Sosiaali- ja terveysministeriö Terveyspalvelualan Liiton lausunto hallituksen esityksestä sairausvakuutuslain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sairausvakuutuslakia. Terveyspalvelualan Liitto ottaa lausunnossaan kantaa vain lääkärin ja hammaslääkäripalkkioiden sekä tutkimuksen ja hoidon korvausperusteisiin esitettyyn muutokseen sekä tutkimuksen ja hoidon korvausmenoihin esitettyyn 20 milj. euron säästöehdotukseen. Lausunnossa ei oteta kantaa lääkekorvauksiin eikä matkakorvauksiin esitettyihin muutoksiin. Muutosesitys korvausperusteisiin Terveyspalvelualan Liiton näkemyksen mukaan korvausperusteiden selkiyttäminen on kannatettava tavoite. On totta, että nykyiset korvausperusteet ja taksajärjestelmä ovat rakenteeltaan monimutkaisia ja asiakkaalle vaikeasti hahmottuva kokonaisuus. On tavoiteltavaa, että asiakas pystyy halutessaan ymmärtämään korvausjärjestelmän ja esimerkiksi vertailemaan palveluntuottajien hintoja. Euromääräinen korvausperuste selkeyttää järjestelmää ja lisää sen läpinäkyvyyttä. Nyt käsiteltävänä olevassa esityksessä euromääräiseen korvausmenettelyyn siirtymistä ja tutkimuksen ja hoidon kiinteästä omavastuusta luopumista esitetään ilman yksityiskohtaisempaa selvitystä uudistuksen teknisestä toteutuksesta. Jos korvausjärjestelmää muutetaan, olennaista on se, millä perusteella asiakkaalle korvattava osuus määritellään; määritelläänkö korvaustaso jatkossakin ns. suurien ja tehokkaiden julkisen sektorin yksiköiden hintatason mukaan vai löytyisikö tähän jokin muu vaihtoehto, vaikkapa markkinoilla toimivien tehokkaiden yritysten hintatason perusteet. Viimeisin varteenotettava yritys selkiyttää korvausjärjestelmää on vuodelta 2007. Tuollon sairausvakuutuksen sairaanhoitovakuutuksen kehittämistä käsitelleen työryhmän esitys (STM 2007:34) sisälsi korvausperusteiden kehittämisvaihtoehdoiksi kaksi vaihtoehtoista mallia, jotka sisälsivät edelleen useampia erilaisia hahmotelmia toteuttaa korvausjärjestelmän selkiyttäminen. Sairaanhoitovakuutuksen kehittämistä käsitellyt työryhmä totesi, että euromääräiset korvaukset voitaisiin määritellä usealla vaihtoehtoisella tavalla. Määrittelyyn liittyi työryhmän mukaan monia periaatteellisia ja teknisiä kysymyksiä, joi-
den tarkoituksenmukainen ratkaisu vaatii yksityiskohtaisen asiantuntijaselvityksen. Työryhmä katsoi, että se saattoi määräaikansa puitteissa vain yleisluonteisesti hahmotella tarjolla olevia vaihtoehtoisia etenemissuuntia. Työryhmä työskenteli lähes seitsemän kuukauden ajan, eikä se siitä huolimatta katsonut pystyvänsä ratkaisemaan tarkoituksenmukaisinta mallia euromääräisten korvausten määräytymiseen. Nyt tehty ratkaisu on valmisteltu ministeriössä paljon nopeammalla aikataululla. Perusteellisen valmistelun myötä olisi näkemyksemme mukaan voitu aikaansaada tarkoituksenmukaisempi uudistus. Korvauksen määritteleminen julkisen sektorin hintojen pohjalta Jos asiakkaan saama kompensaatio määritellään julkisen sektorin hintojen pohjalta, ei pelkkä arvonlisäveron korjaus riitä asettamaan yksityistä ja julkista palveluntuottajaa keskenään vertailukelpoiseen asemaan. Julkisen sektorin palveluntuotannossa on suhteessa yksityiseen tuotantoon useita muita palvelun todellista hintaa vääristäviä elementtejä. Lisäksi julkisen ja yksityisen palveluntuottajan toiminnan lähtökohdissa on perustavaa laatua olevia eroja. Tällaisia keskeisiä eroja ovat muun muassa: Asiakkaiden ja kokonaiskustannusten huomioon ottaminen o Yksityisten palveluntuottajien toiminta on organisoitu asiakkaan näkökulmasta palvelemaan asiakasta. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että asiakkaalta otetut laboratorionäytteet käsitellään välittömästi näytteenoton jälkeen, olipa muita näytesarjoja ajettavana tai ei. Näytteet pyritään saamaan hoitavalle lääkärille niin nopeasti kuin mahdollista. Asiakkaan näkökulmasta tämä mahdollistaa hoitoprosessin etenemisen vähäisellä viivytyksellä. Julkisella sektorilla asiakkaan tai kliinisen yksikön odotusaikoja ei samalla tavoin huomioida. Laboratorioon kerätään riittävä massa näytteitä, ennen kuin sarjat ajetaan. Julkinen laboratorio siis osaoptimoi oman tehokkuutensa asiakkaan nopean hoidon kustannuksella. o Viivytyksetön oikeiden diagnostisten työkalujen täsmäkäyttö saattaa johtaa tapauskohtaisesti hieman korkeampiin kustannuksiin, mutta samalla asiakkaan koko hoitoprosessin kustannukset voivat laskea jopa merkittävästi, kun asiakas saa viivytyksettä oikeanlaista hoitoa. Verotus o Esimerkiksi tuloveron osalta julkinen sektori ei ole verovelvollinen omalla alueellaan harjoittamasta elinkeinotoiminnan tuottamasta tulosta eikä kiinteistön tuotoista. Muiden yhteisöjen kuten yritysten tuloveroprosentti on sen sijaan 25 ja kiinteistövero keskimäärin 0,9 %. o Palveluntuottajien harjoittama toiminta ei oikeuta suoritettuihin hankintoihin sisältyvän arvonlisäveron vähentämiseen. Yksityinen palveluntuottaja on eriarvoisessa asemassa suhteessa kunnalliseen palveluntuottajaan, jolla on oikeus saada sekä täysimääräinen vähennys verollisista hankinnoistaan että laskennallinen vähennys verottomista terveyden- ja
sairaanhoidon hankinnoista. Yleinen arvonlisäveroprosentti on tällä hetkellä 23 %, mutta kaikkia arvonlisäverokantoja tullaan nostamaan maaliskuisen kehysriihen tarkistusten pohjalta yhdellä prosenttiyksiköllä. Julkisen sektorin erilaiset yhteistyömuodot o Esimerkiksi liikelaitoksen kilpailuasema markkinoilla on osakeyhtiöön nähden ylivoimainen. Ne eivät maksa veroja, niillä ei ole konkurssiuhkaa, ne voivat saada rahoitusta kuntalaisten varoista ja niidenoman pääoman tuottovaatimus on tyypillisesti alhainen. Hinnan määrittelystä o Korvaustasoa määriteltäessä tulee hintatasoa huomioida ja tarkastella riittävän laajasti. Tarkastelussa tulee olla mukana useampi organisaatio ja toisaalta tulee myös huomioida se, että organisaation hintataso saattaa vaihdella esim. vuorokauden eri aikoina. Palvelun hinta päivystysaikana ei välttämättä ole sama kuin ns. virka-aikana. Yksityisellä sektorilla hinnat ovat vuorokaudenajasta tai viikonpäivästä riippumatta käytännössä aina samat. o Julkisella puolella näytteenotto on oma hinnoiteltu tuotteensa. Tämä osaltaan vääristää tehokkainta/halvinta hintaa sillä tarkastelu on kohdistettu vain analysoinnin kustannuksiin. Kelan taksoissa näytteenotto on sisällytetty analysoinnin lisäksi tuotehintoihin. o Osa laboratoriojärjestelmien tietohallintokuluista ja näytteenoton tilakuluista jyvittyy julkisella sektorilla vastaanoton tai vuodeosaston kuluihin. Esitys 20 miljoonan euron säästötavoitteeseen Terveyspalvelualan Liiton näkemyksen mukaan säästöjen kohdentaminen sairaanhoitokorvauksiin ei ole kansantalouden kokonaisuuden kannalta perusteltua. Nyt esitetty säästökeino (valtion rahoitusosuuden leikkaaminen) ei tule johtamaan säästöihin, pikemminkin päinvastoin. Julkisen talouden säästöjä voitaisiin saavuttaa sillä, että sairaanhoitovakuutuksen keinoin kannustettaisiin hakeutumaan hoitoon yksityiselle sektorille, ja näin purettaisiin painetta julkisesta terveydenhuollosta. Yksityisen sektorin terveydenhuollossa on mukana merkittävä asiakkaan rahoitusosuus, ja yksityinen terveydenhuolto tulee yhteiskunnalle julkista terveydenhuoltoa edullisemmaksi. Tähän viittasi muun muassa edellä mainittu sairaanhoitovakuutuksen kehittämistä käsitellyt työryhmä. Samaan lopputulokseen on tullut myös Pasi Holm (Pellervon taloustutkimus, 2010), joka tarkasteli sairausvakuutuskorvauksen 10 prosenttiyksikön noston vaikutuksia Kelan sekä valtion ja kuntien menoihin kustannuksiin. Heikennykset sairausvakuutusjärjestelmän sairaanhoitovakuutuksessa tulevat myös näkymään kasvavana kuormituksena julkisessa terveydenhuollossa. Voi-
daan perustellusti epäillä julkisen terveydenhuollon mahdollisuuksia vastata kasvavaan palvelujen kysyntään. Jo tällä hetkellä hoidon saatavuus on merkittävä ongelma terveyskeskuksissa ja hoitotakuun toteuttaminen erikoissairaanhoidossakin on haastavaa. Pienikin siirtymä yksityisistä palveluista julkisiin saattaa johtaa mittavaan jonomuodostukseen. Lisäksi tavoiteltu 20 miljoonan säästö saattaa muuttua merkittäväksi julkisen sektorin kustannusten lisääntymiseksi. Edunsaajien osalta esityksen muutoksen vaikutus näkyisi etuuksien ja korvausten määrän vähenemisenä, mikä käytännössä tarkoittaa omavastuuosuuksien kasvua. Esitys heikentää ihmisten valinnanmahdollisuutta ja on näin ristiriidassa niiden pyrkimysten kanssa, joita mm. terveydenhuoltolakiin sisällytettiin. Jos säästöjä kaikesta huolimatta kohdistetaan sairausvakuutuksen sairaanhoitokorvauksiin ja edelleen laboratorio- ja kuvantamispalveluihin, Terveyspalvelualan Liitto esittää seuraavaa: Jos säästötavoite kohdistetaan ylipäätään laboratorio- ja kuvantamispalveluihin tulee leikkaukset ao. palveluiden välillä kohdentaa siten, että niistä aiheutuisi mahdollisimman vähän haittaa palveluiden toimivuudelle ja asiakkaan hyvälle hoidolle. Esitämme, että säästöjä ei kohdenneta sellaisiin palveluihin, joiden tuottaminen edellyttää mittavia investointeja ja jotka siksi muodostuvat hinnaltaan asiakkaalle joka tapauksessa keskimääräistä suuremmiksi. Esimerkiksi magneettikuvantamisessa käytettävät laitteet ja muu vaadittava infrastruktuuri ovat varsin mittavia investointeja palveluntuottajille. Laadukkaan terveydenhuollon kehittämisen kannalta on tärkeää, ettei sairausvakuutusjärjestelmän muutoksilla heikennetä kannusteita uuteen teknologiaan investoimiseen tai asiakkaan mahdollisuuksia hakeutua tällaisiin tutkimuksiin. Terveyspalvelualan Liitto pitää hyvänä sitä, että säästötavoitteita ei ole kohdistettu lääkärinpalkkioista maksettaviin korvauksiin. Tältä osin voi kuitenkin perustellusti todeta, että todellinen korvaustaso on laskenut liian matalaksi suhteessa yleiseen kustannuskehitykseen. Korvaustasoa ei ole tarkistettu yli 22 vuoteen. Sairausvakuutuskorvaus perustuu toimenpiteiden taksoihin eikä todellisiin hintoihin. Toimenpiteiden taksat eivät ole nousseet yhtä nopeasti kuin palveluiden hinnat, jotka ovat nousseet yleisen kustannuskehityksen mukaisesti. Todellinen keskimääräinen korvausprosentti on tällä hetkellä alle 25 prosenttia. Korvausperusteita koskevan muutoksen jatkovalmistelu Terveyspalvelualan Liitto osallistuu mielellään keskusteluun yllä luetelluista asioista sekä muista asiaan liittyvistä näkökulmista ja yksityiskohdista. Esitysluonnokseen sisältyvät asiat on valmisteltu muutamassa kuukaudessa ministeriön sisäisenä työnä ilman yksityiskohtaista asiantuntijaselvitystä ja ilman yksityissektorin edustusta tai kuulemista valmisteluvaiheessa. Ministeriöllä ja yksityisillä palveluntuottajilla ei tällä hetkellä ole luontevaa säännöllistä keskustelukanavaa, kun ministeriö ei tällä hallituskaudella ole lainkaan asettanut yksityisten palveluntuottajien neuvottelukuntaa.
Terveyspalvelualan Liitto esittää, että ennen korvausperusteisiin tehtävää lainmuutosta asiaa tulisi jatkovalmistella nyt tehtyä yksityiskohtaisemmin ja yhdessä palveluntuottajien kanssa. Lisäksi Terveyspalvelualan Liitto esittää, että ministeriö asettaisi neuvottelukunnan, jossa toimialaa koskevia ajankohtaisia kysymyksiä voitaisiin käsitellä yhdessä ministeriön ja alan toimijoiden kesken. Kunnioittavasti, Merja Hirvonen Toimitusjohtaja