-2, KV :00

-2, KV 2018-11-26 14:00 Kokoustiedot Aika 26.11.2018 klo 14.00 Paikka Raatihuone, kaupunginvaltuuston istuntosali Päättäjät Aspvik, Matts Koskela, Kari Björklund, Lars Kull, Bjarne Boström, Peter Lunabba, Maria Brännbacka-Brunell, Brita Luomala, Eero Englund, Conny Lyyra, Anna-Maija Grankulla-Häggblom, Monica Nyman, Kaj Haldin, Annica Palojärvi, Tuomo Hellén, Ulla Piippolainen, Vuokko Hellstrand, Kurt Rantala, Mervi Hellström, Patrik Sandlin, Anders Henriksson, Anna-Maja Silander, Jaana Holmgård, Sebastian Silvennoinen, Pentti Holmstedt, Simon Sipinen, Helinä Howard III, Lyman Trey Sjölund, Owe Huumarsalo, Kenneth Snellman, Mikael Isokoski, Sauli Storbjörk, Jacob Ittonen, Jarmo Storholm, Stefan Itälehto, Timo Sundqvist, Lisen Jungell, Ida-Marie Suvanto, Vesa Karjaluoto, Johan Tonberg, Christer Kjellman, Marika Yli-Pelkola, Kim Koskela, Jaakko Käsiteltävät asiat Oheisen esityslistan mukaan. Toimeksi saanut: Milla Kallioinen kaupunginsihteeri

74, KV 2018-11-26 14:00 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA KOKOUKSEN PÄÄTÖSVALTAISUUS

75, KV 2018-11-26 14:00 PÖYTÄKIRJANTARKASTUS Pöytäkirja tarkastetaan kaupunginkansliassa tiistaina 4. joulukuuta 2018 klo 11.00. Kaupunginhallitus ehdottaa: - että kaupunginvaltuusto valitsee kaksi pöytäkirjantarkastajaa.

76, KV 2018-11-26 14:00 CFV: 440/2018 ARVIOINTIKERTOMUS 2017 Kh 7.11.2018 317 Tarkastuslautakunnan arviointikertomus 2017: Liite 317 A Lausunto tarkastuslautakunnalle: Liite 317 B Kaupunginsihteeri: Tarkastuslautakunta on esittänyt arviointikertomuksessa eräitä kommentteja ja parannusehdotuksia, joihin se haluaa saada kaupunginhallitukselta vastineen. Kaupunginjohtaja ja kaupunginkamreeri ovat laatineet tarkastuslautakunnalle lausunnon arviointikertomuksesta. Päätös Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää hyväksyä liitteenä olevan lausunnon ja toimittaa sen tarkastuslautakunnalle ja tiedoksi kaupunginvaltuustolle. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kv 26.11.2018 76 Tarkastuslautakunnan arviointikertomus 2017: Liite 76 A Lausunto tarkastuslautakunnalle: Liite 76 B Kaupunginhallitus ehdottaa: - että kaupunginvaltuusto merkitsee asian tiedoksi

76, KV 2018-11-26 14:00 / :s bilaga: Liite 76 A, kv 26.11.2018 PIETARSAAREN KAUPUNKI Tarkastuslautakunnan arviointikertomus 2017 Kesäkuu 2018 1

76, KV 2018-11-26 14:00 / :s bilaga: Liite 76 A, kv 26.11.2018 Sisällysluettelo TARKASTUSLAUTAKUNNAN TOIMINTA... 2 KOKOONPANO... 2 TARKASTUSLAUTAKUNNAN TEHTÄVÄT... 2 TOIMINTAMUODOT... 3 KAUPUNGINHALLITUKSEN LAATIMAN TOIMINTAKERTOMUKSEN LAATU, USKOTTAVUUS JA KEHITTÄMISTARPEET... 3 TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI... 10 STRATEGISET TAVOITTEET... 10 TOIMINNALLISET TAVOITTEET... 11 TALOUDELLISET TAVOITTEET... 11 INVESTOINNIT... 11 HENKILÖSTÖ... 12 KUNTAKONSERNILLE ASETETTUJEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 12 TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTOIMENPITEIDEN ARVIOINTI... 13 MUUT HAVAINNOT... 13 KOOSTE... 14 TARKASTUSLAUTAKUNNAN EHDOTUS VALTUUSTOLLE... 14 ALLEKIRJOITUKSET... 14 1

76, KV 2018-11-26 14:00 / :s bilaga: Liite 76 A, kv 26.11.2018 Tarkastuslautakunnan toiminta Kokoonpano Kaupunginvaltuusto on 5.6.2017 valinnut seuraavat henkilöt tarkastuslautakunnan jäseniksi ja varajäseniksi vuosiksi 2017 2021: jäsenet Kaj Nyman Bengt Ekman Bjarne Kull Kirsi Seppälä Diana Söderbacka Minna Luomala Seija Östman henkilökohtaiset varajäsenet Agneta Ström-Hakala Kristina Saari Sauli Teppo Esa Ahonen Seppo Kangas Eija Yli-Saari-Salminen Veikko Kuusela Kaupunginvaltuusto valitsi samalla Kaj Nymanin puheenjohtajaksi ja Bjarne Kull in varapuheenjohtajaksi. Tarkastuslautakunnan tehtävät Kuntalain 121 mukaan tarkastuslautakunnan tehtävänä on 1) valmistella valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat, 2) arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnan ja talouden tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet ja onko toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla, 3) arvioida talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman riittävyyttä, jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, 4) huolehtia kunnan ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta, 5) valvoa kuntalain 84 :ssä säädetyn sidonnaisuuksien ilmoittamisvelvollisuuden noudattamista ja saattaa ilmoitukset valtuustolle tiedoksi, 6) valmistella kunnanhallitukselle esitys tehtäviään koskeviksi hallintosäännön määräyksiksi sekä arvioinnin ja tarkastuksen talousarvioksi. Kaupungin hallintosäännön 66 :n mukaan tarkastuslautakunnan tehtävänä on, sen lisäksi mitä kuntalain 121 :ssä säädetään, 1) seurattava tilintarkastajan tarkastussuunnitelman toteutumista sekä muutoinkin seurattava tilintarkastajan tehtävien suorittamista ja tehtävä tarpeen mukaan esityksiä tilintarkastuksen kehittämiseksi 2) huolehdittava, että arvioinnin tulokset raportoidaan vuosittain valtuustolle annettavassa arviointikertomuksessa. Tarkastuslautakunta voi antaa valtuustolle muitakin tarpeellisena pitämiään selvityksiä arvioinnin tuloksista. Tarkastuslautakunta laatii arviointisuunnitelman ja raportoi arvioinnin tulokset vuosittain valtuustolle annettavassa arviointikertomuksessa. Arviointikertomus käsitellään valtuustossa tilinpäätöksen 2

76, KV 2018-11-26 14:00 / :s bilaga: Liite 76 A, kv 26.11.2018 yhteydessä. Arviointikertomus käsitellään valtuustossa tilinpäätöksen yhteydessä. Tarkastuslautakunta voi antaa valtuustolle tarpeelliseksi katsomiaan selvityksiä arvioinnin tuloksista. Hallituksen tulee antaa valtuustolle lausunto toimenpiteistä, joihin se on ryhtynyt tai aikoo ryhtyä arviointikertomuksessa esitettyjen havaintojen johdosta. (Lisää aiheesta jäljempänä kappaleessa Edellisten vuosien arviointikertomusten perusteella tehtyjen toimenpiteiden arviointi) Toimintamuodot Vuonna 2017 ja kaupunginvaltuuston tilinpäätöskokoukseen mennessä kesäkuussa 2018 tarkastuslautakunta on kokoontunut yhteensä 15 kertaa: 28.8.2017 sidonnaisuudet, arviointisuunnitelma, tilintarkastajan raportit 12.9.2017 lausunto konserniohjeesta (ylimääräinen kokous) 5.10.2017 sidonnaisuudet, arviointisuunnitelma, tilintarkastajan raportit 30.10.2017 tilintarkastajan raportit, Pietarsaaren Vesi, tarkastuslautakunnan talousarvioehdotus 16.11.2017 kaupungin vuoden 2018 talousarvio, kaupunginhallituksen lausunto tarkastuslautakunnan arviointikertomuksesta 2016, lautakunnan sihteerin valinta 18.1.2018 tilintarkastajan raportit, velvollisuus ilmoittaa sidonnaisuuksien muutokset 19.2.2018 konserni (kaupunginjohtajan selonteko), kaupungin toiminnan järjestäminen, sidonnaisuuksien muutokset 5.3.2018 Pietarsaaren Satama Oy, Fastighets Ab Strengberg Kiinteistö Oy 9.4.2018 sidonnaisuudet, vuoden 2017 arviointikertomus 23.4.2018 vuoden 2017 arviointikertomus 7.5.2018 vuoden 2017 tilinpäätös, vuoden 2017 arviointikertomus 14.5.2018 vuoden 2017 arviointikertomus 21.5.2018 vuoden 2017 arviointikertomus 25.5.2018 henkilöstöraportti 2017, vuoden 2017 arviointikertomus 28.5.2018 tilintarkastuskertomus 2017, vuoden 2017 arviointikertomus Tarkastuslautakunta on kokoontunut kaupunginkamreerin, kaupunginjohtajan, Pietarsaaren Veden toimitusjohtajan, Pietarsaaren Satama Oy:n toimitusjohtajan ja Fastighets Ab Strengberg Kiinteistö Oy:n toimitusjohtajan kanssa. Tarkastuslautakunnan sihteerinä on toiminut koordinaattori Christina Lind-Kangas vuonna 2017. Vuoden 2018 aikana sihteerinä on toiminut JHTT, HT, CIA Martin Slotte. Tilintarkastaja on raportoinut lautakunnalle tehdyistä tarkastuksista. Tarkastuslautakunnan pöytäkirja julkaistaan kaupungin verkkosivuilla niiltä osin kuin pöytäkirjat ovat julkisia. Kaupunginhallituksen laatiman toimintakertomuksen laadun, uskottavuuden ja kehittämistarpeiden arviointi Kaupunginhallituksen laatima, laajuudeltaan mittava ja kaksiosainen, yli 200-sivuinen toimintakertomus sisältää riittävää ja oikeaa tietoa kaupungin yleisestä, erityisesti taloudellisesta tilanteesta. Suuresta tietomäärästä on paikoitellen kuitenkin vaikea löytää oleellista asiaa. Toimintakertomuksen muoto ja osa sisällöstä koetaan vanhentuneeksi ja se tulee päivittää ja tehdä havainnollisemmaksi. Hallintokuntien tavoitteet valtuustoon nähden voidaan kokea edellisvuosien tekstien kierrättämisenä. 3

76, KV 2018-11-26 14:00 / :s bilaga: Liite 76 A, kv 26.11.2018 Kaupungin uuden strategian ja sen toteuttamisen tavoitteet, sekä uudessa kuntalaissa määritetyt mahdollisuudet tarjoavat oivan tilaisuuden uudistumiseen, niin myös toimintakertomuksen osalta. Edellisten vuosien arviointikertomusten perusteella tehtyjen toimenpiteiden arviointi Kaupunginhallitus antoi lausuntonsa vuoden 2016 arviointikertomuksesta kokouksessaan 30.10.2017 ( 345). Kaupunginvaltuusto merkitsi kaupunginhallituksen vastauksen tiedoksi 27.11.2017 ( 101). Arviointikertomuksen havainnot, kaupunginhallituksen vastaus ja tarkastuslautakunnan kommentit on koottu yhteen jäljempänä. Arviointikertomus 2016 Tilinpäätös tulee järjestellä siten, että kuntalain määräyksiä noudatetaan. Kaupunginhallituksen vastaus Kaupunginvaltuusto hyväksyi uudet konserniohjeet 2.10.2017. Konserniohjeeseen sisältyvät mm. seuraavat ohjeet: Kuntakonserniin kuuluvien tytäryhteisöjen tilikauden tulee olla kalenterivuosi, ellei tästä poikkeamiseen ole erityistä syytä. kunnan tytäryhteisön tilintarkastajaksi on valittava kunnan tilintarkastusyhteisö, jollei tästä poikkeamiseen ole tytäryhteisöjen suureen lukumäärään tai muuhun tarkastuksen järjestämiseen perustuvaa syytä. Sopimus kaupungin nykyisen tilintarkastajan kanssa päättyy vuoden 2017 tilinpäätöksen tarkastuksen myötä. Tulevaan tilintarkastuspalveluiden hankintaan sisältyvät myös tytäryhtiöiden tilintarkastuspalvelut. Saman tilintarkastusyhteisön tarkastaessa sekä tytäryhtiöt että kaupungin saman tilintarkastuskauden osalta, prosessit tehostuvat ja kaupungin konsernitilinpäätöksen tulisi valmistua lakisääteisessä ajassa. Tarkastuslautakunnan kommentit Tytäryhtiöiden vuoden 2017 tilinpäätökset saapuivat keväällä 2018 määräajassa. Sitä vastoin kaupungin tilinpäätös, konsernitilinpäätös mukaan lukien, myöhästyi. Johdon velvollisuutena on huolehtia siitä, että sekä henkilöstövoimavarat että toimivat varajärjestelmät ovat käytettävissä. Arviointikertomus 2016 Palkkaohjelma vanhentunut palkanlaskenta ei kustannustehokasta. Kaupunginhallituksen vastaus Vuosien 2018 2020 investointiehdotuksessa on varattu määräraha palkanlaskentaohjelmaa varten. Tarkastuslautakunnan kommentit Pohjanmaan maakunnan taloushallintopalveluja varten on perustettu yhteisyhtiö. Arviointikertomus 2016 Kuntastrategia kunnan toiminnan ja talouden pitkän tähtäimen tavoitteita varten 4

76, KV 2018-11-26 14:00 / :s bilaga: Liite 76 A, kv 26.11.2018 Kaupunginhallituksen vastaus Kaupungin uusi kuntastrategia on lähestulkoon valmis ja se käsitellään valtuustossa vielä tänä syksynä. Tarkastuslautakunnan kommentit Kuntastrategiaa käsiteltiin valtuustossa 14.5.2018. Arviointikertomus 2016 Euromääräisten tavoitteiden jatkuvat seurantamahdollisuudet lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Kaupunginhallituksen vastaus Talousarvion yleisohjeen toimintaohjeena on, että tuottavuudelle ja tehokkuudelle olisi saatava euromääräinen tavoite sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Talousarvioehdotuksissa tavoitteet on pyrittävä muotoilemaan mitattavaan muotoon. Tarkastuslautakunnan kommentit Johdon tulee pyrkiä uuden strategian perusteella selkeämpiin seurantamahdollisuuksiin. Arviointikertomus 2016 Velvollisuus kattaa kunnan taseeseen kertynyt alijäämä enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamisesta, eli vuoden 2015 alijäämä on katettava viimeistään 2020. Kaupunginhallituksen vastaus Kaupungin taseessa on vuoden 2016 tilinpäätöksessä 82,6 milj. ylijäämää aikaisemmilta tilikausilta, mikä kattanee mahdollisen useamman vuoden alijäämän ja antanee lykkäystä toiminnan järjestämiseksi tehokkaalla tavalla. Ilmoitettujen uudistusten kokonaisvaikutus kunnan talouteen on kuitenkin vielä epäselvä. Nykytilanteessa on tärkeää työskennellä kaupungin toiminnan paremman kannattavuuden saamiseksi. Vuoden 2016 vuosikate oli 1,9 milj. ja poistot 6,78 milj. Toiminnan ylijäämä on edellytyksenä sille, ettei velkaantumisaste kasvaisi ja ettei taseen omaa pääomaa käytetä loppuun. Tehostamisvaatimukset ja säästötoimenpiteet ovat viime vuosien aikana sisältyneet kaupungin talousarvioon. Samalla kiinteistöjen myöhemmäksi siirretyt huoltoinvestoinnit johtavat laajempiin ja kalliisiin peruskorjauksiin. Kaupungin elinvoiman säilyttämiseksi ja vahvistamiseksi vaaditaan myös panostuksia esim. infrastruktuuriin, teollisuustontteihin, päiväkoteihin ja kouluihin. Useampi yritys ja suurempi asukasmäärä tarkoittaisivat korkeampaa valtionrahoitusta. Kaupungin imagon parantaminen ja palvelutarjonnan kehittäminen siten, että useampi yritys ja asukas valitsevat tänne muuttamisen, vaikuttaisi myönteisesti myös vuosikatteeseen. Tarkastuslautakunnan kommentit Vuoden 2017 tilinpäätös osoittaa 2,9 miljoonan euron alijäämää ja velkataakka on kasvanut yli 60 miljoonaan euroon. Tarkastuslautakunta pitää kehitystä huolestuttavana. 5

76, KV 2018-11-26 14:00 / :s bilaga: Liite 76 A, kv 26.11.2018 Arviointikertomus 2016 Konserniohje Kaupunginhallituksen vastaus Kaupungin uusissa konserniohjeissa huomioidaan uuden kuntalain säännökset ja arviointikertomuksessa ilmenneet havainnot. Tarkastuslautakunnan kommentit Tarkastuslautakunta panee merkille, että konsernin toiminta on jatkuvassa muutoksen tilassa. Konserniohjeen jatkuva arviointi ja päivittäminen ovat tarpeellisia. Uusi kuntalaki korostaa kuntakonsernia emokunnan sijaan. Tämä tarkoittaa vuorostaan, että tytäryhteisöille on yhä tärkeämpää asettaa selkeästi mitattavissa olevat tavoitteet, ja että konsernijohto seuraa valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumista. Arviointikertomus 2016 Tavoitteet, raportointi, riskienhallinta ja sisäinen valvonta konsernissa Kaupunginhallituksen vastaus Vuosien 2017 2018 suunnitelmiin sisältyy ohjeen päivittäminen sisäisen tarkastuksen ja sisäisen tarkastuksen selonteon rakenteen kehittämisen osalta. Konsernitason riskienhallintasuunnitelma sisältyy osana strategiatyötä ja laaditaan vähitellen. Tarkastuslautakunnan kommentit Kuntalain 47 :n mukaan kunnan tytäryhteisön hallituksen kokoonpanossa on otettava huomioon yhteisön toimialan edellyttämä riittävä talouden ja liiketoiminnan asiantuntemus. Kuntalain periaate hallituksen jäsenten asiantuntemuksesta on tärkeä ja tarkastuslautakunnan lähtökohtana on, että kaikkien tytäryhteisöjen konsernijohto seuraa periaatetta kauttaaltaan. Kattavaa riskienhallintasuunnitelmaa ei ole laadittu konsernitasolla. Arviointikertomus 2016 Henkilöstö ja työllistämistoiminta Kaupunginhallituksen vastaus Työllistämistoimenpiteiden toimintasuunnitelma on laadittu. Terveydenhuollon ja työsuojelun edustajista sekä henkilöstöpäälliköistä koostuva työryhmä laatii tällä hetkellä toimintasuunnitelmaa työterveyden tukemista ja sairauspoissaolon vähentämistä varten. Toimintasuunnitelmaan sisältyy käytännön toimenpide-ehdotuksia. Tarkastuslautakunnan kommentit Työryhmän laatima toimintasuunnitelma sairauspoissaolon vähentämiseen ja työssäolon lisäämiseen käytännön toimenpiteillä on tärkeä työväline työterveyden tukemista varten. Avainhenkilöt ovat tässä erityisen tärkeässä asemassa. Kaupungin maksama työmarkkinatuki on vähentynyt 1,1 miljoonasta eurosta (vuonna 2015) 959 000 euroon (vuonna 2016) ja 910 000 euroon (vuonna 2017). Myönteinen suuntaus on jatkunut vuoden 2018 alussa. 6

76, KV 2018-11-26 14:00 / :s bilaga: Liite 76 A, kv 26.11.2018 Arbetsmarknadsstöd för långtidsarbetslösa som man inte lyckats sysselsätta 2015 2016 2017 Januari 98 973,83 80 234,90 79 095,57 Tammikuu Februari 89 739,05 85 622,50 76 649,19 Helmikuu Mars 94 426,04 90 644,85 85 553,70 Maaliskuu April 97 638,16 72 438,56 68 750,06 Huhtikuu Maj 86 572,12 76 976,24 73 969,07 Toukokuu Juni 87 583,25 78 894,34 72 545,12 Kesäkuu Juli 112 404,60 78 390,05 80 375,20 Heinäkuu Augusti 95 417,06 91 638,01 90 179,90 Elokuu September 94 701,05 82 000,57 78 587,11 Syyskuu Oktober 86 375,00 69 966,05 69 764,06 Lokakuu November 74 195,64 76 666,01 68 405,16 Marraskuu December 89 176,08 75 097,13 66 102,31 Joulukuu Totalt 1 107 201,88 958 569,21 909 976,45 Arviointikertomus 2016 Kokonaisvaltainen riskienhallinta Kaupunginhallituksen vastaus Riskienhallinta on jatkuva osa kaupungin toimintaa, ja siihen kuuluvat sekä ympäröivän maailman analysointi että sisäisten prosessien ja mittarien seuranta. Tarkastuslautakunnan kommentit Kokonaisvaltainen riskienhallinta sisältyy strategiatyön jatkoon. Tavoitteiden toteutumista vaarantavien riskien indikaattorien jatkuvan seurannan tulisi sisältyä toimintaan luonnollisella tavalla. Riskienhallintaprosessiin sisältyy indikaattorien ja mittarien seuranta sekä vastuuhenkilöiden nimeäminen. Arviointikertomus 2016 Strategiset riskit Kaupunginhallituksen vastaus Kaupungin strategisena tavoitteena on olla edelleen houkutteleva paikka yritysten perustamiselle ja asuinpaikka kaikenikäisille asukkaille. Tämä on myös edellytys kaupungin toiminnan ja palveluiden kestävälle kehittämiselle. Kaupungin osalta valtion tasolla tehtävät päätökset toimintojen keskittämisestä aiheuttavat huomattavia strategisia riskejä. Näistä voidaan mainita erityisesti kaksi: 1. Logistiikkapanostusten keskittäminen maakuntakeskuksiin ja/tai suurimipiin kasvukeskuksiin, mikä voi vaarantaa erityisesti lentoliikenteen, mutta myös toimivat maantie- ja rautatieyhteydet. Logistiikkaketjujen huonontuessa ja hidastuessa yritysten toimintamahdollisuudet vaarantuvat. Tätä riskiä voidaan torjua aktiivisella edunvalvonnalla yhteistyössä elinkeinoelämän, maakunnan ja vaalipiirin kansanedustajien kanssa. 7

76, KV 2018-11-26 14:00 / :s bilaga: Liite 76 A, kv 26.11.2018 2. Lisäleikkaukset ammattikoulutuksen ja ammattikorkeakoulutason koulutuksen resursseissa, aiheuttaen painetta koulutuspaikkojen suuremmalle keskittymiselle maakuntakeskuksiin. Tämä vaarantaa yritysten työvoiman saatavuuden ja sen myötä jatkuvat etabloitumiset, ja näin olen myös kaupungin myönteisen väestönkasvun. Pietarsaaren seudun pirstoutunut kuntarakenne muodostaa myös strategisen riskin, sekä edunvalvonnan että kaupungin ja seudun brändäyksen osalta. Tämän riskin vaikutusta voidaan osittain vähentää yhä aktiivisemmalla ja syvemmällä seudullisella yhteistyöllä, jossa Pietarsaaresta tuleva rahoitus on kuitenkin pidettävä kohtuullisella tasolla. Viiden vuoden näkökulmasta Pietarsaaren seudun kuntien yhdistyminen merkitsisi erittäin tärkeää strategista panostusta. Tarkastuslautakunnan kommentit Viestintävastaavan palkkaaminen on osa kaupungin tarjoamien mahdollisuuksien markkinoinnin vahvistamista sekä Pietarsaaren kaupungin myönteisemmän kuvan luomista. Arviointikertomus 2016 Toimintaan liittyvät ja taloudelliset riskit, avainhenkilöiden menettäminen Kaupunginhallituksen vastaus Pietarsaaren toimintaan liittyvät ja taloudelliset riskit nivoutuvat hyvin pitkälle yhteen väestön kehittymiseen: heikosti laskeva väestömäärä, ikäprofiilin samalla tullessa vanhemmaksi. Tämä johtaa iäkkäämmän väestön epäedullisempaan omavaraisuusasteeseen ja palveluntarpeen kasvamiseen. Tätä riskiä voidaan ennen kaikkea ehkäistä toimenpiteillä, jotka edistävät 25 40- vuotiaiden nuorten aikuisten muuttoa Pietarsaareen. Tämä edellyttää työpaikkoja ja panostuksia kunnallisiin palveluihin sekä asuntojen saatavuutta. Vuoden 2018 talousarvioehdotuksen investointiosaan sisältyy mm. kunnallistekniikan rakentaminen Lammassaaren uudelle asemakaava-alueelle. Nykyisessä väestötilanteessa myös liian pirstoutunut palvelu erityisesti kouluissa aiheuttaa sekä taloudellisen että toimintaan liittyvän riskin: kiinteistöjen alhainen käyttöaste, monen kiinteistön samalla vaatiessa peruskorjausta, ja opettajaresurssien epätarkoituksenmukainen käyttäminen, mikä puolestaan voi tarkoittaa avainhenkilöiden menettämisen suurempaa riskiä. Järjestelmällinen selvitystyö ja laaja poliittinen valmius tehdä päätöksiä voivat vaikuttaa tämän riskin vähentämiseen. Tavoitteena on, että valtuusto tekee konkreettisia päätöksiä kouluverkosta vuoden 2017 aikana, vuonna 2016 tehtyjen periaatepäätösten jatkona. Kolmannen riskin muodostavat monimutkaiset ja epätarkoituksenmukaiset työprosessit ja työvälineet kaupungin omassa toiminnassa. Nämä voivat johtaa henkilöstön tehottomuuteen ja huonoon motivaatioon. Prosessien jatkuva tarkastaminen ja päivittäminen ovat tarpeellisia. Uusia välineitä otetaan myös käyttöön, mm. uusi Tweb-järjestelmä asia- ja asiakirjankäsittelyä varten. 8

76, KV 2018-11-26 14:00 / :s bilaga: Liite 76 A, kv 26.11.2018 Tarkastuslautakunnan kommentit Tarkastuslautakunta korostaa, että vastuu kaupungin aktiivisesta markkinoinnista houkuttelevana asuinpaikkana on poliittisella johdolla ja viranhaltijajohdolla. Kaikkien tavoitteena on edistää kaupunkiin muuttoa. Panostus kouluihin ja päiväkoteihin on tärkeä, erityisesti nuorten aikuisten muuttoa ajatellen. Tarkastuslautakunta korostaa myös, että on tärkeää, että kaikilla avainasemassa olevilla henkilöillä on sijainen. Tämä tilanne ei ole parantunut mainittavasti vuonna 2016. Työprosessien tehostamisen ja seurannan on oltava jatkuva prosessi. Arviointikertomus 2016 Sopimukset, yhtiöittäminen, omistajaohjaus Kaupunginhallituksen vastaus Uusi kuntalaki ja sen konserninohjausta koskevat säännöstöt heijastavat kunnan nykypäivän toimintaympäristöä, jossa monet toiminnot ovat ulkoistettuja ja on olemassa puutteellisen viestinnän ja kokonaiskuvan riski. Valtuuston vuonna 2017 hyväksymä kaupungin konserniohje antaa kehykset kaupunkikonsernin omistajaohjaukseen. Kaupunginhallituksen TKK-jaostolla on keskeinen tehtävä yhdessä kaupunginjohtajan kanssa tarkastaa koko konsernin toimintaa. Kokonaisuus edellyttää myös konserni- ja osakkuusyhtiöiden johdon kanssa käytävää jatkuvaa vuoropuhelua, samoin kuin esim. kuntayhtymien kanssa, joihin kaupunki kuuluu. Tarkastuslautakunnan kommentit Valvonta ja jatkuva seuranta ovat yhä tärkeämpiä. Tarkastuslautakunta haluaa korostaa konsernijohdon roolia ja vuoropuhelua kaupungin ja konserniyhteisöjen välillä. Arviointikertomus 2016 Ympäröivän maailman muutokset, väestönkasvu Kaupunginhallituksen vastaus Viitataan strategisten riskien käsittelyyn. Palvelumitoitusta ja asuntojen saatavuutta silmällä pitäen väestönkasvu ei aiheuta huomattavaa riskiä, vaan lähes pelkästään myönteistä kehitystä. Tarkastuslautakunnan kommentit Pätevän ja osaavan työvoiman puute joillakin kaupungin osa-alueilla muodostaa riskin. Arviointikertomus 2016 Toiminnan suunnittelu, talousarvioylitykset, lisätalousarviot joulukuussa Kaupunginhalllituksen vastaus Neljännesvuosiraportit esitellään kaksi kertaa vuodessa. Raportit antavat viitteitä vuositason tuloksesta, mutta todellinen tulos näkyy vasta vuoden lopussa. 9

76, KV 2018-11-26 14:00 / :s bilaga: Liite 76 A, kv 26.11.2018 Tarkastuslautakunnan kommentit Tarkastuslautakunta toteaa, että talousarvioylityksiä käsiteltiin hieman aikaisemmin kuin edellisinä vuosina. Poliittisen johdon ja viranhaltijajohdon on tarkasteltava kriittisesti talousarvioylitysten syntymisen syitä. Talousarvion käsittely Valtuuston talousarviokäsittely joulukuussa Kaupunginhallituksen vastaus Valtuuston talousarviokokous on tänä vuonna suunniteltu pidettäväksi marraskuussa (27.11.2017). Tarkastuslautakunnan kommentit Tarkastuslautakunta toteaa, että vuoden 2018 talousarvio hyväksyttiin marraskuun lopussa 2017. Arviointikertomus 2016 Kiinteistömassa ja investoinnit Kaupunginhallituksen vastaus Työn alla on päivitetty luettelo mahdollisesti myytävistä kiinteistöistä. Myyntihinnan ja tasearvon välisen eron tulisi olla positiivinen, jotta vältetään negatiivinen vaikutus kaupungin vuositulokseen. Tätä ei ainakaan ole mahdollista saavuttaa, mutta myynnillä voidaan vähentää kiinteitä kustannuksia niiden kiinteistöjen osalta, joita ei käytetä kaupungin toimintaan. Jo toista vuotta peräkkäin kaupungin sosiaalija terveysvirasto ei budjetoi investointeja, tulevia uudistuksia ja omaisuudensiirtoa silmällä pitäen. Tarkastuslautakunnan kommentit Tarkastuslautakunta toteaa, että on tarpeen olla jatkuvasti aktiivinen kaupungin taloutta kuormittavien kiinteistöjen myymisessä. Tavoitteiden toteutumisen arviointi Strategiset tavoitteet Pietarsaari on viihtyisä ja kasvava teollisuuskaupunki, jota rakennamme yhdessä ja jossa kaikki löytävät paikkansa. Kaupungin uusi strategia vahvistettiin 20.12.2017. Strategian päivittämistyö alkoi jo vuoden 2013 lopulla. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupungin strategisen suuntauksen yleiset tavoitteet ja periaatteet 24.3.2014. Toimeenpanoasiakirja hyväksyttiin 14.5.2018. Tarkastuslautakunta edellyttää, että kaupunki päivittää strategiaansa jatkuvasti, jotta vältytään näinkin pitkittyneeltä prosessilta. 10

76, KV 2018-11-26 14:00 / :s bilaga: Liite 76 A, kv 26.11.2018 Toiminnalliset tavoitteet Toiminnallisten tavoitteiden selostuksen voi toteuttaa yksinkertaisemmalla ja helppolukuisemmalla tavalla kuin nykyään. Ajatuksena on, että tavoitteet perustuvat uuteen strategiaan ja että ne ovat oleellisia ja suhteellisen vähäisiä lukumäärältään. Taloudelliset tavoitteet Kuntaliiton kuntien vuoden 2017 tilinpäätöstä koskevien ennakkotietojen mukaan (www.kunnat.fi) suuri osa kunnista (Manner-Suomi, Ahvenanmaata ei laskettu mukaan) tulee tekemään ylijäämää vuonna 2017. Vain 60 kuntaa 295 kunnasta tekee negatiivisen tuloksen. Pietarsaari kuuluu negatiivisen tuloksen tehneisiin kuntiin. 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 prel./alustava 2017 Årsbidrag Vuosikate Miljarder 2,47 2,05 1,34 2,06 2,20 1,89 2,70 3,20 Mrd Per inv. 461 382 248 380 403 347 492 585 Asukasta kohti Årsbidrag % av avskrivn. 145 118 71 100 106 91 127 150 Vuosikate %:a poistoista Årsbidrag % av invest. 99 73 46 72 78 68 93 117 Vuosikate %:a investoin. Rp:s resultat mrd 1,83 0,42-0,31 0,37 2,03 0,14 0,89 1,18 Tilikauden tulos, mrd Lånestock Lainakanta Miljarder 10,45 10,95 12,21 13,79 14,68 15,50 16,09 15,99 Mrd Föränd./år % 6,9 4,7 11,6 12,9 6,5 5,6 3,8-0,6 Vuosimuutos, % Per inv. 1 956 2 038 2 262 2 542 2 697 2 841 2 939 2 921 Asukasta kohti, Kommunernas antal 326 320 320 304 304 301 297 295 Kuntien lkm yht. Årsbidraget negativt 7 34 80 28 10 13 14 7 Vuosikate negatiivinen Rp:s resultat negativt 55 141 227 137 104 107 94 60 Tilikauden tulos negatiivinen Pietarsaaren kaupungin lainakanta on 60,4 miljoonaa euroa eli 3 115 euroa asukasta kohden. Koko maan vastaava luku on 2 921 euroa. Kehitys on kuitenkin levottomuutta herättävä, sillä lainataakka on kasvanut noin 16,7 miljoonaa euroa vuonna 2017. Koko maassa kuntien lainataakka on laskenut jonkin verran vuonna 2017. Otetuista lainoista osa on suunnattu käyttöä varten ja osa lainattu eteenpäin tytäryhtiöille. Tulosta parantava toimenpide vuoden 2017 aikana on entisen Energialaitoksen liittymämaksujen tuloutus. Entisen Energialaitoksen liittymämaksut olivat taseessa 31.12.2016 yhteensä 5 102 751 euroa. Vuonna 2017 on tuloutettu yhteensä 1 260 000 euroa. Jäljelle jäävät liittymämaksut olivat 3 842 751 euro per 31.12.2017. Investoinnit Ristikarin aikaisemmin suunniteltu peruskorjaus jäi toteutumatta, mistä syystä talousarvion nettotulos oli noin 3,9 miljoonaa arvioitua vähemmän. Vuoden 2017 alkuperäisen investointitalousarvion mukaan nettoinvestoinnit olivat 600 euroa asukasta kohden. Muutetun investointitalousarvion mukaan nettoinvestoinnit olivat 702 euroa asukasta kohden. Vuoden 2017 tilinpäätöksen mukaan nettoinvestoinnit olivat 500 euroa asukasta kohden. 11

76, KV 2018-11-26 14:00 / :s bilaga: Liite 76 A, kv 26.11.2018 Henkilöstö Koko organisaation keskiarvoinen sairauspoissaolo on 16,7 päivää/työntekijä. Sairauspoissaolo on korkein vanhushuollossa ja alhaisin ryhmässä muut, johon kuuluvat mm. Pietarsaaren Vesi ja konsernihallinto. Sairauspoissaolo psyykkisistä syistä lisääntyi 27 %:iin (24 % vuonna 2016) ja sairauspoissaolo tuki- ja liikuntaelinsairauksien johdosta on 26 % (29 % vuonna 2016). Työterveyslaitoksen mukaan keskimääräinen sairauspoissaolo oli Suomessa Kunta10-tutkimukseen osallistuvissa kaupungeissa (Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, Oulu, Naantali, Raisio, Nokia, Valkeakoski ja Virrat) vuonna 2016 myös 16,7 päivää/työntekijää. Vuoden 2017 maan keskiarvoa ei vielä ole saatavilla. Työplussan tilastosta ilmenee myös, että 56 % (n. 1400) työntekijöistä ei ole ollut lainkaan sairauslomalla vuonna 2017 ja että 13 % työntekijöistä muodostaa yhdessä 78 % koko organisaation sairauspoissaoloista. Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota siihen, että sairauspoissaolo psyykkisistä syistä on ohittanut tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuvan sairauspoissaolon ja on nyt suurin syy poissaoloon. Kehitys on huolestuttava ja varhaisen tuen malliin ja työryhmän laatimaan toimintasuunnitelmaan panostaminen on yhä tärkeämpää ongelmaan pureutumiseksi. Tärkeintä on panostaa psyykkisen pahoinvoinnin syiden löytämiseen. Kuntakonsernille asetettujen tavoitteiden toteutuminen Kunta hoitaa yhä enemmän tehtäviään yhtiöiden, säätiöiden, kuntayhtymien kautta ja erilaisin sopimuksin yksityisten yritysten ja yhteisöjen kanssa. Konsernin talouskokonaisuudesta määritellään kuntalaissa ja kirjanpitolaissa. Konserniin kuuluvat emokunta ja emokunnan määräysvallassa olevat tytäryhteisöt eli osakeyhtiöt, säätiöt ja yhdistykset sekä kuntayhtymät. Kuntakonsernit toimivat pääosin oman lainsäädännön perusteella ja tällä on vaikutusta kunnan ohjauskeinoihin, samoin kuntademokratiaan. Kuntalaki korostaa yhteisöihin valittujen kunnan edustajien taloudellisen ja liiketaloustieteellisen asiantuntemuksen merkitystä. Kuntien on panostettava entistä enemmän koko kuntakonsernin johtamiseen. Tämä lataa lisähaasteita sekä toimivalle johdolle että luottamushenkilöille, koska kuntakonsernit ovat yrityskonserneja monimuotoisempia ja verorahoituksen rinnalle nousee entistä voimakkaammin palvelujen myynti. Tällä hetkellä kuntakonsernit ovat erityisen huomion kohteena siitä syystä, että mahdollisen sote- ja maakuntauudistuksen toteutuessa kunnan tehtävistä, tuloista ja menoista noin puolet siirtyy maakunnille. Silloin tytäryhteisöjen osuus konsernikokonaisuudesta ja konsernin taloudesta kasvaa merkittävästi. Tarkastuslautakunta toivoi vuoden 2016 arviointikertomuksessa päivitettyjä konserniohjeita. Tarkastuslautakunta voi nyt todeta, että valtuusto on hyväksynyt kaupungin konserniohjeen 2.10.2017 (84 ). Konserniohje on ollut voimassa puolisen vuotta. Ajan lyhyyden perusteella ei voida tehdä liian kauaskantoisia päätelmiä konserniohjeen toimimisesta käytännössä. Tarkastuslautakunta tulee arvioimaan konserniohjeen soveltamista tulevissa arviointikertomuksissaan. 12

76, KV 2018-11-26 14:00 / :s bilaga: Liite 76 A, kv 26.11.2018 Talouden tasapainottamistoimenpiteiden arviointi Tilikauden tulos osoittaa 2 934 684,32 euron alijäämää. Kaupunginhallitus ehdottaa, että alijäämä siirretään taseen omaan pääomaan, tilille tilikauden yli/alijäämä. Aikaisempien tilikausien ylijäämä on 77 489 242,06 euroa ja vähenee nyt 74 554 557,74 euroon. Asukaskohtainen kertynyt ylijäämä vähenee 4 015 eurosta 3 846 euroon. Vaikka kuntalain määräysten mukaan ei ole kiireellistä tasapainottamistarvetta, on suuntaus huolestuttava. Tarkastuslautakunta viittaa kaupungin strategiaan, jonka mukaan talouden on oltava tasapainossa ja investoinnit on voitava rahoittaa omin varoin. Kuntalain 110 :n mukaan kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Talousarvion muuttamisen yhteydessä on perusteltava muutosten rahoittamistapa. Tarkastuslautakunta on tutustunut joihinkin talousarvion muutoksiin ja niiden rahoittamistarpeen kattamisen perusteluihin. Nämä ilmenevät seuraavasta taulukosta: Tilläggsanslag Beslut Finansiering, motivering Borgmästargrundsvägen STST 13.3.2017 SFMGE 13.3.2017 750 000 "Finansieras genom lån" Ådö fiskehamn STST 15.5.2017 SFMGE 5.6.2017 247 000 "Finansieras med lån" JV: Överföring av investeringsanslag 2016-2017 STST 29.5.2017 SFMGE 5.6.2017 228 956 Saknas Byggande av oljebekämpningslager STST 18.9.2017 SFMGE 2.10.2017 170 000 "Finansieras med lån" Bildningsnämndens budgetkorrigering STST 9.10.2017 SFMGE 23.10.2017 60 500 "Finansieras med lån" Miljö- och byggnadsnämndens tilläggsanslag STST 20.11.2017 SFMGE 27.11.2017 65 000 "Finansieras med lån" Bildningsnämndens budgetkorrigering STST 20.11.2017 SFMGE 27.11.2017 260 000 Saknas "Överskridningen Social- och hälsovårdstjänster STST 5.12.2017 SFMGE 20.12.2017 2 500 000 finansieras med lån" Stadsstyrelsens budgetmedel STST 5.12.2017 SFMGE 20.12.2017 75 000 Saknas Rettighallens matta STST 18.12.2017 SFMGE 20.12.2017 89 000 "Finansieras med lån" Borgmästargrundsvägen, justering av budget 2017 STST 29.1.2018 SFMGE 12.2.2018 40 000 "Finansieras med lån" Alkuperäisessä talousarviossa kaupunginvaltuusto oli vahvistanut lainakannaksi 54 miljoonaa euroa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi jälkeenpäin 12.2.2018, että lainataakka saa olla yhteensä enintään 60,4 miljoonaa euroa vuonna 2017. Tarkastuslautakunta korostaa, että investointien rahoittaminen lainalla voi olla perusteltua. Sen sijaan tarkastuslautakunta on huolissaan siitä, että kaupunki on myös osittain rahoittanut käyttöä lainalla. Kehityssuunta ei ole hyvä. Kaupunginvaltuuston päätösten mukaan valtaosa lisämäärärahoista rahoitetaan lainalla. Kolmessa tapauksessa rahoittamisen järjestämisen perustelut puuttuvat. Kuntalain 110 :n mukaan talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Muut havainnot Huleveden käsittelyä on käsitelty mm. teknisessä lautakunnassa vuoden 2017 aikana. Tilikauden päättymisen jälkeen kaupunginhallitus päätti 7.5.2018 ehdottaa valtuustolle, että ympäristö- ja rakennuslautakunta valitaan hulevesien käsittelyä valvovaksi viranomaiseksi. Kaupunginvaltuusto 13

76, KV 2018-11-26 14:00 / :s bilaga: Liite 76 A, kv 26.11.2018 hyväksyi ehdotuksen 14.5.2018. Hulevesitoiminnan rahoittamisesta ei ole tehty päätöstä. Pietarsaaren Veden tilinpäätöksen mukaan hulevesitoiminta oli 341 000 euroa alijäämäinen vuonna 2017. Kooste Talouden tasapainottamisen osalta kaupunki ei ole saavuttanut kaupunginvaltuuston asettamia tavoitteita. Vuodesta 2011 kaupunki on tehnyt alijäämää joka vuosi, lukuun ottamatta vuosia 2014 ja 2015. Vuoden 2014 ylijäämä johtui Energialaitoksen myynnistä ja vuoden 2015 ylijäämä kirjanpitoteknisten siirtojen seurausta. Huomattavaa on, että taseen kertynyt ylijäämä on vähentynyt noin 8 miljoonalla eurolla kahden vuoden aikana, vuodesta 2015 vuoteen 2017. Lakisääteistä tehtävää täyttäessämme emme ole katsoneet olevan syytä tehdä muita arviointeja edellä esitettyjen ja toimintakertomuksessa sekä tilintarkastajan raporteissa ja tilintarkastuskertomuksessa tehtyjen havaintojen lisäksi. Tarkastuslautakunta pyytää kaupunginhallitukselta lausunnon tämän vuoden arviointikertomuksesta lokakuussa 2018. Tarkastuslautakunnan ehdotus valtuustolle Tarkastuslautakunta ehdottaa valtuustolle, että Pietarsaaren kaupungin vuoden 2017 tilinpäätös hyväksytään ja että kaupunginhallituksen jäsenille ja muille tilivelvollisille myönnetään vastuuvapaus tilikaudelta. Allekirjoitukset Pietarsaaressa 1. kesäkuuta 2018 Kaj Nyman, puheenjohtaja Bjarne Kull, varapuheenjohtaja Bengt Ekman Kirsi Seppälä Diana Söderbacka Minna Luomala Seija Östman 14

76, KV 2018-11-26 14:00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv 26.11.2018 LAUSUNTO TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUKSESTA 2017 Tarkastuslautakunnan raportissa on huolellisesti käyty läpi kaupungin vuoden 2017 toiminta ja tilinpäätös. Tarkastuslautakunta on esittänyt raportissaan eräitä kommentteja ja parannusehdotuksia, joihin se haluaa saada kaupunginhallitukselta vastineen. Tässä lausunnossa annetaan selonteko toimenpiteistä, joihin on tarkastuslautakunnan esittämien huomioiden perusteella ryhdytty. Tarkastuslautakunta: Kaupunginhallituksen laatiman toimintakertomuksen laadun, uskottavuuden ja kehittämistarpeiden arviointi Kaupunginhallituksen laatima, laajuudeltaan mittava ja kaksiosainen, yli 200-sivuinen toimintakertomus sisältää riittävää ja oikeaa tietoa kaupungin yleisestä, erityisesti taloudellisesta tilanteesta. Suuresta tietomäärästä on paikoitellen kuitenkin vaikea löytää oleellista asiaa. Toimintakertomuksen muoto ja osa sisällöstä koetaan vanhentuneeksi ja se tulee päivittää ja tehdä havainnollisemmaksi. Hallintokuntien tavoitteet valtuustoon nähden voidaan kokea edellisvuosien tekstien kierrättämisenä. Kaupungin uuden strategian ja sen toteuttamisen tavoitteet, sekä uudessa kuntalaissa määritetyt mahdollisuudet tarjoavat oivan tilaisuuden uudistumiseen, niin myös toimintakertomuksen osalta. Kommentti: Kaupungin uuden strategian tavoitteet ja niiden toteuttaminen toimivat hallintokuntien vuoden 2019 talousarvion tavoitteiden laadinnan perustana. Tarkastuslautakunta: Tavoitteiden toteutumisen arviointi Strategiset tavoitteet Tarkastuslautakunta edellyttää, että kaupunki päivittää strategiaansa jatkuvasti, jotta vältytään näinkin pitkittyneeltä prosessilta. Kommentti: Pietarsaaren kaupungin strategia on melko yleisluonteinen, muun muassa siksi, että se voisi olla olennainen koko tavoitekauden ajan. Strategialle asetetut tavoitteet, mittarit ja indikaattorit mahdollistavat kuitenkin jatkuvan ympäristöanalyysin ja näin ollen strategian merkityksellisyyden arvioinnin. Uusi strategia toimii vuoden 2019 talousarvion ja taloussuunnitelman laatimisen perustana, ja se on huomioitu yksiköiden toimintasuunnitelmissa. Vuoden 2019 tilinpäätöksen ja toimintasuunnitelman yhteydessä strategian päivittämistarpeeseen voidaan myös ottaa ensimmäistä kertaa kantaa. Tarkastuslautakunta: Toiminnalliset tavoitteet Toiminnallisten tavoitteiden selostuksen voi toteuttaa yksinkertaisemmalla ja helppolukuisemmalla tavalla kuin nykyään. Ajatuksena on, että tavoitteet perustuvat uuteen strategiaan ja että ne ovat oleellisia ja suhteellisen vähäisiä lukumäärältään. Kommentti:

76, KV 2018-11-26 14:00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv 26.11.2018 Strategia vuosille 2017 2025 on vuosien 2019 2021 talousarvio- ja taloussuunnitelmatyön perustana. Neljä tavoitetta 1. Kasvu 2. Asukas keskipisteessä kaikessa kaupungin toiminnassa 3. Talous tasapainossa 4. Hyvinvointi ja turvallisuus on vahvistettu strategiassa ja ne muodostavat perustan yksikköjen tavoitteiden asettamisessa vuosille 2019 2021. Kuvatut tavoitteet saavutetaan tekemällä töitä uuden kuntalain määrittelemän kuuden alueen puitteissa: 1. Elinkeinoelämä 2. Palvelujen tuottaminen 3. Kunnan asukkaiden vaikutusmahdollisuudet ja hyvinvointi 4. Elinympäristö 5. Omistajapolitiikka 6. Henkilöstöpolitiikka Vuoden 2019 talousarvion laadintaohjeissa korostetaan, että arviointikriteerit ja mittarit määritellään ja niitä seurataan, jotta toiminnan voidaan osoittaa kehittyvän strategian mukaisesti. Yksiköiden tavoitteiden laadinnassa tulee ilmetä, mitä neljästä tavoitteesta ja alueesta tarkoitetaan. Yksiköitä kehotetaan panostamaan omien tavoitteiden ja mittarien laatimiseen. Tarkastuslautakunta: Henkilöstö Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota siihen, että sairauspoissaolo psyykkisistä syistä on ohittanut tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuvan sairauspoissaolon ja on nyt suurin syy poissaoloon. Kehitys on huolestuttava ja varhaisen tuen malliin ja työryhmän laatimaan toimintasuunnitelmaan panostaminen on yhä tärkeämpää ongelmaan pureutumiseksi. Tärkeintä on panostaa psyykkisen pahoinvoinnin syiden löytämiseen. Kommentti: Sairauspoissaolo on vähentynyt merkittävästi vuoden 2018 tammi-elokuun aikana edellisvuoteen verrattuna. Tammi-elokuun 2018 välisellä jaksolla sairauspoissaolopäiviä oli yhteensä 24 822. Määrä on 3220 päivää vähemmän kuin vastaavan jakson aikana viime vuonna. Vähentymistä on nähtävissä kaikilla toimialoilla. Sairauspoissaolo on vähentynyt sekä psyykkisten sairauksien, oireyhtymien että tuki- ja liikuntaelimien sairauksien osalta. Vuonna 2017 (tammi-elokuu) 9 % henkilöstöstä vastasi 75 %:sta koko organisaation sairauspoissaolopäivistä. Vuonna 2018 (tammi-elokuu) 7 % henkilöstöstä vastasi 70 %:sta koko organisaation sairauspoissaolopäivistä. Henkilöstön osuus, jolla on 0 sairauspäivää, on molempina vuosina pysynyt samalla tasolla (65 %). Vuoden 2017 lisääntyneen sairauspoissaolon seurauksena laadittiin toimintasuunnitelma ja toimenpidesuunnitelma työterveyden tukemiseksi ja sairauspoissaolon vähentämiseksi. Toimenpideohjelmaa on toteutettu järjestelmällisesti ja sitä on seurattu. Erityisesti seuraavat panostukset ovat olleet merkittäviä: Johdon, esimiesten, työterveyden ja työsuojelun yhteistyönä on tutkittu ja panostettu ryhmiin, joissa on esiintynyt korkeaa sairauspoissaoloa (toimialakohtaisesti, esim. kotihoito,

76, KV 2018-11-26 14:00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv 26.11.2018 vanhushuolto). Selvitykset ovat johtaneet tulosten perusteella erilaisiin toimenpiteisiin sekä yksilö- että ryhmätasolla. Erityistä huomiota on kiinnitetty psykososiaaliseen työympäristöön. Yhtenä toimenpiteenä on ollut huomion kiinnittäminen tukitoimenpiteisiin varhaisessa vaiheessa, jotta sairauspoissaolo on voitu estää. Niin kutsuttua varhaisen tuen mallia työstetään vastaamaan sisällöltään aikaisemmin annettavaa aktiivista tukea. KEVAN kanssa tehty tiivis yhteistyö on johtanut siihen, että otamme käyttöön KEVAn Avaintiedot-palvelun. Sen avulla voimme verrata sekä sairauspoissaoloa että siitä aiheutuvia kustannuksia muihin kuntiin. Sairauspoissaolosta tehty analyysi on johtanut 55- ja 56-vuotiaille suunnattujen panostusten aikaistamiseen. Nämä toteutetaan laaditun suunnitelman mukaisesti. Työntekijöiden ja esimiesten työkyvyn tukemiseen on kiinnitetty huomiota. Työhyvinvointikoordinaattori on palkattu ja hän on aloittanut järjestelmällisen koordinointityön, johon sisältyvät heikentyneen työkyvyn seuranta ja tuki työhön palatessa. Keskipisteessä on varhainen tuki. Kehittämisalueita ovat olleet yhteistyömuodot työterveyshuollon kanssa heikentyneen työkyvyn ja siihen annettavan tuen muodossa. Tarkastuslautakunta: Kuntakonsernille asetettujen tavoitteiden toteutuminen Kuntien on panostettava entistä enemmän koko kuntakonsernin johtamiseen. Tämä lataa lisähaasteita sekä toimivalle johdolle että luottamushenkilöille, koska kuntakonsernit ovat yrityskonserneja monimuotoisempia ja verorahoituksen rinnalle nousee entistä voimakkaammin palvelujen myynti. Tarkastuslautakunta toivoi vuoden 2016 arviointikertomuksessa päivitettyjä konserniohjeita. Tarkastuslautakunta voi nyt todeta, että valtuusto on hyväksynyt kaupungin konserniohjeen 2.10.2017 (84 ). Konserniohje on ollut voimassa puolisen vuotta. Ajan lyhyyden perusteella ei voida tehdä liian kauaskantoisia päätelmiä konserniohjeen toimimisesta käytännössä. Tarkastuslautakunta tulee arvioimaan konserniohjeen soveltamista tulevissa arviointikertomuksissaan. Kommentti: Valtuuston vuonna 2017 hyväksymä kaupungin konserniohje antaa kehykset kaupunkikonsernin omistajaohjaukselle. Kaupunginhallituksen TKK-jaostolla on keskeinen tehtävä koko konsernin toiminnan kehittämisen valvonnassa yhdessä kaupunginjohtajan kanssa. Kokonaisuus edellyttää myös jatkuvaa vuoropuhelua konserni- ja osakkuusyhtiöiden sekä niiden kuntayhtymien kanssa, joihin kaupunki kuuluu. Konserniohjauksen vahvistamiskesi kaupunginlakimiehen tehtäviä on lisätty, ja ne kattavat myös konserniohjauksen kehittämisen ja seurannan. Hallintosääntöä (22 ) ja konsernihallinnon toimintasääntöä (3 ) on päivitetty tältä osin. Lisäksi kaupunginsihteerin ja kaupunginlakimiehen välistä työnjakoa on päivitetty. Tarkastuslautakunta:

76, KV 2018-11-26 14:00 / :s bilaga: Liite 76 B, kv 26.11.2018 Talouden tasapainottamistoimenpiteiden arviointi Tilikauden 2017 tulos osoittaa 2 934 684,32 euron alijäämää. Aikaisempien tilikausien ylijäämä on 77 489 242,06 euroa ja vähenee nyt 74 554 557,74 euroon. Tarkastuslautakunta viittaa kaupungin strategiaan, jonka mukaan talouden on oltava tasapainossa ja investoinnit on voitava rahoittaa omin varoin. Kuntalain 110 :n mukaan kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Talousarvion muuttamisen yhteydessä on perusteltava muutosten rahoittamistapa. Alkuperäisessä talousarviossa kaupunginvaltuusto oli vahvistanut lainakannaksi 54 miljoonaa euroa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi jälkeenpäin 12.2.2018, että lainataakka saa olla yhteensä enintään 60,4 miljoonaa euroa vuonna 2017. Tarkastuslautakunta korostaa, että investointien rahoittaminen lainalla voi olla perusteltua. Sen sijaan tarkastuslautakunta on huolissaan siitä, että kaupunki on myös osittain rahoittanut käyttöä lainalla. Kommentti: Tasapainoiseen talouteen tähtäävää työtä on tärkeä jatkaa. Vuoden 2017 vuosikate oli 4,3 milj. euroa verrattuna vuoden 2016 vuosikatteeseen, 1,9 milj. euroon. Toiminnan ylijäämä on edellytys sille, että velkaantumisaste ei kasva. Kaupungin talousarvioon on kuluneiden vuosien ajan sisältynyt tehostamisvaatimuksia ja säästötoimenpiteitä. Samalla kiinteistöjen huoltoinvestointien siirtäminen myöhemmäksi tarkoittaa, että peruskorjauksista saattaa tulla laajempia ja kalliimpia. Kaupungin elinvoiman säilyttämiseksi ja vahvistamiseksi vaaditaan myös panostuksia esim. infrastruktuuriin, teollisuustontteihin, päiväkoteihin ja kouluihin. Talousarvion oikaisujen tai lisämäärärahojen yhteydessä kaupunginvaltuusto ottaa kantaa rahoitustarpeen kattamiseen. Vuosikate on ollut myönteinen vuosittain, joten lainausta ei ole tehty käyttötalouden rahoittamista varten. Maksukykyä on viime vuosien ajan säädelty lyhytaikaisilla luotoilla eli kuntatodistuksilla. Tarkastuslautakunta: Muut havainnot Huleveden käsittely Kommentti: Liikelaitos Pietarsaaren Veden johtokunta on 21.3.2018 tehnyt periaatepäätöksen hulevesivarojen siirtämisestä kaupungille, jos kaupunki niin päättää. Asiaa käsitellään teknisessä lautakunnassa lokakuussa 2018. Tekninen lautakunta tulee ehdottamaan, että hulevesijohtojen omistaminen ja hallinta, mukaan lukien hulevesiviemäriin liittyvät varusteet, siirretään Pietarsaaren Vedeltä tekniselle palvelukeskukselle ja että kaupunginhallitus teettää tähän liittyvät muutokset hallintosääntöön ja kirjanpitoon, sekä esittää ne kaupunginvaltuuston hyväksyttäviksi. Lisäksi esitetään, että Pietarsaari ottaa 1.1.2019 lukien käyttöön hulevesimaksun, jonka perusteista ja suuruudesta päätetään kaupunginvaltuustossa.

77, KV 2018-11-26 14:00 CFV: 52/2018 PELASTUSLAUTAKUNTA: YHTEISTOIMINTASOPIMUKSEN MUUTTAMINEN Kh 29.1.2018 31 Kokkolan kaupunginvaltuuston 11.12.2017 pöytäkirja asiasta yhteistoimintasopimuksen muuttaminen: Liite 31 Kaupunginsihteeri: Kokkolan kaupunginvaltuusto on 11.12.2017 päättänyt, että Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksen johtosääntöä ja alueellisen pelastustoimen yhteistoimintasopimusta muutetaan siten, että pelastuslautakunnan jäsenmäärä on 15 jäsentä. Jäsenmäärä jakautuu siten, että Kokkolan kaupungilla on 4 jäsentä, Pietarsaaren kaupungilla 2 jäsentä, Kannuksen kaupungilla 1 jäsen ja muilla jäsenkunnilla 1 jäsen. Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen nykyisessä yhteistoimintasopimuksessa on yhteisen toimielimen paikkajaosta todettu seuraavaa; Pelastuslautakunnassa on 11 jäsentä ja kullakin henkilökohtainen varajäsen. Kultakin toimialueelta jäseniä ja varajäseniä nimetään seuraavasti: Kannuksen-Kaustisen toimialueelta 3 jäsentä, Kokkolan toimialueelta 5 jäsentä ja Pietarsaaren toimialueelta 3 jäsentä. Lisäksi niillä kunnilla, joilla ei ole jäsentä pelastuslautakunnassa, on oikeus asettaa läsnäoloja puheoikeuden omaava edustaja lautakuntaan. Uuden kuntalain 51 :ssä säädetään, että kunta voi hoitaa tehtävää yhden tai useamman kunnan puolesta siten, että kunnilla on yhteinen toimielin, joka vastaa tehtävän hoitamisesta. Tehtävää hoitavaa kuntaa kutsutaan vastuukunnaksi. Lakisääteisessä yhteistoiminnassa jokaisella kunnalla on toimielimessä vähintään yksi kunnan valitsema jäsen. Edellä olevan perusteella voidaan todeta, että nykyinen yhteistoimintasopimus ei vastaa voimassa olevaa kuntalakia ja näin ollen yhteistoimintasopimusta tulee muuttaa siten, että jokaisella kunnalla on toimielimessä vähintään yksi kunnan valitsema jäsen. Jäsenmäärän jaottelu esitetään perustuvan kunnan asukasmäärän mukaisesti kuitenkin siten, että yhden kunnan jäsenmäärä ei olisi enemmän kuin neljä jäsentä. Näin ollen lautakunnan jäsenmääräksi muodostuisi 15 jäsentä. Tämä tarkoittaa sitä, että Kokkolan kaupunki saa lautakuntaan neljä (4) jäsentä, Pietarsaaren kaupunki kaksi (2) jäsentä, Kannuksen kaupunki yhden (1) jäsenen ja muut kunnat (Halsua, Kaustinen, Kruunupyy, Luoto, Lestijärvi, Perho, Toholampi ja Veteli) yhden (1) jäsenen. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Edellä olevan perusteella Alueellisen pelastustoimen yhteistoimintasopimuksen 2 :n 2 mom muutetaan kuulumaan seuraa-

77, KV 2018-11-26 14:00 CFV: 52/2018 vasti: Pelastuslautakunnassa on 15 jäsentä ja kullakin henkilökohtainen varajäsen. Jäsenmäärä jakautuu siten, että Kokkolan kaupungilla on 4 jäsentä, Pietarsaaren kaupungilla 2 jäsentä, Kannuksen kaupungilla 1 jäsen ja muilla jäsenkunnilla 1 jäsen. Muilta osin yhteistoimintasopimusta ei muuteta. Pelastuslautakunnan jäsenvalintojen osalta Kokkolan kaupunginvaltuusto jätti asian pöydälle. Päätös Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy yhteistoimintasopimuksen muutoksen ja valitsee kaksi henkilöä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet pelastuslautakuntaan. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kv 12.2.2018 3 Kokkolan kaupunginvaltuuston 11.12.2017 pöytäkirja asiasta yhteistoimintasopimuksen muuttaminen: Liite 3 Päätös Kaupunginhallitus ehdottaa: - että kaupunginvaltuusto hyväksyy yhteistoimintasopimuksen muutoksen ja valitsee kaksi henkilöä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet pelastuslautakuntaan Kaupunginvaltuusto: Kaupunginvaltuusto hyväksyi yksimielisesti kaupunginhallituksen ehdotuksen ja valitsi pelastuslautakuntaan kaksi varsinaista jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet: Varsinainen jäsen Sixten Fagernäs Kari Koskela Varajäsen Sixten Rönn Ann-Sofie Storbjörk. Kh 19.2.2018 50 Kaupunginjohtaja:

77, KV 2018-11-26 14:00 CFV: 52/2018 Kaupunginhallitus tiedottaa Kokkolan kaupunkia sekä pelastuslautakuntaan valittuja jäseniä kaupunginvaltuuston päätöksestä. Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kh 29.10.2018 299 Pöytäkirjanote: Liite 299 Kaupunginsihteeri: Alueellisen pelastustoimen yhteistoimintasopimuksen 6 :ssä todetaan, että "Kuntien paloasemat ja muut tilat ja kiinteistöt ovat kuntien omistuksessa. Pelastuslaitoksen käyttöön tulevat tilat rakentaa alueellaan kukin sijaintikunta ja ne jäävät asianomaisen kunnan omistukseen. Kunnat luovuttavat omistuksessaan ja käytössään olevat paloasemakiinteistöt pelastuslaitoksen käyttöön veloituksetta. Kiinteistöjen kunnossapidosta ja käyttökuluista huolehtii kiinteistön omistava kunta." Maakunta- ja soteuudistuksen yhteydessä on noussut esiin se, että pelastuslaitoksen kiinteistömenot eivät näy pelastuslaitoksen taloudessa lainkaan, mikä heikentää vertailtavuutta todellisten tarpeellisten kulujen osalta alueen pelastustoimen tulevaisuudessa. Kruunupyyn kunta on tehnyt asiasta aloitteen, joka käsitelty pelastuslautakunnassa 14.12.2017. Vuoden 2019 talousarvio on laadittu siten, että vuokrakulut näkyvät pelastustoimen menoissa ja kuntien tuloissa netto nolla -periaatteella. Pelastuslautakunta esittää pelastuslaitoksen alueen kunnille, että alueellisen pelastustoimen yhteistoimintasopimuksen 6 :ää muutetaan 1.1.2019 lukien kuulumaan seuraavasti: Kuntien paloasemat ja muut tilat ja kiinteistöt säilyvät kuntien omistuksessa. Pelastuslaitoksen käyttöön tulevat tilat rakentaa kukin sijaintikunta ja ne jäävät asianomaisen kunnan omistukseen. Pelastuslaitos vuokraa tarvitsemansa tilat ensisijaisesti kunnilta tai kuntien omistamilta kiinteistöyhtiöiltä. Kunta voi sopia myös, että pelastuslaitos vuokraa tarvitsemansa tilat muulta toimijalta, jolloin kunta vastaa täysimääräisesti tilojen kuluista alueellaan. Paloasemista maksetaan pääoma- ja käyttövuokraa, Pelastuslautakunta päättää tasapuolisista vuokran määräytymisperusteista ja kiinteistöjen vastuunjaosta. Pelastuslaitoksen maksama vuokra kiinteistön omistajalle on samansuuruinen kuin kunnan pelastuslaitokselle maksama korvaus kiinteistövuokrasta alueellaan."

77, KV 2018-11-26 14:00 CFV: 52/2018 Päätös Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy edellä esitetyn muutoksen alueellisen pelastustoimen yhteistoimintasopimuksen 6 :ään 1.1.2019 alkaen. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kv 26.11.2018 77 Pöytäkirjanote: Liite 77 Kaupunginhallitus ehdottaa: - että kaupunginvaltuusto hyväksyy edellä esitetyn muutoksen alueellisen pelastustoimen yhteistoimintasopimuksen 6 :ään 1.1.2019 alkaen.

77, KV 2018-11-26 14:00 / :s bilaga: Liite 77, kv 26.11.2018

78, KV 2018-11-26 14:00 SOCHV: 364/2017 IT-TOIMINTOJEN SIIRTÄMINEN 2M-IT:LLE Sotel 25.4.2017 54 Valmistelu: vt. sosiaalija terveysjohtaja Suunnitelmien mukaan ICT-palvelujen tuotantomalli muuttuu sosiaalija terveydenhuollon uudistuksen myötä. Maakunnat vastaavat tulevaisuudessa tietohallinto- ja ICT-palvelujen järjestämisestä, mutta maakuntien ICT-palvelut keskitetään valtakunnalliseen ICT-palvelukeskukseen, jonka kautta sosiaalija terveysalan ICT-yritykset tarjoavat palvelujaan. Medbit Oy on julkisomisteinen sosiaalija terveysalan ICT-yritys, joka toimii lähinnä Turun yliopistollisen keskussairaalan erityisvastuualueeseen kuuluvissa sairaanhoitopiireissä ja kunnissa ja on niiden omistuksessa. Medbit on yksi niistä yrityksistä, jotka voivat tarjota maakunnille ICT-palveluja myös sote-uudistuksen jälkeen. Vaasan sairaanhoitopiiri on Medbitin osakas ja se on luovuttanut IT-toimintonsa yritykselle 1.1.2017. Medbit Oy on ottanut yhteyden Vaasan sairaanhoitopiirin kuntiin keskustellakseen kuntien sosiaalija terveydenhuollon ICTtoimintojen mahdollisesta luovuttamisesta yritykselle, ja asiasta on keskusteltu Pietarsaaressa 28.3.17. Sosiaali- ja terveysviraston IT-toiminnot muodostuvat kahdesta kokonaisuudesta. ATK-toimisto ylläpitää potilastietojärjestelmä Effican ohjelmistoa ja intranetiä sekä vastaa suuresta osasta laskutusta ja raportointia. Laitteiston hoitoa ja mm. sähköpostia varten tarvittavat IT-palvelut ostetaan sisäisesti kaupungin ITosastolta. IT-toimintojen luovutus koskisi sekä sosiaalija terveysviraston ATK-toimistoa että sitä osaa kaupungin IT-toiminnoista, joka palvelee sosiaalija terveydenhuoltoa. Luovutus voitaisiin toteuttaa aikaisintaan vuoden 2018 alussa. Pietarsaaren kaupunginjohtaja toivoo sosiaalija terveyslautakunnalta mielipidettä asiasta ennen ennakkoselvityksen laatimista siitä, mitkä toiminnot voisivat sisältyä luovutukseen. Päätös Vt. sosiaalija terveysjohtaja: Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyy Medbit Oy:lle luovutettavia ICT-toimintoja koskevan ennakkoselvityksen laatimisen. Sosiaali- ja terveyslautakunta: Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi ehdotuksen. Sotel 24.4.2018 40

78, KV 2018-11-26 14:00 SOCHV: 364/2017 Valmistelu: vt. sosiaalija terveysjohtaja Sosiaali- ja terveysviraston IT-toimintojen siirtämisestä on tehty ennakkoselvitys sosiaalija terveyslautakunnan päätöksen mukaisesti. Selvitys tehtiin yhdessä Medbit Oy:n kanssa. Yritys on fuusioitunut Medi-IT Oy:n kanssa, ja uuden yhtiön nimi on ollut 1.3.2018 lukien 2M-It. 2M-It:llä on toimintaa 11 maakunnassa ja 12 sairaanhoitopiirissä. Yritysfuusio on viivästyttänyt sosiaalija terveysviraston IT-toimintojen siirtämistä koskevaa ennakkoselvitystä. ICT-toimintojen siirtämisen tavoitteena on kustannusten lisääntymisen hillitseminen, IT-osaamisen vahvistaminen suuremman organisaation tarjoamien synergiaetujen kautta ja toiminnan kehittäminen sosiaalija terveydenhuoltouudistuksen edellyttämään suuntaan. On tärkeää, että paikallinen osaaminen ja käyttäjätuki säilyvät siirron jälkeen ja että loppukäyttäjille voidaan taata kaksikieliset palvelut. Laaditun selvityksen jälkeen ehdotetaan, että ICT-toimintojen siirto toteutetaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa 2M-It:lle siirretään sosiaalija terveysviraston ATK-toimiston henkilöstö sekä kaupungin IT-osastolta ne työntekijät, joilla on sosiaalija terveydenhuollon työtehtäviä. Siirto tehdään liikkeen luovutuksena. Siirrettäväksi ehdotettavat palvelut ovat käyttäjätuki, IT-ohjelmiston ylläpito ja IT-infrastruktuurin (esim. verkko ja työasemat) ylläpito. Toisessa vaiheessa, joka suunnitellaan toteutettavan sosiaalija terveydenhuoltouudistuksen voimaantulon yhteydessä, siirretään sosiaalija terveydenhuollon nykyinen ICT-järjestelmä maakunnalle. Toisesta vaiheesta tehdään erillinen päätös myöhemmässä vaiheessa. Selvitystyön jatkoa varten asetetaan hankeryhmä, johon kuuluu organisaatioiden asiantuntijoita, sekä ohjausryhmä, jossa on kummankin organisaation johdon edustajia. Ohjausryhmä seuraa hankeryhmän työskentelyä ja hyväksyy lopputuloksen vietäväksi edelleen poliittiseen käsittelyyn. Hankkeen aikatauluna on, että konkreettinen selvitystyö aloitetaan välittömästi, jotta sosiaalija terveyslautakunta voi ottaa kantaa tarjoukseen toukokuun kokouksessaan. Koska hankkeeseen kuuluu myös sosiaalija terveysviraston ulkopuolisia toimintoja, tekee kaupunginvaltuusto lopullisen päätöksen henkilöstön siirrosta. Suunnitelman mukaan päätös tehdään kesäkuussa siten, että siirto voidaan toteuttaa syksyllä 2018. Vt. sosiaalija terveysjohtaja: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää jatkaa selvitystä ATK-toimiston työtehtävien ja henkilöstön siirrosta 2M-It:lle tavoitteena, että siirto voitaisiin toteuttaa syksyllä 2018. Aikataulun tulee olla sama kuin sosiaalija terveydenhuollon muiden IT-toimintojen

78, KV 2018-11-26 14:00 SOCHV: 364/2017 henkilöstön siirrolla. Asianomaisen henkilöstön kanssa aloitetaan yhteistoimintaneuvottelut. Päätös Sosiaali- ja terveyslautakunta: Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi ehdotuksen. Kh 7.5.2018 142 IT-päällikkö Jaakko Kaivosoja: Pietarsaaren kaupunki toimii seudun sosiaalija terveyspalveluiden tuottamisessa isäntäkuntana. Valmisteilla olevaan soteuudistukseen liittyen palveluiden tuottamisessa tarvittavien ICTjärjestelmien ylläpitovastuu tullaan keskittämään muutamalle isolle toimijalle. Pohjanmaalla mm. Vaasan sairaanhoitopiirin ICT-järjestelmien ylläpitovastuu on siirretty liikkeen luovutuksella Medbit Oy:lle. Medbit on sittemmin fuusioitunut toisen sote- ICT palveluja tuottavan yhtiön kanssa muodostaen 2M-IT Oy - nimisen yli 400 henkilöä työllistävän yrityksen, jolla on toimipaikat 17 paikkakunnalla. Pietarsaaressa on tarkoitus käynnistää vastaavat liikkeenluovutukseen tähtäävät neuvottelut. Neuvottelu koskee sitä osaa henkilöstöstä, joka työskentelee keskushallinnon alaisuudessa olevassa IT-yksikössä sosiaalija terveysviraston tukitehtävissä ja sosiaalija terveysviraston tietojärjestelmien ylläpitotehtävissä. Yhteensä liikkeenluovutus koskisi 12 henkilöä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisessa kansallisiin järjestelmiin integroitujen asiakas- ja potilastietojärjestelmien ylläpitäminen edellyttää ICT-ammattilaisilta pitkälle vietyä erikoistumista eri teknologioiden osa-alueisiin. Toimialalla toteutettujen digitalisointiin tähtäävien projektien läpivienti on edellyttänyt toimivaa yhteistyöverkostoa, jossa Medbit on ollut keskeinen yhteistyökumppani. Yhteistyön vahvistaminen Medbitin (nykyisin 2M-IT) kanssa luo edellytykset sille, että seudulla voi toimia kaksikielisiä ICT-palveluita tuottava palvelukeskus. Mahdollinen liikkeenluovutus on tarkoitus toteuttaa kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa liikkeenluovutus koskisi henkilöstöä ja sen tavoiteltu toteutumisen aikataulu on syksy 2018/talvi 2019. Liikkeenluovutuksen toinen vaihe toteutuisi samaan aikaan sote-uudistukseen kanssa 1.1.2020, jolloin käytössä olevien tietojärjestelmien omistajuus siirtyy maakuntahallinnolle ja 2M-IT:lle. Ehdotettu kaksivaiheinen liikkeenluovutus mahdollistaa sen, että Pietarsaaren kaupungin kaikkien hallintokuntien yhteiset järjestelmät ja Sosiaali- ja terveysviraston järjestelmät saadaan sujuvalla tavalla eriytetyksi siihen hetkeen kun valmisteilla oleva sote-uudistus astuu voimaan.

78, KV 2018-11-26 14:00 SOCHV: 364/2017 Päätös Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää, että selvitystä sosiaalija terveysviraston ATK-toimiston ja IT-osaston sosiaalija terveydenhuollon tukitehtäviä hoitavien henkilöiden siirrosta 2M-IT:lle voidaan jatkaa. Asianomaisen henkilöstön kanssa aloitetaan yhteistoimintaneuvottelut. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kh 17.9.2018 263 Osakassopimus (salassapidettävä: Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 24 kohta 17 liikesalaisuus) Liite 263 Kaupunginsihteeri: Sosiaali- ja terveysviraston ATK-toimiston ja IT-osaston henkilöiden siirtoa koskeva selvitys on parhaillaan meneillään, ja henkilöstön yhteistoimintamenettelyt ovat myös käynnissä samaan aikaan. Yhteensä liikkeenluovutus koskisi 12 henkilöä. Tarkoituksena on, että henkilöstö siirtyisi 2M-IT:lle 1.1.2019 alkaen, ja osakkeiden merkinnät hoidettaisiin siirron yhteydessä. Neuvottelut ovat vielä kesken ja tarkoituksena on, että liikkeenluovutus voitaisiin käsitellä kaupunginvaltuustossa 22.10.2018. 2M-IT Oy on avannut suunnatun osakeannin, ja merkintäaika päättyy 30.9.2018. Vaasan sairaanhoitopiiri on lähestynyt jäsenkuntia seuraavalla kannanotolla: Vaasan sairaanhoitopiiri on neuvotellut 2M-IT:n kanssa kuntien tarpeesta merkitä 2M- IT:n osakkeita. Neuvotteluiden myötä suosittelemme, että kunnat hankkivat 2M-IT:stä in-house-aseman. Perustelut ovat seuraavat: - 2M-IT on tuottanut kunnille Kanta-liittymispalvelut vuodesta 2011. Ne on kilpailutettava, jos niiden euromäärä ylittää 60.000 euroa alle neljässä vuodessa. - In-house-säännöt muuttuvat vuonna 2019 ja rajoittavat 2M- IT:n mahdollisuuksia myydä palveluita ulkopuolisille. 500.000 euron myyntiraja koskee koko organisaatiota. - 2M-IT hoitaa käytännössä asiakas- ja potilastietojärjestelmien (APTJ) tulossa olevan yhdistämisen. 2M-IT Oy tarjoaa Pietarsaaren kaupungille merkittäväksi 78 kpl osakkeita hintaan à 50 eli yhteensä osakkeiden merkintähinta on 3.900. Määrä oikeuttaa 0,08 % osuuteen yhtiöstä.

78, KV 2018-11-26 14:00 SOCHV: 364/2017 Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää hyväksyä liitteenä olevan osakassopimuksen ja merkitä 78 kpl 2M-IT Oy:n osakkeita hintaan à 50. Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Sotel 18.9.2018 103 Valmistelu: vt. sosiaalija terveysjohtaja Liite A: Tarjous liikkeen luovutuksesta (luottamuksellinen) 2M-IT Oy on tehnyt liikkeen luovutusta koskevan tarjouksen. Asianomaisen henkilöstön kanssa käydään parhaillaan yhteistoimintaneuvotteluja. Meneillään olevassa siirtoa koskevassa selvityksessä on ilmennyt, että suuremman IT-organisaation tarjoamat synergiaedut vaativat sosiaalija terveydenhuollon kaikkien IT-toimintojen siirtämistä. Tämä merkitsee myös laitteiston, verkoston ja sopimusten siirtämistä. Edelleenkin tarvitaan selvitystä siitä, mitkä ATK-toimiston työtehtävistä tarkalleen ja kuinka suuri henkilöstöresurssi siirretään 2M-IT:lle. ATK-toimiston henkilöstö voidaan siirtää 1.1.2019 samanaikaisesti Malmin IT-osaston kanssa. Toiminta siirretään asteittain vuoden 2019 alussa. Päätös Vt. sosiaalija terveysjohtaja: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää hyväksyä omalta osaltaan ATK-toimiston työtehtävien ja henkilöstön siirtoa koskevan selvityksen jatkamisen tarjouksen mukaisesti. Lopullisen päätöksen toiminnan siirtämisestä tekee isäntäkunnan valtuusto. Sosiaali- ja terveyslautakunta: Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi ehdotuksen sillä lisäyksellä, että toiminnan siirtämisen edellytyksenä on kaksikielisten palvelujen takaaminen. Sotel 23.10.2018 114 Valmistelu: vt. sosiaalija terveysjohtaja Liite B: Luonnos henkilöstön siirtoa koskevaksi sopimukseksi (luottamuksellinen)

78, KV 2018-11-26 14:00 SOCHV: 364/2017 Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi 18.9.2018 ATK-toimiston henkilöstön ja toiminnan siirtoa koskevan suunnittelun jatkamisen tarjouksen mukaisesti. Sosiaali- ja terveyslautakunnan tulee vielä hyväksyä henkilöstön siirtoa koskeva sopimus. Päätös Vt. sosiaalija terveysjohtaja: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää - hyväksyä omalta osaltaan sosiaalija terveysviraston ATK-toimiston henkilöstön siirtämisen 2M-IT:lle samanaikaisesti kaupungin IT-osaston henkilöstön kanssa 1.1.2019 lukien Pietarsaaren kaupunginvaltuuston tehtyä lopullisen päätöksen asiasta - hyväksyä luonnoksen ATK-toimiston henkilöstön siirtämiseksi ja antaa sopimuksen viimeistelyn ja allekirjoittamisen viranhaltijoiden tehtäväksi. Sosiaali- ja terveyslautakunta: Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi ehdotuksen. Kh 29.10.2018 311 Sopimus liikkeenluovutuksesta: Liite 311 A sopimukseksi henkilöstön siirtämisestä: Liite 311 B Kaupunginsihteeri: Pietarsaaren kaupunki toimii seudun sosiaalija terveyspalveluiden tuottamisessa isäntäkuntana. Valmisteilla olevaan soteuudistukseen liittyen palveluiden tuottamisessa tarvittavien ICTjärjestelmien ylläpitovastuu tullaan keskittämään muutamalle isolle toimijalle. Pohjanmaalla mm. Vaasan sairaanhoitopiirin ICT-järjestelmien ylläpitovastuu on jo siirretty liikkeen luovutuksella 2 M-IT Oy:lle. Pietarsaaressa aloitettiin jo huhtikuussa 2017 selvitystyö siitä, että henkilöstö, joka työskentelee keskushallinnon alaisuudessa olevassa IT-yksikössä sosiaalija terveysviraston tukitehtävissä ja sosiaalija terveysviraston tietojärjestelmien ylläpitotehtävissä siirtyisi 2 M-IT Oy:n palvelukseen. Yhteensä liikkeenluovutus koskee 12 henkilöä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisessa kansallisiin järjestelmiin integroitujen asiakas- ja potilastietojärjestelmien ylläpitäminen edellyttää ICT-ammattilaisilta pitkälle vietyä erikoistumista eri teknologioiden osa-alueisiin. Toimialalla toteutettujen digitalisointiin tähtäävien projektien läpivienti on edellyttänyt toimivaa yhteistyöverkostoa, jossa 2 M-IT Oy on ollut keskeinen

78, KV 2018-11-26 14:00 SOCHV: 364/2017 yhteistyökumppani. Yhteistyön vahvistaminen 2M-IT Oy:n kanssa luo edellytykset sille, että seudulla voi toimia kaksikielisiä ICT-palveluita tuottava palvelukeskus. Henkilöstön kanssa on käyty YT-neuvottelut syksyn 2018 aikana. Päätös Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää ehdottaa, - että kaupunginvaltuusto hyväksyy liitteenä olevan sopimuksen liikkeenluovutuksesta ja hyväksyy sosiaalija terveysviraston atk-toimistossa ja IT-yksikössä olevien henkilöiden siirron 2 M-IT Oy:n palvelukseen 1.1.2019 alkaen. - että kaupunginvaltuusto hyväksyy sopimusluonnoksen henkilöstön siirtämiseksi sekä antaa virkamiehille tehtäväksi sopimuksen viimeistelyn, ja lopullinen sopimus tuodaan kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kv 26.11.2018 78 Sopimus liikkeenluovutuksesta: Liite 78 A sopimukseksi henkilöstön siirtämisestä: Liite 78 B Kaupunginhallitus ehdottaa: - että kaupunginvaltuusto hyväksyy liitteenä olevan sopimuksen liikkeenluovutuksesta ja hyväksyy sosiaalija terveysviraston atk-toimistossa ja IT-yksikössä olevien henkilöiden siirron 2 M-IT Oy:n palvelukseen 1.1.2019 alkaen. - että kaupunginvaltuusto hyväksyy sopimusluonnoksen henkilöstön siirtämiseksi sekä antaa virkamiehille tehtäväksi sopimuksen viimeistelyn, ja lopullinen sopimus tuodaan kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi.

78, KV 2018-11-26 14:00 / :s bilaga: Liite 78 A, kv 26.11.2018

78, KV 2018-11-26 14:00 / :s bilaga: Liite 78 B, kv 26.11.2018 Henkilöstön siirtosopimus HENKILÖSTÖN SIIRTOSOPIMUS 1. Sopijaosapuolet Liiketoiminnan luovuttajana: Pietarsaaren Kaupunki V-tunnus: 0209242-0 Strengberginkatu 1 68600 Pietarsaari Liiketoiminnan vastaanottajana: 2M-ITOy V-tunnus: 2859795-3 Joukahaisenkatu 9B 20520 Turku Jäljempänä yhdessä: 'Osapuolet'. 2. Henkilöstön siirtyminen Luovuttajan vakinaisessa palvelusuhteessa työskentelevä henkilöstö (myöhemmin henkilöstö) siirtyy Vastaanottajan palvelukseen sopimukseen siirtopäivästä 1.1.2019 lukien työsopimuslain 1.luvun 10 :n liikkeenluovutusta koskevien säännösten mukaisesti. Luovuttaja sitoutuu siihen, ettei se tämän Sopimuksen allekirjoittamisen sekä Luovutusajankohdan välisenä aikana ilman Vastaanottajan suostumusta korota Siirtyvän henkilöstön palkkoja tai muutoin muuta Siirtyvän henkilöstön työsuhteeseen liittyviä, Vastaanottajan vastuulle siirtyviä etuuksia. Tällaisena korotuksena ei kuitenkaan pidetä sovellettavan kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen noudattamisesta seuraavia yleiskorotuksia tai näihin yleiskorotuksiin liittyviä palkkaneuvotteluita. Luovuttaja vastaa Siirtyvän henkilöstön työ- ja virkasuhteisiin liittyvistä maksuista ja muista työnantajavelvoitteista, kuten palkoista, vakuutus- ja eläkemaksuista, lomapalkoista ja lomarahoista, sapattivapaista, liukuvan työajan saldoista, ylityökorvauksista sekä työterveyshuoltoon liittyvistä maksuista ennakonpidätyksineen ja muine sosiaalikuluineen (jäljempänä "Työntekijäkustannukset") ja muista työnantajavelvoitteista siltä osin kuin näiden Työntekijäkustannusten peruste kohdistuu Luovutusajankohtaa edeltävään aikaan. Vastaanottaja vastaa kaikista Siirtyvän henkilöstön Työntekijäkustannuksista, joiden peruste on syntynyt Luovutusajankohdan jälkeen. 1

78, KV 2018-11-26 14:00 / :s bilaga: Liite 78 B, kv 26.11.2018 Henkilöstön siirtosopimus Sopijaosapuolet vahvistavat myös, että mikäli Siirtyvällä henkilöllä todetaan Luovutusajankohdan jälkeen mutta kuitenkin viimeistään 31.12.2019 ammattitauti, tai hänellä ilmenee joku muu tapaturmavakuutuslain (608/1948, muutoksineen) perusteella korvattava vahinkotapahtuma, jonka on todettu aiheutuneen Siirtyvän henkilön työskennellessä Luovuttajan palveluksessa, taikka joku Siirtyvästä henkilöstöstä jää Vastaanottajan palveluksessa ollessaan työkyvyttömyyseläkkeelle tai tulee oikeutetuksi työttömyysturvan lisäpäiviin niin, että eläketapahtuman tai lisäpäiväoikeuden syntymisen ajankohdaksi määritellään Luovutusajankohtaa edeltävä päivä, vastaa Luovuttaja osaltaan edellä mainituissa tapauksissa Vastaanottajalle aiheutuvista Työntekijäkustannuksista, vaikka varsinainen asianomaisen viranomaisen tai lääkärin päätös ammattitaudista, tapaturmavahingosta tai eläkkeestä tulisi tehtäväksi vasta Luovutusajankohdan jälkeen. Vastaanottajan palvelukseen Siirtyvän henkilöstön osalta luovutusajankohdan jälkeen syntyvistä edellä mainituista työntekijäkustannuksista (mm. varhaiseläkemaksuista) vastaavat sopijapuolet viiden vuoden siirtymäaikaa noudattaen siten, että Luovuttajan osuus pienenee ja Vastaanottajan osuus kasvaa kuukausittain 1/60 osalla Luovutusajankohdasta lukien. Selvyyden vuoksi todetaan, että Luovuttaja vastaa kaikista Siirtyvän henkilöstön työ- ja virkasuhteisiin tai niiden päättämisiin perustuvista Siirtyvän henkilöstön Vastaanottajaan kohdistamista vaatimuksista kustannuksineen silloin kun vaatimusten peruste koskee Luovutusajankohtaa edeltävää aikaa. Siirtyvät henkilöt: Erillinen liite Mahdollisten muiden siirtyvien henkilöiden siirtymästä aiheutuvat kustannukset neuvotellaan erikseen osapuolten välillä ja näistä tehdään erillinen kirjallinen sopimus 2

78, KV 2018-11-26 14:00 / :s bilaga: Liite 78 B, kv 26.11.2018 Henkilöstön siirtosopimus 3. Henkilöstöön sovellettava työehtosopimus Vastaanottaja kuuluu Avaintyönantajat ry:een (Avainta), joka huolehtii työnantajan edunvalvonnasta mm. kuntien määräysvallassa olevissa osakeyhtiöissä. Avainta ry neuvottelee Avaintyönantajat ry:n työehtosopimuksen (AVAINTES), jonka sisältö on pääsääntöisesti samankaltainen KVTES:n kanssa. Siirtyvään henkilöstöön sovelletaan Luovutusajankohdasta alkaen Avainta ry:n työehtosopimusta tai muuta Vastaanottajaa kulloinkin sitovaa työehtosopimusta. 4. Henkilöstön lomaoikeuden siirtyminen ja sopijaosapuolten vastuut Kohdassa 2 mainituilla henkilöillä liikkeenluovutushetkeen mennessä alkaneelta lomanmääräytymiskaudelta ansaittu vuosiloma, aiemmilta lomanmääräytymisvuosilta ansaitut liikkeenluovutushetkellä vielä pitämättömät vuosilomat sekä säästövapaat siirtyvät pidettäviksi Vastaanottajan palveluksessa. Luovuttaja maksaa 28.2.2019 mennessä Vastaanottajalle korvauksen Luovuttajan palveluksessa ansaituista lomarahoista sekä vuosilomista ja säästövapaista, jotka siirtyvät pidettäväksi Vastaanottajan palveluksessa. 5. Henkilöstön eläkeoikeus ja eläkevastuut Vastaanottajalla työskentelevien henkilöiden eläkevastuut hoidetaan julkisen alan työeläkevakuuttaja Kevan kautta, jolloin eläke-etuihin ei tule siirron johdosta muutoksia. 6. Toimipisteet Siirtyvää henkilökuntaa voidaan käyttää työtehtävien hoitoon Vastaanottajan toimipisteissä 7. Työterveyshuolto Vastaanottaja järjestää työterveyshuollon työterveyshuoltolain edellyttämällä tavalla. 8. Lounas-, liikunta- ja kulttuuriedut Vastaanottaja järjestää siirtyvälle henkilöstölle käytettäväksi samat lounas-, liikunta- ja kulttuuriedut kuin Vastaanottajan muille työntekijöille 3

78, KV 2018-11-26 14:00 / :s bilaga: Liite 78 B, kv 26.11.2018 Henkilöstön siirtosopimus 9. Osallistumisjärjestelmät Vastaanottaja noudattaa lakia yhteistoiminnasta yrityksissä. 10. Työsuojeluorganisaatio Vastaanottajan työsuojelutehtävät ovat työsuojelun valvonnasta ja työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain mukaiset. 11. Luottamusmiehet Luottamusmiesten toiminnassa noudatetaan Avainta ry:n työehtosopimusta (AVAINTES). 12. Henkilökunnan virkistystoiminta Vastaanottaja järjestää liikkeenluovutuksena Vastaanottajalle siirtyvälle henkilöstölle työhyvinvointi- ja virkistystoimintaa samoin perustein kuin Vastaanottajan muille työntekijöille. 13. Muut asiat Vastaanottaja on tehnyt nykyisen henkilöstönsä kanssa seuraavat paikalliset työehtosopimukset+ Joustava työaika Kokonaispalkka Etätyö Työmatka korvaus Paikalliset työehtosopimukset tarkennetaan tarvittaessa kaupantekohetkellä. Paikallisia työehtosopimuksia sovelletaan Vastaanottajan Luovuttajalta siirtyvään henkilöstöön Kauppakirjassa mainitusta siirtopäivästä alkaen. Luovuttajan työntekijöiden kanssa ei ole kirjallisesti eikä muutoinkaan tehty tavanomaisesta poikkeavia sopimuksia eikä työntekijöillä ole lakisääteisistä eläke- tai muista eduista poikkeavia etuja eikä erääntyneitä palkka- tai muita saatavia Luovuttajalta eikä velkoja Luovuttajalle. 14. Sopimuksen voimaantulo Tämä sopimus astuu sovitusta siirtopäivästä alkaen. 4

78, KV 2018-11-26 14:00 / :s bilaga: Liite 78 B, kv 26.11.2018 Henkilöstön siirtosopimus 15. Erimielisyyksien ratkaisu Tästä sopimuksesta johtuvat erimielisyydet ratkaistaan Liiketoiminnan kauppa kirjassa sovitulla tavalla. 16. Allekirjoitukset Tätä sopimusta on laadittu kaksi saman sisältöistä kappaletta, yksi Luovuttajalle sekä yksi Vastaanottajalle. Turussa, 1.10.2018 Pietarsaaren kaupunki Asema organisaatiossa 2M-IT Oy - Jari Nevalainen toimitusjohtaja 5

78, KV 2018-11-26 14:00 / :s bilaga: Liite 78 B, kv 26.11.2018

79, KV 2018-11-26 14:00 SOCHV: 769/2017 LABORATORIOYKSIKKÖJEN TOIMINNAN SIIRTÄMINEN SOSIAALI- JA TER- VEYSVIRASTOLTA VAASAN SAIRAANHOITOPIIRILLE Sotel 26.9.2017 134 Valmistelu: vt. sosiaalija terveysjohtaja Liite A: Vaasan sairaanhoitopiirin pöytäkirjanote Sosiaali- ja terveysviraston laboratorioyksiköt palvelevat terveydenhuoltoa ja vanhushuoltoa, ja lisäksi myydään tutkimuksia työterveyshuollolle ja yksityisille toimijoille. Keskussairaalaan käynnille menevien potilaiden on mahdollista saada käyntiin kuuluvat laboratoriotutkimukset Malmilla ja Uudenkaarlepyyn terveyskeskuksessa. Näytteenoton ja analyysien lisäksi laboratorio vastaa verivalmisteiden tilaamisesta ja EKG-tutkimuksista. Suurin osa analyyseistä tehdään Malmin ja Uudenkaarlepyyn terveyskeskuksen laboratorioissa. Harvinaisten tai erikoisvarustusta vaativien näytteiden analyysit ostetaan ulkopuolelta. Näytteitä otetaan useilla vastaanotoilla alueellamme sekä kotisairaanhoidon/kotisairaalan kautta. Niillä on myös mahdollisuus eräiden verikokeiden pika-analyyseihin. Kiireellisiä tutkimuksia tehdään tarvittaessa ympärivuorokautisesti. Laboratoriotoiminnassa työskentelee 25 henkilöä mukaan luettuna vastaava sairaalakemisti. Vaasan sairaanhoitopiiri on tehnyt viranhaltijatasolla aloitteen keskustelusta, joka koskee Vaasan keskussairaalan ja sosiaalija terveysviraston laboratorioyksikköjen mahdollista yhdistämistä. Asia on käsitelty sairaanhoitopiirin hallituksessa 18.9.2017. Yksikköjen mahdollinen yhdistäminen voisi tarjota skaalaetua tuotannossa, ja lisäksi tutkimuslaitteistoa ja henkilöstön osaamista voitaisiin käyttää joustavammin kummankin yksikön hyväksi. Mahdollinen yhdistyminen vähentää pienen yksikön haavoittuvuutta (Malmilla on mm. vain yksi sairaalakemisti), mutta samalla toiminnan kannalta on tärkeää, että näytteenoton ohella myös analyysit säilyvät sosiaalija terveysvirastossa. Valtakunnallisena suuntauksena on, että sairaalalaboratoriot muodostavat suurempia yhteisiä yksikköjä, usein erva-alueittain. Laboratoriotoiminta on monimutkaista, joten ennen mahdollista yhdistymistä tarvitaan laajaa selvitystyötä, johon henkilöstö osallistuu. Vt. sosiaalija terveysjohtaja: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää, että Vaasan keskussairaalan ja sosiaalija terveysviraston laboratorioyksikköjen mahdollisesta yhdistämisestä ennen sote-uudistuksen voimaantuloa aloitetaan selvitys. Yhdistäminen voidaan toteuttaa aikaisintaan 1.1.2019. Yhdistymisen edellytyksenä on, että siitä ei aiheudu kustannuslisäystä Pietarsaaren seudun yhteistoimintakunnille eikä se johda sosiaalija terveysviraston toiminnan alasajoon.

79, KV 2018-11-26 14:00 SOCHV: 769/2017 Päätös Sosiaali- ja terveyslautakunta: Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi ehdotuksen. Sotel 18.9.2018 104 Liite B: Sopimus (luonnos) Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti 26.9.2017 sosiaalija terveysviraston ja Vaasan keskussairaalan yhteistä laboratorioyksikköä koskevan selvityksen aloittamisesta. Malmin ja Vaasan keskussairaalan viranhaltijat ovat selvittäneet mahdollisuuksia sairaaloiden laboratorioyksikköjen yhdistämiseen. Molemmat osapuolet ovat yksimielisiä siitä, että selvitystyön jatkon tavoitteena on, että sosiaalija terveysviraston laboratorioyksiköt Malmilla ja Uudenkaarlepyyn tk-vastaanotolla voidaan yhdistää osaksi Vaasan keskussairaalan organisaatiota vuodenvaihteessa 2018/2019. Henkilöstölle on tiedotettu muutoksesta. Yhteisellä laboratorioyksiköllä olisi toimintaa Pietarsaaressa ja Uudessakaarlepyyssä ja mahdollisuus näytteenottoon kaikissa yhteistoimintakunnissa, kuten aikaisemminkin. Sosiaali- ja terveysvirastossa tarvitaan edelleen analytiikkaa ja sairaalakemistiä, mutta yhdistymisestä riippumatta koko maan suuntauksena ovat taloudellisista syistä suuremmat laboratorioyksiköt ja perinteisten laboratorioanalyysien korvaaminen pikatesteillä. Tämä ei vaikuta väestön mahdollisuuksiin saada paikallista näytteenottoa. Lähtökohtana on, että laboratorioyksikköjen henkilöstö siirretään Vaasan sairaanhoitopiirin palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Yksikköjen käyttökustannukset vuokra- palvelu- ja muine sopimuksineen siirtyvät Vaasan sairaanhoitopiirille. Vaasan sairaanhoitopiiri laskuttaa sosiaalija terveysviraston käyttämät laboratoriopalvelut ulkoisten laboratoriopalvelujen ostoina keskussairaalan hinnaston mukaisesti. Hallinto-, talous- ja henkilöstöpalvelut saadaan sairaanhoitopiirin hallinnosta. Siivouspalvelut, varastotarvikkeet sekä lääke- ja tekstiilipalvelut ostetaan paikallisesti. Sosiaali- ja terveysviraston laboratorioyksiköt siirtyvät Vaasan sairaanhoitopiirin käyttämiin IT-järjestelmiin mahdollisimman pian. Yhteiset IT-palvelut saadaan Vaasan sairaanhoitopiiriltä. IT-järjestelmiä ei kuitenkaan voida siirtää ennen kuin sosiaalija terveysviraston lääkäreillä on mahdollisuus nähdä keskussairaalan laboratoriovastaukset saumattomasti reaaliajassa.

79, KV 2018-11-26 14:00 SOCHV: 769/2017 Päätös Vt. sosiaalija terveysjohtaja: Sosiaali- ja terveyslautakunta - tekee periaatepäätöksen, jonka mukaan sosiaalija terveysviraston laboratorioyksiköt siirtyvät Vaasan keskussairaalalle 1.1.2019 lukien ja asianomaisen henkilöstön kanssa aloitetaan yhteistoimintaneuvottelut. Viranhaltijat saavat tehtäväkseen yhdistymisen valmistelun. - hyväksyy toiminnan siirtämistä koskevan sopimusluonnoksen Sosiaali- ja terveyslautakunta: Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi ehdotuksen sillä lisäyksellä, että - tilavuokrista ja pääomakorvauksesta sovitaan erikseen kiinteistöyhtiö Malmin kiinteistöt ky:n ja Uudenkaarlepyyn kaupungin kanssa - siivouspalveluista sovitaan erikseen Alerte Oy:n ja Uudenkaarlepyyn kaupungin kanssa. Sotel 23.10.2018 115 Valmistelu: vt. sosiaalija terveysjohtaja Liite C: Luonnos henkilöstön siirtoa koskevaksi sopimukseksi Asianomaisen henkilöstön kanssa on käyty yhteistoimintaneuvottelut, ja sosiaalija terveysviraston laboratorioyksikköjen toiminta on mahdollista siirtää Vaasan sairaanhoitopiirille 1.1.2019 lukien. Vaasan sairaanhoitopiiri hyväksyi siirtoa koskevan ehdotuksen hallituksensa kokouksessa 1.10.2018. Päätös Vt. sosiaalija terveysjohtaja: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää - hyväksyä omalta osaltaan sosiaalija terveysviraston laboratorioyksikköjen siirtämisen Vaasan sairaanhoitopiirille 1.1.2019 lukien Pietarsaaren kaupunginvaltuuston tehtyä lopullisen päätöksen asiasta - hyväksyä luonnoksen henkilöstön siirtoa koskevaksi sopimukseksi ja antaa toiminnan ja henkilöstön siirtoa koskevien sopimusten viimeistelyn ja allekirjoittamisen viranhaltijoiden tehtäväksi. Sosiaali- ja terveyslautakunta: Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi ehdotuksen.

79, KV 2018-11-26 14:00 SOCHV: 769/2017 ----- Tiedoksi: Vaasan sairaanhoitopiiri Kh 7.11.2018 318 Luonnos henkilöstön siirtoa koskevaksi sopimukseksi: Liite 318 Päätös Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, - että se hyväksyy sosiaalija terveysviraston laboratorioyksikköjen siirtämisen Vaasan sairaanhoitopiirille 1.1.2019 lukien - että se hyväksyy luonnoksen henkilöstön siirtoa koskevaksi sopimukseksi ja antaa toiminnan ja henkilöstön siirtoa koskevien sopimusten viimeistelyn ja allekirjoittamisen viranhaltijoiden tehtäväksi. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kv 26.11.2018 79 Luonnos henkilöstön siirtoa koskevaksi sopimukseksi: Liite 79 Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle: - että se hyväksyy sosiaalija terveysviraston laboratorioyksikköjen siirtämisen Vaasan sairaanhoitopiirille 1.1.2019 lukien - että se hyväksyy luonnoksen henkilöstön siirtoa koskevaksi sopimukseksi ja antaa toiminnan ja henkilöstön siirtoa koskevien sopimusten viimeistelyn ja allekirjoittamisen viranhaltijoiden tehtäväksi.

79, KV 2018-11-26 14:00 / :s bilaga: Liite 79, kv 26.11.2018 SOPIMUS HENKILÖSTÖN SIIRROSTA Pietarsaaren sosiaalija terveysviraston laboratorio Sopimuksen osapuolet Pietarsaaren sosiaalija terveysvirasto (sostv) ja Vaasan sairaanhoitopiiri (VSHP) 1. Sopimuksen tausta ja tarkoitus Pietarsaaren sosiaalija terveysvirasto ja Vaasan sairaanhoitopiiri ovat päättäneet yhdistää Pietarsaaren ja Uudenkaarlepyyn laboratoriotoiminnat osaksi Vaasan sairaanhoitopiirin laboratoriota. Yhdistyminen tapahtuu 1.1.2019. 2. Siirtyvä henkilöstö Laboratoriossa 1.1.2019 palvelusuhteessa oleva henkilöstö siirtyy tällä sopimuksella Vaasan sairaanhoitopiirille 1.1.2019 alkaen. Siirtyvä henkilöstö on listattu henkilöstösiirtosopimuksen liitteeseen. 3. Henkilöstön siirron periaatteet Liitteen mukainen henkilöstö siirtyy 1.1.2019 Vaasan sairaanhoitopiirille liikkeenluovutuksen periaatteilla n.s. vanhoina työntekijöinä, Työsopimuslaki I luku 10 ja Kunnallinen viranhaltijanlaki 5 luku 25. Palvelusuhde jatkuu keskeytymättömänä mitä tulee sopimuksenmukaisten etujen kuten vuosilomaoikeuden, työkokemuslisien, sairauslomien ja muiden palveluaikaan sidottujen etujen myöntämiseen. Mahdollisissa kunta-alan työ- ja virkaehtosopimuksen ulkopuolisissa erilliskorvauksissa ja paikallisesti sovittavissa asioissa noudatetaan VSHP:n määräyksiä ja käytänteitä siirtymähetkestä alkaen. Siirtyvän henkilön osalta noudatetaan Kunnallista yleistä virka- ja työehtosopimusta. Työaikamuoto määräytyy uuden työnantajan käytänteiden mukaisesti. 4. Palkka- ja henkilöstöedut Palkkausta määritettäessä tehtäväkohtainen palkkataso määritetään Vaasan sairaanhoitopiirin palkkausjärjestelmän ja KVTES:in mukaisesti. Palkkaa ja palkanosia määriteltäessä huomioidaan, ettei henkilöstön varsinainen palkka laske siirron yhteydessä mikäli työn vaativuus säilyy samankaltaisena. Palkanosia voidaan muuttaa sairaanhoitopiirin palkkajärjestelmän mukaisesti. Henkilöstöedut määräytyvät siirtyvälle henkilöstölle VSHP:n voimassaolevien etujen mukaisesti. Työaikamuotona käytetään VSHP:n ammattiryhmän työn järjestelyistä johtuen käytössä olevaa

79, KV 2018-11-26 14:00 / :s bilaga: Liite 79, kv 26.11.2018 työaikajärjestelmää. 5. Loma-ajan palkka, lomaraha sekä poissaolot ja keskeytykset Sostv suorittaa VSHP:lle korvauksen siirtyvän henkilöstön 1.4.2018 31.12.2018 ansaitseman, mutta pitämättömän vuosiloman loma-ajan palkasta ja lomarahasta sekä lomanmääräytymisvuoden 1.4.2017-31.3.2018 kertyneistä, mutta pitämättömistä vuosilomista aiheutuvista lomaajan palkoista sosiaalimaksuineen. Korvaus suoritetaan 31.3.2019 mennessä Vaasan sairaanhoitopiirille. Sostv myöntää ne poissaolot ja keskeytykset, jotka on pidetty 31.12.2018 mennessä. Ylityöt eivät siirry, vaan ne annetaan joko rahana tai vapaa-aikana sostv:n palvelusuhteen aikana. Mahdolliset säästövapaat ilmoitetaan palkkahallinnon järjestelmien kautta osana vuosilomatarkastelua. Meneillään oleva pitkäkestoinen koulutus, josta osa jatkuu 1.1.2019 jälkeen, vastaa sairaanhoitopiiri kuluista 1.1.2019 jälkeen. 6. Eläketurva Eläketurva on Julkisen alan eläkelain säädösten mukainen. 7. Siirtyvän henkilön palvelusuhdetiedot uudelle työnantajalle Palelussuhdetiedot toimitetaan VSHP:lle sisältäen työkokemuslisään ja vuosilomaan oikeuttava palvelusaika siirtymähetkellä sekä ansaitut lomapäivät. 8. Muut palvelusuhteeseen liittyvät etuudet Sostv vastaa kaikista siirtyviin työsuhteisiin liittyvistä velvoitteista ja palkanosista, jotka kohdistuvat siirtopäivää edeltävään aikaan tai on ansaittu ennen siirtoa. Mikäli myöhemmin ilmenee, ettei joitakin velvoitteita ole suoritettu, sitoutuu sostv kirjallisesta vaatimuksesta suorittamaan maksun VSHP:lle tai, jos velvoite koskee suoraan siirtyvän henkilöstön oikeuksia, suoraan siirtyvälle henkilöstölle. 9. Sopimuksen voimaantulo Tämä sopimus tulee voimaan 1.1.2019

79, KV 2018-11-26 14:00 / :s bilaga: Liite 79, kv 26.11.2018 Tätä sopimusta on laadittu kahtena kappaleena, yksi molemmille sopimusosapuolille. Pietarsaaressa / 2018 Vaasassa / 2018 PIETARSAAREN SOSIAALI- JA VAASAN SAIRAANHOITOPIIRI KY TERVEYSVIRASTO Pia-Maria Sjöström Vt sosiaalija terveysjohtaja Marina Kinnunen Sairaanhoitopiirin johtaja Päivi Stenman Henkilöstöpäällikkö Björn Boucht Vt hallintojohtaja LIITE: Siirtyvä henkilöstö

80, KV 2018-11-26 14:00 TV: 88/2018 HULEVESIEN KÄSITTELYN JÄRJESTÄMINEN TL 6.2.2018 23 Lisätietoja: Maankäyttö- ja rakennuslaki: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990132 Vesihuoltolaki: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20010119 Valmistelu: Kaupungininsinööri Harri Kotimäki 044-7851 750 Asiaa alettiin pari vuotta sitten käsitellä lautakunnassa hallintosääntöasiana, mutta se palautettiin. Keskustelussa siirryttiin pian hulevesimaksun pohdintaan. Tästäkin syystä on paras aloittaa uudelleen alusta. Hulevesi on rakennetulla alueella maan pinnalle, rakennuksen katolle tai muulle pinnalle kertyvää sade- tai sulamisvettä. Sama laki hulevesistä koskee myös perustusten kuivatusvesiä. Lakimuutosten syynä oli tarve ottaa hulevesi hallintaan jo kaavoitusvaiheesta lähtien. Vesilaitoksia velvoitettiin erottelemaan nämä kustannukset vesi- ja jätevesikustannuksista. Maankäyttöä koskevan lainsäädännön perusteella järjestämisvastuu hulevesien hallinnasta siirtyi kunnalle. Epäselvät vastuukysymykset ja rahan puute ovat myös käytännössä johtaneet riittämättömään kunnossapitoon, etenkin ojaverkoston osalta. Hallinnan järjestämispakon lisäksi kunnille tarjotaan nyt uutta rahoitusmahdollisuutta eli hulevesimaksua. Halutaanko periä erillistä kunnallista maksua Hulevesiverkostossa on erilaisia osia, jotka voivat olla kunnan tai vesihuoltoyhtiön omaisuutta. Kunnan hulevesijärjestelmällä tarkoitetaan kunnan hulevesien hallintaan tarkoitettujen alueiden ja rakenteiden kokonaisuutta, lukuun ottamatta vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäriverkostoja. (Kunta voi päättää vesihuoltolaitoksen kanssa neuvoteltuaan, että laitos huolehtii hulevesiviemäröinnistä). Vesihuoltolaitoksen hulevesiviemärin osalta laitos voi periä liittymismaksua ja huleveden viemäröintimaksua liittymissopimuksen perusteella. Laitos voi periä korvauksen myös kunnalta yleisten alueiden hulevesien viemäröinnistä. Kunnalle aiheutuvat kulut voidaan edelleenkin kattaa myös veroilla, jolloin kaikki asuinalueesta tai asumistavasta riippumatta osallistuvat kustannuksiin, kunkin verotettavista tuloista riippuvalla summalla. Hulevesimaksua voidaan periä vahvistetun taksan mukaan kunnan hulevesijärjestelmän vaikutusalueella sijaitsevien kiinteistöjen omistajilta tai haltijoilta. Maksuja voidaan periä aiheutuneita kustannuksia vastaava yhteismäärä. Kunta voi päättää hulevesimaksua maksun perusteista. Maksuilla katettava vuotuinen hulevesikustannus voi sisältää hallinnon,

80, KV 2018-11-26 14:00 TV: 88/2018 suunnittelun, investoinnit sekä kunnossapidon. Siihen voidaan sisällyttää myös yleisten alueiden kuivatuksen kustannukset, silloin kun vesihuoltolaitos sen hoitaa. Maksu voi olla erisuuruinen eri alueella. Kiinteistökohtaiseen maksuun puolestaan vaikuttavat yleensä rakennustyyppi ja pintaala, läpäisemättömän pinnan määrä, alueellinen luokka ja kiinteistön omat ratkaisut. Kokeilemalla haetaan se maksun suuruus, jolla katetaan vuosikustannukset. Erillinen hulevesimaksu on veroprosentin ohella asia, jolla voidaan erottua naapurikunnista. Se voidaan nähdä lisäkustannuksena, mutta myös rahoituksen hoitamisena aiheuttamisperiaatteella. Maksu kannustaa huolehtimaan hulevesistä paremmin jo omalla tontilla. Halutaanko periä vain kunnallista maksua Pietarsaaren Vesi on tähän saakka huolehtinut hulevesien viemäröinnistä. Jo voimaan astuneet lakimuutokset edellyttävät muutoksia vanhaan käytäntöön. Näitä ovat lähinnä kustannusten erotteleminen kirjanpidossa. Tähän mennessä uusilla asuntoalueilla on peritty hulevesiverkoston liittymismaksua, joka kattaa tonttijohdon rakentamiskustannuksen. Rakennettavilla kaduilla se on verollisena 967,20 ja jälkeenpäin tehtynä 1.835,20. Viemäröintimaksua ei ole vielä eroteltu jäteveden käyttömaksusta. Sopimus Pietarsaaren Veden kanssa pitää tehdä, jos se jatkaa kunnossapitäjänä tai verkoston haltijana. Vesilaitosyhdistys on julkaissut sopimusmalleja tilanteeseen, jossa hulevesivastuut jaetaan. Putkiverkon omaisuussiirrosta taas on esimerkkinä Kokkolan malli. Jos hulevesiviemäriverkosto päätetään pitää Pietarsaaren Veden omistuksessa, se voi edelleen periä liittymismaksun ja huleveden viemäröintimaksua, jolla katetaan verkoston ylläpito. Silloin kaupungin pitää sopia yleisten alueiden hulevesistä Pietarsaaren Veden kanssa, mutta voi halutessaan sisällyttää nämä kustannukset kunnalliseen hulevesimaksuun. Liittymissopimuksen tehneitä lienee vain osa asiakkaista, koska niitä on tehty vain muutaman viimeisen vuoden ajan. Kunnan hulevesimaksua määritettäessä nämä yleensä otetaan huomioon, vaikkakin voidaan myös katsoa asiakkaiden jo saaneen sitä palvelua, josta ovat maksaneet. Kaupungilla on omistajana mahdollisuus myös siirtää Pietarsaaren Veden hulevesiviemärijärjestelmän hallinta tekniselle palvelukeskukselle eli liittää putkistot osaksi kunnan hulevesijärjestelmää. Näin voitaisiin hulevesimaksuilla kattaa koko järjestelmän kustannukset. Samalla investointirahoitusta pitäisi lisätä, koska johtojen rakentamiskustannukset voitaisiin periä heti vain myytävän tontin hinnassa. Vuokratontilla liittymismaksu tulisi takaisin maksetuksi kahdessakymmenessä vuodessa. Hankke-

80, KV 2018-11-26 14:00 TV: 88/2018 esta riippuen kunnallisteknisen osaston katuinvestointien hinta yhteishankkeissa nousisi, ehkä 20 %, mutta se voidaan sisällyttää hulevesimaksuun. Etuna yhden omistajan järjestelystä on nähty olevan verkoston yksinkertaisempi vastuunjako asiakkaan kannalta, mutta hulevesien parempi hallinta vaatii myös paljon lisää työtä. Verkoston suunnittelua, kunnossapitoa ja hallintaa varten tarvittavaa osaamista on, mutta pelkästään töitä jakamalla muutosta ei saada aikaan. Projekti-insinöörin rekrytointitarve on jo pitkään ollut ilmeinen ja pysyvä. Tässäkin tapauksessa uuden työntekijän palkkaaminen olisi taloudellisesti perusteltu ratkaisu. Työmäärä on suuri jo hulevesimaksun määritysvaiheessa. Nykyisen verkoston kunnossapito pitäisi hankkia ostopalveluna, mutta käytännössä niin tehdään jo nyt. Sama koskee pääosin myös suunnittelua ja rakentamista. Vain kustannusjako muuttuisi. Pietarsaaren Vesi on käyttänyt samoja ulkopuolisia urakoitsijoita putkiverkon huuhtelemisessa kuin tekninen palvelukeskus ritiläkaivojen puhdistamisessa. Ojien kunnossapito voitaisiin edelleen tilata Alertelta. Silläkin on mahdollisuus omien resurssien lisäksi käyttää sopivia aliurakoitsijoita. Alerte tai joku muu urakoitsija voisi näin ollen yhtä hyvin hoitaa koko verkoston kunnossapidon. Rahankäytön kannalta olisi parasta olla vain yksi tilaaja eli kunnallistekniikka. Mitä suuruusluokkaa hulevesimaksut ovat Kunnallisen maksun suuruus omakotiasunnolle vaihtelee eri kunnissa. Hulevesimaksua ei aina peritä täysmääräisesti. Esimerkkinä halvoista maksuista ovat: Kokkola 25, kun koko järjestelmä on kunnan Lempäälä 30, kun vesilaitoksella on hulevesiviemärit Omakotitaloa koskeva esimerkki Naantalista, jossa on jaettu vastuu: Kaupungin hulevesimaksu 28 Vesihuoltolaitoksen huleveden viemäröintimaksu 40. Yhteensä, jos on molemmat, 47 vuodessa (=7+40) Liikekiinteistöille vuosimaksu vaihtelee aina tontin pinta-alan mukaan. Se voi nousta satoihin euroihin, jopa yli tuhannen. Hulevesimaksun suuruus Pietarsaaressa lasketaan ja käsitellään myöhemmin erillisenä asiana, jos päätös sen perimisestä nyt tehdään. Vuotuiset kunnossapitomenot ovat olleet noin 100.000, jota ei vielä kannattaisi jakaa maksuiksi. Tosiasiassa hulevesikustannus on kuitenkin moninkertainen. Kun rakentaminen ja yleisten alueiden kuivatus lasketaan mukaan, olivat hulevesikustannukset vuonna 2016 yhteensä noin 650.000. Hulevesimaksuna esim. 50 euroa ei liene vielä kohtuuton. Mitä tulee päättää nyt

80, KV 2018-11-26 14:00 TV: 88/2018 Otetaanko käyttöön kunnallinen hulevesimaksu vai kustannetaanko palvelu kokonaan verovaroilla? (Myös näiden välimuoto on mahdollinen, mutta maksukatosta päätetään myöhemmin.) Neuvotellaanko Pietarsaaren Veden kanssa sopimus yleisten alueiden hulevesien viemäröinnistä vai päätetäänkö hulevesiviemäriverkoston siirtämisestä tekniselle palvelukeskukselle? Mitä tulee päättää myöhemmin Tällä hetkellä Pietarsaaren Vesi omistaa suurimman osan johtoverkosta. Viime vuosina uudet kadut ja saneeraukset on suunniteltu ja rakennettu yhteishankkeina. Niissä kunnallistekninen osasto on kustantanut kadun kuivatuksen, ritiläkaivot ja niiden liitäntäjohdot huleveden runkolinjaan. Sivuojat ovat kuuluneet katuun, mutta olemassa on muitakin avo-ojia, jotka nyt kuuluisivat kunnan hulevesiverkostoon. Jos päätetään hulevesimaksun perimisestä, niin: - päätetään kunnan hulevesiviemäröinnin vaikutusalueesta - päätetään maksun perusteet sisältävästä taksasta. Jos päätetään hulevesiverkoston omistuksen siirtämisestä, niin: - Pietarsaaren Veden tai Alerten kanssa neuvotellaan sopimus hulevesiverkoston kunnossapidosta. - Varmistetaan tarvittavat henkilöstöresurssit - Uusien hulevesiputkien kustannukset lisätään kunnallisteknisiin investointimäärärahoihin ja kunnossapitokustannukset käyttötalouteen. Jos päätetään jatkaa hulevesiverkoston nykyistä hallintaa, niin: - Pietarsaaren Veden kanssa neuvotellaan sopimus yleisten alueiden liittymisestä hulevesiverkostoon - Päätetään huleveden viemäröintialueesta. Teknisen lautakunnan vastuulle tullut hulevesien ongelmakenttä on nähtävä laajana kokonaisuutena ja etenkin suunnitteluasiana, joka tulee ottaa huomioon kaikilla tasoilla: yleiskaavasta, asemakaavasta ja katusuunnitelmasta aina tonttikarttoihin saakka. Kaupungininsinööri: Tekninen lautakunta päättää, että Pietarsaaren kaupunki ottaa käyttöön hulevesimaksun, jonka perusteista ja suuruudesta päätetään erikseen. Lautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että hulevesiviemärit laitteineen siirretään Pietarsaaren Vedeltä teknisen palvelukeskuksen hallintaan. Päätös Tekninen johtaja: Tekninen lautakunta päättää kaupungininsinöörin ehdotuksen mukaisesti. Tekninen lautakunta: Tekninen lautakunta hyväksyi ehdotuksen.

80, KV 2018-11-26 14:00 TV: 88/2018 Eero Luomala ilmoitti eriävän mielipiteen. Asia käsiteltiin 14 jälkeen (ennen 24). Kh 19.2.2018 47 Päätös Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää teknisen lautakunnan ehdotuksen mukaisesti, että hulevesiviemärit laitteineen siirretään Pietarsaaren Vedeltä teknisen palvelukeskuksen hallintaan. Kaupunginhallitus: Keskustelun aikana kaupunginhallituksen puheenjohtaja Peter Boström ehdotti, että asia palautetaan uuteen valmisteluun. Teknisen lautakunnan 6.2.2018 kokouksessa nimittämän työryhmän tulee esittää kaupunginhallitukselle väliraportti hulevesimaksuista viimeistään 27.3.2018. Owe Sjölund kannatti ehdotusta. Asiassa äänestettiin. Kaupunginjohtajan ehdotuksen puolesta äänestävät JAA ja Peter Boströmin ehdotuksen puolesta äänestävät EI. Äänestyksen tulos: 0 JAA-ääntä ja 11 EI-ääntä. Kaupunginhallitus päättää siten Peter Boströmin ehdotuksen mukaan. TL 24.10.2018 192 Muistiot työryhmän kokouksista: Liite 192 A (koskee asian valmistelua, ei julkinen) Hulevesimaksun suuruus ja perusteet: Liite 192 B Rahatoimiston lausunto: Liite 192 C Valmistelu: Kaupungininsinööri Harri Kotimäki, 044-7851 750 Hulevesimaksua ja hulevesijärjestelmän omistamista koskeva asia palautettiin. Valtuustossa on tehty päätös jo hulevesiasioiden viranomaisvastuista: - Tekninen lautakunta vastaa Maankäyttö- ja rakennuslain 103 g mukaisesta hulevesijärjestelmän liittymiskohdasta. - Ympäristö- ja rakennuslautakunta on valvova viranomainen Hallintosäännön 9 :ään tehdyn muutoksen myötä: Ympäristö- ja rakennuslautakunta toimii monijäsenisenä elimenä/viranomaisena

80, KV 2018-11-26 14:00 TV: 88/2018 Maankäyttö- ja rakennuslain pykälissä 103 d, 103 f ja 103 k. Työryhmä on nyt kokoontunut seitsemän kertaa ja ohjannut asian valmistelua. Kokouspöytäkirjat on koottu liitteeksi 192 A. Työryhmä on yksimielisesti päätynyt ehdotukseen maksun suuruudesta ja perusteista liitteen 192 B mukaisesti. Eri vaihtoehdoista valittiin kunnan hulevesijärjestelmän vaikutusalueeksi asemakaavoitettu alue, jonka rajat ovat yksikäsitteiset. Alue kasvaa automaattisesti uusien asemakaavojen tullessa lainvoimaiseksi. Hulevesimaksulla ei haluttu kattaa kaikkia hulevedestä kaupungille aiheutuvia kustannuksia, vaikka laki siihen antaisi mahdollisuuden. Osa kustannuksista on toki ollut kunnallistekniikan käyttötaloudessa ja investoinneissa jo aiemminkin ja ne on katettu verovaroilla. Määrärahan tarve tarkistettiin nyt sille tasolle, mikä vuosittain tarvittaisiin olemassa olevan järjestelmän pitämiseksi kunnossa. Hulevesimaksu haluttiin määritellä aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Läpäisemättömän pinnan osuus koko tontin alasta vaihtelee tyypillisesti tontin käyttötarkoituksen mukaan ja hulevesimäärä kasvaa pinta-alan mukaan. Ehdotettu luokitus ja porrastus ovat samansuuntaiset kuin muissa kunnissa. Tässä tehtiin yksinkertaistava ryhmittely asemakaavamerkinnän ja maa-alueen pintaalan perusteella. Maksun suuruus haettiin kokeilemalla. Maksua voidaan harkita alennettavaksi vain, kun varastotilavuuden vähimmäismäärä järjestetään. Tämä alaraja tarkoittaa vain sitä, että asia voidaan ottaa käsittelyyn. Alennukseen riittävä viivytystilavuus riippuu ainakin tontin koosta. Päätösten jälkeen pitää tehdä muutoksia taselaskelmaan kun kaikki hulevesijärjestelmän osat siirretään Pietarsaaren Vedeltä kaupungille (Tekniselle palvelukeskukselle). Teknisen palvelukeskuksen tulee myös järjestää hulevesimaksun periminen asemakaavoitetulla alueella. Päätös hulevesimaksun käyttöönottamisesta ja sen maksuperusteesta tulee kuuluttaa. Kaupungininsinööri: Tekninen lautakunta päättää ehdottaa kaupunginhallitukselle: - että kaupunginhallitus päättäisi siirtää hulevesijohtojen hallinnan ja omistuksen Pietarsaaren Vedeltä tekniselle palvelukeskukselle ja että kaupunginhallitus teettäisi asiaankuuluvat muutokset hallintosääntöön ja kirjanpitoon sekä esittäisi ne kaupunginvaltuuston hyväksyttäviksi, - että Pietarsaari ottaisi käyttöön 1.1.2019 alkaen hulevesimaksun, jonka suuruudesta ja perusteista päättäisi kaupunginvaltuusto liitteen 192 B mukaisesti, - että kaupunginhallitus ehdottaa Pietarsaaren Veden johtokunnalle, että jäteveden perusmaksua alennetaan 5 eurolla/vuosi. Tekninen johtaja:

80, KV 2018-11-26 14:00 TV: 88/2018 Tekninen lautakunta päättää kaupungininsinöörin ehdotuksen mukaisesti. Päätös Tekninen lautakunta: Tekninen lautakunta hyväksyi ehdotuksen. Kh 29.10.2018 312 Muistiot työryhmän kokouksista: Liite 312 A (koskee asian valmistelua, ei julkinen) Hulevesimaksun suuruus ja perusteet: Liite 312 B Rahatoimiston lausunto: Liite 312 C Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää ehdottaa: - että kaupunginvaltuusto päättää siirtää hulevesijohtojen hallinnan ja omistuksen Pietarsaaren Vedeltä tekniselle palvelukeskukselle, - että kaupunginvaltuusto päättää, että Pietarsaari ottaa käyttöön 1.1.2019 alkaen hulevesimaksun, jonka suuruudesta ja perusteista kaupunginvaltuusto päättää liitteen 312 B mukaisesti. Lisäksi kaupunginhallitus päättää ehdottaa Pietarsaaren Veden johtokunnalle, että jäteveden perusmaksua alennetaan 5 eurolla/vuosi. Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kv 26.11.2018 80 Hulevesimaksun suuruus ja perusteet: Liite 80 A Rahatoimiston lausunto: Liite 80 B Kaupunginhallitus ehdottaa: - että kaupunginvaltuusto päättää siirtää hulevesijohtojen hallinnan ja omistuksen Pietarsaaren Vedeltä tekniselle palvelukeskukselle, - että kaupunginvaltuusto päättää, että Pietarsaari ottaa käyttöön 1.1.2019 alkaen hulevesimaksun, jonka suuruudesta ja perusteista kaupunginvaltuusto päättää liitteen 80 A mukaisesti.

80, KV 2018-11-26 14:00 / :s bilaga: Liite 80 A, kv 26.11.2018 20.9.2018 hulevesimaksuksi Hulevesimaksua peritään hulevesijärjestelmän rakentamisesta ja kunnossapidosta kunnalle aiheutuvien kustannusten kattamiseksi. Maksu kerätään Pietarsaaren kaupungin asemakaavoitetulla alueella sijaitsevilta rakennetuilta kiinteistöiltä vuoden 2019 alusta alkaen. Maksun suuruus lasketaan kaavamerkinnän ja maapinta-alan mukaan määräytyvien kertoimien avulla. Kaavamerkinnät, joiden katsotaan edustavan samaa käyttötarkoitusluokkaa ovat: Omakotitalot AO - (kaavassa "AO","AO I","AO I","AO 1","AO/ra","AO/S","AO/t","AO-1","AO- II","AOT","AT/S","AV","SR","AP") Rivitalot AR - (kaavassa "AR","AR-1","AOR") Asuinkerrostalot AK - (kaavassa "AK","AKR","AL") Liike ja teollisuus KLT - (kaavassa "C","K", KL","KL I","KL/S","KL-1","KLT","KLT I","KLV","KM","KTT","KTY","KTY-1","LH","LHTA","T","T/kem","T-1","T1/ke","T- 2","TK","TP","TP 1","TT","TT-1","TTV","TV","KTY-1","TY","TY-KT") Maatalous M - (kaavassa "AM","AM/s","MP/s","RA") Yleinen rakennus Y - (kaavassa "Y","T/s","YH","YH I","YK","YL","YM","YM I","YO","YOS","YS","YSA","YSV","YO","YSV I","YT","YU","YV","YV/S","YY") Omakotitalokiinteistölle AO (tai vastaava) maksu on 25 = perusmaksu. Rivitalokiinteistölle AR (tai vastaava) maksu on 75 750 Asuinkerrostalokiinteistölle AK (tai vastaava) maksu on 75 750 Liike- ja teollisuuskiinteistölle KLT (tai vastaava) maksu on 100 1200 Maatalouskiineistölle M (tai vastaava) maksu on 25 50 Yleisten rakennusten kiinteistölle Y (tai vastaava) maksu on 75 900 Maksun vuotuinen suuruus maapinta-alan mukaan esitetään seuraavassa taulukossa. Asemakaavan mukainen käyttötarkoitus esitetään rivillä ja maapinta-ala sarakkeissa. Staden Jakobstad, Kommunaltekniska avdelningen. PB 87, 68601 Jakobstad (06) 786 3111, www.jakobstad.fi Pietarsaaren kaupunki, Kunnallistekninen osasto. PL 87, 68601 Pietarsaari (06) 786 3111, www.pietarsaari.fi

80, KV 2018-11-26 14:00 / :s bilaga: Liite 80 A, kv 26.11.2018 20.9.2018 Taulukko: Hulevedestä perittävän vuosimaksun suuruus ja sen arvioitu kertymä. Nykyiset kiinteistöt ovat kaikki pienempiä kuin kullekin tyypille punaisella merkitty kerroin. PERUSMAKSU Arvioitu koko hulevesijärjestelmän vuosikustannus on 650 000 25 a b c d e min kerroin ala ">0" ">1000" ">5000" ">10000" ">100000" Maksukertymä KPL max ala 1000 5000 10000 100000 10000000 384 250 1 1 1 1 1 1 AO 25 25 25 25 25 76 375 3055 1 3 7 10 10 3 AR 75 225 525 750 750 76 350 458 1 3 7 10 10 3 AK 75 225 525 750 750 54 300 229 1 3 7 10 12 4 KLT 100 300 700 1000 1200 143 200 244 1 1 2 2 2 1 M 25 25 50 50 50 650 20 1 3 7 10 12 3 Y 75 225 525 750 900 33 375 78 Maksun alentaminen Kiinteistön hulevesimaksun alentamista koskevaa anomusta voidaan käsitellä rakennus- ja ympäristölautakunnassa, mikäli kiinteistöllä on toteutettu vähintään tilavuudeltaan 5 m 3 oleva viivytys- tai imeytysrakenne. Maksu on kuitenkin aina vähintään perusmaksun suuruinen. Erityistapaukset Rakennettu tontti voi olla myös sellainen, jossa ei ole varsinaisia rakennuksia, mutta jonka pintakerrosta on rakentamisella vahvistettu. Jos tontin pinta on luonnontilaista maa-aluetta huonommin vettä läpäisevää, niin hulevesimaksua peritään. Staden Jakobstad, Kommunaltekniska avdelningen. PB 87, 68601 Jakobstad (06) 786 3111, www.jakobstad.fi Pietarsaaren kaupunki, Kunnallistekninen osasto. PL 87, 68601 Pietarsaari (06) 786 3111, www.pietarsaari.fi

80, KV 2018-11-26 14:00 / :s bilaga: Liite 80 B, kv 26.11.2018 5.10.2018 Utlåtande: ORDNANDE AV DAGVATTENHANTERING Bokföringsvärdet på tillgångarna som skall överföras från affärsverket Jakobstads Vatten till Centralen för tekniska tjänster var 4 381 053,87 euro per 31.12.2017. Överlåtelsen kommer att ske till bokföringsvärdet per 31.12.2018. Eftersom det är fråga om en överflyttning av tillgångar mellan enheter inom staden påverkas inte stadens balansräkning. Överlåtelsen påverkar inte Jakobstads Vattens grundkapital. Därför har överlåtelsen heller ingen inverkan på avkastningskravet på Jakobstads Vattens grundkapital. Avskrivningar (258 060,56 euro år 2017) på tillgångarna belastar från och med 1.1.2019 inte längre Jakobstads Vatten. Jakobstads Vatten behöver i fortsättningen inte reservera investeringsanslag för ordnandet av dagvatten utan ansvaret ligger på den kommunaltekniska avdelningen. Lausunto: HULEVESIEN KÄSITTELYN JÄRJESTÄMINEN Tekniselle palvelukeskukselle liikelaitos Pietarsaaren Vedeltä siirrettävän omaisuuden kirjanpitoarvo oli 4 381 053,87 euroa per 31.12.2017. Omaisuuden siirto tulee toteutumaan kirjanpitoarvoon per 31.12.2018. Omaisuuden siirto tapahtuu kaupungin yksiköiden välillä, joten siirrolla ei ole vaikutusta kaupungin taseeseen. Omaisuuden siirto ei vaikuta Pietarsaaren Veden peruspääomaan. Sen takia omaisuuden siirto ei vaikuta Pietarsaaren Veden peruspääoman tuottovaatimukseen. Poistot (258 060,56 euroa vuonna 2017) eivät 1.1.2019 jälkeen rasita Pietarsaaren Veden tuloslaskelmaa. Pietarsaaren Veden ei jatkossa tarvitse varata investointirahaa huleveden käsittelyä varten. Investoinneista vastaa jatkossa kunnallistekninen osasto. Jonny Wallsten Stadskamrer/Kaupunginkamreeri Staden Jakobstad/Drätselkontoret. PB 41, 68601 Jakobstad (06) 785 1111, www.jakobstad.fi Pietarsaaren kaupunki/rahatoimisto. PL 41, 68601 Pietarsaari (06) 785 1111, www.pietarsaari.fi