Ensimmäisenä muutos näkyi Helsingissä, jossa rakennustoiminta oli seuraavien vuosikymmenten ajan ylivoimaisesti vilkkainta.

Ensimmäisenä muutos näkyi Helsingissä, jossa rakennustoiminta oli seuraavien vuosikymmenten ajan ylivoimaisesti vilkkainta. 2

H:gissä kerrostalorakentamisen läpimurto tapahtui 1870 luvulla. Kts sivu 15 Yhtenäiset rivistöt katujen varsilla > rakennusjärjestys ei rajoittanut > sijoittajat pyrkivät maksimoimaan vuokrattavan pinta alan Kolmi ja nelikerroksiset talot olivat yleisimpiä, H:gissä korkeampia. H:gin 1. nelikerroksinen asuinrakennus valmistui 1861 Meritullinkatu 3, viisikerroksinen 1873 Fabianinkatu 31 (purettu), kuusikerroksinen 1889 Mercuriuksen liike ja asuintalo Pohjoisesplanadi. Runkosyvyys jopa 20 metriä > keskikuiluja valoa ja tuuletusta varten Usein halkokellari ja muut toisarvoiset tilat maan alla Pohjakerroksessa liiketiloja Ensimmäisen kerroksen lattia nostettiin katutason yläpuolelle mikäli talo oli vain asuin käytössä 3

Ensimmäisten suurten asuin ja liiketalojen rakennuttajat olivat varakkaita liikemiehiä, kauppiaita ja ylempiä virkamiehiä. Tähän joukkoon kuului myös rakennusmestareita ja arkkitehteja, jotka saattoivat toimia samalla talon suunnittelijoina, rakennuttajina tai talon toteutuksesta vastaavina rakentajina. H:gin 1865 rakennusjärjestys rajasi kerrosluvun viiteen yleisten paikkojen sekä yli 18 metriä leveiden katujen varsilta. Tampere seurasi H:kiä vuonna 1898 ja Turku 1907. 4

Yhtiömuotoista rakentamista alkoi esiintyä vasta uuden osakeyhtiölain tultua voimaan 1895. Asuntoa tarvitsevat saattoivat itse perustaa asunto osakeyhtiöitä, jolloin osakkaita yhdisti samanlainen kielellinen ja sosiaalinen tausta, mutta ennen pitkää perustijina toimivat pääosin sijoittajat. 5

1800 luvun lopulla suunnittelijat eivät olleet vielä erityneet omiksi ammattiryhmikseen, vaan sama suunnittelija vastasi sekä rakennuksen ulkoasusta että rakenteista. Aluksi kerrostaloja suunnittelivat yksinomaan arkkitehdit, mutta vuosisadan vaihteeseen mennessä rakennusmestarit olivat nousseet merkittävään asemaan kerrostalojen suunnittelijoina. 6

Itsenäisiä TATE suunnittelijoita ei ollut ennen ensimmäistä maailmansotaa. Käsityövaltainen rakentaminen vaati paljon työvoimaa, nostot ja kuljetukset tehtiin pääosin ihmisvoimin. 7

Kluuvinlahden päällä kerrostalot on paalutettu. TURKU: Aurajoen rannoilla on kymmeniä metrejä paksu savikerros. Paaluja uhkaa lahoaminen, kun pohjaveden pinta laskee, viemärien anarobiset lahottajat, tärinä 8

Pohjaveden hallintajärjestelmät Anaerobisten lahottajien myrkyttäminen boorilla Perustusten vahvistaminen paaluttamalla = raskasta ja kallista 9

Täystiilimuuri molemmin puolin rapattuna, paksuus noin 600 mm. Hki rakennusjärjestys vaati vuosina 1875 1917 : >5 krs > alin kerros 2,5 kiveä. Molemmin puolin rapattuna paksuus noin 750 mm. Kahden kiven runko Luonnonkivi verhoilu rauta ankkuroinnilla tai sidekivi kiinnityksellä. 10

KORISTEELLINEN: Pääjulkisivujen koristeluun lainattiin runsaasti erilaisia muotoaiheita. 1800 luvun lopun arkkitehtuuria on luonnehdittu mm. nimityksellä uusrenessanssi, koska ne muistuttavat Italian renessanssi palatseja. KOLMIKERROKSINEN VAIKUTELMA: vaikka kerroksia olisi ollut useampi > Jäsentelyssä antiikin kolme päällekkäistä pylväsjärjestelmää: doorilainen, joonialainen ja korinttilainen. RUSTIKOINTI: tiilillä ja rappauksella muotoiltu kiviharkkojäljitelmä. Ylöspäin koristelu monipuolistui ja keveni. RÄYSTÄÄT: suuria ja runsaasti koristeltuja KULMAT: viistettyjä tai yksinkertaisesti listoitettuja. KORISTEET: pienipiirteisimmät osat kuten konsolit, koristelistat ja pylväänpäät olivat usein miten kipsiä. VÄRITYS: vaihtelua yksivärisestä monivärisiin. Rapatuissa julkisivuissa ruskean tai harmaansävyinen listoitus ja rustikointi seinäpintaa tummempaa. Puhtaaksimuuratuihin julkisivuihin saatettiin liittää vaalea rapattu tai luonnonkivi listoitus. 14

PÄÄSISÄÄNKÄYNTI JA YLEMMÄT IKKUNAT: koristeltiin pilastereilla, kolmiopäädyillä ja listoilla 15

Palovakuutusasiakirjat, maakuntamuseot ja arkistot 16

Vatikaani, pietarin kirkko, 1546 1564 ja 1590 17

Palazzo Grimani di San Luca on yksi Venetsian lukuisista renessanssipalatseista. 19

Uffizin palatsissa on yksi maailman tunnetuimmista taidegallerioista. Sen seinien sisäpuolelta löytyy muun muassa Botticellin antiikin mytologiaa käsittelevät Venuksen syntymä ja Kevät maalaukset, sekä Tizianin Urbinon Venus teos. 20

Uffizi (ital. Galleria degli Uffizi) on Firenzessä, Italiassa sijaitseva palatsi, jossa toimii yksi maailman tunnetuimmista taidegallerioista. Giorgio Vasarin suunnittelema rakennus tehtiin alun perin vuosina 1560 1580 virastoiksi (ital. uffizi) herttua Cosimo I de' Medici:n hallinnolle. Jo vuonna 1581 rakennuksessa alettiin esitellä Medici suvun taideaarteita. Kokoelmat lahjoitti Firenzen kaupungille viimeinen Medici suvun edustaja Anna Maria Ludovica vuonna 1743. Galleriassa on esillä sadoittain maalauksia ja veistoksia antiikin ajoista renessanssitaiteen helmiin. Niiden joukossa on mm. Giotton, Tizianin, Piero della Francescan, Botticellin ja Michelangelon teoksia. 22

Klassisia pylväitä on kolmea tyyppiä: doorilaiset pylväät ovat yksinkertaisia rakenteeltaan joonialaisten pylväiden huipussa on spiraalimainen kuvio korinttilaisten pylväiden huipussa on lehtikuvioita 23

Klassisia pylväitä on kolmea tyyppiä: doorilaiset pylväät ovat yksinkertaisia rakenteeltaan joonialaisten pylväiden huipussa on spiraalimainen kuvio korinttilaisten pylväiden huipussa on lehtikuvioita Pylväs on vapaasti seisova, poikkileikkaukseltaan pyöreä pystytuki tai koristeellinen elementti arkkitehtuurissa. Rakennusteknisesti todellista painoa kantava pystysuora rakenneosa on pilari. Pylväiksi sanotaan myös muistopylväitä, jotka irrallisia muistomerkkejä, eivät rakenteen osia. Varsinaisissa pylväissä on tavallisesti erotettavissa kolme osaa, jalusta eli baasi, varsi ja pylvään pää eli kapiteeli. Pylväitä käytetään usein tukemaan kaaria tai parvekkeita. Vanhimmat tunnetut pylväät ovat arkkitehti Imhotepin käsialaa Egyptissä noin vuodelta 2600 eaa. Muinaisen Persian pääkaupungissa Persepoliissa ovat antiikin ajan kenties komeimmat pylväät. 24

Villa Capra, Andrea di Pietro Gondola «Myöhäisrenesanssi» Manierismi oli toisaalta renessanssia seurannut ja barokkia enteillyt jälkivaihe, toisaalta vastareaktio täysrenessanssille sen täydellisinä nähdyille taiteilijoille, harmonialle ja ihanteellisuudelle.[1][2] Nykyisin termiä käytetään yleisnimityksenä renessanssin ja barokin välissä olleesta tyylikaudesta. 25

suureellista ja mahtipontista Italiassa teatraalisempi ja mielikuvituksellisempi, Ranskassa hillitymmän klassisoivaa Ruotsi Suomessa ylhäisaatelin piireissä italialais ranskalaisvaikutteista, muuten porvarillisempaa hollantilais englantilaista suuntausta kasviaiheet suosittuja Barokissa kaikki oli muokattua; puut, pensaat, kampaukset. Ludvig XIV aikakautta. 26

Barokki Ruotsi Suomessa ( 1660 1720 ) Kuva: Versaillesin peilisali Barokki oli kaupunkikeskeistä. Suomessa vaikutti enimmäkseen Hollantilaisenglantilainen barokki. Suomessa barokin ajan rakennuksia on mm. Louhisaari. Barokin aikana; rintapaneelit, seinämaalauksissa maisema ja raamatullisia aiheita, suuremmat ikkunat, kaakeliuunit yleistyivät, ryijy tuli seinälle ja kattoverhot jäivät pois. Kartanolinnojen huonekalut olivat tuontitav 27

Rokokoo tuli Suomeen Englannista. Suomessa tyyli vaikutti enemmän yksityiskohtiin kuin kokonaisuuteen. Aluksi barokin tummat värit vielä hallitsivat. Koristeellisuus oli niukempaa kuin ulkomailla. Tyypillisiä kalusteita olivat kaksiosainen kaartuvapäätyinen kaappi, Queen Anne tyylin tuoli, sohva, lipastot ( syrjäytti arkkuja ), kirjoituspöydät sekä mukavat vuoteet. Tapetteja käytettiin, niissä mm. leveää raitaa. Posliiniastiat ja muotokuvat ( Tukholmasta ) tulivat. Taidekäsityö eli nousukautta. Irtopäällisiä käytettiin. 28

Uusklassismi syntyi Ranskassa. Sen vaiheita olivat mm. Ludvig XIV:n tyyli, direktiotyyli ( Ruotsi ja Suomi; kustavilaisuus ), empire ja biedermeier. Uusklassismi perustui antiikin ja renesanssin ihailuun. Rokokoon sirous ja mukavuus säilyivät, mutta mm. jalat muuttuivat suoriksi, muistuttaen antiikin pylvästä. Englannissa uusklassismi sai jäykemmän muodon. Arkkitehtuuri Arkkitehtuuriin kuuluivat julkisivujen vaakasuora rytmitys, pylväät, päätykolmiot, barokin kupoli ja antiikin koristeaiheet. Sisällä seinäpinnat jaettiin pylväillä ja paneelien rajat olivat suoraviivaisia. Sisustus Huonekalut olivat suoralinjaisia, tasapainoisia, heloitukset koristeltuja ja intarsia koristelut metallikehyksissä, aiheena mm. kukkia, laakeriseppele tms. Huonekaluina olivat mm. sylinterilipastot, korkeilla ja hoikilla jaloilla seisova kirjoituslipasto/pöytä, kulmakaappi, pikkupöydät, kampaus ja ompelupöydät, katosvuoteet. 30

Puuosat maalattiin vaaleiksi tai kullattiin, päällisissä tulivat raitakuosit syrjäyttämään kukkakuvioita. Seinämaalauksissa oli antiikin uurnia ja koristenauhoja sekä kevyttä kukkakoristelua. Peili oli suorakulmainen ja koristeltu esim. uurna aiheella. Pöytien päällisissä käytettiin paljon marmor 30

Kustavilainen arkkitehtuurityyli (1785 1795) alkoi kuningas Kustaa III:n 1783 1784 tekemän Italian matkan jälkeen. Tyyliä kuvaa ankaran yksinkertainen klassinen arkkitehtuurityyli. Kustavilaisen tyylin tärkein vaikuttaja on Louis Jean Desprez, jonka Kustaa III tapasi matkallaan Roomassa ja palkkasi hoviarkkitehdikseen. Louis Jean Desprezin suunnittelema Hämeenlinnan kirkko (1798) on kustavilaisuuden tyylipuhtaimpia edustajia Suomessa. Myöhäiskustavilainen arkkitehtuurityyli (1795 1816) alkoi kuningas Kustaa III:n kuoleman jälkeen ja vaikutti erityisesti Kustaa IV Aadolfin valtakaudella 1796 1809. Myöhäiskustavilaisuudessa tyyli muuttui vieläkin pelkistetymmäksi, ja sitä kuvaa varsinkin julkisivujen selkeys ja koruttomuus. Suunnittelussa otettiin huomioon käytännöllisyys, hyödyllisyys ja taloudellinen järkevyys. Interiöörit saattoivat sen sijaan olla koristellumpia. Carl Christoffer Gjörwellin suunnittelema Turun Akatemiatalo (1817) on huomattavimpia esimerkkejä myöhäiskustavilaisuudesta Suomessa. Sen julkisivussa ei ole pylväikköjä eikä ornamentteja, vaan pelkkä päätykolmio. Kustavilaisuus kehittyi Ruotsissa. Se sai nimensä kuningas Kustaa III:n mukaan. Kustavilaisuus oli hallittu ja hienostunut, selkeä ja harmoninen sekä sopiva täkäläisten puuseppien tehtäväksi kotimaisesta puusta. Mm. Mustasaaren kirkko edustaa tyyliä. 31

Sisustus Kustavilaisuuden ykkösväri oli helmenharmaa, mutta myös pastellisävyjä, roosa, sininen ja vihreä, käytettiin. Kalusteet olivat vaaleita, lipastot tummempia jalopuusta ja intarsiaupotuksin. Päälliset olivat raidallisia. Kalusteista yleinen oli hoikkalinjainen kirjoituslipasto, jonka kirjoitustaso käännettiin ylös. Sohvat olivat umpi tai säleselkäisiä, ja niissä saattoivat olla ulosvedettävät laatikkosängyt. Pöydät olivat usein suorajalkaisia. Kaapit olivat kaksiosaisia runsaalla rihlauskoristelulla. Kustavilaistuoleja oli erilaisia, mm. salonkikustavilainen, joka oli matala ja pehmustettu soikealla, medaljonkimaisella tai kilpimäisellä selustalla. Lisäksi olivat punaruskeat pinnatuolit H tukiristikolla ja alaspäin kapenevilla jaloilla. Myöhäiskustavilaisuudessa tulivat ulospäin kaartuvat takajalat ja sisäänpäin kaartuva hartialauta ( ns. sullatuoli ). Sisustusta koristivat kullatut, suorakaiteen muotoiset peilit, soikeat peililampetit, soikeat kristallikruunut kahdesta metallikehästä, muotokuvat ja ryijyt. Seiniä rajattiin neliöihin tai maalattiin marmoria jäljitellen. Kaakeliuunit koristemaalattiin antiikin koristeaihein. Kustavilaishelat olivat pyöreitä ja laakerilehtiseppeleen tai nauharuusukkeen ympäröimiä. 31

Empire sai nimensä Napoleonin mukaan. Empire oli jäykkä ja mahtaileva tyyli, johon kuului Roomalaisen antiikin ja Egyptin muinaisuuden ihannointi. Englannissa empire oli hillitympi ( regency ). Venäjällä kehittyi taitava käsityöläis luokka ja sieltä tuotiin visakoivuisia kalusteita myös Suomeen. Pohjoismaissa empire oli 1810 1830. Ruotsissa ja Suomessa omaksuttiin hillitympi empiretyyli. Arkkitehtuuri Empiren aikana Suomi joutui Venäjän alaisuuteen. Helsinki muutettiin pääkaupungiksi ja Carl Ludvig Engel suunnitteli monia rakennuksia sinne. Empiren aikana puutaloihin tuli vaakalaudoitus. EMPIRE; Carl Ludvig Engel, Valtioneuvoston linna Uusklassinen arkkitehtuuri on arkkitehtuurin suuntaus, joka syntyi suurin piirtein 1700 luvun puolivälissä lähes yhtä aikaa Ranskassa, Saksassa ja Englannissa.[1] Uusklassismi otti vaikutteensa suoraan antiikin Kreikan ja Rooman rakennustaiteesta sekä renessanssiajan Palladiolaisesta arkkitehtuurista. Rönsyilevän barokki ja rokokooarkkitehtuurin jälkeen uusklassismi pyrki takaisin "puhtaaseen" klassiseen arkkitehtuuriin, ja se palautti rakennuksiin yksinkertaiset ja suoraviivaiset muodot sekä 32

antiikista tutut pylväsjärjestelmät. Sen nousuun vaikutti antiikin taiteen ja arkkitehtuurin kasvanut tuntemus, sekä varsinkin sisätilojen suunnittelussa Pompejissa tehdyt löydöt. Antiikista tuli tuolloin muoti ilmiö kasvavien arkeologisten löytöjen ansiosta.[1] Suomessa ja Ruotsissa varhaisin uusklassismi tunnetaan kustavilaisena tyylinä. Sitä seurasi Napoleonin ajan keisarityyli eli empire.[1] Helsingin keskusta arkkitehtuuri edustaa etenkin Carl Ludvig Engelin suunnittelmien ansiosta suurelta osin uusklassismia. Samoin Pietari ja München ovat likimain uusklassismin ulkomuseoita. 32

Tuomiokirkko rakennettiin 1830 1852. Kirkon suunnitteli saksalaissyntyinen arkkitehti Carl Ludvig Engel. Arkkitehti kuoli, ennen kuin kirkko valmistui. Se rakennettiin valmiiksi Engelin seuraajan E. B. Lohrmannin aikana. Kirkko on arkkitehtuuriltaan uusklassismia. Uusklassinen empire väistyi 1800 luvun puolivälin jälkeen kertaustyylien tieltä. Kirkkoja ryhdyttiin rakentamaan uusgotiikan hengessä, kun taas asuin ja liiketaloissa suosittiin uusrenessanssia. Aikakauden tunnetuimpia arkkitehteja olivat Carl Theodor Höijer ja Gustaf Nyström. 33

Soistuva Kluuvinlahti ulottui vielä 1820 luvulla Esplanadille asti. Liejuinen lahti myrkytti ilmaa ja levitti kulkutauteja. Kluuvikadun ja Mikonkadun pää alkoi kuitenkin hahmottua, kun pahalle löyhkäävää lahdenpohjukkaa alettiin täyttää hirsillä, risukimpuilla, hiekalla ja rakennusten purkujätteillä. Kasvava Helsinki tarvitsi lisätilaa. Kluuvin täyttäminen eteni hiljalleen länteen ja puistoalue laajeni. 1800 luvun loppupuolella kaupunki päätti korottaa Kluuvinlahden pohjukkaan rakentunutta puistoa pohjaveden ulottumattomiin. 34

Tehtailija ja vaikutusvaltainen liikemies Fredrik Wilhelm Grönqvist (1838 1912) oivalsi tilaisuuden ja osti 1878 talon tontteineen Pohjoisesplanadin ja Kluuvikadun kulmasta. Hän päätti rakentaa komean kivitalon Yksisarvisen kortteliin. Pian Grönqvist osti tontin myös Fabianinkadun kulmasta. Hän sai lainaa senaatilta kivitalojen rakentamiseen Helsingissä varatusta rakennusrahastosta ja rakennushanke alkoi hahmottua. Pohjoismaiden suurimman asuin ja liiketalon piirustukset teki arkkitehti Theodor Höijer. Talo valmistui 1882 1883. Viisikerroksisen Grönqvistin kivimuurin pituus Pohjoisesplanadilla oli 91 metriä. Talon pohjakerrokseen tuli 18 myymälää ja 30 konttorihuonetta tai varastoa. Neljässä ylemmässä kerroksessa oli yhteensä 193 asuinhuonetta, 35 keittiötä ja 43 eteistä. Kussakin asuntokerroksessa oli 2 3 kylpyhuonetta ja klosettihuone. Tulisijoja oli yhteensä 337, joista 300 kaakeliuunia, 35 keittiöhellaa ja 2 muuta tulisijaa kellarissa. Kaikissa keittiöissä oli vesijohto. Talossa oli alkuun vain kaasuvalo, mutta pian se varustettiin myös uudella keksinnöllä, sähkövalolla. Sähkövalon talo sai 1884, kun maisteri Daniel Johan Wadén perusti pihalle yksityisen höyryvoimalaitoksen 25. 11. 1884. Siitä sai talon lisäksi sähkön myös koko Esplanadi, Kappeli ja Oopperakellari. 35

Grönqvist osti 1886 Sanduddin tapettitehtaan, jonka maalarimestari K. K. Hellsten kumppaneineen oli perustanut Hietaniemeen. Hän oli pääosakkaana 1887 perustetussa Helsingin Asfalttiosakeyhtiössä, joka valmisti myös sementtivalutöitä, keinomarmoria ja parkettia. 1907 hän perusti Jokelaan tiilitehtaan, jota hän johti kuolemaansa asti. 36

Uusrenessanssia edustavan rakennuksen ovat suunnitelleet arkkitehti L. Lindqvist ja rakennusylihallituksen arkkitehti F. Granholm. Talon esikuvana ovat olleet eurooppalaiset, erityisesti italialaiset renessanssipalatsit, joiden julkisivujäsentely toistuu fasadissa. Koulutalo on entisöity Turun Maakuntamuseon ja Museoviraston suunnitelmien mukaisesti ja valvonnassa. Rakennuksen alkuperäistä käyttötarkoitusta ja luonnetta on välttämättömissä muutostöissä kunnioitettu mahdollisimman hyvin. 37

Biedermeier oli Saksassa, Itävallassa ja Pohjoismaissa vuosina 1815 1848 vallinnut empiretyylin porvarillinen muunnos. Tyylisuuntaa kutsutaan joskus myöhäisempireksi. Biedermeier nimityksen taustalla oli müncheniläisessä Fliegende Blätter lehdessä esiintynyt saksalainen mielikuvitushahmo Wieland Gottlieb Biedermaier, jonka avulla pilkattiin 1800 luvun pikkuporvarillisuutta. Nimitystä käytetään yleensä lähinnä tuon aikakauden huonekaluista ja sisustustyylistä sekä myös maalaustaiteesta. Arkkitehtuurissa oli samaan aikaan vallalla uusklassisismi. Biedermeier arkkitehtuurin piiriin kuului erityisesti teollisuusarkkitehtuuri (tehtaat, tuotantolaitokset). Varsinaista monumentaaliarkkitehtuuria biedermeierin piirissä ei juuri esiintynyt. 39

Biedermeier arkkitehtuurin piiriin kuului erityisesti teollisuusarkkitehtuuri ( tehtaat, tuotantolaitokset). Varsinaista monumentaaliarkkitehtuuria biedermeier piirissä ei juuri esiintynyt. Se onkin parhaiten tunnettu huonekalu ja koristetyylinä. 40

Biedermeier kaudella luotiin moderni sisustusajattelu, jonka mukaan erillisin huonein tai huonekaluryhmittelyin luotiin eri toiminnoille omat tilat. 41

Sisutuksen väriasteikko tummui. Sapluunalla maalatut kukkaornamentit koristivat seiniä ja suosituiksi tulivat kaksi ja kolmiväriset paperitapetit, joiden teollinen valmistus kotimaassakin alkoi. Seinät tapetoitiin painetuilla paperitapeteilla, joiden kuviot olivat isoja ja kuvioaiheet kasveista. Tapettikuvioiden värit olivat harmaita, keltaisia, vihreitä, pronssinruskeita ja ultramariinin sinisiä. Tapettipohja oli harmaa. 42

Romaaninen tyyli on ensimmäinen läntiselle Euroopalle yhteinen tyylisuunta. Sitä seurasi Ranskassa 1100 luvulla alkanut gotiikka. Nimen gotiikka antoivat renessanssiajan italialaiset, joiden mielestä runsas koristelu osoitti goottibarbaarien huonoa makua, goottilaisuutta. Goottilaisen rakennustaiteen kuuluisimpia luomuksia ovat Pariisin Notre Dame ja Milanon tuomikirkko, joka on maailman suurimpia kirkkoja. Pohjoismaiden suurin tuomiokirkko on Trondheimissa (kuvassa). Se on myös Norjan kuninkaiden kruunaus ja hautauskirkko. Kotkan kirkko sijaitsee Kotkansaarella, aivan kaupungin keskustassa. Uusgoottilaista tyyliä edustava kirkko on valmistunut 1898. Kirkon on suunnitellut arkkitehti Josef Stenbäck. Kirkossa on noin 1 500 istumapaikkaa. 44

Servaalin kortteli, arkkitehti G.T. Chiewitz, 1862 45

Rakennusvuodet: 1863 65, vihitty 3.12.1865 arkkitehti: Georg Theodor Policron Chiewitz 46

Huvila on kenraaliluutnantti Nils Erik Weckmanin rakennuttama hopeahäälahjaksi vaimolleen. Weckman suunnitteli itse huvilan omaperäisesti eri tyylejä ja koristeaiheita yhdistellen. Apuna oli arkkitehti Allan Schulman. Rakennus valmistui 1900 luvun vaihteessa. Lopputuloksena on Suomen oloissa ainutlaatuinen venäläistä huvila arkkitehtuuria, arabialaista pylväsaihetta ja sveitsiläistyyliin liittyviä leikkaus ja listakoristeluja sisältävä rakennus, jonka kahdessa asuinkerroksessa oli ylellinen yksityiskoti. Huvilan alkuperäiseen asuun kuulunut lähes 30 metrin korkuista minareettitornia jouduttiin lyhentämään 1920 luvulla. 47

Varakkaiden suurtilojen rakentamisessa oli vaikuttanut päärakennuksien osalta empiretyyli 1800 luvun ensimmäisellä puolikkaalla. Vuosisadan loppupuolta lähestyttäessä oli maahamme saapunut arkkitehtuurityyli, josta nykyään käytetään kertaustyyli. Se toi mukanaan vanhojen tyylikausien kuten renessanssin ja gotiikan muotokielen rakennusten ulkoasuun ja varsinkin kirkko ja teollisuusrakentamisessa vaikutti uusgotiikka punatiilisten rakennusten ulkoasussa. Myös eri aikakausien tyylien piirteitä saatettiin yhdistellä saman rakennuksen arkkitehtuurissa, jolloin kyse oli ekklektismistä. 48

Kun yhdistettiin uusrenessanssi ja puun omat ominaisuudet (poraaminen ja lehtisahaus) saatiin esikuvia sveitsiläistyylistä. Kun paikalliset rakentajat ja rakennusmestarit suunnittelivat rakennuksia, oli niiden nikkarityylissä suloisessa yhdistelmässä kaikki koristeelliset ainekset. Sveitsiläistyylin ideana oli pohtia, mitä puu rakennusaineena on omalta olemukseltaan, mutta vasta kansallisromanttiset ajatukset vuosisadan lopulla veivät teoreettisen pohdinnan ja käytännöllisen rakentamisen radikaalisti uuteen tulokseen. Tosin kansallisromantiikkakin oli vahvasti tuontiaate ja ihanteena ollut karjalaistalo koristeaiheineen oli sekin kulttuurilainaa bysantista. Samaan aikaan Euroopassa puhuttiin art nouveusta ja jugendista, jotka olivat nousseet kapinaan klassismin ja renessanssin tyhjää muotokieltä vastaan. 49

Art Nouveau ja jugend ovat saman eri nimityksiä samasta ja samaan aikaan vallinneesta tyylistä. Nimitykset vaihtelivat alueittain, mm. Ranskan vaikutusalueen tyylistä puhutaan art nouveauna ja Saksan sekä Pohjoismaiden tyylistä jugendina ja kansallisromantiikkana. Tässä tekstissä käytetään art nouveau nimitystä. Siirtymistä uudelle, modernille vuosisadalle 1800 ja 1900 lukujen vaihteessa haluttiin korostaa uuden muotokielen luomisella. Art Nouveauta onkin pidetty modernin tyylin alkuna ja uranuurtajana. 50

Art nouveaun ajatuksena oli taiteen ja esteettisyyden ulottaminen kaikkialle. Keskeinen käsite oli kokonaistaideteos eli esimerkiksi rakennus suunniteltiin kaikkia yksityiskohtia (sisustusta, puutarhaa jne.) myöten sama tyyli kertautui kaikissa rakennuksen elementeissä. Art Nouveau arvosti korkeaa käsityötaitoa kuten Arts & Crafts liikekin. Tavoitteena oli vapautuminen jäljittelystä ja massatuotannosta, joka oli saanut jalansijaa esimerkiksi huonekalutuotannossa teollistumisen ja tehdastuotannon myötä 51

Herman Gesellius (1874 1916), Armas Lindgren (1874 1929) ja Eliel Saarinen (1873 1950) perustivat yhteisen arkkitehtitoimistonsa opiskellessaan vielä Polyteknillisessä opistossa (nykyisin Teknillinen korkeakoulu). Heitä pidettiin uuden suomalaisen arkkitehtuurin luojina, jotka yhdistivät uusimman ulkomaisen arkkitehtuurin, modernin tyylin ja art nouveaun piirteet kansalliseksi tulkittavaan muotokieleen. Erityisesti toimiston Helsinkiin suunnittelemat asuinkerrostalot vakiinnuttivat Suomeen uuden modernin tyylin, josta meillä myöhemmin on käytetty nimitystä jugend arkkitehtuuri. Kirjan kannessa on kuva Helsingin rautatieaseman palosta kesäkuussa 1950 52

Toimiston kansainvälinen läpimurto tapahtui vuonna 1900 sen suunnitellessa Suomen paviljongin Pariisin maailmannäyttelyyn. Eliel Saarinen toimi pääsuunnittelijana paviljongissa, joka koostui toisesta päästä pyöristetystä suorakaiteen muotoisesta rakennuksesta ja siihen kuuluneesta tornista. Tornin alla olevaan holvattuun tilaan teki Akseli Gallen Kallela Kalevala aiheiset freskot. Paviljongin arkkitehtuurissa oli viitteitä läntisen maailman art nouveau tyylivirtauksiin, mutta Suomen luonnosta otettujen koristeaiheiden myötä se miellettiin suomalaisen arkkitehtuurin malliesimerkiksi. Art Nouveaun muotokielen keskeisenä ajatuksena oli niin sanottu orgaaninen estetiikka eli luonnon kielen ja muotojen siirtäminen rakenteisiin ja esineisiin. Tästä hyviä esimerkkejä löytyy muun muassa portaikkojen muotoilusta sekä lasimaalauksista. Muotokielen taustalla on Eurooppaan tuodut japanilaiset puupiirrokset, rokokoon epäsymmetriset muodot, arts & crafts liike sekä symbolismi, jonka mystisiä aiheita kuvattiin mielellään art nouveaun kuvissa ja esineissä. Myös keskiaikaa, etenkin keskiaikaista arkkitehtuuria ihailtiin ja sovellettiin. Art nouveaun muotokieli oli rytmikkäästi aaltoilevaa ja epäsymmetristä. Nousevat ja liikkeessä olevat linjat olivat suosittuja, kulmien ja taitekohtien muotoilu tehtiin pehmeästi kaartuvaksi, ylimenoja vältettiin. Niin sanottu joutsenkaulaviiva tai ruoskaniskuviiva oli hyvin tyypillinen muoto art nouveaun taiteessa. 53

Arkkitehti Antonio Gaudi 57

1917 Hollannissa perustettiin De Stijl ryhmä, joka korosti pystysuorien ja vaakasuorien linjojen merkitystä sommittelussa ja korosti perusvärien käyttöä mustan, valkean ja harmaan rinnalla. 1919 Perustetussa Bauhausissa ( taide/arkkitehtuurikorkeakoulu ) vaikuttivat Hans Mayer ja Mies Van der Rohen, jotka tekivät kokeiluja teräsputkihuonekaluilla. Muita ajalla vaikuttaneita olivat mm. Sisustus Funkkiksen aikana yhtenäisistä kalustoista luovuttiin, tuolit ja pöydät tulivat irrallisiksi. Valaistusta parannettiin, valaisimina olivat mm. lasipallot. Huonekaluissa vaikuttivat mm. putkihuonekalut. Väreinä olivat perusvärit mustan, valkean ja harmaan rinnalla. Funktionalismi Suomessa, Arkkitehtuuri Suomessa funktionalismin suunnittelijoita oli Alvar Aalto. Hänen suunnittelemiaan rakennuksia ovat 59

mm. Turun Sanomien toimitalo ( 1927 1929 ) ja Villa Mairea (1937 1939). Suomessa valmistettiin kolmentyyppisiä kalusteita; putkihuonekaluja, puisia suorakulmaisia tehdasvalmisteisia ja Alvar Aallon taivutetusta vanerista tehtyjä. 59

Frank Lloyd Wright (8. kesäkuuta 1867, Wisconsin, Yhdysvallat 9. huhtikuuta 1959) oli yksi 1900 luvun alkupuolen näkyvimpiä ja vaikutusvaltaisimpia arkkitehteja, ja häntä pidetään edelleen Yhdysvaltojen kaikkien aikojen kuuluisimpana arkkitehtina.[1] Hänen töilleen on ominaista geometrinen selkeys vastustajat kutsuivatkin niitä palikkataloiksi. Wright aloitti arkkitehtuurin opinnot vuonna 1885 University of Wisconsin School for Engineeringissa. Vuonna 1887 hän keskeytti opinnot saamatta tutkintoaan valmiiksi, muutti Chicagoon ja aloitti työt arkkitehtitoimistossa. Preeriatyyli, matalia, leveitä rakennuksia, loivat katot, selkeät ääriviivat, matalat savupiiput ja terassit New Yorkin Guggenheim museo 62

Funktionalismi korostaa moraalisen konsensuksen merkitystä yhteiskunnallisen järjestyksen ja vakauden ylläpitämisessä. Yhteiskuntatieteellisenä lähestymistapana funktionalismi tarkoittaa seuraavaa: funktioanalyysi tutkii annetun sosiaalisen järjestelmän rakenneosia ja pyrkii osoittamaan miten ne vaikuttavat järjestelmän integraatioon tyydyttäessään järjestelmän tarpeita. Parsonsin mukaan kaikilla sosiaalisilla järjestelmillä on joukko tarpeita (funktionaalisia välttämättömyyksiä), jotka niiden täytettävä voidakseen jatkaa olemassaoloaan. Tällaisia toisistaan riippumattomia välttämättömyyksiä on neljä: Resurssien tuottaminen ja koordinointi Päämääriä koskeva päätöksenteko Kiinteyden ylläpitäminen Jatkuvuuden ylläpitäminen 63

Modulor (ransk. Le Modulor) oli arkkitehti Le Corbusierin luoma kaanon, eli ihmisruumiin suhteisiin perustuva mittajärjestelmä. Järjestelmä perustui kultaiseen leikkauksen (1,618) avulla ihmistä kuvaavan Modulor hahmon pituudesta saatavaan lukujonoon. Modulorin avulla voidaan määrittää monipuolinen mittalukusarja suhdeharmonian kuitenkin säilyessä samana. Le Corbusier ryhtyi tutkimaan mittajärjestelmää vuonna 1942, ja julkaisi Modulorin ensimmäisen version vuonna 1948. Toinen, korjailtu versio Modulor 2 julkaistiin vuonna 1955. Sèrie Rouge Modulor määrittää ihmisen pituudeksi tasan kuusi englantilaista jalkaa (182,88 cm). Jos mitta käsitellään kultaisella leikkauksella saadaan ylös ja alas jatkuva loputon lukusarja, jota systeemissä kutsutaan nimellä Sèrie Rouge (suom. punainen sarja), ja jonka perusmitat ovat 43, 70 ja 113 cm. Sèrie Bleau Mikäli kuusi jalkaa pitkä Modulor hahmo nostaisi kätensä ylös, olisivat sormet korkeudella 226 cm. Tällöin kultaisen leikkauksen suhteesta saadaan Sèrie Bleau (suom. sininen sarja): 86, 140 ja 226 cm. Sinisen sarjan luvut saadaan kertomalla punainen sarja kahdella. 64

Rietweld Shröder House 66

Ornamentiikka hylättiin Reitweld University 67

Uusasiallisuus Asuntopula koetteli työväenluokan lisäksi keskiluokkaa. Taloudellisista syistä jouduttiin Siirtymään yksikertaisempaan ja vaatimattomampaan rakentamistapaan. Kerroskorkeudet 3,1 3,4 metriä, huonekorkeus alle kolme metriä Pulakausi väistyi vuosikymmenen puoliväliin mennessä ja vuonna 1926 alkoivat hullut vuodet, jotka Huipentuivat 1928 mennessä, jolloin kaupunkeihin valmistui yhteensä noin 9500 asuntoa. 2011 valmistui 16 139 asuntoa kerrostaloihin. Ennätysmäistä rakennuskuumetta seurasi monen vuoden mittainen lamakausi, joka sai alkunsa New Yorkin pörssiromahduksesta 1929. Pulakausi 1929 1933 pulakausi, New yorkin pörssiromahduksen seurauksena,. Pahimmillaan Suomessa 90 000 työtöntä. Funktionalismi kaupunkikuvassa Funktionalismi näkyi Suomessa kuitenkin enemmän debateissa lehtien sivuilla kuin kaupunkien katukuvassa, sillä 1930 luvun lama katkaisi rakennustoiminnan. Pääkaupunkiin ensimmäiset funktionalistiset rakennukset ilmaantuivat 1930 luvun lopulla. Suomalaisen funktionalismin pääpaino oli julkisessa rakentamisessa, liikerakentamisessa ja teollisuudessa. 68

Funktionalismin keskeistä asuntosuunnitteluun liittyvää ideologiaa ei Suomessa kuitenkaan talouslaman vuoksi voitu toteuttaa. 68

Lindgren, Jäntti; Helsingin Olympiastadion, Käärmetalo Erik Bryggman; Turku Erkki Huttunen; Kotkan kaupungintalo Huttunen, Aulanko; SOK varasto Rauma 69

Lindgren, Jäntti, Helsingin Olympiastadion Stadionin rakennustyöt aloitettiin 12.2.1934 ja rakennus vihittiin käyttöön 12.6.1938. Valmistumisensa jälkeen stadion on kokenut kahdeksan eri suurta rakennusvaihetta. Merkittävin rakennusvaihe oli koko Olympiastadionin peruskorjaus vuosina 1990 94. Suurimmillaan Olympiastadionin paikkaluku oli vuonna 1952, yli 70 000 paikkaa, nyt peruskorjauksen jälkeen katsomopaikkoja on 39 000, kaikki istumapaikkoja. 70

Erkki Huttunen, Valde Aulanko, Rauma SOK varsto 71

Alvar Aalto 72

Loviisan ensimmäinen rautatieasema kuvattuna vuoden 1910 postikortissa. Tällainen kaunokainen piti 'kehityksen' eli uuden tien ja sillan linjaussuunnitelman nimissä tuhota. 74