Ekologiset kompensaatiot Suomen rannikolla ja merialueilla. Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus

Samankaltaiset tiedostot
Kompensaatiot merellä. Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus Ekologiset kompensaatiot merellä seminaari

Esimerkkejä ekologisista kompensaatioista merellä. Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus Ekologiset kompensaatiot merellä seminaari 13.4.

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa

Ekologiset yhteydet: Vedenalaisen luonnon näkökulma

MITEN TUULIVOIMA VAIKUTTAA

Tuumasta toimenpideohjelmaan Mistä merenhoidon suunnittelussa oikein on kysymys?

Saaristomeren ja Selkämeren tila. Merialuesuunnitteluseminaari Meremme tähden, Rauma Janne Suomela, Varsinais-Suomen ELY-keskus

VELMU Tiedotustilaisuus Harakan saari Markku Viitasalo & VELMU-ryhmä. Mihin VELMUa tarvitaan?

Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari Ratkaisumalleja luontoarvojen asettamiin haasteisiin Ekosysteemihotelli. Liisa Suhonen 13.6.

MERILUONNON TILANNE EUssa 2015

Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuus ja suojelu itäisellä Suomenlahdella

VELMUn tavoitteet. VELMUn kokonaisarviointi seminaari Penina Blankett. Kuva: Metsähallitus 2009/EK

Vesistökunnostuksen ja luonnonsuojelun tavoitteiden yhdistäminen

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä

Miltä elinympäristöjen heikkeneminen näyttää Suomen kannalta? Viestejä päätöksentekoon?

Kunnostusmenetelmien hyödyt, riskit ja kustannukset sekä ehdotus tiekartaksi. Esa Salminen, DI, FT Vahanen Environment Oy

Lataa Meren aarteet. Lataa

Merenpohjan laajojen elinympäristöjen tila

Meriluonnon monimuotoisuus ja merenhoitosuunnitelman tietotarpeet. Juha-Markku Leppänen SYKE Merikeskus

VELMU. Vedenalaisen meriluonnon inventointiohjelma - Meren suojelun ja kestävän käytön hyväksi. Markku Viitasalo SYKE merikeskus

IHMISTOIMINNAN JA SUOJELUN VAIKUTUKSET SUOMEN JA RUOTSIN VÄLISEEN SAARISTOON

Mitä tiedämme Suomen luonnon uhanalaistumisesta ja tarvittavista päätöksistä

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan

Tieto ja tiedon käyttö maakuntakaavoituksessa

Puruvesi-seminaari Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Kalatalousavustukset. Vedet kuntoon Keski-Suomessa tilaisuus Mari Nykänen Pohjois-Savon ELY-keskus/Järvi-Suomen kalatalouspalvelut

ELYt ja merialueiden suunnittelu

Viljelijöiden Ympäristöinfot Keski-Suomessa vuonna Projektisuunnittelija Ilona Helle Keski-Suomen ELY-keskus TARKKA! -hanke

Merenhoito ja toimenpideohjelma meriympäristön hyvän tilan saavuttamiseksi

Ruoppauksen ja läjityksen ympäristövaikutukset. Aarno Kotilainen, Geologian tutkimuskeskus

Järviruoko -rantojen inhokista Pohjois-Karjala nousuun?

Metsähallituksen suojelualueiden ennallistamis- ja luonnonhoitotyöt. Päivi Virnes Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut

Kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunitelma

Meren pelastaminen. Ympäristöneuvos Maria Laamanen Sidosryhmätilaisuus Suomen Itämeri-strategiasta Helsinki

LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä

Vieraslajit hallintaan

Nurmikko- ja niittyalueen ympäristövaikutukset

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso

Käytännön näkökulmia Zonationin hyödyntämiseen

Pohjois-Pohjanmaa kosteikkomaakunta kosteikkojen kestävän käytön mallimaakunta?

6/2010. FINMARINET kar toittaa meriluontoamme

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2.

VELMU tiedolla edistetään meremme monimuotoisuuden suojelua ja kestävä käyttöä

Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja.

Luontopalvelut luonnonhoitajana ja ennallistajana

Vesistöihin päätyvä orgaaninen aines

Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille?

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Lajiston uhanalaisuus eri elinympäristöissä

HELCOMin Itämeren suojelun toimintaohjelma & Suomen biodiversiteettistrategia

ÖLJYN VAIKUTUKSET LUONTOON. Öljyntorjunnan peruskurssi WWF, Jouni Jaakkola

VELMU kartoittaa vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuutta

Maa- ja metsätalousministeriö ASIA: WWF Suomen kommentit Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma luonnokseen

Osaaminen henkinen operaatioulottuvuus s. 34

Luonnonsuojelu- lainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari Hallitusneuvos Satu Sundberg SYS:n ympäristöoikeuspäivä

Haitalliset vieraslajit Suomen sisävesistöissä

Vesiensuojelua ja elinympäristöjä

Zonation merialuesuunnittelussa

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA. Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen

Maakuntakaavat merialueilla. VELMU-seminaari Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto

Suomen lajisto jatkaa uhanalaistumista SUOMEN UHANALAISET LAJIT TARVITSEVAT SUOJELUA

Merenhoidon toimenpideohjelma vuosille Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus

Mihin ELYt ja muut viranomaiset tarvitsevat VELMU-tietoa? Esko Gustafsson, VARELY

EKOLOGINEN KOMPENSAATIO JA MAHDOLLINEN SÄÄNTELY SUOMESSA

Luontopohjaiset kaksitasouomat tulvanhallinnassa: uutta tutkimusta ravinteiden pidätyksestä Pienvesiseminaari

Vedenalaiset luontoarvot ja ruoppaaminen. Leena Lehtomaa Ylitarkastaja Ympäristö ja luonnonvarat Luonnonsuojeluyksikkö

Toimenpiteitä luonnon monimuotoisuuden hyväksi. Ekosysteemihotelli Raaseporissa

Rudus LUMO-ohjelma. Lauri Kivekäs

Luontotyyppien uhanalaisuuden arviointi. Tytti Kontula Suomen ympäristökeskus Riistakonsernin strategiaseminaari , Gustavelund, Tuusula

Kosteikon rakentaminen eituotannollisena

Ajankohtaista maatalouden ympäristösuojelussa

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus

RAKKAUDESTA MEREEN. Tulkaa mukaan! WWF:n päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta PÄIVÄTYÖKERÄYS

LIITE 1. Vesien- ja merenhoidon tilannekatsaus

Ilmastonmuutos ja Itämeri

Itämeren luontotyypit ja uuden tiedon tulva. Lasse Kurvinen Metsähallitus Luontopalvelut Lutu-seminaari

Virtavesikunnostuksien ekologinen vaikuttavuus

Luvun 15 tehtävät: 1. Mitä tarkoittaa biodiversiteetti? Mitä eri tasoja siinä tavataan?

Merenhoidon suunnittelun tilannekatsaus

Merenhoidon kuulemispalaute 2018

SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010

Monimuotoisuuskompensaatiot. Teemu Lehtiniemi, BirdLife Suomi ry

Mihin geologia(a) tarvitaan meriluonnon monimuotoisuuden tutkimuksessa? Anu Kaskela ja kollegat, GTK VELMU seminaari

Vaelluskalalajit ja valtion vesiviljelytoiminta

LUONNONTILA.FI miten menee, mitä tehdään, riittääkö?

MYNÄLAHTI - ranta-alueiden suunnittelun yleisötilaisuus

Maatalousluonnon monimuotoisuus

Luonnon monimuotoisuus ja sen turvaaminen ekologinen näkökulma haittavaikutusten vähentämiseen ja kompensaatioon osana yritysten toimintaa

KOMPENSAATIOMEKANISMIT JA BIODIVERSITEETIN MITTAAMINEN Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari William Velmala, Pöyry Finland Oy 25.1.

Potentiaalisten kunnostusmenetelmien esittely. Milja Vepsäläinen, MMT Vahanen Environment Oy

Kansallinen kalatiestrategia Valtioneuvoston periaatepäätös Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto

Vedenalaiset uhanalaiset luontotyypit ja niiden luokittelutyö. Dosentti Anita Mäkinen , Helsinki

Miten luontoarvoja kompensoidaan?

Koulutus kalojen lääkinnästä Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa

Kalatiestrategia. Kohti luonnollista elinkiertoa

ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9. Vuosiluokat. Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen. Arvioinnin kohteet oppiaineessa

Maatalouden ympäristötoimenpiteiden ympäristö- ja kustannustehokkuus (MYTTEHO)

Natura -luontotyyppien mallinnus FINMARINET -hankkeessa. Henna Rinne Åbo Akademi, Ympäristö- ja meribiologian laitos

Merialuesuunnittelu käytännössä: Kymenlaakson kaupan ja merialueen kaavoitusprosessi

Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso. Espoo Nina Nygren, Tampereen yliopisto

Transkriptio:

Ekologiset kompensaatiot Suomen rannikolla ja merialueilla Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus 6.11.2018

Kompensaatiot merellä Itämeren luonnon tilan heikentyminen johtuu ihmisen toiminnasta merellä, rannikolla ja Itämeren valuma-alueella. Vaikka valuma-alueella tapahtuvat muutokset näkyvät usein läheisen merialueen tilassa, vaikuttaa merialueen tilaan samanaikaisesti useita tekijöitä, joista osa voi siirtyä vaikutusalueelle kaukokulkeumana etäältäkin. Valuma-aluekohtaiset tarkastelut ovat toisaalta mielekkäitä, koska esimerkiksi vaelluskaloja koskevat kysymykset koskevat sekä meriluontoa että Itämeren valuma-aluetta. Ihmisen toiminnan vaikutukset voivat olla suoria ja helposti havaittavia (esim. elinympäristön tuhoutuminen) tai vaikeasti mitattavia (esim. ravintoverkossa tapahtuvien muutosten heijastumat) ESITYKSEN PITÄJÄ, SYKE 7.11.2018 2

Kompensaatiotoimenpiteitä rannikolla ja merellä KIRSI KOSTAMO 13.4.2018 3

Kompensaatiotoimenpiteitä rannikolla ja merellä 1. Kompensaatiot valuma-alueella 2. Rannikon merenlahtien vedenalaiset elinympäristöt 3. Avoimien hiekkapohjien vedenalaiset elinympäristöt 4. Kovien pohjien elinympäristöt 5. Lajeihin kohdistuvat kompensaatiot KIRSI KOSTAMO 13.4.2018 4

Kompensaatiot eri elinympäristöissä 1. Kompensaatiot valuma-alueella 2. Rannikon merenlahtien vedenalaiset elinympäristöt 3. Avoimien hiekkapohjien vedenalaiset elinympäristöt 4. Kovien pohjien elinympäristöt 5. Lajeihin kohdistuvat kompensaatiot Valuma-alueen päästöillä suuri merkitys kompensaatioiden onnistumiseen Lajisto/elinympäristöt/toimenpiteet eroavat rannikon/merialueen eri osissa KIRSI KOSTAMO 13.4.2018 5

1. Kompensaatiot valuma-alueella Valuma-alueella suuri vaikutus meren tilaan erityisesti rannikolla Voidaanko kompensaatioita toteuttaa ilman ravinnepäästöjen (paikallista) rajoittamista? Kompensaatio ei voi sisältyä EU:n yhteisen maatalouspolitiikan varoista tuettavan ympäristökorvausjärjestelmän toimiin ESITYKSEN PITÄJÄ, SYKE 7.11.2018 6

Toimenpiteet valuma-alueella Toimenpide Maataloustuen piirissä Käyttö kompensaationa Maankäyttömuodon muutos X X Ravinteiden kemiallinen sitominen X Pellon poisto viljelystä esim. monimuotoisuuskohteeksi tai viljelykasvilajiston vaihtaminen? Kipsausta tutkitaan, mutta sen soveltuvuus täytyy aina arvioida tapauskohtaisesti. Karjanlannan jatkoprosessointi Peltojen suojakaistat ja - vyöhykkeet Kosteikot X X Teknologiaa ollaan vasta kehittämässä. X? X???? Kosteikon suunnittelu, toteutus ja hoito tulee suunnitella huolellisesti, jotta toivotut tavoitteet saavutetaan. 7

2. Rannikon merenlahtien vedenalaiset elinympäristöt Korkea luonnon monimuotoisuus Vesikasvit, sammalet, makrolevät, selkärangattomat, kalat ja linnut Suuret käyttöpaineet Valuma-alueen vaikutukset voivat olla huomattavia Veden laatuun, ruovikoitumiseen ja umpeenkasvuun liittyviä paikallisia toimenpiteitä ESITYKSEN PITÄJÄ, SYKE MH 2016 / Petra Pohjola 8

Mahdollisesti käyttökelpoisia toimenpiteitä Rantakasvillisuuden niittäminen Ruoppaukset Vesikasvillisuuden poistaminen Vedenalaisten yhteisöjen kunnostaminen Kalojen poikastuotantoon kohdistuvat suorat toimenpiteet Lintuvesien kunnostaminen 9

3. Avoimien hiekkapohjien vedenalaiset elinympäristöt Vedenalaiset niityt tärkeitä luonnon monimuotoisuudelle Meriajokas, muut vesikasvit, selkärangattomat, kalat, linnut Rehevöityminen, pienimuotoinen merenpohjien käyttö Vedenalaiset niityt/kasvillisuuden siirtäminen Hiekkapohjia hyödyntävien merikutuisten siikojen poikastuotantoalueet 10 MH 2015 / Juuso Haapaniemi

4. Kovien pohjien vedenalaiset elinympäristöt Korkea luonnon monimuotoisuus Makrolevät, sammalet, vesikasvit, selkärangattomat, kalat ja linnut Rehevöityminen, rantojen käyttö Ilmastonmuutoksen vaikutukset mereistä alkuperää olevaan lajistoon Uuselinympäristöt/keinotekoiset riutat Makroleväyhteisöt Sinisimpukkayhteisöt Kalanpoikastuotannolle merkittävät kovat pohjat ESITYKSEN PITÄJÄ, SYKE 7.11.2018 11

Kovien pohjien vedenalaiset elinympäristöt: uuselinympäristöt/keinotekoiset riutat Tavoitteena tuottaa luonnontilaisten elinympäristöjen kaltaisia rakenteita Edellyttää kattavaa tietoa olosuhteista ja eliöstöstä Erilaisia materiaalivaihtoehtoja, myös kaupallisia valmistajia USAssa keinotekoiset riutat kuuluvat useissa rantaosavaltioissa keskeisiin merensuojelutoimenpiteisiin Käyttökelpoisuus Itämerellä? Vieraslajit hyötyvät? ESITYKSEN PITÄJÄ, SYKE 7.11.2018 12 Lähde: NOAA / Broughton 2012

5. Lajeihin kohdistuvat kompensaatiot Kohdistuvat usein EU:n yhteisölainsäädännön ja kansallisen lainsäädännön kautta esille nousevaan lajistoon Elinympäristöjen ennallistaminen Uuselinympäristöt Lajien väliaikaiset siirrot ihmistoiminnan tieltä Rahalliset kompensaatiot 13 Metsähallitus 2016/Pekka Lehtonen

Elinympäristöjen ennallistaminen Hydrogeomorfologinen toiminnallisuusanalyysi (HGM); Rakenna ja ne tulevat (Brinson 1993) Toimii jos lajeilla on hyvä leviämiskyky eikä leviämisesteitä ole Uhanalaisten eliöiden elinkierrossa usein piirteitä, jotka estävät tehokasta leviämistä Ylikompensaatio poistaa satunnaistekijöiden vaikutusta Uuselinympäristöt Eliöstölle luodaan keinotekoisia elinympäristöjä Voimakkaan ihmisvaikutuksen alaiset alueet? Helsingin Kruunuvuoren siltahanke, Helsingin Koivusaaren laajennushanke 14

Lajien väliaikaiset siirrot ihmistoiminnan tieltä Eliölajiston väliaikainen siirtäminen pois esimerkiksi lyhytaikaisten rakennushankkeiden tieltä voi tarjota mahdollisuuden säilyttää paikallisia, suppeita kantoja elinvoimaisina. Esimerkiksi paahteisten kasvupaikkojen kasvi- ja selkärangatonlajiston siirto tiehankkeessa, vuollejokisimpukka siltahankkeissa Rahalliset kompensaatiot Kalatalousmaksut (taloudellisia vs. ekologisia kompensaatioita?) Rahallinen korvaus haitasta, jolla toteutetaan ekologisia kompensaatioita Taso vaikea määrittää, tulisi koskea kaikkia toimialoja

Johtopäätökset 1. Kompensaatio-osaamista tulisi lisätä eri ekosysteemeissä 2. Suunnittelun taustalla oltava riittävät tausta-aineistot 3. Kompensaatiotoimenpiteiden seurantaan on kiinnitettävä erityistä huomiota 4. Kompensaatiot osaksi hankesuunnittelun työkalupakkia 5. Tarvitaan kokeiluhankkeita 6. Tarvitaan toteutettuja hankkeita, joissa kompensaatioiden käyttöä osana YVA-prosessia testataan https://helda.helsinki.fi/handle/10138/246849

Visa Hietalahti Kiitos!