Sisällys. Taulukot ja kuviot

Sisällys 1 Johdanto 2 2 Lähiökehittämisen sosiaalinen näkökulma 2 3 Teoreettiset lähtökohdat 4 3.1 Yhteisöllisyys ja sosiaalinen pääoma 4 3.2 Paikallinen kehittämishanke 6 4 Tulokset 6 4.1 Kohdealueet 7 4.2 Asukastapahtumat 10 4.2.1 Pormestarinluodossa tempaistaan 10 4.2.2 Pihlavan talkoot sekä Meri-Porin markkinat 11 4.2.3 Väinölän kevättalkoot 13 4.2.4 Sampolan kevättalkoot sekä naapuripäivä 13 4.2.5 Impolan kevättalkoot 15 5 Lopuksi 16 5.1 Yhteenvetoa tapahtumista 16 5.2 Pohdinta 18 Lähteet 20 Kuvat 21 Taulukot ja kuviot Taulukko 1. Tietoja kohdealueista 7 Taulukko 2. Tapahtumien erittelyä 9 1

1 Johdanto vahvistamaan asukkaiden roolia asuinalueiden kehittämisessä. Tämä raportti liittyy asukastoiminnan ja verkostoitumisen kehittämisen osahankkeeseen. Tässä raportissa arvioidaan keväällä 2010 osana Porin kompakti kaupunkihanketta lähiöissä järjestettyjen kevättalkoiden ja markkinoiden avulla alueiden asukastoimintaa ja sosiaalista pääomaa. Näiden tapahtumien järjestämisellä oli tavoitteena luoda monipuolisia verkostoja järjestäjien kesken ja niin ikään pyritty osallistamaan paikallistoimijoita tapahtumien järjestämiseen. Näiden tapahtumien järjestämisen ja toteuttamisen avulla pyrittiin vahvistamaan paikallisten toimijoiden sosiaalisia verkostoja sekä vahvistamaan alueellista yhteisöllisyyttä. Kompakti kaupunki-hankkeeseen kuuluu kaupungin eri hallintokuntia, mutta koordinoinnista vastaa ensisijaisesti Porin kaupunkisuunnittelu. Hanketta toteutetaan yhteistyössä myös yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Kompakti kaupunki-hankkeen rahoituksesta vastaa Porin kaupunki sekä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA). Porin Kompakti kaupunki-hanke on kaupungin eri hallintokuntien muodostama yhteinen lähiöiden kehittämisprojekti. Kompakti kaupunki kuuluu ympäristöministeriön kansalliseen Lähiohjelmaan 2008 2011. Lähiöohjelman tavoitteena on lisätä lähiöiden alueellista kilpailukykyä, vahvistaa myönteisiä mielikuvia sekä vahvistaa asukkaiden alueellista identiteettiä. Lähiöohjelmalla pyritään vakiinnuttamaan lähiöiden kokonaisvaltainen kehittäminen osaksi kuntien normaalia kehittämissuunnittelua. Ohjelmaa koordinoi ympäristöministeriö ja käytännön toteutuksesta vastaa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA). Porin Kompakti kaupunki-hankkeessa lähiökehittäminen perustuu fyysisen ympäristön viihtyisyyden ja toimivuuden parantamiseen sekä asuinalueiden sosiaalisen toimintakyvyn kehittämiseen. Lähiöiden fyysisen ympäristön parantamiseen liittyviä toimia ovat muun muassa lähiöiden liikenteellisen saavutettavuuden, asuntokannan sekä virkistysmahdollisuuksien kehittäminen. Kompakti kaupunki-hankkeen sosiaalisiin kehittämistehtäviin kuuluvat muun muassa erilaisten osallistamis- ja seurantavälineiden kehittäminen joilla pyritään 2 Lähiökehittämisen sosiaalinen näkökulma Lähiöillä tarkoitetaan keskustan kiinteästä kaupunkirakenteesta irrallista asuntoaluetta, joka on riippuvainen keskusta-alueen palveluista ja toisaalla sijaitsevista työpaikoista. Lähiökäsite on sittemmin vakiintunut tarkoittamaan kerrostalovaltaista asuinaluetta, jonka suunnitteluun on vaikuttanut lähiöaate. 1970-luvun lähiöaatteen taustalla vallitsi jyrkkä edistysusko, minkä vuoksi asuinalueet suunniteltiin ja rakennettiin mahdollisimman tehokkaasti vastaamaan yhteiskunnan muuttuvia tarpeita. Uusilla elementtirakentamiseen nojanneilla kerrostaloalueilla pyrittiin yhdistämään maaseudun ja kaupungin parhaat puolet. Lähiöitä alettiin kuitenkin nopeasti kritisoida palveluiden puutteen ja julkisten tilojen heikon laadun vuoksi. 1990-luvun laman aikoihin alettiin puhua lähiöistä paikkoina joissa syrjäytyneet ihmiset asuvat, mutta myös itse lähiöistä alettiin 2

puhua syrjäytyneinä paikkoina. (Kokkonen & Seppänen & Haapola 2009, 3-5). Kritiikkiä lähiöitä kohtaan määritellään kuitenkin lähes aina niiden ulkopuolelta, eivätkä lähiöissä asuvat useinkaan itse allekirjoita kyseistä kritiikkiä. Noin 70 % suomalaisista kertoo asuvansa lähiössä (Strandell 2005, 17). kehitysmalli, että tietyt lähiöt alkavat valikoida marginalisoitunutta väestöä ja keskiluokkaiset asukkaat jättävät sosiaalisesti rappeutuvan lähiön. Sosiaaliselta rakenteeltaan marginalisoituvalla alueella on uhkana syrjäytyä edelleen, koska epäsosiaaliset käyttäytymismallit alkavat levitä lähiympäristössä ja rikollisuudesta tulee arkipäiväisempää. (Karjalainen & Karisto & Seppänen 2003, 229 238; Seppänen 2001, 45; Piirainen 1994, 114.) Edellä kuvattuun lähiöiden segregoitumiseen on pyritty vaikuttamaan muun muassa niiden kilpailukykyä parantavilla hankkeilla, joilla on vaikutettu myös lähiöiden sosiaalisiin rakenteisiin (ks. esim. Porin lähiöiden kilpailukyvyn parantaminen 2001 2003). Kolmikerroksisia elementtitaloja Porin Väinölässä Lähiökehittämistä on Suomessa tehty jo 80-luvulta alkaen. Viranomaisten huoli rappeutuvista lähiöistä on käynnistänyt monia hankkeita lähiöiden fyysisen ympäristön ja jossain määrin myös sosiaalisten olosuhteiden parantamiseksi. Suomalaisista lähiöistä tehdyistä tutkimuksista kuitenkin havaitaan, että lähiöissä ei kyde suuria sosiaalisia ongelmia joilla olisi samanlainen yhteiskuntarauhaa uhkaava vaikutus, kuten monissa muissa maissa. Suomessa uhkana on kuitenkin Yhteisöllisyyden vahvistamisen ajatellaan olevan vastaus lähiöiden sosiaalisiin ongelmiin, sillä siteiden heikkenemisen on todettu aiheuttavan erilaisia sosiaalisia ongelmia asuinalueilla. Anonyymi ja yksilöllinen elämäntyyli on ominaista juuri kaupungissa joissa paikallinen yhteisöllisyys on heikompaa kuin maaseudulla. Lähiöitä rakennettiin paljon 1960 70-luvulla kaupungistuvan Suomen tarpeisiin joihin muutti runsaasti maaseudulta ihmisiä. Maaseudulta saapuvilla ihmisillä oli kuitenkin suuria vaikeuksia sopeutua uusiin kerrostaloihin ja ylipäätään kaupunkimaiseen elämäntapaan (Kortteinen 1982). Maaseudulla vuorovaikutus naapuruston kanssa oli aktiivisempaa arkipäiväisten elinehtojen täyttämisen vuoksi, mutta palkkatyöläistymisen ja elintason nousun myötä ei kaupungissa pakollista vuorovaikutusta naapureiden kanssa enää tarvittu. Kaupungissa yhteisölliset siteet eivät ole välittömään lähiympäristöön sidottuja. Kaupunkimaiseen elämäntapaan liittyvän yksilöllisyyden uhkana on kuitenkin yksinäisyys ja eristyneisyys. (Silvennoinen & Hirvonen 2002, 29 31; Kortteinen 1982.) On ajateltu, että erityisesti lähiöiden yhteisöllisyys olisi laskenut vuosien varrella. Entisaikojen työväenluokkaista yhteisöllisyyttä tullaan nykyään helposti 3

romantisoineeksi ja ihmisillä onkin herännyt yhteisöllisyyden kaipuu. Mielikuvissa kuitenkin unohdetaan, että yhteisöllinen elämä oli ennen välttämätöntä elinehtojen täyttämiseksi. On myös väitetty, että ihmiset pohjimmiltaan pyrkisivät välttämään ennakoimattomiin sosiaalisiin tilanteisiin osallistumista. Tämän vuoksi ihminen alkaa mahdollisuuksiensa mukaan varjella itseään epämiellyttäviltä vuorovaikutustilanteilta. (Anttila 2004; Roivainen 1994, 88; Sennet 1970.) Lähiöiden ollessa nuoria niiden yhteisöllisyys oli vahvempaa ja asukasyhdistyksiä muodostui ajamaan julkisten ulkotilojen parantamista ja palveluiden saamista alueelle. Porin Pormestariluodossa ja Sampolassa asukasyhdistykset olivat mukana ajamassa uudistuksia alueille, mutta jo 1980-luvun alussa asukkaiden osallistumisen todettiin olevan heikkoa. Silloin vastaukseksi ehdotettiin Pormestarinluotoon yhdyskuntatyötä, joka ei kuitenkaan käynnistynyt (Eerikäinen & Lehtojoki 1989, 19 25). Ritva Koponen laati vuonna 1981 Porin lähiökulttuurisuunnitelman jossa asukastoiminnan kehittämiseksi ehdotettiin palstaviljelyä, talkoita, markkinoita sekä laaja-alaisia kulttuuritapahtumia ja erilaisia toimintoja talojen kerhotiloihin (Koponen 1981). Hyvin samankaltaisia kehitysehdotuksia on esitetty vielä 30 vuotta myöhemminkin (ks. Salmi 2010; www.pori.fi/kompaktikaupunki). Oletettavasti asukastoiminta hiipui nopeasti alun innostuksen jälkeen, mistä eteenpäin osallistuminen on ollut vaihtelevaa. Heikko vuorovaikutus naapuruston kanssa ja osallistuminen asuinalueen toimintaan ovat eräitä syitä heikolle paikallisyhteisöllisyydelle. Yhteisöllisten siteiden vahvistumisella katsotaan olevan syrjäytymistä vähentävä sekä turvallisuutta ja hyvinvointia lisäävä merkitys. 3 Teoreettiset lähtökohdat Porin Kompakti kaupunki -hankkeessa pyrittiin luomaan paikallisten toimijoiden välillä uusia yhteistyöverkostoja asukastoiminnan aktivoimiseksi. Kaupunki oli mukana tukemassa jo vakiintuneiden tapahtumien järjestämistä sekä myös virittämässä uusia tapahtumia. Näiden talkoiden ja markkinoiden tarkoituksena oli lisätä myönteistä paikkaidentiteettiä sekä paikallisyhteisöllisyyttä. Paikallisyhteisöllä tarkoitetaan aluetta joka on paikallisesti rajattu, jossa asuvat ihmiset ovat sosiaalisessa vuorovaikutuksessa keskenään, joilla on myös yhteenkuuluvuuden tunteita (Seppänen 2001, 52 53). Paikkaidentiteetti on tärkeä yhteenkuuluvuuden tunteita rakentava tekijä ja on olennainen tekijä paikallisyhteisöllisyyden muodostumiselle. Paikallisten yhteistyöverkostojen kehittämistä sekä asukastoiminnan aktivointia voidaan tarkastella myös sosiaalisen pääoman näkökulmasta. 3.1 Yhteisöllisyys ja sosiaalinen pääoma Sosiaalisen pääoman käsitettä on yhteiskuntatieteellisessä keskustelussa käytätetty kahdella eri tavalla. Amerikkalaisen Robert D. Putnamin mukaan sosiaalinen pääoma merkitsee yhteisön toimivuutta ja kiinteyttä lisäävää kollektiivista voimavaraa. Ranskalaisen sosiologin Pierre Bourdieun sosiaalinen pääoma on yksi osatekijä hänen luokkateoriassaan. Teorian mukaan toimija käyttää 4

sosiaalista, kulttuurista ja taloudellista pääomaa liikkuessaan erilaisilla sosiaalisilla kentillä ja hänen yhteiskunnallinen asema määräytyy sen mukaan kuinka hän kykenee hyödyntämään pääomiaan. Yhteisön voimavarojen kehittämiseen Putnamin teoria on kuitenkin hyödyllisempi. (Siisiäinen 2003, 204.) Putnamin teorian mukaan sosiaalinen pääoma rakentuu kolmesta osasta: moraalisista velvoitteista ja normeista, luottamuksesta sekä sosiaalisista verkostoista. Hän tutki Etelä- ja Pohjois-Italian taloudellisen ja hallinnollisen kehityksen eroja ja päätyi tulkitsemaan että yhteisöt ovat rakentuneet erilaisille uskollisuuden ja yhteenliittymisen moraaliselle pohjalle, joka taas on vaikuttanut alueiden taloudelliseen ja poliittiseen toimintakykyyn. Pohjoisessa ihmiset olivat kansalaisia kun taas etelässä alamaisia. Pohjois-Italian taloudellinen kehitys oli asukkaiden vuorovaikutuksen, verkostoitumisen sekä aktiivisuuden ansiota. Sosiaalinen pääoma toimii yhteisön voimavarana joka vaikuttaa yhteisön toimintakykyyn. (Nyyssölä 2005, 13; Siisiäinen 2003, 205.) Luottamus on Putnamin sosiaalisen pääoman tärkein tekijä. Toimijat tarvitsevat keskinäistä luottamusta joutuessaan uusiin tilanteisiin kyetäkseen arvioimaan toistensa reaktioita. Pienistä teoista muodostuu toimijoiden välille keskinäistä luottamusta joista sitten kasvaa yhteisötason luottamusta ja yhteisöä integroivia arvoja. Tämä yhteisön yleistynyt luottamus on perusta vastavuoroisuuden normille; muiden voi olettaa toimivan samoin moraalisin periaattein. Vastavuoroisuus luo yhteisöön sosiaalisia verkostoja ja kun verkosto toimii vastavuoroisuuden periaattein, se edelleen vahvistaa luottamusta. Tästä muodostuu myönteinen itseään vahvistava kehä. Epäluottamus yhteisöä kohtaan taas saa aikaan normien rikkomisia, eristäytymistä sekä epäjärjestystä. (Siisiäinen 2003, 205 206.) Toimijoiden luottaessa että toiset toimivat samojen normien mukaisesti muodostuu sosiaalisia verkostoja ja sosiaalinen pääoma vahvistuu. Putnamin mukaan sosiaalinen pääoma näkyy juuri yhteisön yhdistysaktiivisuudessa, mutta kuitenkin muutkin sosiaaliset verkostot toimivat sosiaalisen pääoman periaattein. Sosiaalisen pääoman voimalla yhteisö voi rakentaa siltoja erilaisten ryhmien välillä. Voi myös käydä niin, että yhteisön sosiaalinen pääoma rakentaa verkostoa vain samankaltaisten ryhmien välillä. Tämä vahvistaa ryhmän identiteettiä, mutta samankaltaisten ryhmien yksipuoliset verkostot taas vahvistavat sosiaalista kerrostuneisuutta. (Siisiäinen 2003, 206 207.) Synergianäkökulma sosiaaliseen pääomaan on, että sosiaalisten ryhmien kyky toimia on riippuvainen verkostojen kiinnittymisestä eri instituutioihin (Seppänen 2001, 56). Lähiökehittämisessä olennaista on, että asukastoimijat pystyvät luomaan verkostoja vakiintuneisiin instituutioihin kuten kaupungin hallintokuntiin sekä yhdistyksiin. Monipuolinen ja luottamuksellinen asuinalueen verkosto kasvattaa alueen sosiaalista pääomaa ja parantaa siten sen toimintakykyä. Kompakti kaupunki -hankkeessa pyrittiin luomaan monipuolisia verkostoja eri toimijoiden välillä järjestämällä kokouksia joissa yhdessä suunniteltiin asukastapahtumia ja keskusteltiin asuinalueesta. Verkostoitumisen ja asukastapahtumien tarkoituksena oli lisätä alueiden yhteisöllisyyttä ja sosiaalista pääomaa. 5

3.2 Paikallinen kehittämishanke 4 Tulokset Paikallisella kehittämishankkeella voi olla sosiaalista pääomaa kasvattava merkitys. Esko Lehdon (2002) käyttämän hankkeen ideaalimallin mukaan yksittäisessä kehittämishankkeessa toimiminen voidaan nähdä investointina sosiaaliseen pääomaan. Hankkeessa toimijat panostavat omia resurssejaan yhteistyöverkostoon ja jos hankkeessa vallitsee vastavuoroisuuden normi, voi yksittäiset toimijat odottaa hankkeesta hyötyjä. Hankeen ideaalimallin mukaan hanke alkaa ideoinnilla. Sosiaalinen yrittäjä, kuten tässä Kompakti kaupunki-hankkeen työtekijä, käytti omaa sosiaalista ja inhimillistä pääomaansa hankkeen kehittämiseen ja verkoston luomiseen. Alkuvalmistelujen jälkeen valmisteluvaiheen verkosto alkaa laajentaa verkostoja sekä kehittämään kykyjä. Tässä ylhäältä-alas-vaiheessa hankkeen käynnistäjät siirtävät tietoaan ja taitoaan eteenpäin muille. Kompakti kaupunki-hankkeessa tämä tarkoitti sitä, että kaupungin eri toimijat käyttivät resurssejaan verkoston kasvattamiseen ja toimenpiteiden käynnistämiseen. Kompakti kaupunki-hankkeen asuinalueiden verkostoitumisen kehittämiseen liittyvä ajatus oli kutsua paikallisia toimijoita yhteen ja virittää yhteistyötä. Kaikilla alueilla ei varsinaista yhteistyökumppania löytynyt, kun taas osassa se oli luonnollisesti asukasyhdistys. Viidellä kohdealueella järjestettiin kevättalkoot ja kolmessa näistä myös markkinatapahtuma. Tapahtumien järjestämisen tarkoituksena oli lisätä asuinalueiden toimijoiden välistä yhteistyötä, asukastoimintaa, verkostoja ja vahvistaa asuinalueen myönteisiä mielikuvia. Kuva Sampolan talkoista. Uusien verkostojen muodostuttua ja toimenpiteiden käynnistyttyä verkoston uusista jäsenistä tulee aktiivisia toimijoita jotka käyttävät oppimiaan taitoja ja yhteyksiä uusien yhteistyökuvioiden kehittämiseen. Paikallisen kehittämishankkeen ansiosta alueen sosiaalisen pääoman pitäisi kasvaa ja luoda aktiivisia paikallisia toimijoita. Lehdon käyttämä malli on ideaali, mutta paikallisten verkostojen aktivoinnilla on Porissa pyritty samoin periaattein sosiaalisen pääoman lisäämiseen. 6

Kevään aikana tuettiin asuinalueiden vakiintuneita tapahtumia tai oltiin järjestämässä uusia yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Käytännössä yhteistyöverkostoja yritettiin luoda järjestämällä kokouksia joissa yhdessä suunniteltiin ja jaettiin vastuita tapahtumien järjestämiseksi. Tapahtumien järjestämiseen yritettiin saada monipuolisesti eri toimijoita mukaan, kaupungin työntekijöistä asukkaisiin. Eri tahojen vastavuoroisen vuorovaikutuksen ja yhteistyön tarkoituksen oli lisätä toimijoiden välistä luottamusta ja sosiaalisia verkostoja, joiden taas pitäisi lisätä sosiaalista pääomaa (Seppänen 2001, 26). Se että kaupunki on toimijoineen tuonut omaa pääomaa tapahtumiin, pitäisi siirtyä alaspäin paikallisten toimijoiden käyttöön jatkossa. Talkoiden ja markkinoiden järjestämisellä sekä niihin osallistumisella voidaan lisätä vuorovaikutusta alueella. Osallistuminen toimintaan muiden asukkaiden kanssa lisää yhteisiä kokemuksia ja rakentaa yhteistä puhetapaa asuinalueesta. Kollektiivinen tapa ajatella ja puhua alueesta vahvistaa asukkaiden välistä symbolista yhteisyyttä joka taas rakentaa paikallista identiteettiä. (Seppänen 2001, 52 53.) Verkostoitumisen ja asukastoiminnan aktivoimisella yritettiin antaa sykäys myös yhteisöllisyyden vahvistumiselle. 4.1 Kohdealueet Tämän osahankkeen toimenpiteet tapahtuivat Pormestarinluodon, Pihlavan, Sampolan, Impolan ja Väinölän asuinalueilla. Näissä kaikissa on sekä kerrostaloja että pientaloja. Alueiden kerrostalot ovat pääasiassa 1960 70-luvuilla rakennettuja ja kyseisiä alueita voi visuaaliselta ilmeeltään luonnehtia tyypillisiksi suomalaisiksi kerrostalolähiöiksi. Kaikkien kohdealueiden asukasluku on ollut laskeva ja osassa väestö alkaa olla hyvin ikääntynyttä. Taulukossa 1 on eritelty tietoja kohdealueista. Taulukko 1. Tietoja kohdealueista (2008) Pormestarinluoto Pihlava Väinölä Sampola Impola Pori Etäisyys keskustasta 3 km 13 km 4 km 3,5 km 3,5 km Asukasluku (2008) 2620 1490 2681 2645 1259 76255 Asukkaista yli 55 v. 47,80 % 42,90 % 29,30 % 50,30 % 35,40 % 35,60 % Asukasyhdistys Toimii Toimii Ei Toimii Ei Asukastupa (Perusturva) On On Ei On Ei Nuorisotila On On On (yhdistys) On Ei Kirjatupa / muu yhd. On - On Ei Ei 7

Pormestarinluoto on näistä kerrostaloalueista vanhin ja siellä asukastoiminta on aktiivista. Suomen ensimmäinen lähiökehittämishanke käynnistyi Pormestarinluodossa vuonna 1979, ja alueelle on kertynyt paljon kokemuksia useista lähiöprojekteista. Pormestarinluodon palvelukeskuksesta on lähtenyt useita palveluita, mutta tiloja on siirtynyt yhdistystoiminnan käyttöön. Sivukirjaston lopetettua on asukasyhdistys pyörittänyt paikalla kirjatupaa. Samassa yhteydessä toimii myös paikallinen työllistämisprojekti. Pormestarinluodossa toimii myös kaupungin perusturvan asukastupa. Pormestarinluodon väestö on ikääntynyttä. Impola on kohdealueista väkiluvultaan pienin. Sen rakennuskanta koostuu kerrostaloista, pientaloista sekä pienteollisuudesta. Impolan asukasyhdistys on lopettanut toimintansa vuonna 2007, eikä alueella ei ole asukastupaa. Väestön ikäjakauma noudattelee kaupungin keskiarvoa. Kuva Sampolasta, taustalla keskusta Pihlava koostuu pääasiassa pientaloista sekä 1970-luvulla rakennetuista kerrostaloista. Pihlava sijaitsee erillään tiiviistä kaupunkirakenteesta Meri-Porissa, jonne 1960 70-luvuilla isot teollisuuslaitokset vetivät runsaasti asukkaita. Sittemmin teollisuuden työpaikat ovat vähentyneet ja asukaslukukin on laskenut. Alueella toimii aktiivinen asukasyhdistys ja Pihlavan keskuksessa on vielä runsaasti palveluita. Alueen asukkaat ovat hieman kaupungin keskiarvoa vanhempia. Väinölä sijaitsee Itä-Porissa. Alueella ei ole yhtään 7-kerroksista kerrostaloa, mutta alueella on 34 kolmikerroksista kerrostaloa. Alueella on myös runsaasti pientaloja. Väinölässä ei toimi virallista asukasyhdistystä, mutta Väinölän kirjastoyhdistys pitää alueella asukastilaa. Väinölän pienkiinteistöt ovat rekisteröityneet omaksi yhdistykseksi. Asukkaat ovat keskiarvoa nuorempia. Sampola sijaitsee Itä-Porissa Väinölän ja Impolan välissä. Se on kerrostalovaltainen, mutta siellä on myös pienehkö pientaloalue. Alueella toimii aktiivinen asukasyhdistys sekä perusturvan asukastupa. Sampolan väestö on muuhun kaupunkiin nähden hyvin iäkästä. 8

Taulukko 2. Tapahtumien erittelyä (kevät 2010) Alueet eroavat toisistaan huomattavasti monella tavalla joka kävi ilmi myös tapahtumien järjestämisessä. Toisilla alueilla asukastoiminta on hyvinkin aktiivista ja paikallisyhteisö vaikuttaa terveeltä. Parilla alueella työskentely oli vaikeampaa passiivisemman asukastoiminnan vuoksi. Taulukossa 2 on eritelty järjestettyjä tapahtumia. Hankkeen tapahtumiin osallistuminen Pormestarinluoto Pihlava Väinölä Sampola Impola Kevättalkoot ja markkinat Kevättalkoot ja Meri- Porin markkinat Kevättalkoot Kevättalkoot ja Naapuripäivä Teemakokouksia 1 1 0 2 1 Pääjärjestäjä Asukasyhdistys Asukasyhdistys Kaupunki Verkoston jäseniä Asukasyhdistys, kaupunkisuunnittelu, vapaa-aikavirasto, puistotoimi, perusturva, seurakunta ym. Asukasyhdistys, Turun yliopisto, kaupunkisuunnittelu, vapaa-aikavirasto, puistotoimi ym. Kirjastoyhdistys, puistotoimi ja kaupunkisuunnittelu Kaupunki ja asukasyhdistys Asukasyhdistys, perusturva, puistotoimi, koulutoimi, kirjasto, kaupunkisuunnittelu, Sampolan lämpö, nuorten työpaja Kevättalkoot Kaupunki Impolan asukasedustus, kaupunkisuunnittelu, puistotoimi Talkoisiin osallistuneet 15-20 15-20 0 15-20 8 Markkinoilla ihmisiä noin 150 yli 200 - noin 100 - Tiedotus Paikallislehti, ilmoitukset, lehdistotiedote, kaupungin www-sivut Ilmoitukset, kaupungin www-sivut, lehtiilmoitus, lehdistötiedote Ilmoitukset alueen toimijoille, kaupungin www-sivut Paikallislehti, ilmoitukset, kaupungin www-sivut Ilmoitukset alueen toimijoille, kaupungin www-sivut Vakiintuneempia tapahtumia Talkoot, Elokuun markkinat, Joulumarkkinat, laulailta yms. Talkoot, Meri-Porin markkinat, konsertteja, yhdistystoimintaa yms. Kirjatuvan järjestämät tapahtumat, taloyhtiöiden talkoot Pääsiäismarkkinat, Joulumarkkinat, syyspäivä yms. Taloyhtiöiden talkoita 9

4.2 Asukastapahtumat 4.2.1 Pormestarinluodossa tempaistaan Pormestarinluodossa Kompakti kaupunki-hankkeen rooli oli jo vakiintuneen toiminnan tukemista. Vaikka Pormestarinluodossa ei kevätmarkkinoita ollut ennen järjestetty, on siellä paljon kokemusta erilaisten tapahtumien järjestämisestä. Aamupäivällä oli talkoot johon puistotoimi toi työvälineet ja keräsi roskat. Talkoiden jälkeen vietettiin kevätmarkkinoita. Vapaa-aikaviraston paikalliselta nuorisotilalta tuotiin markkinoille koripalloteline sekä frisbeegolfteline. Kaupunkisuunnittelu vastasi toimijoiden alun verkostoitumisesta, mutta sen jälkeen asiat järjestyivät asukasyhdistyksen johdolla. Kaupunkisuunnittelu auttoi asukasyhdistystä myös tiedottamisessa. Paikallisia asukkaita osallistui talkoisiin vähän, mutta Pormestarinluodon asukasyhdistyksen työllisyysprojektin henkilöitä tuli talkoisiin. Paikalle oli kutsuttu myös lehdistöä mutta uutiskynnystä tapahtuma ei ylittänyt. Iltapäivällä oli markkinat joihin osallistui runsaasti ihmisiä. Markkinamyyjien lisäksi ohjelmassa oli muun muassa ohjattua sauvakävelyä, harmonikansoittaja, nukketeatteri, polkupyörähuutokauppa sekä katukoripalloturnaus johon myös kaupunkisuunnittelu ja puistotoimi osallistuivat. Lisäksi ohjelmaa järjestettiin asukastuvan ja seurakunnantiloissa. Pormestarinluodon talkooporukkaa kerääntymässä paikalle. Vaikka talkoisiin osallistui heikosti asukkaita, oli markkinoilla ihmisiä runsaasti. Markkinoiden voidaan katsoa olleen onnistunut tapahtuma. Värikäs ja iloinen tapahtuma on hyvä väline vahvistamaan alueeseen liittyviä myönteisiä mielikuvia. Mielikuvilla on olennainen tekijä paikallisidentiteetin muodostumiseen ja sitä kautta myös paikallisyhteisöllisyyteen. Asukkaiden vuorovaikutusta lisäävät tapahtumat rakentavat yhteenkuuluvuuden tunnetta, ja siten vahvistavat myös yhteisöllisyyttä. Vastaavien tapahtumien järjestäminen vahvistaa myönteistä puhetapaa alueesta myös julkisessa keskustelussa. 10

markkinat 4.2.2 Pihlavan talkoot sekä Meri-Porin Kaupunkisuunnittelun toimesta järjestettiin myös Pihlavaan eri toimijoiden välinen verkostokokous mutta osanottaja määrä oli heikohko. Pihlavan asukasyhdistys on hyvin aktiivinen, joten kaupungin rooli tapahtumien järjestämisessä ei ollut suuri. Puistotoimi toimitti talkoisiin työvälineitä ja sponsoroi asukasyhdistystä makkaroilla. Nuorisotalolta osallistui henkilökunta ja nuoret tulivat mukaan siivoamaan. Myös paikalliset partiolaiset olivat mukana talkoissa. Asukkaita oli yllättävän hyvin mukana vaikka ilma oli kolea. Pormestarinluodon kevätmarkkinat. Koripallopelissä vastakkain asukasyhdistys ja puistotoimi. Paikallistoimijoiden sosiaaliset verkostot saattoivat hieman lisääntyä. Huomattavaa on, että Pormestarinluodon asukasyhdistys on hyvin aktiivinen ja sen ohessa toimii muun muassa työllistämisprojekti. Asukasyhdistyksen verkostot ovat monipuoliset, mutta silti kevään tapahtuman järjestäminen saattoi tiivistää yhteistyötä. Kokemus erilaisista hankkeista lisää institutionaalisten pelisääntöjen tuntemusta ja lisää siten luottamusta järjestelmään. Tämä voi osaltaan selittää Pormestarinluodon verraten aktiivista yhdistystyötä. Pihlavan talkoot. 11

Lauantaina 22.5.2010 Pihlavan torilla järjestetyillä Meri-Porin markkinoilla väkeä oli runsaasti. Asukasyhdistys oli järjestänyt paikalle tasatunnein ohjelmaa, lähinnä musiikkia. Markkinamyyjiä oli paikalla runsaasti, kuten tivolilaitteita, käsitöitä, arvontoja ynnä muuta. Vapaa-aikavirasto toi paikalle paljon erilaisia pelivälineitä ja kaikenikäisiä pelaajia riitti kokopäiväksi. Turun yliopistolta järjestettiin paikalle piste jossa sai verestää muistoja ja tunnistaa vanhoista valokuvista paikallisia rakennuksia. Meri-Porin markkinat järjestettiin 26. kerran, joten monet markkinamyyjistä ovat luultavasti jo vakiomyyjiä. Tapahtuma on siis jo hyvin vakiintunut ja asukasyhdistyksellä sekä muilla paikallisilla toimijoilla on runsaasti kokemusta onnistuneiden markkinoiden järjestämisestä. Kaupunkisuunnittelun työpanosta ei juuri tarvittu ja Kompakti kaupunki-hanke osallistui markkinoihin lähinnä vapaaaikaviraston panoksella, josta järjestettiin paikalle erilaisia harrastusvälineitä ja ohjausta. Lapset ja nuoret olivat tiiviisti harrastamassa joka varmasti vahvisti myönteisiä mielikuvia. Paikalle saapui runsaasti kaikenikäisiä ja ohjelma oli erittäin monipuolista. Meri-Porin markkinat ovat hyvää mainosta alueelle. Meri-Porin markkinat. Vanhojen valokuvien tarkastelua. Meri-Porin markkinoilla lapsia pelaamassa. 12

4.2.3 Väinölän kevättalkoot Väinölän kevättalkoiden järjestäminen poikkesi hyvin paljon kahdesta edellisistä. Varsinaista asukasyhdistystä ei alueella ollut joten järjestäminen jäi kaupungin toimijoiden hoidettavaksi. Paikallisen kirjayhdistyksen asukastuvalta saatiin kuitenkin paikallinen yhteistyökumppani. Ajankohdaksi oli päätetty 12.5.2010 kello 14:00 eteenpäin. Talkoiden järjestely eteni kaupungin eri hallintokuntien toimesta. Ensin kartoitettiin kaikki alueen kiinteistöyhdistykset, isännöitsijät ja huoltoyhtiöt joille tiedotettiin tapahtumasta ja annettiin ilmoitus jaettavaksi. Paikallisen kirjastoyhdistyksen ylläpitämä asukastupa lupasi järjestää tarjoilun sekä levittää ilmoituksia. Puistotoimi tarjosi tarvikkeet ja jätehuollon. Talkoiden koittaessa ei ainuttakaan asukasta ilmaantunut paikalle vaikka ilmakin oli mainio. Talkoot päätettiin perua. Tiedottaminen oli runsasta, joten syitä pitää etsiä yhteisöstä tai järjestäjien lähestymistavasta. Tilanne herättää rutkasti kysymyksiä mistä asukkaiden heikko osallistuminen voi johtua. 4.2.4 Sampolan kevättalkoot sekä naapuripäivä Sampolan talkoita ja naapuripäivää valmisteltiin kevään aikana samoissa kokouksissa. Ensimmäiseen kokoukseen kaupunkisuunnittelu kutsui paikalle edustajia kaupungin eri hallintokunnista sekä paikallisia toimijoita. Seuraavaan kokoukseen saapui edustus vielä Sampolaa kunnossapitävältä huoltoyhtiöltä sekä nuorten työpajalta. Kokouksiin osallistui toimijoita varsin monipuolisesti joista kaikki osallistuivat konkreettisin toimin. Paikallisten toimijoiden verkostoituminen voi jatkossa olla helpompaa koska heillä on tuoretta kokemusta verkostomaisesta työskentelystä. Kokousten perusteella voidaan olettaa että sosiaalisen pääoman kasvulle on luotu otollinen maaperä. Jälkikäteen mietittynä tulee mieleen useitakin virheitä mitä järjestelyissä tehtiin. Olennaisin erhe oli kuitenkin talkoiden järjestäminen ilman vuorovaikutusta todellisten asukkaiden tai asukastoimijoiden kanssa. Myös talkoiden ajankohta ja kannustimet olisi pitänyt miettiä paremmin. Voi tosin olla että asukkaiden osallistuminen ei olisi kasvanut lainkaan vaikka asiat olisi tehty toisin. Tarvikkeiden jakoa Sampolan talkoissa 13

Sampolan kevättalkoisiin osallistui yllättävän hyvin asukkaita, enemmän kuin muihin talkoisiin. Erityisen myönteistä Sampolan talkoissa verkostoitumisen näkökulmasta oli, että niiden käytännön järjestelyihin osallistuivat paikallinen huoltoyhtiö (Sampolan lämpö ja huolto oy) sekä puistotoimi yhdessä. Ehdotus tähän tuli asukasyhdistykseltä. Perusturvan asukastuvalta järjestettiin tarjoilupuoli sekä osallistuttiin aktiivisesti talkoiden koordinointiin ja tiedottamiseen. Sampolan talkoita voi pitää onnistuneina. Kuvia naapuripäivältä Naapuripäivää vietettiin Sampolan palvelukeskuksella muutamaa viikkoa myöhemmin. Ohjelmassa oli jumppatapahtuma koululla, markkinamyyjiä, Hilpeät harmonikat, tarinankerrontaa sekä muita esiintyjiä. Kolea sää ja sateenuhka pitivät ihmiset sisällä palvelukeskuksen käytävillä, jonne onneksi kaikki mahtuivat. Ihmisiä saapui paikalle hyvin vaikka tapahtuma järjestettiin keskellä arkipäivää. Osallistujat tosin olivat suurelta osin vanhempia ihmisiä. Vapaa-aikavirasto piti paikalla pöytää jossa esiteltiin yleisesti liikunta-asioita sekä alueelle julkistettua uutta ulkoilureittiä. Kaupunkisuunnittelu piti paikalla pöytää jossa kerrottiin Kompaktista kaupunki-hankkeesta ja otettiin vastaan palautetta. Perusturvan lähiötyöntekijä oli erittäin aktiivinen molempien kevään tapahtumien koordinoinnissa ja järjestämisessä. Naapuripäivä vaikuttaa olleen onnistunut tapahtuma erityisesti vanhemmille ihmisille. 14

4.2.5 Impolan kevättalkoot Impolan talkoiden järjestely oli hankalaa paikallisen asukasyhdistyksen puutteen vuoksi. Impolan pientaloalue on liittynyt viereisen Uudenkoiviston kiinteistöomistajien yhdistykseen paikallisen asukasyhdistyksen puutteen vuoksi. Aluetta lähestyttiin siten, että keväällä järjestettiin kokous johon kutsuttiin monipuolisesti paikallisia toimijoita mukaan. Paikalle saapui edustajia taloyhtiöistä sekä kiinteistöyhtiöistä, isännöitsijöitä, seurakunnasta sekä kaupungin eri hallintokunnista. Kokouksessa sovittiin, että läsnä olleet toimivat aluetta edustavana verkostona asukasyhdistyksen puuttuessa. Lisäksi sovittiin että Impolassa järjestetään kevättalkoot. Näiden järjestämisestä vastasivat kaupunkisuunnittelu ja puistotoimi. Tiedotetta toimitettiin isännöitsijöille sekä huoltoyhtiöille. Talkoopäivänä paikalle saapui kahdeksan asukasta. Osallistujamäärä oli vaatimaton, mutta Väinölän talkoisiin verrattuna kuitenkin huomattavasti parempi. Impolassa saattaa asukkaiden vaihtuvuus olla suurta joka taas vaikuttaa asuinalueeseen kiinnittymiseen. Impolassa toimi asukastupa jonka toiminta hiipui 2007 ja asukasyhdistys joka lopetti toimintansa 2009 heikon osallistujamäärän vuoksi. Alueella saattaa kyteä vielä jonkinlaista halua paikalliseen asukastoimintaan. Tarjoilu tapahtui entisissä asukastuvan tiloissa joka sai osan muistelemaan menneitä. (ks. Salmi 2010, 8) Kuvassa tarvikkeiden jakoa Impolan talkoissa 15

5 Lopuksi 5.1 Yhteenvetoa tapahtumista että alueella on joku paikallinen toimija joka ottaa päävastuun koordinoinnista, sillä yhteisön ulkopuolelta järjestämällä voi osallistuminen jäädä vaisuksi. Tiedottamisessa on hyvä muistaa myös jokin kannuste jolla ihmisiä motivoidaan tulemaan paikalle. Pelkkä yhteisvastuullisuuteen tai makkaratarjoiluun vetoaminen ei välttämättä riitä saamaan ihmisiä osallistumaan. Tapahtumien järjestämiseen kaupungin taholta nähty vaiva vaihteli alueittain huomattavasti. Alueilla joissa toimii asukasyhdistys tapahtumien järjestäminen käy helpommin, kun taas alueilla joissa ei ole organisoitunutta asukasedustusta on lähestyminen vaikeaa, kuten esimerkiksi Väinölää ja Impolaa. Impolassa järjestetty verkostoitumiskokous oli kuitenkin tärkeä avaus ja se näkyi myös kevättalkoissa sinne saapuneina ihmisinä. Väinölässä järjestetyt talkoot koordinoitiin täysin paikallisyhteisön ulkopuolelta ja osallistujamäärä oli siellä nolla. Sampolan kevään tapahtumia suunniteltiin kahdessa kokouksessa ja Kompakti kaupunki-hanke oli muutenkin ollut aktiivinen siellä, mikä on saattanut vahvistaa asukkaiden luottamusta. Asukkaita Sampolan talkoisiin saapui eniten. Talkoiden perusteella voidaan päätellä, että mitä enemmän vuorovaikutusta asiasta paikallisesti käydään, sitä useammat lähtevät mukaan toimintaan. Talkoiden ja markkinoiden erona osallistumisen suhteen on, että talkoot ovat yhteisöllisempi tapahtuma kun taas markkinoihin ihminen voi osallistu anonyyminä. Markkinoihin osallistuminen ei vaadi pakollista vuorovaikutusta muiden kanssa kun taas talkoiden ideana on juuri yhdessä tekeminen. Talkoisiin osallistujat ovat luultavasti niitä jotka muutenkin ovat aktiivisia. Kaikkiin kevään markkinoihin osallistui hyvin kävijöitä, myyjiä sekä järjestäjiä. Pormestarinluodossa asukasyhdistys oli pääjärjestäjä mutta verkostoon tuli runsaasti paikallisia toimijoita. Vaikka kevätmarkkinoita ei ennen ollut järjestetty, lähti asukasyhdistys ennakkoluulottomasti mukaan niiden järjestämiseksi. Kokemusta Pormestarinluodon asukasyhdistyksellä on erilaisten tapahtumien järjestämisestä, joten uuden tapahtuman järjestäminen ei ollut ongelma. Pormestarinluodossa ja Pihlavassa on vakiintunut talkooperinne ja niissä asukasyhdistys tulee varmasti jatkossakin järjestämään talkoita. Missään talkoissa ei kuitenkaan ollut erityisen paljon osallistujia. Monella alueella talkooperinne on jo hiipunut, eikä perinteen uudelleen herättäminen käy nopeasti. Sitkeällä järjestämisellä niistä voi muodostua uudelleen perinteitä. Jos kaupungin taholta päätetään ensi keväänä osallistua talkoiden järjestämiseen, tulisi ne tapahtua virkaajan ulkopuolella. Työssä käyvät ihmiset voivat ajatella talkoiden olevan kohdistettu työelämän ulkopuolella oleville ihmisille, jonka vuoksi talkoot eivät välttämättä toimi paikallisyhteisöä integroivana tapahtumana. Tärkeää on myös, Sampolassa verkoston solmupisteenä toimi asukastupa ja paikallinen lähiötyöntekijä Petri Ahonen. Kaupunkisuunnittelu järjesti kokoukset ja kutsui toimijoita, mutta kokouksiin osallistuneet tulivat innokkaasti mukaan järjestämiseen ja verkostosta muodostui laaja ja aktiivinen. Kaupunkisuunnittelu ja Sampolan asukkaat vastasivat tiedottamisesta ja ohjelmasta vastasi kaikki yhdessä. Vaikka naapuripäivää ei ennen ollut järjestetty, on pääsiäis- ja muita markkinoita järjestetty usein. Sampolassakaan uuden tapahtuman järjestäminen ei tuottanut ongelmia vaan näytti toimivan erittäin hyvin. 16

Pihlavan asukasyhdistyksen järjestämä Meri-Porin markkinat on järjestetty jo pitkään. Meri-Porin markkinat on iso tapahtuma ja aktiivisen asukasyhdistyksen voimannäyte. Ohjelma oli monipuolista sekä osallistujia oli paljon. Kyseessä oli hyvin kirjava tapahtuma. Kuva Meri-Porin markkinoilta Kaupungin työntekijän aktiivinen vuorovaikutus alueen toimijoiden kanssa lisää luottamusta myös muita toimenpiteitä kohtaan. Ongelmana lyhyissä hankkeissa on, että jos toiminta ei vakiinnu ja sen järjestäminen loppuu, voi asukkaiden epäluottamus kaupungin toimenpiteitä kohtaan kasvaa. Tämän kaltainen prosessi taas ruokkii sosiaalisen pääoman rapautumista ja yhteisön passivoitumista ennestään. On hyvä jos tapahtumat ja toimenpiteet saadaan koordinoitua jonkin paikallisen toimijan kautta, koska hän jää alueelle vielä hankkeen loputtuakin. Paikallinen toimija on yleensä asukasyhdistys, jolla on muutenkin suuri vastuu asukastoiminnasta ja paikallisyhteisön kiinteydestä. Kevätmarkkinoiden tyyppiset tapahtumat aktivoivat asukastoimintaa ja ovat hyvä keino kasvattaa paikallisten verkostoja ja sosiaalista pääomaa. Luottamuksen ja verkostoitumisen kannalta on hyvä että kaupungin eri toimijoita on myös mukana. Erityisesti positiivisten mielikuvien rakentamiseen markkinat ja iloiset asukastapahtumat ovat tärkeitä. Ne rakentavat kuvaa elävästä ja hyvinvoivasta yhteisöstä. Ihmisten on helppo tulla markkinoille pyörimään koska ilmapiiri niissä on iloinen ja ongelmat on jätetty ulkopuolelle. Alueet joilla ei ole asukasyhdistystä uhkaavat jäädä paitsi useista yhteisön hyvinvointiin vaikuttavista asioista. Sosiaalisen pääoman näkökulmasta olisi tärkeää saada Impolan ja Väinölän kaltaisten alueiden asukkaat organisoitumaan asuinalueidensa aktiivisiksi toimijoiksi. Tämä edellyttää luottamuksellisen vuorovaikutussuhteen rakentamista paikallisten ja kaupungin välille. Impolassa sovittu alueen väliaikainen edustusverkosto oli tärkeä avaus asukastoiminnan organisoitumiseksi. Seuraavaksi on tärkeää saada verkosto vakiintumaan joka taas vaatii vuorovaikutuksen lisäämistä luottamuksen ja verkostojen rakentamiseksi. Tärkeää on, että alueelta mahdollisesti tulevat uudet aktiivit saavat tukea asukastoiminnan uudelleen organisoimiseksi 17

5.2 Pohdinta Tämän kehittämistapauksen perusteella ei voida lopullista päätelmää tehdä kohdealueiden asukkaiden osallistumisen tasosta. Alueilla voi olla runsaasti epävirallista asukastoimintaa josta on vaikea ulkopuolisen saada tietoa. Kevään 2010 aikana järjestettyjen tapahtumien avulla voi kuitenkin päätellä minkälaisia eroja asukkaiden osallistumisessa on ja hieman siitä mitä se kertoo yhteisöjen sosiaalisesta pääomasta. Kuten jo todettu, yhteisöllisyyden muodostumiseen tarvitaan symbolista yhteenkuuluvuutta, eli yhteistä identiteettiä, muistoja, kokemuksia ja arvoja. Jos asuinalueella on runsaasti esimerkiksi tuloeroja, maahanmuuttajia, ja eri-ikäisiä ihmisiä, on yhteisöllisyyden kasvualusta vaikea. Homogeeninen kasvualusta on yhteisöllisyyden muodostumiselle otollisin. Toisaalta lähiöiden kehittämishankkeissa pyritään estämään alueiden segregaatiota luomalla heterogeenisiä asuinalueita. Tämä onkin Seppäsen mukaan juuri lähiöpolitiikan paradoksi (Seppänen 2001, 192). Matti Kortteinen on tutkinut paljon suomalaisia lähiöitä. Hänen mukaansa viimevuosina kasvaneiden tuloerojen myötä useammat ihmiset ovat päässeet toteuttamaan suomalaista pientaloasumisen ihannetta. Tämä on taas johtanut tiettyjen asuinalueiden sosiaaliseen segregaatioon, erityisesti kerrostaloalueiden. Ihmiset kokevat eniten turvattomuutta kerrostaloalueilla ja jos mahdollisuuksia on, muutetaan pientaloon. Kun asuinalueen sosiaalinen rakenne alkaa eriytyä, asukkaat herkistyvät eroille ja arkinen kokemus asuinalueesta sekä sen asukkaista alkaa ruokkia segregaatiota. Kortteisen mukaan taloudellisten ja hallinnollisten seikkojen lisäksi meneillään on segregaation ulottuvuus joka riippuvainen juuri kansalaisista; siitä miten he ovat keskenään vuorovaikutuksessa, kuinka he toisiaan havainnoivat ja miten he toisistaan ajattelevat. (Kortteinen & Tuominen & Vaattovaara 2005, 127 129.) Ihmisten vuorovaikutus kaupungissa on pitkälti läheisten ihmisten välistä kanssakäymistä tai sitten muodollista ja epäpersoonallista kanssakäymistä jossa vuorottelee jatkuvasti luottamus ja epäily. Kaupungissa vallitsee lisäksi negatiivisen solidaarisuuden normi, jolla tarkoitetaan varauksellista asennoitumista toisiin. Normi perustuu vastavuoroisuuteen; ihmiset eivät saa puuttua toistensa asioihin, eikä toisten haluta puuttuvan omiin. Normi on muodostunut suojelemaan kaupunkilaisten yksityiselämää. (Haverinen 2006, 64 65.) Kun asuinalue on alkanut segregoitua ja kun alueen sosiaalinen rakenne on alkanut homogenisoitua, ihmiset herkistyvät eroille joka taas vaikuttaa luottamukseen naapurustoa kohtaan ja lisää epäilystä. Tämä taas ruokkii turvattomuuden kokemuksia ja vähentää ihmisten vuorovaikutusta ja edelleen voimistaa negatiivisen solidaarisuuden normia. Epäluottamus ja osallistumattomuus rapauttavat tehokkaasti siten myös paikallisyhteisöjen sosiaalista pääomaa. Alueilla joissa asukkaiden vaihtuvuus on vielä runsasta, eivät ihmiset saa rakennettua yhteistä normistoa joka edelleen lisää negatiivisia ajatuksia muita asukkaita kohtaan. Jos varaukselliset ja epäluuloiset asenteet muita asukkaita kohtaan kasvavat niin vuorovaikutus muiden asukasryhmien välillä vähenee sekä osallistuminen asuinalueen toimintoihin joten yhteisöllisyys vähenee edelleen. Monipuolinen asukastoiminta ja asuinalueen myönteinen ilmapiiri voivat vähentää alueiden sosiaalisia ongelmia. Asuinalueen paikallista ilmastoa voidaan parantaa lisäämällä asukkaiden ja muiden toimijoiden välisiä kanavia 18

vuorovaikutukselle. Hyvät yhteistilat ja ulkoalueet lisäävät asukkaiden välistä vuorovaikutusta ja vähentävät myös sosiaalisia ongelmia (Seppänen 2001, 38 39). verkostoitumisen kehittäminen on näillä alueilla pidempi prosessi ja vaatii työtä luultavasti myös hankkeen jälkeen. Asukastoiminnan aktivoimiseksi on yritetty järjestää monenlaisia tapahtumia. Porissa on perustettu asukastupia ja palkattu lähiötyöntekijöitä jotka työskentelevät asukkaiden ja viranomaisten parissa. Helsingissä yhdyskuntatyöntekijät ovat alkaneet toteuttamaan alueellisia foorumeita asukkaiden, yhdistysten ja viranomaisten välisen verkostoitumisen sekä avoimen vuorovaikutuksen ja demokratian edistämiseksi. Helsingissä aluefoorumeiden koetaan lisänneen eri toimijoiden välistä luottamusta ja sosiaalista pääomaa. (Kurki 2003, 257 258; Korhonen-Wälmä 2008, 94 95.) Tapahtumien järjestämisessä tulisi pyrkiä saamaan monipuolisesti eri asukasryhmiä osallistumaan järjestämiseen, jotta vastavuoroisuuden normit vahvistuisivat. Asukkaiden monipuolinen osallistuminen lisäisi yhteisön koheesiota, eikä marginalisoituneen väestönosan asema huononisi ennestään. Asukkaiden osallistumisen lisääntyessä on kuitenkin vaarana että normatiivinen kontrolli alueella lisääntyy ja marginalisoituneiden ihmisten asema alueella käy entistä ahtaammaksi (Piirainen 1994, 118). Kaupungin mukana olo yhdistyksien järjestämissä tapahtumissa on hyvä keino tukea sosiaalista pääomaa. Jalkautuminen käytännön tasolla toimintaan luo paikallisille kasvot kaupungin virkamiehistä ja antaa symbolisen hyväksynnän heidän toiminnalleen. Lisäksi kaupungin toimijoiden tiedot ja taidot leviävät vastavuoroisessa yhteistyössä uusille ihmisille. Markkinatapahtumien järjestämisessä verkostoituminen tapahtui hyvin ja osallistujia oli runsaasti. Talkoisiin ihmisiä saapui paikoitellen heikosti. Talkoiden järjestämistä tulisi miettiä paremmin erityisesti ajankohdan ja kannustimien osalta. Asukastoiminnan ja verkostoitumisen parantamiseen tapahtumien järjestäminen on kuitenkin käytännöllinen työkalu ja sitä kannattaa jatkossakin ennakkoluulottomasti käyttää. Kompakti kaupunki-hankkeen osallistuminen tapahtumien järjestämiseen on verkostoitumisen kannalta hyväksi erityisesti alueilla joissa on ennestään jo asukastoimintaa. Näiden alueiden verkostoituminen, luottamus ja myös sosiaalinen pääoma oletettavasti parani. Näillä alueilla tapahtumissa olisi hyvä olla mukana vielä sen aikaa että uudet yhteistyöverkostot jäisivät voimaan myös hankkeen loputtua. Kahdella alueella, Impolassa ja Väinölässä, asukastoiminnan aktivoimista tulisi miettiä uusiksi. Lähestymistavan tulisi olla asukaslähtöinen jotta halu asukastoimintaan kumpuaisi asukkaista. Asukastoiminnan ja. 19

Lähteet: Anttila, Erkko (2004) Paikallisyhteisöllisyys ja sen katoaminen Helsingin työläisesikaupungeissa. Sosiologia 41:3, 181 194 Eerikäinen, Hannu & Lehtojoki, Helena (1989) Pormestarinluoto-projektin loppuraportti. Porin kaupunki, Pori Haverinen, Risto (2006) Kaupunkilaisen elinympäristöongelma käsitteellistämistavat ja puuttumisen mallit. Helsingin kaupungin tietokeskus, Helsinki Karjalainen, Pekka & Karisto, Antti & Seppänen, Marjaana (2003) Lähiöt, kaupunkisosiaalityö ja projektitoiminta. Teoksessa Kopomaa Timo (toim.), Kohti kaupunkisosiaalityötä. Palmenia-kustannus, Helsinki, 229 250 Koponen, Ritva (1981) Lähiökulttuurisuunnitelma. Kohdealueena Sampola. Porin kaupunki, Pori Korhonen-Wälmä, Ulla (2008) Kaupunkielämää lähiöissä. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, Helsinki. www-lähde <http://www.hel2.fi/taske/julkaisut/2009/kaupunkielamaalahioissa.pdf> Luettu 20.4.2010 Kortteinen, Matti (1982) Lähiö. Tutkimus elämäntapojen muutoksesta. Otava, Helsinki Kortteinen, Matti & Tuominen, Martti & Vaattovaara, Mari (2005) Asumistoiveet, sosiaalinen epäjärjestys ja kaupunkisuunnittelu pääkaupunkiseudulla. Yhteiskuntapolitiikka 2/05, 121 131 Kaksi ystävää Sampolassa naapuripäivänä Kurki, Hannu (2003) Luova ja elinvoimainen kaupunginosa. Teoksessa Kopomaa Timo (toim.), Kohti kaupunkisosiaalityötä. Palmenia-kustannus, Helsinki, 253 265 Lehto, Esko (2002) Sosiaalinen pääoma ja paikallisen hankkeen elinkaari. Kunnallistieteellinen aikakauskirja 1/02, 32 43 20

Nyyssölä, Kari (2005) Kadonnutta sosiaalista pääomaa etsimässä. Tieteessä tapahtuu 5/05, 13 18 Piirainen, Timo (1994) Vuorovaikutus asuinalueella ja sosiaalisten ongelmien kasautuminen. Teoksessa Haverinen, Riitta (toim.) Ihminen lähiökehittämisessä. Näkökulmia sosiaalisen sisältöön. Stakes, Helsinki, 105 120 Porin lähiöiden kilpailukyvyn parantaminen hanke. Vuosiraportti 2003 ja arvio koko projektikaudesta 2001 2003. www-lähde: <http://www.pori.fi/asuminen/vuosiraportti.pdf> Luettu 19.5.2010 Roivainen, Irene (1994) Sosiaaliset tekijät yhdyskuntasuunnittelussa. Teoksessa Haverinen, Riitta (toim.) Ihminen lähiökehittämisessä. Näkökulmia sosiaalisen sisältöön. Stakes, Helsinki, 75 94 Salmi, Pasi (2010) Kulttuurivuorot kerhohuoneisiin. Teoksessa Häyrynen, Maunu & muut (toim.) Kui mää tääl asu? Asukasnäkökulmia kehittyvään lähiöön. Turun yliopisto, Pori, 5-24 Sennet, Richard (1970) Uses of Disorder: Personal Identity and City Life. Yale University Press, New Haven Seppänen, Marjaana (2001) Liipolan Onni. Asuinalueen sosiaalinen erilaistuminen ja merkitys asukkaille. Palmenia-kustannus, Helsinki Siisiäinen, Martti (2003) Yksi käsite, kaksi lähestymistapaa: Putnamin ja Bourdieun sosiaalinen pääoma. Sosiologia 3/03, 204 218 Silvennoinen, Heli & Hirvonen, Jukka (2002) Koti kerrostalossa. Asukkaiden arjen kokemuksia asumisestaan. Ympäristöministeriö, Helsinki Strandell, Anna (2005) Asukasbarometri 2004. Asukaskysely suomalaisista asuinympäristöistä. Ympäristöministeriö, Helsinki Westlund, Hans (2001) Social capital and economic development: Toward a theoretical synthesis and policy framework. Theory and Society 27, 151 208 Kuvat: Kuvat on lueteltu vasemmalta oikealla sivunumeron mukaan: 0, Pormestarinluodon kevätmarkkinat 5.5.2010, Antti Wallin 1, Meri-Porin markkinat 22.5.2010 Vapaa-aikaviraston työntekijä sekä paikallinen poika keskustelevat. Antti Wallin 3, Kolmikerroksisia elementtitaloja Porin Väinölässä. Lentokuva Vallas oy. 6, Kuva Sampolan talkoista 6.5.2010. Antti Wallin 8, Kuva Sampolasta. Ilmakuvassa taustalla näkyy Porin keskusta ja kauempana häämöttää meri. Lentokuva Vallas oy. 10, Kuvat 5.5.2010 Pormestarinluodon talkooporukkaa kerääntymässä paikalle. Antti Wallin 11, Pormestarinluodon kevätmarkkinat 5.5.2010, Pihlavan talkoot, makkaranpaistoa 4.5.2010. Antti Wallin 12, Meri-Porin markkinoilla vanhojen valokuvien tarkastelua ja lapsia pelaamassa 22.5.2010. Antti Wallin 13, Kuvassa Sampolan talkoiden välineiden jako 6.5.2010. Antti Wallin 14, Kuvia naapuripäivältä 28.52010. Antti Wallin 15, Kuvassa tarvikkeiden jakoa Impolan talkoissa 11.5.2010. Antti Wallin 17, Kuva Meri-Porin markkinoilta 22.5.2010. Antti Wallin 20, Kaksi ystävää Sampolassa naapuripäivänä 28.5.2010. Antti Wallin www.pori.fi/kompaktikaupunki 21