olisi ilman työllistämistukea ollut mitään mahdollisuutta ottaa oppisopimusopiskelijaa. Pidämme tuen saamista elinehtona. Pienillä työyhteisöillä elintärkeä tuki. Näiden tukien kautta yhdistyksessämme on vuositasolla palkattu 3-5 päihde- ja rikostaustaista henkilöä, joiden työllistyminen voi muuten olla hyvin haastavaa. on mahdollistanut työntekijöiden palkkaamisen suuremmilla viikkotuntimäärillä ja siten turvannut työntekijöiden toimeentuloa ja ammattitaidon kehittymistä. 3.4 Koulutus ja oppiminen Palkkatuetuntyön tarkoituksena on parantaa ja päivittää työntekijän työmarkkinavalmiuksia sekä ammatillista osaamista. Tukityöjakson voidaan katsoa varsinkin yrityksissä antavan mahdollisuuden pidempiaikaiseen perehtymiseen ja työtekijän kouluttamiseen juuri tarvittavaan tehtävään nähden. Tukityöjakson jälkeen työntekijä parhaimmassa tapauksessa on valmis työntekijä työnantajalle. Lisäksi työntekijä ehtii tukijakson aikana oppia työtehtävänsä ja tukien loputtua hänen voidaan ja laskea ansaitsevansakin palkkansa. Mahdollistanut työllistettävän soveltuvuuden arvioinnin ja kouluttamisen vaativiinkin tehtäviin joihin ns. markkinoilta ei ole ollut saatavilla sopivia osaajia. Meillä on erikoisalan yritys ja työ vaatii useiden kuukausien oppimisen/perehdyttämisen. Ilman tukea yrittäisi pärjätä "omalla porukalla" joka väistämättä johtaa lopulta ylikuormittumiseen. Mielestäni Tampereen työllistämistuki on hieno kädenojennus Tamperelaisille yrittäjille. Tampereen työllistämistuen on sekä yritys että yhdistyspuolella nähty mahdollistavan useamman työllistettävän kohdalla myös oppisopimuskoulutuksen, joka omalta osaltaan parantaa työntekijän jatkotyöllistymismahdollisuuksia merkittävästi. Tuki on mahdollistanut osaltaan kouluttamaan työntekijän oppisopimuksella tehtävään, joka vaatii pitkäaikaista koulutusta. 8

Järjestönä meillä ei olisi ilman työllistämistukea ollut mitään mahdollisuutta ottaa oppisopimusopiskelijaa. Erityisesti yhdistykset nostavat esille tukityöjakson merkityksen kouluttamisen ja perehdyttämisen lisäksi olevan siinä moninaisessa tuessa ja ohjauksessa, jota työllistetyt saavat työjaksonsa aikana. Maahanmuuttajataustaisilla työssä käymisellä on edellisten asioiden lisäksi vahva suomen kielen oppimisen funktio. Työllistämistuki toimii sosiaalitukia paremmin työllistetyn ammattitaidon ja osaamisen ylläpitämisessä sekä kehittämisessä. on parantanut työllistymisen edellytyksiä esim. kielitaidon kehittymisen kautta. Kieltä opitaan parhaiten puhumalla, ei kotona olemalla. Uskoisin, että juuri tuo tukityöllistetyn työsuhteen luonne on apuna jatkotyöllistymisessä, koska näissä työsuhteissa tuetaan ja haetaan apuja työllistymiseen liittyvissä asioissa yhdessä tukityöllistetyn kanssa. Kuntalisän ollessa käytettävissä, on tunnit voitu nostaa kaikkien työntekijöiden kohdalla. Tällä taas on moninkertaiset vaikutukset ja hyödyt kaikkien osapuoltan kannalta (esim. toimeentuloja muu tukitarve vähenee, lisääntynyt tuntimäärä mahdollistaa laajemman ja syvemmän työkokemuksen, yhdelle henkilölle mahdollistuu vahvempi tuki kun tt-määrä pienempi jne.) 3.6 Hakemiseen liittyvät kokemukset Tuen hakemisen käytäntöihin liittyen saimme sekä hyvää että huonoa palautetta. Itse hakuprosessiin olivat tyytyväisempiä yritykset kuin yhdistykset. Tämä johtunee siitä, että yhdistykset työllistävät Tampereen työllistämistuen avulla enemmän, joten heille on kertynyt enemmän kokemusta tuen hakemisprosessista vuosien aikana. Yhdistyksissä koettiin hakemisen kannalta hankalimmaksi se, että tuen saaminen on epävarmaa ja hidasta. Tuen hakemisprosessi koettiin stressaavaksi, koska tuen saaminen ei ole automaattista, vaan se on aina harkinnanvaraista. Tämä ei tullut esille niin paljon yritysten kohdalla. Palautteissa toivottiinkin, että tuesta voisi saada ennakkopäätöksen. Aika monimutkainen asia. Hakeminen on monimutkaista, sillä etukäteen ei voi tietää, saako tukea vaan vasta sen jälkeen kun palkkatuki on myönnetty TE-toimiston puolelta, voi hakea Tampereen työllistämistukea. Jotenkin pitäisi saada kytkettyä nämä päätökset yhteen. Päätöksen tekeminen kestää niin kauan, että yhdistyksellä täytyy olla hyvät rahavarat, jotta voi maksaa monen kuukauden palkat ja odotella tukipäätöksiä. Tampereen työllistämistuki olisi monelle mahdollinen, mutta päätöksenteko kestää aivan liian kauan, eikä minkäänlaista ennakkopäätöstä ole ollut mahdollista saada. (..)Meidän tulisi ehdottomasti tietää hyvissä ajoin, onko tuki mahdollinen vai ei. Prosessi sekä päätöksenteossa että, maksuunpanossa on liian hidas. Hakuprosessi epäselvä.. työnantajan on vaikea määritellä tuen suuruus kulloisenkin henkilön kohdalla.(..) 9

Aloitimme hakuprosessin helmikuussa, ensimmäiset palkkatukipäätökset saimme toukokuussa. Tuki on hankalasti ennakoitavissa. Työntekijä saa sen tai ei saa. Täytyisi olla joku tarkistuslista, jossa ehdot on sanottu. Tästä työnantaja voisi tarkistaa työntekijän oikeuden ja tuen suuruuden ennen palkkaamista. Vuoden 2015 alussa tuen saamisen ehdot muuttuivat radikaalisti. Muutokset johtuivat TE-toimiston palkkatukimuutoksista, jonka myötä myös Tampereen työllistämistuen myöntämisperusteita oli muutettava. Tämän takia uusien päätöksien tekeminen alkuvuodesta oli hidasta ja hakemisprosessi venyi yli luvatun käsittelyajan, mikä näkyi varsinkin niiden yhdistysten ja yritysten vastauksissa, jotka olivat tehneet hakemuksia alkuvuodesta. Hakemuslomakkeesta tuli palautetta tasapuolisesti sekä yhdistyksiltä että yrityksiltä. Osan mielestä hakemuslomake on liian monimutkainen ja osan mielestä selkeä. Tukea myönnetään aina vain kalenterivuoden sisällä, joten uusi hakemus pitää toimittaa aina vuoden alussa, minkä osa yhdistyksistä kokee työlääksi. Asiakaspalvelun laadusta oli myös kahta eri mielipidettä. Alkukartoitus, perehdytys ja tavoitteiden asettaminen ehkä liian laajoja. Voisi olla yksinkertaisempi lomake. Vuoden vaihde katkaisee Tampereen tuen, joten samalle henkilölle täytyy hakea uudelleen tukea, jos hänen työsuhteensa jatkuu seuraavan vuoden puolella. Paperien pyöritys on hiukan kankeaa ja "unohtuneiden" papereiden perään kysellään usein vasta ns. jälkikäteen. Samoja liitteitä pyydettiin useampaan kertaan. Tietoa tuista ja käytännöistä on kuitenkin hankala saada työlllisyydenhoidon palvelukeskukselta. Myös olemassa oleva tieto (nettisivuilla ja lomakkeissa) ja saatu tieto (Treen kaupungin asiantuntijoilta) on usein ristiriitaisia. Ensimmäinen kerta kun haettiin. Vaati perehtymistä hakulomakkeen täyttö. Jos enemmän käyttöä niin olisi varmaan helpompaa. Toimi pääsääntöisesti hyvin ja palvelu oli hyvää, sai neuvoja tarvittaessa. Tukea on helppo hakea, hakulomake on hyvin selkeä. Erittäin tärkeää on ollut myös se että, neuvovaa palvelua alkuvaiheessa on saanut myös puhelimitse. Ilman sitä olisi voinut olla että, emme prosessiin ehkä olisi edes lähteneet. 3.7 Uusi maksutapa Tampereen työllistämistuen maksutapaa muutettiin alkuvuodesta 2015. Aikaisemmin tuen saajat tekivät laskun Tampereen työllistämistuesta kaupungille, mutta nyt maksu menee suoraan tuen saajan ilmoittamalle tilille parin kolmen kuukauden välein. Vastaajista 67 % piti uutta maksutapaa erittäin hyvänä tai erinomaisena uudistuksena, 21 % piti hyvänä uudistuksena, 2 % huonona ja 20 % vastaajista ei ollut 10

kokemusta aikaisemmasta maksutavasta tai pitänyt muutosta merkittävänä. Maksutapauudistus on palautteen mukaan ollut erittäin hyvä ja on vähentänyt tuen saajan työtä. Erittäin hyvä ja tärkeä uudistus. Hyvä esimerkki siitä, että kaupunki/valtio voi halutessaan karsia yrittäjän byrokratiaa ja papereiden pyörittämistä. Pienellä budjetilla menevässä yhdistyksessä aina etukäteen maksettu on aina parempi. TEtoimiston puolella haetaan aina jälkikäteen ja se tuo haastetta. Vaikka palaute oli pääasiallisesti hyvää, toivottiin maksutapaan myös parannuksia. Pääasiassa tuen saajat toivoivat saavansa tarkemmat tiedot maksusta. Tällä hetkellä maksusta näkyy saajalle vain tositenumero, eikä tietoa kenelle tai mille kuukausille maksu on kohdistettu. Alkuperäisen suunnitelman mukaan Tampereen työllistämistukea oli tarkoitus maksaa 2kk erissä, mutta työtilanteen takia sitä maksettiinkin välillä 3kk erissä, esim. kesäaikaan. Maksuerien vaihtelu aiheutti osalle tuensaajista hämmennystä. Kaiken kaikkiaan maksuista toivottiin tarkennusta sekä kohdistukseen että maksuajankohtiin. Muuten ihan kelpo menettely, mutta saatujen maksujen kohdistaminen oikeille henkilöille ja kuukausille voi olla työlästä kun suorituksesta ei käy ilmi muuta kuin maksettu summa ja maksuajanjaksojen pituus saattaa vaihdella. Hyvä, ettei laskuja tarvitse enää lähettää, mutta etukäteismaksut olisi hyvä pystyä kohdistamaan yksittäiseen henkilöön ja maksuajankohtaan. Muuten hyvä, mutta ensimmäinen maksatus tulee pahasti jälkijättöisesti. Ainakin kevätpuolella. Nyt emme ole hakeneet tukea uusille työllistetyille, joten en tiedä, mikä tilanne on nyt. 3.8 Kehittäminen Kehittämisestä tuli paljon ehdotuksia, niin työantajan kuin työntekijän koulutukseen liittyen. Vastaajat toivoivat, että työpaikkaohjaajille olisi jonkinlaista koulutusta, mutta itse koulutuksen sisällöstä ei tullut toiveita. Olisi hyvä selvittää tuen saajilta tarkemmin, että minkälaista koulutuksen sisältöä he eniten kaipaisivat työpaikkaohjaukseen. Toinen mitä toivottiin, oli työntekijöille koulutusta mm. työnhakuun liittyen tai korttikoulutuksia. Enemmän neuvontaa kunakin aikana tarjolla olevista tukimahdollisuuksista. Tämä tieto on hajanaista ja vaikea löytää, etenkin kun tilanteet muuttuvat. Työpaikkaohjaajien koulutusta kannattaisin. Muuten voisi miettiä, pystyykö työntekijöille tarjoamaan jotain koulutusta. Esim. meillä tulevat kyseeseen kortti-ja passikoulutukset (työturvallisuus, Palveluja kotiin). Koulutusta esim. rekrytoinnin tueksi.( ) Kehittämisidea: Aktiivisuutta kaupungin puolelta muiden tukimuotojen tai kaupungin tuen jatkamisen mahdollisuuksien esittelyä tai tarjoamista. 11

Työntekijää kyllä voisi tukea erilaisin aktivointikeinoin uuden työpaikan etsimiseksi. Koulutusta työpaikkaohjaukseen ehkä olisi hyvä saada muille kuin puheenjohtajalle, jolla pätevyys kyllä on Sekä yhdistykset että yritykset toivoivat, että Tampereen työllistämistuki olisi jatkossakin heidän käytettävissään. Pelkkiä ruusuja. Jos määrärahat vähenevät, kannattaa keskittää työllistämistukea oppisopimuskoulutettaviin, koska tätä kautta autetaan työttömiä pysyvästi työelämään. Toivomme että tuki ja maksatus säilyy samanlaisena ensi vuonnakin (tokin ilmeisesti tuki pienenee jonkin verran). Yritysyhteistyökoulutustakin ehdotettiin, mikä olisi hyvä idea varsinkin niiden tuen saajien kesken, jotka työllistävät Tampereen työllistämistuen avulla enemmän kuin 5 henkeä vuosi. Näin tuen saajat voisivat jakaa kokemuksiaan ja tietämystään keskenään. Yritysyhteystyökoulutus on kiinnostava asia, vaikka emme tiedä, mitä siitä saisimme. Jos yritysten kesken on yhteistyömahdollisuuksia, voisi tietysti yritysten tapaaminen olla kiinnostavaa. Työmahdollisuuksia pitäisi ja voisi etsiä entistä enemmän yhteystyössä ja olemme pyrkineet jakamaan osaamistamme, verkostojamme ja luomaan yhteisiä intressejä. 12

4. Päätelmät Mielestäni Tampereen työllistämistuki on hieno kädenojennus Tamperelaisille yrittäjille. Selvityksessä tuli selvästi esiin se, että sekä yhdistykset että yritykset pitävät Tampereen työllistämistukea erittäin tärkeänä tukimuotona. Usean kohdalla se on lisännyt heidän mahdollisuuksiaan palkata uutta väkeä töihin. Tampereen työllistämistuki toimii Pirkanmaalaisille yrityksille eräänlaisena rekrytointitukena. Tuki mahdollistaa pidemmänkin perehdytysjakson vaativampaankin tehtävään, minä aikana työntekijä saa hyvin työtehtävät haltuun ja juurtuu paremmin yrityksen toimintaan. Yhdistyksissä Tampereen työllistämistuen merkityksessä korostuu pikemminkin yhteiskuntavastuullinen näkökulma. Yhdistykset tarjoavat tukityöllistetyille mahdollisuuden palata työelämään, korottaa itsetuntoa ja voimaantumista työsuhteesta ja ylläpitää työllistettyjen työkykyä ja osallisuutta yhteiskuntaan. Samalla yhdistykset parantavat työllistettyjen työelämävalmiuksia ja auttavat heitä työnhaussa ja jatkotyöllistymisessä. Erityisen tärkeänä Tampereen työllistämistuki koettiin oppisopimuskoulutuksissa, koska monesti yhdistyksillä ja yrityksillä ei olisi ilman tukea mahdollista ottaa oppisopimusopiskelijaa. Työllisyydenhoidon palveluyksikkö käsittelee ehdotukset ja palautteet suunnitellessaan Tampereen työllistämistukea vuodelle 2016. Mahdollisesti kyselyjen ja selvitysten tekemistä jatketaan tulevina vuosina. 13