Tuhkalannoituksen vaikutukset puuston kasvuun sekä hiilivarastoon turve- ja kivennäismailla Hannu Ilvesniemi, Anna Saarsalmi, Hannu Hökkä & Mikko Kukkola
Metsäntutkimuslaitos on perustanut viimeisten vuosikymmenien aikana useita tuhkalannoituskokeita eri ikäisiin kivennäisja turvemaiden männiköihin ja kuusikoihin
Kokeiden sijainti Rovaniemi O O X Norway spruce O Scots pine O O O O OX OX Helsinki O O O
Kokeissa käytetty tuhkan määrä on vaihdellut 1. - 5. t/ha välillä Tuhkaa on käytetty yksin tai yhdessä typen kanssa (12-18 kg N/ha) Kokeet ovat olleet toiminnassa 1 to 4 vuotta
Tuhkan vaikutus maan kemiallisiin ominaisuuksiin
Vaihtuva Ca and Mg humuskerroksessa 7 years after application 16 years after application Ca, mg/kg 8 8 6 6 4 4 2 2 Mg, mg/kg 5 4 5 4 3 3 2 2 1 1 Experiment Site index 82 81 83 84 pine pine pine spruce 18 21 24 21 82 81 83 84 pine pine pine spruce 18 21 24 21 Control Wood ash 3 kg/ha
Vaihtuva Ca and Mg humuskerroksessa 9, 23 and 3 vuotta käsittelystä 6-yvuotiaassa männikössä
Vaihtuva Ca and Mg humuskerroksessa 9, 23 and 3 vuotta käsittelystä 6-yvuotiaassa männikössä
25.7. 7.8. 3.9. 24.9. 22.1. 16.11. 6.5. 3.6. 1.7. 27.8. 23.9. 21.1. 19.11. 12.12. 8.1. 23.4. 19.5. 16.6. 7.7. 5.9. 17.1. 5.5. 2.6. 3.6. 27.7. 24.8. 22.9. 21.1. 17.11. 3.11. 14.12. 9.5. 7.6. 5.7. 9.8. 6.9. 1.11. NO 3 -N, mg/l 14 12 1 8 6 4 Hakkuu Vajovesi (syvyys 4 cm), Lapinjärvi, kuusikko b Ash.9 =,9kg puuntuhkaa per m 2 Ash.3 =,3 kg puuntuhkaa per m 2 Control = ei lannoitusta Ash.9 Ash.3 control 2 a a 212 213 214 215 216 (Lindroos, Ilvesniemi et al. unpublished)
Tuhkalannoituksen ja yhdistetyn tuhka ja typpilannoituksen vaikutukset puuston kasvuun Pääviesti: Kivennäismailla lähes aina typpi on eniten kasvua rajoittava ravinne
64- and 69-vuotiaiden männiköiden vuosikasvu kolmena perättäisenä käsittelyä seuranneena viisivuotiskautena m 3 /ha 12 1 Exp. 42, Scots pine 8 6 4 2 12 1 8 6 4 2 1-5 6-1 11-15 Exp. 48, Scots pine 1-5 6-1 11-15 Control Wood ash 3 kg/ha
Uudistusalan männikön puustotiedot 15 vuotta uudistamisen ja lannoituksen jälkeen 6 5 4 Height, m 4 3 Volume, m 3 /ha Control Wood ash 25 kg/ha Wood ash 5 kg/ha 3 2 2 1 1 Unploughed Ploughed Unploughed Ploughed
Vuotuinen pohjapinta-alan muutos 6-vuotiaassa CT männikössä 3 vuoden aikana käsittelyn jälkeen
Saman männikön kumulatiivinen tilavuuskasvu
Annual basal area growth in a Scots pine stand during the study m²/ha/v Exp. 729 Kivalo WTH 1.2 1.8 WTH+N+Ash 1. harvennus 2. harvennus WTH+N CH+N.6.4.2 1975 198 1985 199 1995 2 25 21
Tuhka ja typpilannoituksen vaikutus puuston kasvuun kolmessa metsikössä kolmen viisivuotisjakson aikana m 3 /ha 14 12 1 8 6 4 2 Exp. 47, Scots pine 1-5 6-1 11-15 1-5 6-1 11-15 Control N 12-15 kg/ha Wood ash 3kg/ha + N m 3 /ha 14 12 1 8 6 4 2 m 3 /ha 14 12 1 8 6 4 2 Exp. 415, Scots pine Exp. 416, Norway spruce 1-5 6-1 11-15
64-75 vuotiaiden männiköiden kasvu neljänä lannnoitusta seuranneena viisivuotisjaksona 17 7.1.218
Turevemaat Fosforin ja kaliumin puute rajoittaa usein ojitusaluepuustojen kasvua. Ravinnetilanne on epätasapainoisin sararämeistä kehittyneillä ns. II-tyypin puolukka- tai mustikkaturvekankailla. Joissakin tilanteissa on puutetta myös hivenravinteista, lähinnä boorista (B). Kaliumin puutos voi olla niin ankara, että puuston kasvu on hyvin hidasta ja yksittäisiä puita vähitellen kuolee. Ravinnepuutoksista kertovat vanhempien neulasvuosikertojen kellastuminen loppukesällä, latvan pensastuminen, neulasten vähäinen määrä ja puuston heikko kasvu. Ravinteiden lisäystarve on syytä varmistaa neulasnäytteillä.
Mikäli turpeessa on runsaasti typpeä (turve on tummaa ja maatunutta), voidaan fosforia ja kaliumia lisäämällä saada aikaan voimakas ja pitkäaikainen, jopa yli 3 vuotta kestävä, kasvureaktio. Turvemaille sopivia lannoitteita ovat erilaiset raetuhkatuotteet. Mineraalilannoitteita fosforin ja kaliumin lisäämiseen turvemaille ei ole tällä hetkellä saatavilla.
Lannoituksen tuottama lisäkasvu on suhteessa kasvupaikan typpimäärään ja vaihtelee keskimäärin 2 5 m 3 /ha/v. Hyviä lannoituskohteita ovat II-tyypin mustikka- ja puolukkaturvekankaiden kasvatusmetsät. Merkittävän, pitkäaikaisen kasvun paranemisen vuoksi turvemaiden tuhkalannoitus on yksi kannattavimpia metsätalouden toimenpiteitä. Lannoitus on järkevintä toteuttaa välittömästi harvennushakkuun ja mahdollisen kunnostusojituksen jälkeen. Hyvälaatuista puutuhkaa käytettäessä suositeltava lannoitemäärä on 4 5 kg/ha. Tuhkalla ei ole haitallisia vesistövaikutuksia.
Johtopäätöksiä Pelkkä tuhkalannoitus ei yleensä vaikuttanut lannoitettujen mineraalimaakohteiden puustojen kasvuun Yhdistetyn tuhka- ja typpilannoituksen vaikutusaika voi olla merkittävästi pidempi kuin pelkän typpilannoituksen Monet turvemaametsät ovat erinomaisia tuhkalannoituskohteita
Kiitoksia!