Parhaiden käytäntöjen jakamista veden laadun parantamiseksi pohjoisilla alueilla

Samankaltaiset tiedostot
Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) ILMASE työpaja

Ilmasto- ja energiapolitiikan tulevaisuuden vaihtoehdot ja vaikutukset maatalouspoliittisen toimintaympäristön muutoksessa (ILVAMAP)

Maaningan toimipiste. Mikko Järvinen, ryhmäpäällikkö

Järviruokoa järvestä peltoon Talviseminaari. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala, Maa- ja kotitalousnaiset

Lapin vesistökunnostushanke VESKU OSUUSKUNTA

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom

Veden vuoro Vesiensuojelun tehostamisohjelma Tarja Haaranen, ohjelmapäällikkö, YM Vaikuta vesiin päivät

Pellon pinnan liukoisesta fosforista. valtaosa lähtee kevättulvien mukana

Hankkeen toteutusaika

Hankkeen toteutusaika

HYDRO-POHJANMAA

Harvaanasuttujen alueiden terveyspalvelut kokemuksia pilottihankkeesta

Järvien kunnostuksen hyvät käytännöt, LakeAdmin-hanke loppusuoralla Regional administration of lake restoration initiatives LakeAdmin project

Hankkeen esittely Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke

LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä

Turvepeltojen viljely. Merja Myllys

HYDRO-POHJANMAA

Ravinteiden kierrätys Suomessa

Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola

KOTOMA. Maaseudun vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. Parkkila Pekka

KaivosAkatemia. Vastuullisen malminetsinnän seminaari ja työpaja Oulu, Lasaretti Yhteenveto ja poimintoja keskustelusta

Mahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus

Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5.

Kaivosvesiverkosto Kohti kokonaisvaltaisempia kaivosvesiratkaisuja

Kaivosvesiverkosto. Sulfator Oy. Kaisa Turunen

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Suometsätalouden vesistövaikutukset

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

KaivosAkatemian vastuullisen malminetsinnän seminaari ja työpaja Maija Uusisuo Cleantech-ohjelma

Luomuliiton ympäristöstrategia

Pieksämäki työpaja Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti?

Nutrinflow-hanke. Loviisanjoen valuma-aluekunnostus

Savilahden alueella tekee päivittäin on töitä n henkilöä.

Mitä neuvoja tarvitsee tutkimukselta?

Lasse Häkkinen KOSTEIKKOJEN VAIKUTUS MAATALOUDEN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN

Monitavoitearvioinnin käytännöt ja työkalut ympäristövaikutusten arvioinnin laadun ja vaikuttavuuden parantamisessa VUOSIRAPORTTI

Nurmen satopotentiaalista tuottavuutta

Kestävyyden parantamisen työkalut nyt ja tulevaisuudessa

Ympäristöministeriö on rahoittanut hanketta eurolla. Hanke toteuttaa osaltaan Suomen vesienhoidon ja merenhoidon toimenpideohjelmia, joissa

Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä

Eurooppalaista kunnostusyhteistyötä ja hyviä käytäntöjä

Muokkausmenetelmien vaikutus eroosioon ja fosforikuormitukseen

Vesienhoidon keskeiset kysymykset työohjelma ja aikataulu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue

Sirppujoki-hanke & Suosituksia alueen happamuuden torjuntaan

IMPERIA-hanke Monitavoitearvioinnin käytännöt ja työkalut ympäristövaikutusten arvioinnin laadun ja vaikuttavuuden parantamisessa

From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu

Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma

Maatalouden sopeutumiskeinot ilmaston muuttuessa. Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus

PYKÄLÄ II - Pyöräilyn ja kävelyn potentiaalin hyödyntäminen Suomessa

Potentiaalisten kunnostusmenetelmien esittely. Milja Vepsäläinen, MMT Vahanen Environment Oy

Neuvottelu Pirkanmaan, Keski-Suomen ja Lapin maakuntien välillä. Rovaniemi , Keuruu

KOTOMA. Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari Pekka Parkkila ja Mikko Jaakkola

RUOVIKKOSTRATEGIA SUOMESSA JA VIROSSA

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Ravinnerenki. Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo Markus Huttunen SYKE

Ympäristön tutkimus- ja Satakunta verkostoitumistapaaminen Marko Jori Toimialapäällikkö, elintarvike Pyhäjärvi-instituutti

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

Hulevesien uudet aallot ENVICON 01/2019

Oppilas- ja opiskelijahuollosta kohti uutta opiskeluhuoltoa Kansalliset kehittämispäivät Helsingin Messukeskus

Nurmituotanto tarkasteluun EuroMaito-hankkeen pilottiloilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

KOTOMA. Maaseudun vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. Parkkila Pekka

Kaivannaisteollisuuden sivuvirtojen hyötykäyttö

Advanced Test Automation for Complex Software-Intensive Systems

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö

Sosiaalisesta mediasta ja semantiikasta vauhtia palvelujen kehittämiseen. Asta Bäck

Jatkuvatoiminen ravinnekuormituksen seurantaverkosto Kirmanjärven valumaalueella

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa

UUDENMAAN VESIENSUOJELUN, - HOIDON JA -KUNNOSTUKSEN ASIANTUNTIJAVERKOSTO EHDOTUS UUDENMAAN VESISTÖKUNNOSTUSVERKOSTA

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Energiahankkeet. Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo

JATKUVATOIMISET MITTAUKSET VEDENLAADUN MALLINNUKSEN APUNA

CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies. Essi Vuopala, LET

Miten mitata alkutuotannon ympäristövaikutuksia

Maatalouden uudet kokeilut ravinteiden sieppaukseen

MTT Maaninka. Nurmitutkimus. Perttu Virkajärvi Maarit Hyrkäs, Kirsi Järvenranta, Johanna Kanninen, Panu Korhonen, Sanna Kykkänen& Mari Räty

Σ!3674. Advanced Test Automation for Complex Software-Intensive Systems

Vesiensuojeluseminaari Imatra. Visa Niittyniemi Vesistöpäällikkö

Maatila biokaasun tuottajana Biokaasurakentamisen ensiaskeleet

Kokeilutoiminta kannattaa. Kuntakokeilut loppuseminaari Projektipäällikkö Ira Alanko

Kaivosvesien puhdistukseen ratkaisuja metsäteollisuudesta

HS-maiden kartoitus näkökohtia esiselvityshankkeen perusteella

»Terrafamen. tilannekatsaus. Veli-Matti Hilla kestävän kehityksen johtaja

Tilakohtaisten vesiensuojelutoimenpiteiden

Itämeri pähkinänkuoressa

Kesto ja budjetti. Hankkeen kestoaika: INTERREG IVC-hanke

Developing the Pinus Sylvestris L resource

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi

Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi Jaakko Soikkeli

KULTU-kokeiluhankkeet

Ajankohtaista maatalouden ympäristösuojelussa

Fosforilannoituksen satovasteet nurmilla

Pertti Manninen Etelä-Savon ELY- keskus. Vesienhoito Joroisten vesienhoitoryhmä Kokous 3/

Joukkoliikenteen uusi aika

Itämerihaasteessa tapahtuu! Salla-Maria Alanen Itämerihaasteen koordinaattori, Turku Projektipäällikkö, Centrum Balticum

Väppi

Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia

Peltojen kipsikäsittelystä tehoa maatalouden vesiensuojeluun

Karvianjoen tulevaisuustarkastelut -hanke

ZOOMI sujuvien siirtymien kansallinen koordinointi. Sujuvat siirtymät aloitusseminaari Sanna Laiho

Transkriptio:

Parhaiden käytäntöjen jakamista veden laadun parantamiseksi pohjoisilla alueilla

Projektin taustat Maatalous ja kaivannaisteollisuus ovat tärkeä osa pohjoisen harvaanasutun alueen taloutta. Molemmilla tuotantoaloilla on tehty viime vuosikymmeninä merkittäviä muutoksia, jotka ovat vähentäneet tuotannon ympäristövaikutuksia erityisesti vesistöihin. Ilmaston muuttuessa on tärkeää huomioida sekä tuotannon jatkumisen edellytykset että uudet haasteet vesiensuojelun näkökulmasta. Water- Pro-hankkeen kansainvälinen ja monialainen asiantuntijaverkosto kokoaa, testaa ja uutta tietoa sekä parhaita käytäntöjä tuotannon vesistövaikutusten hallintaan erityisesti pohjoisilla harvaanasutuilla alueilla.

Tavoitteet Löytää, kehittää ja viedä käytäntöön työkaluja ja malleja maatalouden ja kaivosteollisuuden vesien hallintaan ilmastonmuutoksen tuomat haasteet huomioon ottaen. Parantaa maatalouden, kaivosteollisuuden ja viranomaisten yhteistyötä vesiensuojelussa huomioiden tuotantoalojen kestävän talouskasvun mahdollisuudet. Tarjota nopeampaa tiedonsiirtoa ja kehittää monialaista yhteistyötä maatalouden ja kaivosteollisuuden vesien hallintatapojen ja -tekniikoiden kehittämiseen.

Toimenpiteet WaterPro-hankkeessa etsitään hyviä käytäntöjä maatalouden ja kaivannaisteollisuuden vesienhallintaan. Koottujen käytäntöjen avulla laaditaan työkaluja ja ohjeistuksia, joiden avulla on mahdollista valita sopivia toimenpiteitä erilaisiin kohteisiin. Monialaisessa yhteistyöverkostossa etsitään ja kootaan keinoja, joilla hyvät käytännöt saadaan nopeammin ja laajemmin käyttöön siten, ettei vesiympäristö ja yritysten taloudelliset toimintaedellytykset vaarannu. Projektipartnereiden pilottialueilla testataan innovatiivisia käytänteitä ja samalla arvioidaan niiden vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta.

Yhteistyökumppanit Savonia-ammattikorkeakoulu, hankkeen vetäjä, Suomi. Geologian tutkimuskeskus, Suomi Luleå University of Technology, Ruotsi. Agricultural University of Iceland, Islanti Lough Neagh Partnership, Pohjois-Irlanti. Agri-Food and Biosciences Institute, Pohjois-Irlanti. Heriot Watt Univesity, Skotlanti. Donegal County Council, Irlanti. Agricultural Agency, Färsaaret. Mukana on myös 17 yhteistyökumppania pohjoisen harvaanasutulta alueelta mm. paikallisia ja alueellisia viranomaisia, asiantuntijaorganisaatioita sekä yrityksiä.

Case: Savonian kenttäkohde Maaningalla Potentiaalisten nurmilevitteisten fosforinsitojien testaus: Kenttäkokeen tavoitteena oli löytää kokonaistaloudellisia ja tehokkaita aineita, joilla voidaan yksinkertaisesti vähentää korkean fosforitason mailta tulevien valumavesien vesistövaikutuksia. Kesällä 2017 testattiin erilaisia nurmelle levitettäviä fosforia sitovia yhdisteitä ja materiaaleja pintavaluntasimulaattorin avulla. Suomessa n. 80 % fosforin vuosittaisesta pintavalunnasta tulee lumen sulamisvesistä muutaman kevätviikon aikana. Talvikauden aikainen maan jäätymis-sulamissykli liuottaa fosforia maapartikkeleista valumaveteen; ilmastonmuutos vaikuttaa osaltaan näihin sykleihin tulevaisuudessa. Yksi kilo fosforia tuottaa jopa 1000 kg levää ja nostaa järven rehevöitymisriskiä, sillä fosfori on yleensä minimiravinne suomalaisissa matalissa järvissä. Pohjoisilla alueilla kokonaisfosforipäästöt vaihtelevat 0,1-2,6 kg/ha/v riippuen maalajista, maan P-tasosta ja viljelytavoista ja -menetelmistä.

Koeasetelma: Kuusi potentiaalista fosforia sitovaa ainetta levitettiin nurmen pintaan toisen niiton jälkeen ja annettiin vaikuttaa 24 päivää, jonka jälkeen nurmilaatat leikattiin, nostettiin ylös maasta ja pakastettiin (-2 C) kevätsimulaatiota varten. Jokaisesta käsittelystä oli kolme toistoa ja lisäksi kontrollikäsittelyt. Kolmen ensimmäisen alumiiniyhdisteen levitysmäärä oli 10 g Al/m 2. Testatut aineet ja levitysmäärät hehtaarille: - 549 kg Kemira ALG (rakeinen Al-sulfaatti) - 289 kg alumiinihydroksidi - 904 kg alumiinikloridi - 20 tn Al-WTR (kierrätetty vedensaostuskemikaali) - 4 tn puupohjaisen polttoaineen lentotuhka - 5 tn Geotrap, mineraalipohjainen suodatushiekka Lisätietoja: ville.matikka@savonia.fi

Website: www.water-pro.eu Email: contact@water-pro.eu Subscribe to our E-newsletter: Social Media: /waterproject /@waterproeu #WaterPro