Suomen metsien inventointi Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014 Kari T. Korhonen / Metla, VMI
Sisältö 1. Mikä on valtakunnan metsien inventointi? 2. Metsävarat ja metsien tila Suomessa 3. Metsävarat t ja metsien tila Kainuussa
1. Mikä on valtakunnan metsien inventointi Metla 1920-luvulta lähtien Ensimmäisestä inventoinnista lähtien tilastollista otantaa Kattaa koko maan, kaikki maaluokat, kaikki omistajaryhmät... Tavoite: tuottaa tilastotietoa valtakunnan ja metsäkeskusalueen tasolla: metsävarat - tilavuus, kasvu, laatu maan käyttö ja omistus metsänhoidollinen tila metsänterveys t monimuotoisuus metsien hiilivarastot ja muutokset VMI10:stä (2004-2008) 2008) otos kattaa vuosittain koko maan, 5 vuodessa koko kierros Alkamassa VMI12 (2014-2018) Liitetaulukko 16. Kehitysluokittaiset pinta-ala- ja puustotiedot sekä hakkuutarpeet puulajivaltaisuuksittain metsämaalla. 16a. Kehitysluokittaiset pinta-ala- ja puustotiedot sekä hakkuutarpeet metsämaalla, metsämaa yhteensä. Kehitysluokka Yhteensä 1 2 3 4 5 6 7 8 Ala, km² 174 12792350 5711 3521 1742 31 100 14909 kehityskelpoiset, km² 146 12252199 5429 3427 1416 29 91 13961 vajaatuottoiset, km² 29 54151 283 94 326 3 9 948 Ala, % 1,2 8,615,8 38,3 23,6 11,7 0,2 0,7 100,0 kehityskelpoiset, % 1,0 8,214,7 36,4 23,0 9,5 0,2 0,6 93,6 vajaatuottoiset, % 0,2 0,4 1,0 1,9 0,6 2,2 0,0 0,1 6,4 Keski-ikä, vuotta 0 5 19 45 74 118 118 107 54 Pohjapinta-ala, m²/ha 0,7 1,3 5,8 16,4 22,2 26,7 10,4 2,1 15,7 Keskiläpimitta, cm Mänty 30,1 27,8 9,5 14,5 21,4 29,8 30,9 29,6 19,2 Kuusi 10,5 12,8 8,5 14,1 22,5 25,5 26,8 6,1 20,7 Koivu 23,2 14,8 7,3 11,1 16,4 24,0 25,4 24,1 14,1 Muu lehtipuu 12,9 6,4 6,3 8,8 10,9 15,2 15,1 2,5 9,6 Yhteensä 14,5 18,1 8,1 13,4 20,6 26,7 28,9 27,9 18,2 Tilavuus, m³/ha Mänty 1 4 9 51 82 102 67 17 53 Kuusi 1 1 3 17 55 97 5 0 32 Koivu 1 2 8 16 22 27 19 1 16 Muu lehtipuu 2 1 4 4 4 5 2 0 4 Yhteensä 4 8 23 89 163 231 93 18 105 Hakkuun kiireellisyys, % kehitysluokan alasta Hakkuu myöhässä 0 3 9 12 10 22 9 3 11 Lähin 5-vuotiskausi 0 31 36 25 28 58 9 23 31 Toinen 5-vuotiskausi i 0 35 15 26 19 16 45 17 22 Ei 10-vuotiskaudella 100 30 40 36 43 4 36 57 35 3/27/2014 3
VMI:n maastoaineiston ja satelliittikuvatulkinnan yhdistelmä: http://www.paikkatietoikkuna.fi /web/fi/kartta
2. Suomen metsävarat ja Maankäyttö Puuston määrä Metsien kasvu metsien tila Hakkuumahdollisuudet
Maaluokkien alat 1920-2012 30000 1 000 ha 25000 20000 15000 10000 Metsämaa Kitumaa Joutomaa Muu metsätalousmaa Metsätalousmaa 5000 0 Metsätalousmaan ala 26,2 milj. ha = 86 % maa-alasta - Metsämaata 20,3 milj. ha - Siitä suojeltua 15 % - Tiukasti suojeltua 9 % - Rajoitetusti puuntuotannossa 6 %
Puuston määrä Suurempi kuin koskaan inventoinnin historian aikana VMI11 (2009-2012): 2 306 milj. m 3 2500 Yhteensä Mänty Kuusi 2000 Koivu Muu lehtipuu milj.m3 1500 1000 500 0 1920 1935 1940 1955 1970 1985 2000 /
Puuston kasvu ja poistuma VMI11 (2009-2012): 2012): 104,6 milj. m 3 /v poistuma hakkuutilastoista, viime vuosina n. 70 milj. m 3 /v mill.m3/v 90 60 30 0 192 20 193 30 194 40 195 50 196 60 197 70 198 80 199 90 kasvu nyky Suomessa kasvu Suomessa -1944 199 95 200 00 poistuma nyky Suomessa poistuma Suomessa -1944 200 05 vuosi /
järeäkin puusto on lisääntynyt Puuston järeys 2 400 2 000 406 408 415 1 600 milj. m3 1 200 216 664 701 754 30+ cm 20 29,9 cm <20 cm 591 800 400 634 966 1 032 1 059 0 1964 70 1996 2003 2004 08 08 2009 10 VMI5 VMI9 VMI10 VMI11
Kehitysluokkien ala ja puulajien vallitsevuus VMI11, koko k maa, puuntuotannon t metsät Taimikot 19%, nuoret km. 36%, varttuneet km 31%, uud.kypsät 13%
Hakkuumahdollisuusarviot Suurin kestävä hakkuumahdollisuus 2010 2019: 77 milj. m3/v Toteutuneet t t hakkuut 2000-luvulla ll n. 56 milj.m3/v
Suurin kestävä ainespuun kertymä 2010-2019 73 milj.m3/v Ainespuukokoisen puun käyttö 2008-2012 noin 58 milj. m3/v, sisältäen tuontipuun
1000 ha 2000 Tehdyt ja ehdotetut taimikonhoidot Koko maa, VMI11 1500 c 1000 Ensimmäinen 5v kausi 500 Tehty 5v kausi Kiireellinen 0
2500 1000 ha Tehdyt ja ehdotetut ensiharvennukset Koko maa, VMI11 2000 1500 Ensimmäinen 5v kausi 1000 500 Tehty 5v kausi 0 Kiireellinen
3. Kainuun metsät Maa-ala ala 2,15 milj. ha Metsätalousmaata 2,03 milj. ha (94 %) Metsämaata t 1,70 milj. ha Josta suojeltu 15 % Tiukasti suojeltu 7 %
Puuston kokonaistilavuus VMI11 (2010): 167,3 milj. m 3 VMI10 (2007): 156,9 milj. m 3 VMI9 (2001): 141,9 milj. m 3
Puuston vuotuinen kasvu ja poistuma Kainuussa, koko puusto, Metsä- ja kitumaa mill.m m3/v 7 6 5 4 3 2 1 0 196 63 196 68 197 73 197 78 198 83 198 88 199 93 199 98 200 03 200 08 kasvu 1963-2006 poistuma vuosi Valtakunnan metsien inventointi / Metsäntutkimuslaitos 2014 Kasvu 7,1 milj. m 3 /v, poistuma n. 3,9 milj m 3 /v
Kehitysluokkien alat ja puulajien vallitsevuus, Puuntuotannon t metsämaa, Kainuu VMI11 Taimikot 19%, nuoret km. 46%, varttuneet km 25,% uud.kypsät 10%
Hakkuukertymä 2000-luvulla 3,2 milj.m3/v
Hakkuukertymä 2000-luvulla 3,2 milj.m3/v
150 1000 ha Tehdyt ja ehdotetut taimikonhoidot Kainuu VMI11 100 c 50 Ensimmäinen 5v kausi Tehty 5v kausi Kiireellinen 0
250 1000 ha Tehdyt ja ehdotetut ensiharvennukset Kainuu VMI11 200 150 Ensimmäinen 5v kausi 100 50 0 Tehty 5v kausi Kiireellinen
Yhteenveto Myös Kainuun metsissä tulevat hakkuumahdollisuudet ovat merkittävästi suuremmat kuin viime aikaiset hakkuut Suunnitellut puun energiakäyttöä lisäävät investoinnit Kainuussa, Nurmeksessa, Iisalmessa, Lieksassa myös hakkuumahdollisuuksien hd k i valossa perusteltuja Kainuun taimikot parhaiten hoidettuja, nuorten kasvatusmetsien t hoidon kannattavuus?
Kiitos
Ainespuukertym än tilavuus 1000 m 3 /v 2010-2019 2019 2020-2029 2029 2030-2039 2039 Hakkuutapa Suomi Suomi Suomi Uudistushakkuut Kasvatushakkuut Yhteensä 52 143 44 795 44 244 25 033 40 139 41 385 77 176 84 935 85 629
Ainespuukertym än tilavuus 1000 m 3 /v 2010-2019 2019 2020-2029 2029 2030-2039 2039 Hakkuutapa Ka Ka Ka Uudistushakkuut Kasvatushakkuut Yhteensä 3 337 2 759 2 881 1 629 2 928 2 806 4 966 5 687 5 687
Ainespuukertym än tilavuus 1000 m 3 /v 2010-2019 2019 2020-2029 2029 2030-2039 2039 Hakkuutapa Ka Ka Ka Uudistushakkuut Kasvatushakkuut Yhteensä 3 449 2 953 3 196 1 320 2 283 2 040 4 769 5 236 5 237
Metsien käsittely- ja kehitysvaihtoehdot laskettiin puukohtaisiin malleihin perustuvalla MELA2012 -ohjelmiston metsikkösimulaattorilla (MELA2012 Reference... 2012). MELA-ohjelmistoon sisältyvistä luonnonprosessimalleista ja niiden soveltamisesta ks. tarkemmin Nuutinen ym. (2007). Metsien käsittely perustui vuoden 2006 metsänkäsittelysuosituksiin (Hyvän metsänhoidon... 2006), turvemaiden metsänhoidon suosituksiin (Ruotsalainen 2007), Pohjois-Suomen metsänhoitosuosituksiin (Keskimölö ym. 2007) ja energiapuun korjuun ja kasvatuksen suosituksiin (Äijälä ym. 2010). Kulotus, lannoitus, uudisojitus ja pystypuiden karsinta eivät olleet mukana tarkastelussa ja turvemailla metsikön uudistuskypsyys määritettiin kangasmaiden tapaan iän ja järeyden perusteella. Ensisijaisen puuntuotannon maalla mahdollisia toimenpiteitä olivat runkolukuun ja pohjapinta-alaan perustuvat harvennukset, avohakkuu, siemenpuuhakkuu, suojuspuuhakkuu sekä ylispuiden poisto, säästöpuiden jättäminen, raivaus, maanpinnan käsittely, viljely, taimikonhoito ja kunnostusojitus hakkuiden yhteydessä. Harvennushakkuissa voitiin korjata joko vain ainespuuta, ainespuuta ja energiapuuta (integroitu korjuu) tai vain energiapuuta. Integroidussa korjuussa energiapuu koostui männyn, kuusen, koivun ja haavan osalta rinnankorkeusläpimittaluokista 4 9 cm ja muilla puulajeilla kaikista rinnakorkeusläpimitaltaan vähintään 4 cm puista. Harvennushakkuiden energiapuu korjattiin kuivahkojen kankaiden ja tätä viljavempien kankaiden mänty- tai lehtipuuvaltaisissa puustoissa kokopuuna. Energiapuu korjattiin rankapuuna em. kasvupaikkoja karummilla kangasmailla, turvemailla tai aina kun pääpuulaji oli kuusi. Uudistushakkuissa voitiin korjata joko vain ainespuuta tai ainespuun lisäksi a) hakkuutähdettä (oksat ja latvahukkapuu) tai b) hakkuutähdettä ja kantoja. Uudistushakkuiden hakkuutähteestä (oksat ja runkopuu) oletettiin korjattavan 70 %. Kannoista nostettiin läpimitaltaan vähintään 25 cm kannot, joista talteen saatiin 85 %. Luontaisesti uudistettavilta aloilta korjattiin vain ainespuuta. Rajoitetun puuntuotannon maalta korjattiin vain ainespuuta ja sallittuja hakkuutapoja olivat kasvatushakkuut (harvennukset ja ylispuiden poisto) sekä luontainen uudistaminen. Kitumaille ei tehty hakkuita. Kokonaan puuntuotannon ulkopuolella olevilla alueilla ei sallittu mitään toimenpiteitä Pohjapinta-alaohjeeseen perustuva harvennus oli mahdollinen, kun harvennusmallien alempi leimauskäyrä saavutettiin. ttii Puusto harvennettiin harvennuskäyrien puoliväliin. Hakkuut toteutettiin t t ttii kymmenvuotiskausien k i puolivälissä, minkä vuoksi harvennuksissa pohjapinta-alan vaatimusta alennettiin 10 prosentilla. Siten harvennettavaksi tuli myös kohteita, jotka täyttivät pohjapinta-alavaatimuksen vasta 10-vuotiskauden jälkimmäisellä puoliskolla.