Koh$ jälkifossiilista yhteiskuntaa: Pariisin sopimuksen haasteet päätöksenteolle ja totunnaisille aja4elutavoille Paavo Järvensivu KTT, talouskul4uurin tutkija BIOS- tutkimusyksikkö
Ei ole business- as- usual ia: vain yli tai alle 2 C Kansainvälinen yhteisö Pariisissa 2015: yhteiskun$en on ripeäs$ siirry6ävä jälkifossiiliselle aikakaudelle. Elämme fossiilitalouden raunioissa. Meidän on rakenne4ava uudelleen asumisen, liikkumisen, ruoan ja energiantuotannon infrastruktuuri ja käytännöt, jo4a pääsemme eroon fossiilisten pol4oaineiden massiivisesta käytöstä.
Nykyinen poli$ikka perustuu kahteen ajatukseen: a) julkinen rahoitus on niukkaa ja sen määrä riippuu yksityisten markkinoiden kasvusta, ja b) luonnonresurssit ovat lopu4omat tai lopu4omasi korva4avissa. Tämän aja6elun mukaises$: pyritään kasva4amaan kaikenlaista tuotantoa; leikataan julkisia palveluita ja investointeja; puhutaan abstrakteista makrotaloudellisista indikaa4oreista yhteiskunnallisten visioiden (sisällön) sijaan; mukautetaan yhteiskuntaa näihin makrotaloudellisiin malleihin; ei kyetä myöntämään tarvi4avan jälkifossiilisen siirtymän vaikeu4a.
Tietyt ratkaisut sopivat tähän sapluunaan paremmin kuin toiset, esim. Jä4een käsi4ely vs. jä4een ennaltaehkäisy Uudet (betoni)rakennukset vs. Iiviimpi asuminen (asuinneliöt per hlö tuplaantuneet 70- luvulta) Pol4omoo4oriautot vaihdetaan sähköisiin vs. siirrytään sähköiseen joukkoliikenteeseen ja moo4ori4omaan liikkumiseen Perheenisä tekee pidempää työpäivää maksaakseen vanhempiensa hoivapalveluista vs. perheenisä tekee lyhyempää työpäivää ja vie4ää enemmän aikaa vanhempiensa kanssa
Mitä jos näkisimme, e4ä luonnonvarat ehtyvät mu4a rahat eivät? Luonnon$ede: erityisesi ilmastonlämpeneminen ja energian hyötysuhteen heikkeneminen; energian laatu ei vain määrä; yli ja alle 2 asteen skenaariot Jälkikeynesiläinen talous$ede: raha on merkki velkasuhteesta ja ihmisten välinen sopimus; taloudellisesi suvereenin valion rahat eivät voi loppua sen omassa valuutassa; valio kulu4aa ensin ja vero4aa si4en; budjestasapainoon ei syytä sinänsä (ali- ja ylijäämä ovat välineitä talousilanteesta riippuen); rahaa ei tulisi nähdä luonnonresurssin kaltaisena Kul6uurintutkimus: alai kasvavan energiankäytön myötä olemme voineet vieraantua materiaalisesta maailmasta; hinnat ovat o4aneet johtavan aseman informaaionvälityksessä
PoliiSsia suuntaviivoja yleisesi Ekologinen jälleenrakennus ei ole rahasta kiinni On pure4ava vanhaa infrastruktuuria ja rakenne4ava uu4a Nykyisen energiankäytön volyymin säily4äminen tai kasva4aminen todennäköisesi mahdotonta, kun päästöjä vähennetään radikaalisi: mikä on kohtuullinen määrä lihaa, kilometrejä ja asuinkuuioita? Kaikki työ ei ole arvokasta: poliiikan on käsiteltävä elämää ja sen materiaalisia edellytyksiä, ei vain taloudellisia abstrakioita: minkälaista yhteiskuntaa tavoi4elemme ja mitkä asiat huomioiden? Ei ole mielekästä ylläpitää tuhlaavaa tuotantoa verotulojen ja työpaikkojen ylläpitämiseksi: fossiiliajan tuotantoa voidaan säädellä ja vero4aa IukasI (esim. yksityisautoilu)
PoliiSsia suuntaviivoja erityisesi kaupungin näkökulmasta 1) Omavaraisuuden lisääminen: mitä vähemmän tarvitaan ostoja ulkopuolelta (esim. fossiiliset pol4oaineet), sitä enemmän itsenäistä liikkumavaraa + Omaehtoista toimintaa voidaan tukea paikallisvaluutalla: paikallistalouden organisoini kaupunkivision mukaisesi riippuma4a vieraan valuutan rajoi4eista 2) Ennakoidaan tulevaisuuden kysyntää ja panostetaan siihen: se joka näy4ää miten eletään hyvin ilman fossiilisia pol4oaineita menestyy varmasi
Ylisukupolvinen taakka Yleisen hokeman mukaan meidän ei tule siirtää valion velkataakkaa tuleville sukupolville Kuitenkin: julkinen velka on yksityistä varallisuu4a (huom: vieraassa valuutassa velkaantuminen voi kyllä aiheu4aa ongelmia tulevaisuudessa) Lisäksi: ennakoidaan, e4ä tänä vuonna 25% Suomen valion velasta on velkaa Suomen Pankille Tulisiko meidän olla pikemminkin huolissaan tuhoutuneista ekosysteemeistä ja kyvy6ömyydestä elää ilman fossiilisia pol6oaineita?
Ota yhteys: paavo.jarvensivu@bios.fi
Suomi osana euroalue4a (ei omaa valuu4aa): kuinka käynnistää ekologinen jälleenrakennus? Kolme perusvaihtoehtoa: 1. Kansalliset investoinnit vakaus- ja kasvusopimuksesta huolima4a (max 3% budjesalijäämä, max 60% velkaa suhteessa BKT:een); velanhoitokustannukset ovat tällä hetkellä hyvin vähäiset 2. Eurooppalaisen lii4ovaliokehityksen tukeminen 3. Oman valuutan liikkeellelasku (rinnakkain tai korvaamaan euro)