13.3.2009 TK-20-1048-08

13.3.2009 TK-20-1048-08 Tilastokeskuksen tilinpäätös vuodelta

Sisällysluettelo 1 TOIMINTAKERTOMUS... 3 1.1 Johdon katsaus... 3 1.2 Vaikuttavuus... 4 1.3 Toiminnallinen tehokkuus... 8 1.3.1 Taloudellisuus ja tuottavuus...8 1.3.2 Prosessit ja rakenteet...11 1.3.3 Tuottavuustoimenpiteet tukitoiminnoissa...12 1.4 Tuotokset ja laadunhallinta... 13 1.4.1 Suoritteet ja julkishyödykkeet...15 1.4.2 Palvelukyky ja laatu...17 1.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen... 21 1.6 Tilinpäätösanalyysi... 31 1.6.1 Rahoituksen rakenne...31 1.6.2 Talousarvion toteutuminen...34 1.6.3 Tuotto- ja kululaskelma...34 1.6.4 Tase...35 1.7 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma... 36 1.8 Arviointien tulokset... 37 1.9 Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä... 37 2. TALOUSARVION TOTEUTUMALASKELMA... 39 3. TUOTTO- JA KULULASKELMA... 40 4. TASE... 41 5. LIITETIEDOT... 42 6. ALLEKIRJOITUS... 48

3(48) 1 Toimintakertomus 1.1 Johdon katsaus Tilastokeskuksen toiminta sujui pitkälti suunnitelmien mukaisesti vuonna. Luottamus kansallisiin tilastoihin säilyi hyvänä. Yhteiskunnallinen keskustelu ja päätöksenteko tukeutuivat edelleen merkittävältä osin kansallisiin tilastotietoihin. Myös kansainvälisissä vertailuissa Tilastokeskus menestyi edelleen varsin hyvin. Vuonna Tilastokeskuksen tilastojen ja tilastopalveluiden tuotanto lisääntyi määrältään ja tuottavuus nousi edellisvuodesta. Myös maksullisen toiminnan tulot lisääntyivät heikentyneestä yleisestä markkinatilanteesta huolimatta. Kansainvälinen finanssikriisi ja talouden kehityksen nopea heikkeneminen leimasivat yleistä toimintaympäristöä vuonna. Kotimaassa etenkin julkisen hallinnon uudistaminen toi sopeutumistarpeita Tilastokeskuksen toimintaan. Valtiovarainministeriön käynnistämä tilastotoimen tehostamis- ja alueellistamishanke edellytti huomattavaa panostusta myös Tilastokeskukselta. Kansainvälisessä toimintaympäristössä ajankohtaisia asioita olivat mm. päätöksentekorakenteiden kehittäminen Euroopan tilastojärjestelmässä sekä käytännesääntöjen toteuttaminen. Euroopan uusi tilastolaki eteni päätöksentekovaiheeseen. Uusia EU -tilastosäädöksiä valmistui toimintavuonna edelleen runsaasti. Tilastojen kansainvälinen kehittäminen jatkui ripeänä. Esimerkiksi kansantalouden tilinpidon ja toimialaluokituksen uudistushankkeet edellyttivät huomattavaa kehityspanostusta kansallisilta tilastovirastoilta. Euroopassa käynnistyi laaja yritys- ja ulkomaankauppatilastojen uudistaminen. Globaalistumisen tuomat tilastohaasteet olivat edelleen esillä ja mm. siirtolaisuustilaston kehittämiseen panostettiin. Myös sosiaali- ja ympäristötilastoja kehitettiin. Tilastojen jakelun ja visualisoinnin kehittämiselle teknologian ja välineiden kehittyminen ovat avanneet uusia mahdollisuuksia. Tiukka rahoitustilanne leimasi Tilastokeskuksen toimintaa vuonna. Niukan budjettirahoituksen lisäksi mm. EU -rahoitusta oli käytettävissä edellisvuotista vähemmän. Toimintaa rahoitettiin myös tuottavuuden tuomalla liikkumavaralla ja edellisvuosien säästöillä. Menojen sopeuttaminen edellytti mm. kannattamattomien tuotteiden karsimista ja pidättyvää rekrytointipolitiikkaa. Henkilötyövuosien määrä kasvoi runsaan 1 prosentin edellisvuodesta. Tilastokeskus on siirtänyt kehitystyönsä painopistettä yksittäisistä hankkeista ja projekteista tuotantoprosessien kehittämiseen. Samalla panostusta johtamis- ja esimiestyön kehittämiseen, koulutukseen ja tietovarantojen uudistamiseen on lisätty. Myös ohjelmajohtamisen periaatteita on otettu käyttöön. Vuoden aikana panostettiin erityisesti suhdannetilastojen parantamiseen ja uuden toimialaluokituksen käyttöönottoon lukuisissa tilastoissa. Toimintavuonna rationalisoitiin tiedon hankintaa ja mm. hallinnon rekistereitä ja kyselyaineistoja hyödynnettiin entistä tehokkaammin. Tiedon jakelua standardoitiin ja palvelukokonaisuutta selkiytettiin mm. avaamalla uusi SVT-portaali. Meneillään oli myös joukko tukitehtävien kehittämiseen ja tehostamiseen liittyviä hankkeita. Eräiden hallinnon palveluiden siirtämistä palvelukeskuksiin valmisteltiin. Tulot maksullisesta toiminnasta lisääntyivät vuonna, vaikka yhä suurempi osa tilastotiedoista jaettiin verkon kautta ilmaispalveluina. Tulot haastattelu- ja rekisteripalveluista sekä erityisselvityksistä lisääntyivät. Julkaisujen myyntitulot jatkoivat

4(48) vähenemistään. Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus pysyi tavoitteiden mukaisena. Toimintavuonna jatkettiin aktiivista sidosryhmäyhteistyötä. Tilastojen laaja käyttö yhteiskunnassa, tilastokyselyihin vastaavien yritysten ja kansalaisten suuri määrä sekä riippuvuus muiden yhteiskunnallisten toimijoiden tuottamista hallinnollisista aineistoista sitovat Tilastokeskuksen kiinteästi ympäröivään yhteiskuntaan. Tilastojen tuottaminen on korkean teknologian tuotantoa, jossa tutkimus- ja kehityspanostus on merkittävä ja myös IT- teknologiaan ja -osaamiseen liittyvät vaatimukset ovat huomattavia. Kertomusvuonna uudistettiin ICT -strategia ja osaamisstrategia. Henkilöstön työtyytyväisyys kääntyi laskuun vuonna vuosia jatkuneen paranemisen jälkeen. Etenkin tilastotoimen selvityshanke ja sen ympärillä käyty keskustelu vaikuttivat kielteisesti ilmapiiriin ja työtyytyväisyyteen. 1.2 Vaikuttavuus 1 Katsaus: Tilastokeskuksen toiminnan vaikuttavuus perustuu kansalliseen ja kansainväliseen luottamukseen. Sen peruselementtejä ovat Tilastokeskuksen asiantuntemus ja luotettavat tilastot sekä näiden pohjalla laadukkaat perustiedot ja tilastointimenetelmät. Tämän tueksi tarvitaan aktiivista, tavoitteellista ja johdonmukaista yhteistyötä kansallisten ja kansainvälisten sidosryhmien kanssa sekä tilastotiedon näkyvyyden ja käyttövalmiuksien lisäämistä. Tilastotuotannossa toimintavuoden painopisteitä olivat ajanmukaisesta perustuotannosta huolehtiminen sekä tilastojen kehittäminen siten, että EU-velvoitteisiin liittyvät hankkeet ja tuotantoprosessien uudistukset priorisoitiin. Merkittävin hanke on uuden toimialaluokituksen (TOL ) käyttöönotto noin 60 tilastosysteemissä ja niiden aikasarjoissa. Kansallisiin tarpeisiin vastaamisessa panostusta kohdistettiin mm. julkisen sektorin tuottavuustilastointiin ja eräisiin suhdannetilastoihin. Laadukkaiden perustietojen turvaamiseksi yhteistyö jatkui keskeisten rekisterien ja hallinnollisten aineistojen ylläpitäjien kanssa, jotta jo kertaalleen kerättyä tietoa voidaan mahdollisimman tehokkaasti hyödyntää tilastotuotannossa korvaamassa suoraa tiedonkeruuta tai täydentämässä sitä. Suorissa tiedonkeruissa painopisteenä olivat sähköisen tiedonkeruun edistäminen, tiedonantorasituksen mittaaminen ja tiedonantorasitusta keventävät toimet, mm. tiedonkeruiden koordinointi ja tilastolliset menetelmät. EU:ssa vaikuttaminen on muodostunut kansainvälisessä yhteistyössä Suomen EUjäsenyydestä lähtien tärkeäksi tilastosäädösten velvoittavuuden vuoksi. Suomen vaikuttamiskeinot perustuvat lähinnä osaamiseen ja aktiiviseen toimintaan EU:n eri valmisteluelimissä sekä siihen, että säädösten mukaiset velvoitteet toteutetaan mahdollisimman laadukkaasti ja annettujen aikataulujen mukaisesti. Suomi on edelleen esittänyt varsin pidättyväistä linjaa uusiin tilastosäädöksiin, jotka eivät ole johdettavissa EU:n päätöksentekoon liittyvistä välittömistä tarpeista. Tilastoja taustoittavat artikkelit Tilastokeskuksen aikakauslehdissä Tieto&Trendit ja Hyvinvointikatsaus lisäsivät tilastojen näkyvyyttä. Tilastokeskuksen mediaseurannan mukaan Tilastokeskuksen lehtiä siteerattiin varsin paljon. Tilastojen käyttövalmiuden tukeminen jatkui tilastojen käyttötaitoa edistävillä kursseilla. 1 Toimintavuodelle vuoden 2007 lopussa asetetut tavoitteet on kursivoitu. Tulostavoiteasiakirjassa asetetut tavoitteet ovat pääsääntöisesti samoja kuin talousarviossa. Tulostavoiteasiakirjassa tavoitteita on huomattavasti enemmän.

5(48) Tulostavoite 1: Tilastokeskus pyrkii vastaamaan mahdollisimman hyvin toimintaympäristön haasteisiin siten, että luottamus sen tuottamiin tilastoihin säilyy vähintään nykyisellään. Tavoitteen tukemiseksi Tilastokeskus tekee tavoitteellista ja johdonmukaista yhteistyötä kansallisten ja kansainvälisten sidosryhmien kanssa ja lisää tilastotiedon näkyvyyttä ja tukee tilastojen käyttövalmiuksia. Kansallista sidosryhmäyhteistyötä tiivistettiin tiedonantajien ja -käyttäjien kanssa. Laajan osallistujamäärän saavuttivat mm. yritysten kansainvälistymisestä, asumistilastoista sekä segregaatiosta ja sukupuolten välisistä palkkaeroista järjestetyt seminaarit, kulutustutkimuksen 100-vuotisjuhlaseminaari ja Yritysrekisterin 40- vuotisjuhlaseminaari. Tilastokeskus on perustanut eri tilastoalueille ryhmiä, joihin on kutsuttu ulkopuolisia asiantuntijoita. Tilastokeskuksella on myös pysyvät yhteistyöryhmät keskeisten tiedonantajien ja tilastontuottajien edustajien kanssa. Strategisissa kysymyksissä Tilastokeskuksen johtoa tukee Tilastokeskuksen neuvottelukunta, tieteellisissä kysymyksissä tieteellinen neuvottelukunta, tilastotoimen julkaisuasioissa Suomen virallisen tilaston (SVT) neuvottelukunta ja Tilastokirjaston kehittämisessä Tilastokirjaston neuvottelukunta. Tällaisia ryhmiä toimi seurantavuonna yli 30 (edellisenä vuonna noin 20). Uusia tilastojen asiantuntijaryhmiä perustettiin mm. koulutus- ja opetusalan tilastoinnille ja kuluttajahintaindeksille. Tilastokeskuksen asiantuntijoita puolestaan oli lähes 100 ulkopuolisessa tilastoalan yhteistyöryhmässä (edellisenä vuonna noin 70:ssä). Ylimmän johdon tasolla tilastoalan yhteistyökysymyksiä käsiteltiin tietosuojavaltuutetun, Suomen Yrittäjien, Elinkeinoelämän keskusliiton, Suomen Pankin ja Tullin sekä oikeusministeriön ja sisäasiainministeriön kanssa. Sidosryhmäyhteistyön koordinoinnin kehittämiseksi ja palautteiden systematisoimiseksi valmisteltiin menettelyjä. Tilastokeskuksen ja muiden viranomaisten välisiä työnjakohankkeita oli meneillään tieliikenneonnettomuustilastoinnissa, meriliikenneonnettomuuksien tilastoinnissa, joista tehtiin sopimukset sekä vesihuoltoon liittyvässä tilastoinnissa ja rahoitustilastoinnissa. Keväällä käynnistyi VM:n asettama tilastotoimen tehostamista ja toimintojen alueellistamista koskeva selvityshanke. Hanke edellytti huomattavaa työpanosta myös Tilastokeskukselta. Selvitysmiesten raportti valmistui loppuvuodesta. Kansainvälisesti Tilastokeskus on edelleen vaikuttanut EU:n tilastosäädösten valmisteluun niin neuvoston tilastotyöryhmässä kuin tilastojen kehittämisen lukuisissa työryhmissä. EU-neuvostossa käsiteltävinä olivat mm. yhteisön tilastolaki, ulko- ja sisäkaupan tilastoja sekä tulo- ja elinolotutkimusta koskevat säädösehdotukset sekä asetus koskien EKP:n valtuuksia kerätä tilastotietoja. Merkittävin asetusehdotus on asetus Euroopan tilastoista, ns. EU:n tilastolaki, joka on tarkoitettu korvaamaan vuodelta 1997 oleva neuvoston asetus. Asetus on lopullista hyväksyntää vaille valmis. Tilastokeskus on toiminut aktiivisesti EU:n lisäksi kansainvälisissä tilastoalan järjestöissä sekä kahdenvälisessä yhteistyössä. Vuoden aikana toteutuivat Kroatian tilastopäällikön ja OECD:n tilastopäällikön vierailut Tilastokeskukseen. Benchmarkkauksen merkeissä tehtyjen asiantuntijoiden tutustumisvierailujen määrä Suomesta muiden maiden tilastovirastoihin että muualta Tilastokeskukseen lisääntyivät.

6(48) Toimintavuonna Tilastokeskuksessa järjestettiin kolme suurempaa kansainvälistä kokousta: Hallitusten välisen ilmastomuutospaneelin (IPCC) kasvihuonekaasuohjelman maa- ja metsätalous- sekä muu maankäyttö -sektorin laskentamenetelmäkokous (noin 90 henkilöä ympäri maailmaa), Eurostatin ja EKP:n yhteinen neljännesvuosittaisten kansantalouden tilinpidon sektoritilityöryhmän kokous (yli 30 henkeä eri EU-jäsenmaista) sekä tilastotietojen jakeluun ja markkinointiin liittyvä (IMA- ODBC) konferenssi (48 henkilöä 26 maasta). Tilastokeskuksen pääjohtaja toimii YK/ECE Euroopan tilastokonferenssin (CES) puheenjohtajana vuosina 2007-2009 ja OECD:n tilastokomitean hallituksen jäsenenä vuosina 2006-2009. Vuosina 2006-2009 Suomi on YK:n tilastokomission varsinainen jäsen ja Tilastokeskuksen pääjohtaja on toiminut tilastokomission varapuheenjohtajana vuodesta 2006 lähtien. Vuosina 2007- Tilastokeskuksen pääjohtaja toimi Eurostatin Task Force 2:n (Statistical Challenges) puheenjohtajana. Tilastokeskuksen kansainvälisen toiminnan linjaukset päivitettiin. Luottamusta Tilastokeskuksen toimintaan mitataan kansallisesti joka toinen vuosi tehtävällä yrityskuvatutkimuksella ja mediaseurannalla. Toimintavuonna yrityskuvatutkimuksessa oli välivuosi, joten luottamusta Tilastokeskuksen toimintaan mitattiin mediaseurannalla. Tilastokeskusta koskevat 2006 2007 07/08 lehtileikkeet tavoite muutos-% Leikkeitä yht., kpl 5 040 5 737 5 500 5 749 +0,2 - kriittissävyisten osuus, % 0,8 1,0 1,0 0,6 - vastineita, kpl 17 10-4 Mediaseurannan mukaan Tilastokeskuksen näkyvyys julkisuudessa oli suunnilleen edellisvuotisella tasolla. Kirjoittelu oli poikkeuksellisen neutraalia. Niin kriittissävyisten leikkeiden osuus kuin toimitettujen vastineiden määrä laskivat. Tärkeimmät sanomalehdet kattavan mediaseurannan mukaan eniten julkisuutta saivat perinteisesti kuluttajabarometri, rakentamiskustannukset, asuntojen hinnat ja vuokrat sekä väestö- ja työllisyystilastot. Inflaation noustua kirjoittelu lisääntyi erityisesti kuluttajahinnoista. Myös keskustelu Tilastokeskuksen alueellistamisesta näkyi lehdistössä. Kriittissävyisten leikkeiden määrä vaihteli kuukausittain nollasta kuuteen. Seurataan saatuja kansainvälisiä arviointeja ja muita palautteita, tavoitteena kuulua tilastovirastojen kansainväliseen kärkeen. Vuonna Tilastokeskus sai yhteensä yhdeksän EU:n ja muuta kansainvälistä vertailuarviota ja palauteraporttia. Vertailuraporteissa arvioitu luokka perustuu toimitusten ajantasaisuuteen ja tietojen laatuun, mm. kattavuuteen. Lyhyen aikavälin suhdannetilastoista (STS) saadussa vertailussa tilastot arvioitiin luokkaan Very Good ja saivat täydet 10 pistettä. Kesällä EU:ssa arvioitiin kaikkiaan 13 yritystilastoa, joista 12 on Tilastokeskuksen vastuulla. Näistä Rakennetilastoasetuksen mukaiset tilastot (SBS) ja R&D tilasto arvioitiin luokkaan Good ja kaikki muut yritystilastot luokkaan Very Good. Syksyllä R&D tilastoa koskevassa arvioinnissa Suomen tilasto arvioitiin luokkaan Very good. Syksyllä arvioitiin kaikkiaan 19 taloudellisen indikaattorin (the Principal European Economic Indicators, PEEIs) toimitukset ja laatu. Saadun arvion mu-

7(48) kaan Suomi toimittaa säädetyssä aikataulussa kaikki ja tavoiteaikataulussa neljännesvuositilinpidon BKT-estimaattia lukuun ottamatta kaikkien muiden indikaattorien tiedot. Viiden indikaattorin osalta Suomi kuuluu 3 parhaan EUjäsenmaan joukkoon ja seitsemän indikaattorin osalta 3 parhaan Euromaan joukkoon. Julkisen sektorin neljännesvuositilastoista saadussa laaturaportissa ainoastaan Suomella ja Saksalla oli selkeästi hyvä laatu, mutta Suomi on ainoa maa, jolle ei ehdoteta muita ponnistuksia kuin jatkaa hyvän laadun ylläpitoa. Julkisen sektorin rahoitustileistä (QGFA) saadussa laaturaportissa ainoastaan Espanja saavutti kategorian Very Good. Suomen ja 9 muun maan tilastojen laatu todetaan hyväksi, joskin kaikille esitetään vielä joitakin lisätoimenpiteitä. Suomelle osoitetut kaksi lisätoimenpidettä ovat vähäisiä. Eurostatin ESDS-palvelun (EU:n tilastojen käytön neuvonta- ja tukipalvelu) anonyymitestin tuloksissa Tilastokeskus oli kokonaispisteissä keskitason yläpuolella. Vastausten laatu oli täydellinen ja nopeus hyvä, mutta puutteita oli yhteystiedoissa. IMF:n vuosittaisessa The Special Data Dissemination Standardin mukaisessa arviossa Suomen todetaan täyttävän hyvin standardin mukaiset vaatimukset. Ainoastaan täsmällisyydessä oli pieniä viiveitä. Eurostatin julkisyhteisöjen alijäämäraportointia koskevassa tarkastuksessa raportointi todettiin avoimeksi ja läpinäkyväksi eikä tietojen laadussa havaittu merkittäviä puutteita. Arvio: Tilastokeskuksen julkisuuskuva ja luottamus tilastoihin säilyivät hyvinä mediaseurannan perusteella. Kriittisten leikkeiden osuus oli poikkeuksellisen pieni ja pysyi hyvin tavoitteena olleen yhden prosentin alapuolella. Kansainvälisten arviointien ja muiden palautteiden perusteella Tilastokeskus sijoittuu tilastovirastojen kansainväliseen kärkeen. Toimenpiteet kansallisessa ja kansainvälisessä sidosryhmäyhteistyössä ovat olleet tavoitteiden mukaisia. Selvitysten laatiminen ja kehittämisehdotusten valmistelu tilastotoimen selvitysmiehille teetti runsaasti lisätyötä. Tulostavoite 2: Tilastokeskuksen tavoitteena on pitää tiedonantorasitus kohtuullisena. Tiedonantoa helpottavia menettelyjä ja uusia tilastointimenetelmiä kehitetään ja otetaan käyttöön. Sähköisesti vastaamista edistetään, tavoitteena lisätä sähköisen vastaamisen osuutta suorassa tiedonkeruussa yrityksiltä. Yritysten tiedonanto-rasitusta aletaan mitata systemaattisesti. Tavoitteen toteuttamiseksi Tilastokeskus on sähköistänyt yrityksiin ja yhteisöihin kohdistuvat suorat tiedonkeruut. Sähköistä vastaamista on edistetty eri tavoin, mm. toimittamalla paperilomake vain pyydettäessä. Osana yritystiedonkeruun kehittämisohjelmaa valmistui yritystiedonantajien käyttöön internet-palvelu tiedonkeruiden tarkistamiseen, käynnistettiin suuryrityksiin kohdistuvan tiedonkeruun koordinointia parantava hanke, valmisteltiin sähköistä vastaamista kuvaava mittari ja yritysten tiedonantorasitteen mittausta koskeva kysely sekä käynnistettiin tiedonkeruuvälineiden yhtenäistämisen projekti. Pohjoismaisessa yhteistyössä jatkettiin majoitustilaston automatisoidun tiedonkeruun kehittämistä. Sähköisen vastausten osuus on kasvanut eri yritystiedusteluissa tavoitteiden mukaisesti ja oli vuoden lopussa noin 66 prosentissa. Tiedonantorasitteen mittaaminen yritystiedusteluissa aloitettiin Tullihallituksen kanssa. Rasite on mitattu 16 loppuvuodesta toteutetussa tiedonkeruussa. Henkilö- ja kotitalouspohjaisissa keruissa tiedonantajien vastausrasitteeseen on vaikutettu seu-

1.3 Toiminnallinen tehokkuus 1.3.1 Taloudellisuus ja tuottavuus 8(48) raamalla haastattelujen kestoja, testaamalla lomakkeita, noudattamalla lomakestandardeja ja kouluttamalla haastattelijoita. Arvio: Asetetut tavoitteet saavutettiin. Katsaus: Tilastokeskus ei ole saanut kehyslisäystä rahoitukseensa vuodelle eikä lukuisiin EU-laajennuksiin kymmeneen vuoteen. Suunnitelmat tehtiin sen varaan, että EU-sitoumuksista ja muista välttämättömistä uudistuksista pystytään selviytymään tuottavuushyötyjen turvin ja käyttämällä kertyneitä säästöjä. Niin budjettirahoitteisessa kuin maksullisessa toiminnassa korostettiin tiukkaa menokuria sekä pidättyväistä rekrytointipolitiikkaa, mitä loppuvuodesta vielä tehostettiin. Tavoitteeksi asetettiin, että henkilötyövuosikehys pysyy edellisen vuoden tasolla. Tavoite ylitettiin yhdellä henkilötyövuodella. Kuukausipalkkaiset henkilötyövuodet alenivat 5:llä, mutta laajojen haastattelututkimusten vuoksi haastattelijoiden henkilötyövuodet lisääntyivät 18:lla ja lähes koko haastattelijakapasiteetti oli käytössä. Tiedon ja tietopalvelujen kysynnän ennakointia vaikeuttivat ilmaistarjonnan lisääntyminen sekä valtion- ja paikallishallinnon rakenteelliset muutokset. Maksullisen palvelun tulojen arvioitiin laskevan ja suunnitelmat tehtiin tämän pohjalta. Erityisesti haastattelupalvelujen ennakoitua suurempi kysyntä kompensoi julkaisutulojen ja sähköisten tuotteiden kysynnän laskua. Tilastokeskus on kehittänyt tuottavuuttaan pitkäjänteisesti Tuottavuusohjelma 2010:n mukaisesti jo vuosia. Vaikka vuosien 2006 ja 2007 tuottavuuden nousu periaatteessa jo riitti täyttämään vuosille 2006- asetetun tavoitteen, pidettiin tuottavuuden edelleen lisäämistä tärkeänä tavoitteena ja varautumisena erityisesti EU-säädösten kautta lisääntyviin tehtäviin. Tuottavuusohjelman mukaisesti kehitetään mm. digitaalista tilastotuotantoprosessia, jonka osia ovat sähköinen tiedonkeruu, tietojärjestelmien siirtäminen avoimeen ympäristöön, tuotantoprosessien vaiheiden standardointi, monikanavainen jakelu sekä keskuskoneesta luopuminen vuoden loppuun mennessä. Ulkopuolinen - erityisesti EU:lta saatava - rahoitus on ollut vähenemässä jo useita vuosia ja tilastojen laadintatehtäviä on siirtynyt kansalliselle rahoitukselle. Lisäksi toimintavuonna joitakin EU:n osittain rahoittamia hankkeita jäi toteutumatta. Myös kansallisesti yhteisrahoitteisten hankkeiden määrä on vähentynyt, kun pysyväisluotoisesti tuotettavia tilastoja on vähitellen siirretty momenttisiirtona Tilastokeskuksen budjettiin. Myös kertaluontoisten yhteisrahoitteisten hankkeiden määrä oli toimintavuonna aiempaa pienempi. Tulostavoite 1: Tilastotietojen tuotantomenot (pl. maksullinen toiminta), mitattuna tilastojulkistusta kohti, ovat keskimäärin 70,1 tuhatta euroa. Menot kasvoivat enemmän kuin tilastojulkistusten määrä, joten yksikkökustannukset nousivat vuoden 2007 tasosta. Menojen kasvu johtui lähes yksinomaan palkankorotuksista. Henkilötyövuosien (pl. maksullisen toiminta) määrä pysyi ennallaan ja muiden menojen kasvu oli vaatimatonta.

9(48) Tilastotietojen yksikkökustannukset 2006 2007 tavoite 07/08 muutos Tilastotietojen tuotantomenot tilastojulkistusta kohti, 1000 e 69,5 71,3 70,1 74,7 +4,8 Tulostavoite 2: Kiinteiden kustannusten osuutta kokonaiskustannuksista pyritään laskemaan lisäämällä ostopalveluita. Kiinteiden kustannusten osuus kokonaiskustannuksista on 70 %. Kiinteitä kustannuksia mitataan kuukausipalkkojen ja vuokrien osuutena kokonaiskustannuksista. Kiinteiden kustannusten osuuden nousu johtui lähinnä palkankorotuksista. Tiukka taloudellinen tilanne (joka on seurausta siitä, että kasvaneisiin EUtehtäviin ei ole saatu rahoitusta) ei anna merkittäviä mahdollisuuksia lisätä ostopalvelujen käyttöä. Kiinteät kustannukset 2006 2007 tavoite 07/08 muutos %-yks. Kiinteiden kustannusten osuus kokonaiskustannuksista, % 71,4 72,6 70,0 74,2 +4,2 Arvio 1-2: Henkilöstömenojen suuri osuus ja korkeat ves/tes-palkankorotukset nostivat yksikkökustannuksia ja kiinteitä kustannuksia tiukasta budjettikurista huolimatta, joten tavoitteesta jäätiin. Tulostavoite 3: Maksullisen palvelutoiminnan tavoitteena on keskimääräinen 100 prosentin kustannusvastaavuus kolmivuotisjaksona 2006-. Vuonna tavoite on 102,5 prosenttia. Maksullisen toiminnan tuotot kasvoivat erityisesti loppuvuodesta piristyneen kysynnän ansiosta yli 800 t euroa tavoitetta korkeammalle. Kustannukset nousivat tuottoja enemmän, joten vuoden tulostavoitteesta jäätiin. Tulos oli 94 t euroa ylijäämäinen. Maksullisen toiminnan tunnusluvut 2006 2007 tavoite Kustannusvastaavuus, % 97 105,5 102,5 101 Ylijäämä/alijäämä, t -297 442 197 94 Maksullisen toiminnan tuotot, menot ja kustannukset 1999-9 500 1 000 euroa 9 000 8 500 8 000 7 500 7 000 6 500 6 000 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Tuotot Menot Kustannukset

10(48) Tulosyksiköittäin tarkasteltuna maksullinen toiminta oli ylijäämäistä useimmissa tulosyksiköissä. Edelliseen vuoteen verrattuna tulos parani eniten henkilötilastotyksikössä (HE). Kannattavuus tulosyksiköittäin 2006 -, yli/alijäämä 1 000 euroa 400 300 200 100 0-100 269 11 80 33-291 2 32-40 -4 2 SH HE EL HP TO YS YR TP TI HA -200-300 -400 2006 2007 Arvio: Kysyntä oli odotuksia parempi, joten tuotot kasvoivat. Palkankorotukset ja se, ettei hintoja voitu vastaavasti kesken vuoden tarkistaa, aiheutti sen, että kustannukset kasvoivat tuottoja enemmän. Tulos oli kuitenkin ylijäämäinen ja täyttää reilusti kolmivuotisjaksolle 2006- asetetun 100 prosentin kustannusvastaavuustavoitteen. Tulostavoite 4: Yhteisrahoitteisesti toteutetaan EU:n osittain rahoittamia kehittämishankkeita sekä valtion viranomaisten ja talousarvion ulkopuolisten kanssa tehtäviä yhteisprojekteja. Yhteensä tällaista rahoitusta on noin 2 milj. euroa. Kustannusvastaavuus vuonna on talousarvion mukaan 45 prosenttia. EU-rahoitusta saatiin 1,2 milj. euroa (edellisenä vuonna 1,7 milj. euroa). Lisäksi muuta ulkopuolista rahoitusta oli käytettävissä toimintavuonna 1 milj. euroa (edellisenä vuonna 1,2 milj. euroa). Yhteensä ulkopuolista rahoitusta oli 2,2 milj., 0,7 milj. euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kustannusvastaavuus oli runsaat 43 prosenttia. Arvio: Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuustavoitteesta jäätiin hieman. Erityisesti EU-rahoituksen ajoittumisen epävarmuus aiheuttaa edelleen tavoitteen asettamiselle ongelmia. Tulostavoite 5: Tuottavuuden arvioidaan kasvavan keskimäärin 2 prosentilla vuodessa vuosina 2006-. Tuottavuuden muutosta mitataan Tilastokeskuksen maksuttomien ja maksullisten suoritteiden vuosimuutoksen suhteella kokonaiskustannusten vuosimuutokseen 2. Tuottavuuden mittaamisessa tilastojulkistuksilla on merkittävä rooli, jolloin mittarissa voi tapahtua perättäisinä vuosina heilahteluja riippuen siitä, kummalle vuo- 2 Tilastokeskus uudisti tuottavuuden mittaamisen vuonna 2006.Tuottavuusmittari ei edelleenkään ota riittävästi huomioon laadun muutoksia.

11(48) delle tuotosten valmistuminen ajoittuu. Samoin tuotosta voi syntyä laajojen kehittämishankkeiden myötä vasta vuosien päästä. Tästä syystä tuottavuutta on syytä tarkastella useamman vuoden jaksoissa. Kokonaistuotoksen volyymi nousi 4,8 prosenttia. Pääosa kasvusta syntyi edelliseltä vuodelta siirtyneistä julkistuksista, mutta myös kokonaan uusien tilastojen julkistuksista. Tuotoksen aikaansaamiseksi käytetyn kokonaispanoksen volyymi nousi noin 1 prosentin, joten kokonaistuottavuus nousi 3,9 prosenttia vuodesta 2007. 1.3.2 Prosessit ja rakenteet Tuottavuus 2004-2005 2005-2006 2006-2007 2007- Tuottavuuden vuosimuutokset 0,5 8,7 0,6 3,9 Arvio: Tuottavuuden keskimääräinen kahden prosentin vuositavoite saavutettiin. Samoin saavutettiin ja ylitettiin vuosille 2006- asetettu keskimääräinen kahden prosentin kasvu. Tulostavoite 6: Tilastokeskuksen tuottavuusohjelman mukaisesti kehittämisen painopistettä siirretään yksittäisistä projekteista prosessien jatkuvaan parantamiseen vahvistamalla prosessijohtamista. Tietojärjestelmiä integroidaan siten, että kerättyjen tietojen monikäyttöisyyttä voidaan lisätä. Oman keskuskoneen käytöstä luovutaan vuoden loppuun mennessä. Standardivälineiden käyttöönottoa laajennetaan jakelussa, tavoitteena saada suurin osa tilastojulkistuksista uuden järjestelmän piiriin vuoden loppuun mennessä. Ehdotus Tilastokeskuksen prosessikartan uudistamiseksi valmistui loppuvuodesta. Helmikuussa perustettiin projektitoimisto, jonka tehtävänä on huolehtia projektityön tuki- ja kehittämistehtävistä sekä projektipäällikköverkoston toiminnasta. Hinta- ja volyymimittausjärjestelmän, yritysten kansainvälistymisen ja yritystiedonkeruun kehittämiseksi asetettiin vuoden 2007 aikana ohjelmat, joiden alla on useita erillisiä projekteja (ks. yritystiedonkeruuohjelmasta tarkemmin kohdassa 1.2 s. 7 ). Tietojärjestelmien integrointiin tähtääviä hankkeita on meneillään hinta- ja volyymimittausjärjestelmäohjelman sisällä, ammattitietojen yhtenäistämisessä eri tilastoissa, tiedonkeruuvälineiden yhtenäistämisprojektissa, tuotteiden ja palvelujen tuotantoprosessin kehittämisessä sekä eräiden tilastojen tuotantojärjestelmien uudistuksissa (tekninen uudistus ja standardointi). Tuotantomallin mukaisissa laajoissa oikeus-, väestö- ja työssäkäyntitilastojen tietojärjestelmien uudistusprojekteissa vuosi oli vielä uusien järjestelmien käyttöönottovaihetta. Oman keskuskoneen käytöstä luovuttiin tavoitteen mukaisesti vuoden lopussa. XML-pohjainen julkaisutuotannon menetelmä (FastWeb- XML) on otettu käyttöön 46 tilastossa. Arvio: Toimenpiteet olivat tavoitteiden mukaisia. XML-pohjaiseen julkaisutuotantoon siirtyminen eteni alkuongelmien johdosta tavoitetta hitaammin. Siirtymän ohjausta terävöitettiin laatimalla kaikki tilastot kattava siirtymäsuunnitelma ja valmistelemalla projekti siirtymän läpiviemiseksi. Tulostavoite 7: Tuottavuushyödyillä ja kertyneillä säästöillä rahoitetaan lähinnä uusista EU-asetuksista aiheutuvat ja kansalliselle rahoitukselle vuonna siirtyvät menot, tilastojen välttämättömät uudistukset, laadunparannukset sekä tilastojen ja järjestelmien ajan tasalla pito, kustannustason nousu ja ICT - rahoitussuunnitelman mukaisia hankintoja.

1.3.3 Tuottavuustoimenpiteet tukitoiminnoissa 12(48) Tavoitteessa mainittujen hankkeiden toteuttamiseen käytettiin yhteensä noin 4,7 (edellisenä vuonna yli 5) miljoonaa euroa, mistä osa rahoitettiin tuottavuushyödyillä, osa edelliseltä vuodelta siirtyneellä rahoituksella. Viraston yhteistä projektirahaa kohdennettiin noin 2 milj. euroa EU-säädöksistä ja kansalliselle rahoitukselle siirtyvistä hankkeista johtuviin menoihin (merkittävimmät toimialaluokitus (NaceRev2) ja EU-SILC), hinta- ja volyymimittausjärjestelmän kehittämiseen sekä tietojärjestelmäuudistuksiin. Pysyvään tuotantoon siirtyviin tehtäviin yksiköiden kehyksiin kohdennettiin vajaat 0,8 milj. euroa, jonka lisäksi yksiköt käyttivät näihin hankkeisiin edellisten vuosien säästöjä. Yhteisiin ICT-menoihin käytettiin vajaat 2 milj. euroa, noin 800 t euroa suunniteltua vähemmän. Tämä johtui mm. hankintojen keskittämisestä ja kilpailuttamisesta sekä Office 2007 lisenssihankintojen siirtymisestä vuoden 2009 puolelle (ks. 1.3.3). Arvio: Tuottavuushyötyjen käyttö oli suunnitelmien ja vuoden mittaan tehtyjen tarkennettujen arvioiden mukaista. Tulostavoite 8: Tietoturvallisuustaso säilytetään vähintään nykyisellään. Tietoturvallisuuden ohjeistamista ja hallintajärjestelmän kehittämistä jatketaan, samoin jatketaan tietoturva -auditointeja ja tietoteknisesti kriittisten osien kahdentamista. Ylläpidetään valmius/toipumissuunnittelua ja toipumisvalmiutta. Toiminta painottui tietoturvallisuuden yleisohjaukseen, mm. ICT-strategian valmistelu, osallistumiseen valtionhallinnon yhteishankkeisiin ja VM:n hallinnonalan yhteistyöhön sekä eräiden viraston käytäntöjen tarkentamiseen. Turvapostia testattiin keväällä ja otettiin käyttöön vuoden 2009 alusta. Valmiussuunnitelman päivitys käynnistettiin viraston kriittisten toimintojen luokittelulla. Resurssit eivät riittäneet suunniteltujen tietoturva-auditointien toteuttamiseen, koska panostuksia tarvittiin huomattavasti valtion yhteiseen IT-toimintaan. Arvio: Tavoitteet saavutettiin lukuun ottamatta tietoturva-auditointeja. Tulostavoite 1: Valmistellaan ja aloitetaan Office 2007 siirtymä sekä valmistaudutaan ottamaan ValtIT:n kehittämiä ratkaisuja käyttöön. MS Office 2007 -ohjelmiston käyttöönotto aloitettiin 30 pilottikäyttäjän siirtymänä. Tulostavoite 2: Otetaan käyttöön sähköinen rekrytointijärjestelmä (HELI). Käynnistetään myyntilaskujen sähköistämisprojekti. Saatetaan päätökseen toiminnan suunnittelun ja ohjauksen tietojärjestelmän (STOJ) ja laskentatoimen uudistukset. Näillä uudistuksilla mm. luodaan edellytyksiä siirtää taloushallinnon palveluja palvelukeskukseen. Sähköinen rekrytointijärjestelmä (HELI) otettiin käyttöön. Samoin käyttöön otettiin sähköinen lomasuunnittelujärjestelmä, Travel-matkahallintajärjestelmä myös ulkomaanmatkojen osalta sekä Netran tuloksellisuusraportointi. TAHTI-raportointi- ja simulointimallia ei ole otettu käyttöön järjestelmän keskeneräisyyden vuoksi. Rondo-järjestelmän käyttöön liittyviä toimintatapoja kehitettiin tehdyn selvityksen pohjalta. Sähköinen myyntilaskutus- ja arkistointiprojekti eteni käyttöönottovaiheeseen. STOJ-järjestelmän kehittämisprojektissa valmistui keväällä projektien hallinnan osio. Tilastojen hallinnan kehittäminen eteni suunnitellun mukaisesti käyttöönottovaiheeseen. Palvelujen hallinnan kehittäminen on jäljessä aikataulusta, mutta poh-

13(48) jatyö, uusi tuotteiden ja palveluiden luokitus, valmistui. Laskentakohteiden uudistustyöryhmän ehdotukset tilastojen yhtenäisestä kuvaamisesta Tilastokeskuksen eri järjestelmissä ja laskentatoimessa valmistuivat otettavaksi käyttöön vuoden 2009 alusta. Henkilöstö- ja palkkahallinnon asiakkuusprojektissa valmisteltiin eräiden henkilöstöhallinnon prosessien siirtäminen Valtiokonttorin Palvelukeskukseen 1.2.2009 lukien. Hankkeen tuottavuushyödyt vaikuttavat negatiivisilta. Taloushallinnon osalta vastaava projekti aloitettiin syksyllä, tavoitteena siirtymän toteuttaminen syksyllä 2009. Tulostavoite 3: Pitkäaikaisen vuokrasopimuksen puitteissa tehostetaan toimitilojen käyttöä, tavoitteena nykyisen reaalisen vuokratason säilyminen. Toimitilojen nimellinen vuokrataso nousi vain 0,8 prosenttia, koska vuokrankorotus tapahtui vasta syksyllä. Tulostavoite 4: Panostetaan hankintatoimen ohjaukseen, tukeen ja suunnitteluun. Selvitetään mahdollisuus ottaa käyttöön sähköinen tilausjärjestelmä vuoden aikana. Toteutetaan tehtyjen selvitysten pohjalta teletekniikan ratkaisu hankintapalveluna. Hanselin sopimusten käyttöä tehostetaan mm. liittymällä Hanselin siivous- ja vartiointisopimuksiin. Henkilöstöruokalapalvelut kilpailutetaan. Ulkopuolisten palvelujen käyttöä lisättiin siirtämällä aulapalvelut vartiointiliikkeen hoidettavaksi ja laajentamalla perintätoimistolta hankittavia palveluja. Puhelinvaihteen päivitys ja siihen liittyvä aikaisempaa laajempi informaatiopalvelu hankittiin viiden vuoden käyttöpalveluna ja samalla siirryttiin pääsääntöisesti yhden puhelinlaitteen käyttöön. Sähköisen tilausjärjestelmän käyttöönotto siirtyi vuoteen 2009. Hanselin palveluiden käyttöä tehostettiin mm. liittymällä Hanselin vartiointisopimukseen ja käyttämällä Hanselin palveluja ruokailutoiminnan kilpailuttamisessa. Toimistotiimin mobiililiittymien jatkovalmistelu ja hankinnat siirtyivät vuoteen 2009, koska Hanselin ensin kilpailuttama ratkaisu ei ollut yhteensopiva Tilastokeskuksen järjestelmien kanssa. Arvio tavoitteista 1-4: Meneillään on joukko tukitehtävien kehittämiseen ja tehostamiseen liittyviä hankkeita, joista pääosa eteni suunnitelmien mukaisesti. Hankintojen keskittäminen ja kilpailuttaminen on tuonut säästöjä erityisesti ICThankinnoissa. 1.4 Tuotokset ja laadunhallinta Katsaus: Tilastokeskus tuotti vuonna saman määrän tilastoja kuin edellisenä vuonna. Tilastojen relevanssia kuitenkin parannettiin tuottamalla muutamia uusia tilastoja sekä yhdistämällä tai lakkauttamalla joitakin. Tilastojulkistuksia oli yhteensä 682, 16 enemmän kuin edellisenä vuonna, mikä pääosin johtui julkistusten siirtymistä seurantavuodelle, mutta osin myös uusien tilastojen julkaisemisesta. Merkittävä osa tilastotiedoista jaetaan verkon kautta. Painettujen julkaisujen merkitys on vähenemässä. Palvelurakenteessa on myös meneillään muutos, jossa maksuasetuksen muutoksen myötä standardipalveluja on mahdollista siirtää maksuttomiksi ja verkkoon. Stan-

14(48) dardipalveluissa kysynnän verkkopalvelusuuntaus on näkynyt jo jonkin aikaa. Sama näkyy myös kirjaston palveluissa lainojen ja tietopalvelukyselyiden vähenemisenä. Maksullisten tuotteiden markkinatilanne oli koko vuoden epävarma. Tuottojen odotettiin laskevan, joten toiminnallisena tavoitteena oli ensisijaisesti kannattavuudesta huolehtiminen. Julkaisujen levikin ja siten myös tulojen lasku oli odotettua. Epävarmuutta toivat maksuttoman tarjonnan lisääntyminen sekä valtion- ja paikallishallinnon rakenteelliset muutokset. Alue- ja paikallishallinnossa kysyntä heikkeni, mikä heijastui maksullisiin verkkopalveluihin ja asiakaskohtaisiin suhdannepalveluihin. Haastattelupalvelujen lisääntynyt kysyntä ja tilastojen laadintapalveluista saadut tulot kompensoivat muita tulomenetyksiä. Palvelujen kehittämisessä toimintavuoden painopisteenä oli ilmaispalvelujen laajentaminen. Päätökset tehtiin maksullisten tilastokohtaisten pdf-julkaisujen muuttamisesta maksuttomiksi vuodesta 2009 lähtien ja maksuttoman StatFin tietokannan systemaattisesta laajentamisesta. Tuotteiden ja palvelujen tuotantoprosessin kehittäminen (ks. edellä kohta 1.3.2. Prosessit ja rakenteet s. 11). parantaa palvelumahdollisuuksia tulevaisuudessa. Asiakasryhmittäin tarkasteltuna tulojen kehityksessä tapahtui merkittävä muutos. Valtiosektori lisäsi ostojaan. Sen osuus kasvoi 37 prosentista 44 prosenttiin. Kuntasektori puolestaan vähensi ostojaan. Koko julkisen sektorin osuus nousi noin 61 prosenttiin. Muiden ryhmien ostot olivat lähes edellisvuotisella tasolla, joten tulojen kasvu johtui lähes yksinomaan valtiosektorin ostojen lisäyksestä. Tuloilla mitattuna asiakassektoreista suurin on edelleen valtio, toisena elinkeinoelämä ja kolmantena kuntasektori. Tulot asiakasryhmittäin 2004-4 000 1 000 euroa 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 Valtio Kunnat Elinkeinoelämä Kotitaloudet Muut 2004 2005 2006 2007 Tuoteryhmittäin tarkasteltuna haastattelupalvelut ja erityisselvitykset kasvattivat tulo-osuuttaan. Muiden tuoteryhmien tulo-osuudet laskivat.

15(48) Tulot tuoteryhmittäin 2006 - Erity isselvitykset Ha astattelup. Julkaisujen myynti Rekisteripalvelut 2007 2006 Sähköiset tuotteet ja palvelut Muut tulot 1 000 euroa 0 1000 2000 3000 4000 5000 1.4.1 Suoritteet ja julkishyödykkeet Tulostavoite 1: Tilastokeskus tuottaa noin 200 tilastoa ja huolehtii niiden julkistamisesta julkishyödykkeenä sekä tuottaa muita maksuttomia ja maksullisia suoritteita. Tilastojulkistusten, tilastosivustojen, maksuttomien tietokantapalvelujen, kv - raportointien sekä EU-lainsäädäntötyön aiheuttaman työmäärän volyymi kasvaa. Muiden tuotosten volyymin arvioidaan pysyvän ennallaan (tilastojen arkistoinnit ja kv-konsultoinnit) ja kirjastopalvelujen laskevan. Maksullisen palvelutoiminnan tuotoksista painettujen julkaisujen volyymi laskee, muiden arvioidaan pysyvän nykytasolla tai kasvavan hieman. Tilastokeskus tuotti kertomusvuonna 201 tilastoa kuten edellisenäkin vuotena. Neljää kokonaan uutta tilastoa alettiin julkaista. Kolme tilastoa lakkautettiin. Viisi tilastoa lakkautettiin yhdistämällä kahdeksi uudeksi ja kahta tilastoa alettiin julkaista uudistettuna. Seuraavat kokonaan uudet tilastot alkoivat ilmestyä säännöllisesti: Velkaantumistilasto, Yritystukitilasto, Palveluiden alue- ja toimialatilasto ja Teollisuuden energiankäyttötilasto. Eri suoriteryhmistä toisissa suunnitellut määrät ylittyivät, toisissa jäivät alle. Kokonaisuudessaan toiminnan volyymi nousi tuottavuusmittarin volyymitietojen perusteella edellisvuodesta 4,8 prosenttia. (ks. tilastojulkistuksista, verkkopalveluista ja maksullisen toiminnan suoritteista erikseen s. 16-17 ja 19). Slovenian ja Ranskan puheenjohtajuuskausilla purkautui tilastoalan säädösten pitkäaikainen ruuhka EU:n neuvostossa. Vuonna hyväksyttiin 28 uutta säädöstä (edellisenä vuonna 22), joista Euroopan parlamentin ja neuvoston säädöksiä oli 12 (edellisenä vuonna 8). Tilastokeskuksesta tehtiin vuonna kaikkiaan 565 ulkomaan virkamatkaa (edellisenä vuonna 616) 418 kokoukseen. Matkoista lähes puolet aiheutui EUkokouksista. Edellisvuotiseen tapaan EU-raportointien ja kansainvälisten kyselyjen määrä pysyi korkealla. Raportointeja toimitettiin 769 kappaletta (edellisenä vuonna 719).

16(48) Vuonna oli meneillään tai toteutettiin 18 (edellisenä vuonna 26) osaamisen vientiin (konsultointi) liittyvää osaprojektia. Toiminnan volyymi oli hieman edellisvuotista pienempi. Tilastokeskus osallistui pääasiassa muiden osapuolten johtamiin projekteihin asiantuntijapanoksella. Osaamisen viennissä saatettiin päätökseen Kroatian twinning-hanke. Venäjän kanssa allekirjoitettiin kaksivuotinen kahdenvälistä yhteistyötä koskeva sopimus. Uusina kohteina käynnistyivät hankkeet Kroatiassa, Bulgariassa, Turkissa, Ukrainassa ja Egyptissä. Painettuja julkaisuja tuotettiin yhteensä 101 nimikettä (edellisenä vuonna 110), 9 nimikettä vähemmän kuin edellisenä vuonna, joista 2 suunniteltua vähemmän. Maksullisen toiminnan 2006 tunnuslukuja 3 2007 tavoite 07/08 muutos % Maksullisen toiminnan tulot, milj. euroa 8,6 8,5 8,2 9,0 +6 Asiakasorganisaatioita, kpl 9 599 10 056 10 000 8 922-11 Erityisselvitykset, toimituksia 1 299 1 256 1 300 1 116-11 Tulot erityisselvityksistä, milj. euroa 3,5 3,5-3,9 +11 Haastattelupalvelut, toimituksia 41 45 35 38-15 Tulot haastattelupalveluista, milj. euroa 1,4 1,5-1,8 +20 Rekisteripalvelut, toimituksia 920 784 800 746-5 Tulot rekisteripalveluista, milj. euroa 0,8 0,7-0,8 +14 Julkaisujen levikki, kpl 4 51 304 35 206-31 227-11 Julkaisunimikkeitä, kpl 132 110 103 101-8 Julkaisujen myyntitulot, milj. euroa 1,5 1,3-1,2-8 Eri tuote- ja palveluryhmien määrälliset tavoitteet alittuivat haastattelupalveluita lukuun ottamatta. Asiakasta kohden laskutettujen toimitusten koot kasvoivat, joten tulot nousivat julkaisuja lukuun ottamatta kaikissa ryhmissä. Asiakasorganisaatioiden lukumäärän lasku johtuu ainakin osin paikallishallinnon rakenteiden muutoksista ja näkyy myös kuntasektorin ostojen laskuna. Julkaisujen levikin (-4000 kappaletta) ja myyntitulojen lasku loiveni edellisvuotisesta. Arvio: Maksullisen toiminnan tulokset olivat varsin hyvät. Tulot nousivat lähes kaikissa ryhmissä ja koko maksulliselle toiminnalle asetettu tulotavoite saavutettiin. Verkkopalvelujen tarjonta ja kysyntä. Verkkopalveluissa on tehty sisällöllisiä ja teknisiä uudistuksia, joiden tavoitteena on ollut lisätä palvelun käytettävyyttä ja kattavuutta. Uudistusten yhteydessä on mm. yhdenmukaistettu tilastojen kuvausten ja muun metatiedon, uusien tilastotietojen julkaisemisen sekä tiedonkeruiden esittämistapoja. Menettelytavat on ulotettu kattamaan kaikki tilastot ja tiedonkeruut. Käytettävyysuudistuksilla on pyritty karsimaan päällekkäisyyksiä ja yksinkertaistamaan sivuston rakennetta mahdollisuuksien mukaan. Nämä uudistukset vähensivät aluksi erillisten html-sivujen määrää. Tuote- ja palvelurakenteen muutokset (ks. tarkemmin s.18) heijastuivat jo osittain tuloksiin. Maksuttomien tietokantojen sisällön systemaattisesta laajentamisesta tehtyä suunnitelmaa alettiin toteuttaa. Tämä näkyy taulukoiden määrän lisäyksenä. Maksullisia tuotteita karsittiin, mikä puolestaan heijastui käyttäjäsopimusten määrään ja tuloihin. 3 Tulostavoitetta ei aseteta eri palveluryhmien tuloille eikä julkaisujen levikille. 4 V. 2006 levikkiä kasvattivat muutamat EU-puheenjohtajuuteen liittyvät laajalevikkiset julkaisut.

Verkkopalvelujen tunnuslukuja 2006 2007 tavoite 17(48) 07/08 muutos% Tilastokeskus.fi -palvelu Internet-tiedostoja palvelimella, tekstisivuja, kpl (HTML) 84 128 86 624 80 000 85 728-1 Vierailukertoja, kpl/ kk 202 277 216 132 220 000 213 421-1 Eri kävijöitä, kpl/kk 119 037 133 392 130 000 133 700 +2 Maksuttomat tietokantapalvelut Taulukot tietokannoissa, kpl 5 1 195 835 1 300 916 +10 Maksulliset verkkopalvelut Taulukot tietokannoissa, kpl 8 668 8 602 7 550 8 263-4 Verkkopalvelujen käyttäjäsopimuksia, kpl 2 230 2 137 2 150 1 786-16 Tulot sähköisistä palveluista 6, milj. euroa 1,3 1,3-1,2-7 1.4.2 Palvelukyky ja laatu Arvio: Uudistuksille asetetut tekniset ja sisällölliset tavoitteet saavutettiin. Sen sijaan uudistusten ollessa kesken realistisia tarjonnan ja kysynnän tavoitteita on ollut vaikea asettaa. Uudistuksista johtuvat heilahtelut ovat lievenemässä. Tulostavoite 2: Toteutetaan voimassa olevien EU-säädösten edellyttämät tilastokuvausten ja tiedonkeruiden laajennukset ja muut muutokset sekä jatketaan Toimialaluokituksen (NaceRev2) viemistä ko. luokitusta käyttäviin tilastojärjestelmiin ja niiden aikasarjoihin (noin 60 tilastosysteemiin). Merkittävin meneillään oleva EU-säädösten edellyttämä uudistus oli Toimialaluokituksen (NaceRev2) uudistus ja sen vieminen noin 60 tilastosysteemiin. Myös muita EU-säädösten edellyttämiä tilastokuvausten laajennuksia oli meneillään. Tulostavoite 3: Toteutetaan tilastojen välttämättömät ajanmukaistukset ja laadulliset parannukset. Erityisesti panostetaan eräiden suhdannetilastojen laadun ja koherenssin kehittämiseen. Tilastojen välttämättömiä ajanmukaistuksia toteutettiin mm. Hinta- ja volyymimittausjärjestelmän kehittämisohjelmassa ja Yritysten kansainvälistymisohjelmassa. Arvo- ja hintatiedoista johdetun teollisuustuotannon volyymi-indeksin kehittämisen ja kokonaistuotannon kuukausikuvaajan kiireisimmät parannukset toteutettiin. Samoin ns. indeksimoottorihankkeessa toteutettiin onnistuneesti kiinteistöjen ylläpidon kustannusindeksin laskenta. Useissa hinta- ja panosindekseissä ovat meneillään myös perusvuosiuudistukset (2005=100). Tulostavoite 4: Jatketaan julkisen sektorin tuottavuustilastoinnin kehittämistä. Valtion hallinnonaloittaisessa tuottavuustilastohankkeessa laskelmien kehittämistyö saatiin päätökseen OM:n, SM:n, STM:n ja TEM:n hallinnonaloilla. Keskeneräisten UM:n, YM:n ja PLM:n hallinnonalojen laskelmat valmistuvat vuoden 2009 puolella. Arvio 1-4: Edelliseltä vuodelta siirtyneen määrärahan ja tuottavuushyötyjen ansiosta voimassa olevien EU-säädösten ja sitoumusten mukaiset hankkeet saatiin toteutettua tai jatkuivat pääosin aikataulussaan tavoitteiden mukaisesti. Myös kansallisista tarpeista lähtevät hankkeet etenivät tavoitteiden mukaisesti. Tulostavoite 1: Palvelukokonaisuuden selkiinnyttämiseksi laaditaan tuote- ja palvelulinjaukset. 5 Sisältää sekä StatFin- että PX-Web -taulukot vuonna 2006. 6 Kattaa verkkopalvelujen lisäksi muut sähköiset tuotteet.

18(48) Osana tuote- ja palvelulinjausta valmisteltiin maksuttomien verkkopalvelujen laajentamisperiaatteita mukaan lukien StatFin-tietokannan sisällön systemaattinen laajentaminen ja tilastojen perusjulkaisujen verkkotarjonnan laajentaminen. Maksullisten tietokantojen kokonaistarjonnan analyysi aloitettiin. IBSNews-palvelu ja KuntaFaktan päivitys lopetettiin. Samoin lopetettiin joitakin paperijulkaisuja ja siirryttiin julkaisemaan tiedot vain verkossa. Tilastokeskuksen tuotteiden ja palvelujen luokitus uudistettiin otettavaksi käyttöön vuoden 2009 alussa. Tulostavoite 2: Standardipalveluja siirretään verkkopalveluiksi. Verkkopalvelujen käytettävyyttä parannetaan. Tilastokeskus.fi-palvelun kehittämistä jatkettiin. Huhtikuussa julkistettiin uusi kotisivu, uusi laajennettu StatFin-tietokanta sekä otettiin käyttöön Tilastot-sivujen ja tietokantojen aineistot kattava integroitu hakutoiminto. Asiakkaiden toiveiden mukaan personoidut sähköpostijakelut, ns. uutisviestipalvelu avattiin syyskuussa. Tulostavoite 3: Keskeisten yleisen yhteiskuntatilaston tietojen tarjontaa maksuttomana palveluna (StatFin) laajennetaan. StatFin -tietokannan tarjonnan laajentamisesta on raportoitu jo edellä. Tulostavoite 4: Suomen virallisen tilaston (SVT) sarjojen kattavuutta laajennetaan ja käynnistetään SVT-portaalin rakentaminen. Suomen virallisen tilaston (SVT) sarjojen kattavuutta laajennettiin hyväksymällä sarjoihin SVT-laatukriteerit täyttäviä uusia tilastoja. Vuonna SVT-tilastoja oli 294 kappaletta (edellisenä vuonna 289 tilastoa). SVT-portaali avattiin marraskuussa. Arvio 1-4: Pääosin uudistukset etenivät suunnitellusti ja toimenpiteet olivat tavoitteiden mukaisia. Perustyö palvelukokonaisuuden selkiinnyttämiseksi saatiin tehtyä. Tulostavoite 5: Tiedot julkistetaan etukäteen ilmoitettuina ajankohtina. Poikkeamien ja virheellisten julkistusten määrä minimoidaan. Tilastotiedon julkaisemisen täsmällisyyttä seurataan vertaamalla suunniteltuja julkistuksia toteutuneisiin. Julkistuksia oli seurantavuonna 682 kappaletta, joista valtaosa (623 kappaletta) toteutui suunnitellusti. Julkistusten määrän kasvu johtuu pääosin vuoden 2007 tuotanto-ongelmista ja 12 julkistuksen siirtymisestä vuodelle. Lisäksi aloitettiin muutaman uuden tilaston julkaiseminen. Julkistuksia, joiden julkistamisajankohta muuttui viikkokalenterin ilmestymisen jälkeen, oli 8 kappaletta (edellisenä vuonna 4). Uutena mittarina alettiin seurata julkistusten virheettömyyttä. Ensimmäiset tiedot ovat vuodelta 2007, johon nähden virheellisten julkistusten määrä hieman laski. Julkistusten täsmällisyys 2006 2007 07/08 tavoite muutos% Tilastojulkistuksia, kpl 678 666 680 682 +2 - niistä: poikkeamia, kpl 69 74 0 59-20 - joista: myöhässä olevia, kpl 48 49 0 48-2 Virheellisiä julkistuksia, kpl - 48 0 46-4 Arvio: Poikkeamien määrällä mitattuna julkistusten täsmällisyys parani. Samoin vähenivät myöhästyneiden ja virheellisten julkistusten määrät. Seuraavalle vuodelle

19(48) siirtyi vain kaksi julkistusta. Vaikka tiukaksi asetettuja tulostavoitteita ei saavutettu, tulokset paranivat olennaisesti edellisestä vuodesta. Tulostavoite 6: Tilastotuotannon nopeus pysyy vähintään nykyisellään. Maksullisten palvelujen tilaus-toimitusprosessin läpimenoaikaa aletaan seurata. Tilastojen valmistumisnopeutta mitataan viikkoina tilastointiajankohdasta tietojen julkistamistiedotteiden julkistamiseen Tilastokeskus.fi -palvelussa. Tilastojulkistusten nopeus, viikkoa 2006 2007 tavoite 07/08 muutos% Vuositilastot 41,7 40,2 40,0 40,7 +1,2 Neljännesvuositilastot 8,6 8,4 8,3 8,5 +1,2 Kuukausitilastot 4,5 4,5 4,4 4,6 +2,2 Tilastotuotanto pysyi pääosin aikataulussa. Vuoteen 2007 verrattuna tuotantonopeus hidastui hieman. Vuositilastojen valmistumisen vaikuttivat hidastavasti vuodelta 2007 vuodelle siirtyneet julkistukset. Toisaalta osa vuositilastoista nopeutui merkittävästi. Maksullisten palvelujen tilaus-toimitusprosessin seurantamittarin toteutus siirtyi myöhemmin toteutettavaksi. Tilastojulkistusten nopeus, viikkoa Kuukausitilastot Neljännesvuositilastot Vuositilastot 2006 2007 2006 2007 2006 2007 Henkilötilastot 4,3 4,1 3.9 5,7 5,5 5.2 34,9 35,8 36.5 Elinolot 3,2 3,0 3.2 14,0 13,8 12.2 58,2 50,7 62.4 Hinnat ja palkat 2,4 2,3 2.5 6,5 6,7 6.6 27,8 24,4 29.3 Taloudelliset olot 3,3 3,3 3.7 10,5 10,6 10.5 53,0 46,7 38.8 Yritysten suhdanteet 6,2 6,2 6.1 9,2 8,8 8.8 33,7 35,5 33.2 Yritysten rakenteet 4,8 5,0 4,5 11,4 10,9 11,4 43,6 47,9 48,9 Arvio: Tavoitteeksi asetettua nopeuden pysymistä ennallaan ei aivan saavutettu, mutta ero tavoitteeseen on pieni. Tavoite 7: Asiakastyytyväisyys pysyy vähintään nykyisellä tasolla. Kriittisten asiakaspalautteiden osuus laskee. Asiakastyytyväisyystutkimus toteutettiin kokonaan uudistettuna käyttäjäkyselynä. Kysely kattoi maksullisen toiminnan asiakkaiden lisäksi myös maksuttomien palvelujen käyttäjät. Yleisarvosanan (4-10) keskiarvo kaikkien tutkimukseen vastanneiden keskuudessa oli 8,16. Maksullisia palveluja käyttävät antoivat hieman heikompia arvosanoja (keskiarvo 8,12) kuin muut käyttäjät (8,22). Säännöllisesti tuotteita ja palveluja käyttävät antoivat hieman korkeampia arvosanoja kuin ne, joilla oli takanaan vain yksittäisiä käyttökertoja. Edellisen kerran asiakastyytyväisyystutkimus tehtiin vuonna 2005. Silloin yleisarvosana oli 8,17. Yhteensä 95 prosenttia vastaajista on täysin tai jokseenkin samaa mieltä Tilastokeskuksen tietojen riippumattomuudesta ja puolueettomuudesta. Lähes yhtä moni vastaajista oli yhtä mieltä tietojen luotettavuudesta. 85 prosenttia vastaajista oli käyttänyt Tilastokeskuksen Internet-palveluita viimeisen 12 kuukauden aikana. Kriittisimmin asiakkaat suhtautuivat tietojen helppoon löydettävyyteen Tilastokeskuksen verkkosivuilta.

20(48) Asiakaspalautteet 2006 2007 tavoite 07/08 muutos % Asiakaspalautteet, kpl 719 556-310 -44 Kriittisten palautteet, kpl 131 112-101 -10 -kriittisten osuus, % 18 20 18 33 Palautteiden määrä väheni olennaisesti, yli 40 prosenttia. Tämä johtuu pääosin siitä, että kysymykset ohjattiin suoraan kirjaston tietopalveluun. Kysymysten määrä laski noin 42 prosentista 33 prosenttiin. Samalla kriittisten palautteiden osuus nousi yli 30 prosenttiin. Lukumääräisesti kriittisiä palautteiden määrä on vähentynyt. Kansainvälisiä arvioista ja palautteista on raportoitu edellä. (ks. tarkemmin kohta 1.2, sivu 6-7) Arvio: Käyttäjäkyselyn mukaan asiakkaiden tyytyväisyys Tilastokeskuksen toimintaan säilyi hyvänä. Asiakkaat antoivat myös erittäin hyvän palautteen Tilastokeskuksen tietojen riippumattomuudelle, puolueettomuudelle ja luotettavuudelle. Vaikka verkkopalvelujen käytettävyyttä on parannettu monin tavoin, antaa saatu palaute aihetta työn edelleen jatkamiseen. Kansainvälisten arviointien ja palautteiden perusteella tiedonkäyttäjien tyytyväisyys Tilastokeskuksen tilastoihin ja palveluihin on säilynyt hyvänä. Tulostavoite 8: Parannetaan yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen tarvitsemien tilastoaineistojen saatavuutta ja tietoturvaa rakentamalla etäpalvelu. Tilastokeskuksen ja tutkijoiden välinen tutkimusaineistojen käyttöä edistävä yhteistyöryhmä jatkoi toimintaansa ja tutkimuslaboratorion online-hanke jatkui. Tutkimuslaboratoriossa oli 34 voimassa olevaa sopimusta (edellisenä vuonna 30), joista uusia oli 15 (edellisenä vuonna 16). Tutkimusaineistoja luovutettiin tutkijoille käyttölupamenettelyllä tieteellistä tutkimusta varten edelleen runsaasti. Kaikkiaan lupia myönnettiin 174 (edellisenä vuonna 190). Arvio: Toimenpiteet olivat tavoitteiden mukaisia. Tulostavoite 9: Tilastojen läpivalaisutoimintaa jatketaan sekä toteutetaan Euroopan tilastoja koskevia käytännesääntöjen periaatteita. Tilastojen läpivalaisutoimintaa (sisäiset laatuauditoinnit) jatkettiin. Kertomusvuonna käytiin läpi 11 tilastoa (edellisenä vuonna 10). Euroopan tilastojen käytännesääntöjen periaatteita levitettiin Eurostatin esityksen mukaisesti muuhun tilastotoimeen. Käynnistettiin mm. Suomen virallisen tilaston tietosuojaohjeen valmistelu. Arvio: Tavoitteen mukaiset toimenpiteet toteutettiin. Osa toimenpiteistä tuottaa tuloksia vasta lähivuosina. Tulostavoite 10: Tehdään EFQM -kehikon mukainen itsearviointi. Kesäkuussa toteutettiin EFQM-kehikon mukainen itsearviointi. Arvioinnissa keskityttiin vuoden 2006 laatupalkintohakemuksesta saadun palautteen keskeisiin parantamiskohteisiin: prosesseihin sekä uudistetun strategian mittareihin ja niiden tavoiteasetantaan. Pisteytystä ei tehty. Arvio: Toimenpiteet olivat tavoitteiden mukaisia, vaikkei pistetystä tehtykään. Itsearvioinnissa molemmilla arvioinnin kohteena olleilla alueilla todettiin tapahtuneen edistystä, mutta kehittämistyön olevan kesken.