Designmuseossa (Korkevuorenkatu 23) aukkotehtävä

Transkriptio

1 Designmuseossa (Korkevuorenkatu 23) aukkotehtävä Täydennä teksti sen mukaan mitä kuulet nauhalta. Opettaja / opiskelija tauottaa nauhan sopivissa kohdissa. Voitte myös miettiä muita tilanteeseen sopivia sanoja aukkojen kohdalle. Pariisin maailmannäyttely Susanna Vakkari (opas) Jugendnäyttely on siis katsaus sadan vuoden esinekulttuuriin. Ja tällä halutaan näyttää, että miten arkkitehdit ja taitelijat loivat tällaista nationalistista tyyliä sata vuotta sitten. Tätä on usein kutsuttu. Ja yksi kultakauden kohokohta on nimenomaan tää Suomen Pariisin maailman- näyttelyn paviljonki vuonna Sen oli suunnitellut siis tällainen nuorten kuin Gesellius- Saarinen- Lindgren. Mutta Eliel Saarinen oli se, joka ennen kaikkea vastasi sitten tästä näyttelypaviljongin. Tää oli hyvin tämmöinen illuusio, koko näyttelyrakennus. Elikkä se oli nimenomaan tehty sillä lailla, että siinä oli puurunko, kipsilevyjä päällä, ja torni on

2 purjekangasta, johon on sitten maalattu öljyimitaatioita. Ja tähän oli otettu tällainen tietyn tyyli. Elikkä siinä oli tällainen keskilaiva, täällä oli ja sitten niin kuin katsoitte tuosta aikaisemmasta kuvasta, niin siinä oli vielä tämmöinen, mikä monissa keskiaikaisissa kirkoissa silloin oli. Ja tosiaan, tässä näette sitten, miten ne on alunperäisesti ollut, nää Nyströmin vitriinit. Niissä oli erilaisia akateemisten alojen, geologisia ja oikeastaan kaikkein historiallisesti kauneimpana on ollut sitten tämä Jurbölen meteoriitti. Se oli tämmöinen sensaatio. Se tuotiin tänne keskeiselle paikalle, mutta koska se oli, niin se ei edes kestänyt kokonaisuudessaan kuljetusta Pariisiin, vaan siitä tehtiin kipsikopio. Ja vielä sitten näistä kahdesta, elikkä tällaisista portaaleista, jotka oli ainoastaan tällaista oikeaa kivimateriaalia. Eli toinen

3 oli tehty graniitista ja toinen, ja ne oli tällaisia suomalaisia materiaaleja, ja linkitti oikeastaan tämän Pariisin maailmannäyttelyn paviljongin sitten tällaiseen, joka oli toinen tärkeä piirre tässä suomalaisessa vuosisadanvaihteen arkkitehtuurissa. Keramiikkavitriini Tiina: Muo kiinnostais nää keramiikkaesineet. Susanna: Joo, nää keramiikkaesineet oli tosiaankin esillä tuolla Pariisin maailmannäyttelyssä niin siinä Iris-huoneessa. Ja ne on suunnitellut ja toteuttanut tähän Porvoon alueen niin, Alfred William Finch, joka oli tämmöinen belgialais-englantilainen keraamikko. Ja tietenkin tää oli sellaista, ja siinä oli hyvin paljon käytetty sitten kanssa muotokielessä niitä piirteitä vaikka nyt belgialaisesta saman ajan keramiikasta. Ja nää oli, elikkä kannuja, kuppeja, ja sitten samoin kaakeliuuneihin. Ne oli tällaisella läpikuultavalla kiiltävällä

4 ,niissä on tämmöinen enokuppikoristelu, joka on, ja sitten on sekoitettu väripigmenttiä, ja sitten vielä lisäksi graffitokoristelu, eli siihen on käytetty. Ja näistä on sellainen pieni hauska säilynyt. Elikkä näitä lähetettiin aika rikkaillekin ympäri Eurooppaa ja takasin tuli, että teidän kannunne ei pitänyt vettä ja pilasi meidän hienon puupöydän. Gallen-Kallelan tuoli Näillä nuorilla Geselliuksella, Saarisella ja Lindgrenillä oli myös muita tällaisia rakennusprojekteja tän Pariisin maailmannäyttelypaviljongin jälkeen. Ja he muun muassa suunnittelivat tän Pohjolan talon, ja siihen sit myös liittyy tämä tuoli, joka meillä on tässä näin. Elikkä sinne suunniteltiin tällainen kokonaistaideteos. Elikkä tila, jossa oli tekstiilit ja huonekalut suunniteltu ja yks yhteen sen arkkitehtuurin mukaan.

5 Kolmoisdraama Jari: Mä luin yhden mielenkiintoisen tarinan näistä arkkitehdeista. Kertoisitteko siitä jotain? Susanna: Niin oikeastaan se liittyy sitten tähän Hvitträskiin, eli heidän kotiinsa ja, joka sijaitsee Kirkkonummella. Että melkein teidän pitäisi varmaan vierailla siellä. Mutta mä voisin sen verran kyllä sitä, että se tosiaan liittyy siihen kun perheet Saarinen ja Gesellius olivat muuttaneet sinne Hvitträskiin. Niin, tämä Eliel Saarinen oli vielä Matilda Gyldénin kanssa. Ja sitten Herman Gesellius asui oman siskonsa Louisen kanssa, niin täällä pihan rakennukssa. Ja koska Herman Gesellius oli aika mies jo siinä vaiheessa, niin hän paljon metsiköissä ja vaan pihamaalla viltti polvilla, ja tää Matilda usein piti hänelle seuraa. Kun taas Loja, joka oli sitten tällainen veistossuunnittelija, niin

6 mieluummin sitten toteutti Eliel Saarisen kanssa näitä kokonaistaideteoksia. Ja nimenomaan se rakkaus roihahti 1903, kun nää perheet oli muuttaneet kun Pohjolan talo vihdoin viimein valmistui, niin sitten nää, samoin Saariset menivät naimisiin. Ja tää Matilda meni naimisiin myöhemmin Herman Geselliuksen kanssa.