Selvitys 1 (9) Selvitys, pääsijaintikunnaltaan Kangasalan kaupungin pohjavesialueiden rajausten ja luokitusten tarkistamisesta Tausta Pohjavesialueen määritelmä sisällytettiin ympäristönsuojelulakiin (YSL 5 ) ja pohjavesialueiden määrittäminen ja luokitus lakiin vesien ja merenhoidon järjestämisestä 2a lukuun 1.2.2015. Vesienhoitolakia täsmennettiin pohjavesialueen rajojen määrittämisen ja luokituksen perusteiden osalta valtioneuvoston asetuksella vesienhoidon järjestämisestä 17.11.2016 lisätyssä 2a luvussa. Pohjavesialueiden luokitus Aiemmin käytössä olleet pohjavesiluokat I (vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue) ja II (vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue) muuttuivat 1 ja 2 luokkaan. Sen lisäksi käytössä ollut III luokka (muut pohjavesialueet) poistui. Pirkanmaalla on ainoastaan I ja II luokan alueita. Uuden lainsäädännön mukaan pohjavesialue luokitellaan 1luokkaan, mikäli alueen vettä käytetään tai tullaan käyttämään yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin keskimäärin 10 m 3 /d tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin. 2luokkaan luokitellaan pohjavesialue, joka pohjaveden antoisuuden ja muiden ominaisuuksien perusteella soveltuu vedenhankintaan. Alue kuuluu pääsääntöisesti 2luokkaan, kun siellä muodostuu pohjavettä yli 100 m 3 /d, jos se myös muutoin ominaisuuksiltaan soveltuu vedenhankintaan. Uutena luokitukseen tulee mukaan Eluokka. Eluokan pohjavesialueen luokitus perustuu luonnontilaiseen tai luonnontilaisen kaltaiseen un pohjavedestä suoraan riippuvaiseen merkittävään pintavesi tai maain. Uuden lainsäädännön myötä luokkia on nyt viisi; 1, 2, 1E, 2E ja E. Pohjavesialueiden rajaus Pohjavesialueiden rajaus perustuu ainoastaan luonnontieteellisiin tekijöihin niiden tietojen pohjalta, jotka ovat käytössä kartoitushetkellä. Rajausmuutokset perustuvat uuteen tutkimustietoon. Valtioneuvoston asetuksessa vesien ja merenhoidon järjestämisessä on tarkennettu, että muodostumisalue rajataan kohtaan, jossa maakerrokset ovat hyvin vettä johtavia ja alueen maaperä mahdollistaa veden merkittävän imeytymisen pohjavedeksi. Suomen ympäristökeskuksen laatimassa ohjeluonnoksessa (Pohjavesialueet määrittäminen, luokitus ja suojelusuunnitelmat) tarkennetaan vielä, että muodostumisalueen maalajin tulee olla vedenjohtavuudeltaan vähintään hienonhiekan tasoa (D50 = >0,060,2). Pohjavesialueen raja määritellään kohtaan, jossa pohjavettä johtavien maaperäkerrosten päällä on riittävän tiiviit pohjavettä suojaavat maakerrokset tai jossa pohjavettä johtavat maakerrokset päättyvät kallioon tai vettä huonosti johtavaan maaperään. Ohjeistuksessa mainitaan riittävän tiiviiksi kerroksiksi mm. yli 3 m paksut savi ja/tai silttikerrostumat (D50 = <0,002 mm). Pohjavesialueiden luokat kertovat alueen vedenkäytöstä ja suojelutarpeesta. Pohjavesialueiden luokista ja rajoista ei tehdä valituskelpoista päätöstä. Pohjavesialueiden rajauksella ja luokituksella ei ole laissa itsenäisiä oikeusvaatimuksia, vaan vaikutukset tulevat aina kuten ympäristösuojelulain kautta. Vaikka pohjavesialueiden rajauksella ei ole välittömiä oikeusvaatimuksia, palvelevat ne välillisesti ympäristöä koskevaa lainsäädäntöä. PIRKANMAAN ELINKEINO, LIIKENNE JA YMPÄRISTÖKESKUS 0295 036 000 Kirjaamo www.elykeskus.fi PL 297, 33101 Tampere Ytunnus 22969621 kirjaamo.pirkanmaa@elykeskus.fi
Selvitys 2 (9) Taulukko 1. Yhteenveto Kangasalan pohjavesialueiden muutoksista. Pohjavesialue Rajausmuutos Vanha luokka Uusi luokka Lintusyrjä I 1 Riku I 1 Vehoniemenharju I 1 Kirkkoharju II 2 Kirkkoharju A Kirkkoharju B Kirkkoharju C Keisarinharju Kyllä, Kirkkoharju A, B ja C sekä Keisarinharju yhdistetään poistettu II II poistettu Vuortenharju II 2 2 KirkkoharjuKeisarinharju Lisätietoa pohjavesialueiden rajaamisesta ja luokituksesta: www.ymparisto.fi > Vesi > Vesiensuojelu > Pohjaveden suojelu > Pohjavesialueet > (valitse) Pirkanmaan ELYkeskus Pohjavesialueet opas määrittämiseen, luokitukseen ja suojelusuunnitelmien laadintaan. Luonnos 13.6.2018. Britschgi, Rintala ja Puharinen. Laki vesien ja merenhoidon järjestämisestä 2a luku Valtioneuvoston asetus vesienhoidon järjestämisestä 2a luku
Selvitys 3 (9) Pohjavesialue Lintusyrjä 0428901 1luokka Lintusyrjän pohjavesialue kuuluu 1luokkaan, koska alueella on Lintusyrjän vedenottamo. Vedenotto on noin 114 m 3 /d. Pohjavesialue rajautuu kallioiseen moreenimaastoon ja soihin. Alue on osa pohjoiseteläsuuntaista harjujaksoa. Pohjois ja keskiosat ovat selännemäiset, eteläosa on tasoittunut. Eteläosassa ja liepeillä materiaali on hiekkaa ja hienoa hiekkaa. Ydinalueella aines on karkeaa hiekkaa ja soraa. Etelä ja kaakkoisosissa ainesta on ohuehkosti ja keski ja länsiosissa noin 10 metriä. Pohjatasona on kallio. Muodostuman pinnalla on kivinen rantakerrostuma. Luonteeltaan alue on etelä ja itäpuolelta synkliininen. Tältä osin alue rajoittuu kallioselänteeseen, jonka valumisvedet lisännevät alueen antoisuutta. Luoteisosaltaan alue on antikliininen. Kalliokynnykset rajoittavat alueen hydraulista yhtenäisyyttä. Pohjaveden päävirtaussuunta on pohjoiseen. Pohjavesi on lähes raudatonta ja mangaanitonta pehmeää pohjavettä ja täyttää lievää happamuutta lukuun ottamatta STM:n talousvedelle asettamat laatuvaatimukset ja laatutavoitteet. Alueen laskennallinen antoisuus sadannan perusteella on 240 m 3 /d. Vuonna 2017 Lintusyrjän ottamosta otettiin vettä 114 m 3 /d ja vuonna 2016 165 m 3 /d.
Selvitys 4 (9) Pohjavesialue Riku 0421102 1luokka Rikun pohjavesialue kuuluu 1luokkaan, koska alueella Rikun vedenottamo. Pohjavesialue rajautuu Vesijärveen ja kallioihin. Alue on Kangasalan Ylöjärven saumamuodostumaan liittyvä pohjoiseteläsuuntainen harju, jonka ydinosan leveys vaihtelee 60 180 metrin välillä. Harjun itäreuna on varsin jyrkkä. Aines on hyvin pyöristynyttä ja hyvin vettäläpäisevää hiekkaa ja soraa. Pinnalla aines on hiekkavaltaista, mutta syvemmällä soravaltaista. Muodostuman eteläosaa peittää n. 34 metrin savinen kerros. Alla on karkeaa lajittunutta ainesta aina 20 metriin asti. Luoteisosa muodostumasta rajoittuu moreenikalliomaastoon. Alue lienee tältä osin synkliininen. Muodostuma on hydraulisessa yhteydessä Vesijärveen. Harjun eteläosa muodostaa kannaksen, joka erottaa Likolammen Vesijärvestä. Likolammen puoleisella osalla tiiviit kerrokset estävät yhteyden järveen. Pohjaveden päävirtaussuunta on harjun pitkittäissuunnassa etelään kohti ottamoa. Kokonaiskuva harjusta vedensaannin kannalta on tyydyttävä. Luoteisosan moreenikalliokumpareet sekä etenkin Vesijärvestä suotautuva vesi lisää muodostuman antoisuutta selvästi. Rikun vedenottamolla on havaittu noin 50 % pintavesiosuuksia ja ottamon eteläpuoleisessa harjunosassa jopa noin 80 %. Alue sijaitsee kiisupitoisella liuskealueella, joka saattaa vaikuttaa muodostumasta saatavan veden laatuun. Alueen laskennallinen antoisuus sadannan perusteella on 150 m 3 /d. Vuonna 2017 Rikun vedenottamosta otettiin vettä 3541 m 3 /d ja vuonna 2016 3356 m 3 /d.
Selvitys 5 (9) Pohjavesialue Vehoniemenharju 0421104 1luokka Pohjavesialue kuuluu 1luokkaan, koska alueella sijaitsee Raikun vedenottamo, josta otetaan vettä noin 2100 2400 m 3 /d. Alueella sijaitsee myös Vehoniemenkylän vesiosuuskunnan kaivo. Pohjavesialue rajautuu pohjoisosastaan Längelmäveteen ja Roineeseen. Pohjavesialueen lounaispuolella on hienoaineskerrostumia ja koillispuolella kalliopaljastumia. Vehoniemenharjun ja IsokangasSyrjänharjun pohjavesialueen raja kulkee kalliokynnyksellä, joka jakaa pohjaveden virtausta. Vehoniemenharju on osa luodekaakkosuuntaista Pälkäneeltä Ylöjärvelle ulottuvaa yhtenäistä saumamuodostumaa. Harju on etenkin luoteisosaltaan jyrkkäpiirteinen selänne, joka kohoaa noin 50 m ympäröivien vesistöjen yläpuolelle. Kaakkoisosassa muodostuma on laajempi ja topografialtaan vaihteleva. Muodostuman luoteisosalla aines on hyvin vettä johtavaa hiekkaa ja soraa. Kaakkoisosassa karkeimmat hyvin vettä johtavat kerrokset ovat muodostuman keskiosassa ja länsilaidalla. Maakerrosten kokonaispaksuus on enimmillään 50 80 metriä. Kallion pinta nousee Naistenlinna Umpiperän alueella sekä Kangasalan ja Pälkäneen rajan tienoilla selvästi pohjaveden pinnan yläpuolelle. Muodostuman kaakkoisosa rajoittuu koillisessa kallio ja moreenialueisiin. Pohjavesialue jakautuu kahteen selkeään virtauskuvaltaan erilaiseen osaan. Umpiperän kohdalla oleva kallioperän vedenjakaja erottaa toisistaan luoteisosan, joka päättyy Kaivannon kanavaan ja kaakkoisosan, joka rajoittuu Pälkäneen Isokankaaseen. Luoteisosalla pohjavesi virtaa jakajaalueelta muodostuman suuntaisesti luoteeseen ja purkautuu Roineeseen. Roineen ja Längelmäveden pinnanvaihtelut vaikuttavat pohjaveden korkeuteen n. 3,5 km:n päähän Kaivannon kanavasta. Raikun vedenotosta ja Roineen vedenpinnan korkeusvaihteluista johtuen ottamolla on havaittu pintavesivaikutusta. Kaakkoisosalla pohjavesi virtaa pääasiassa muodostuman poikki koillisesta lounaaseen ja purkautuu harjun länsipuolella oleviin ojiin, pieniin lähteisiin ja mahdollisesti jonkin verran järveen. Vehoniemenkylän kohdalla muodostumassa esiintyy orsivettä, jota käytetään talousvetenä. Alueen laskennallinen antoisuus sadannan perusteella on 2700 m 3 /d. Vuonna 2017 Raikun vedenottamosta otettiin vettä 2470 m 3 /d ja vuonna 2016 2370 m 3 /d. Alueella on myös vireillä TAVASE:n tekopohjavesihanke.
Selvitys 6 (9) Pohjavesialue Kirkkoharju 0428902 2luokka Alue kuuluu 2luokkaan. Alueella sijaitsee Vehkajärven vedenottokaivo, mutta kaivosta otetaan vettä 45 m 3 /d ja noin 30 henkilön tarpeisiin. Alue rajautuu pohjoispäästä Tommanlahteen ja etelässä Vehkajärveen. Muutoin pohjavesialuetta ympäröi hienoaines ja moreenikerrostumat. Alue on luodekaakkosuuntainen harju, joka on topografialtaan jyrkkä ja selväpiirteinen. Alue muodostuu kahdesta peräkkäisestä selänteestä. Lajittunut aines koostuu pääosin hiekasta ja ydinosa sorasta. Liepeillä aines on hienoa hiekkaa ja silttiä. Tutkimusten mukaan muodostumassa on moreenivälikerroksia. Pohjatasona on moreeni. Lajittuneen aineksen kerrospaksuudet ovat paikoin todettu olevan yli 15 metriä. Muodostumassa on rautasakan värjäämiä kerroksia. Harjun kaakkoispää on hydraulisessa yhteydessä Vehkajärveen, jossa harju jatkuu ohuena selänteenä. Luonteeltaan alue on pääosin antikliininen. Alustavissa tutkimuksissa todettiin veden sisältävän paikoin rautaa ja ammoniumia. Samoin nitraattipitoisuus saattaa aiheuttaa ongelmia. Alueen laskennallinen antoisuus sadannan perusteella on 250 m 3 /d. Alueella on Vehkajärven vedenottamon kaivo, josta on arvioitu otettavan vettä noin 45 m 3 /d.
Selvitys 7 (9) Pohjavesialue KirkkoharjuKeisarinharju 0421101 2luokka KirkkoharjuKeisarinharjun pohjavesialue kuuluu 2luokkaan, koska alueella ei ole vedenottoa. Rajausmuutos perustuu vuonna 2017 tehtyihin kairauksiin ja pohjaveden pintojen mittauksiin, maaperäkartan tietoihin sekä alueella tehtyihin vanhempiin tutkimuksiin: Keisarinharjun pohjavesitutkimukseen 1994, Keisarinharjun pohjavesiselvitykseen 1993 sekä Huutijärven pohjavesitutkimukseen 1990. Rajausmuutoksen jälkeen pohjavesialue kattaa lännestä lukien Kirkkoharju C ja B vedenhankintaan varten soveltuvat pohjavesialueet sekä Kirkkoharju A:n ja Keisarinharjun, jotka poistettiin pohjavesiluokituksesta vuonna 2003, koska niillä ei nähty vedenhankinnallista merkitystä. Nämä kaikki neljä aluetta yhdistetään, koska tutkimusten perusteella pohjavedellä on virtausyhteys aina Kirkkoharjulta Kaivannon kanavaan saakka. Osa pohjavedestä purkautuu Kuohunlahteen ja Vääksynjokeen ja osa kulkeutuu Kaivantoon saakka. Sen lisäksi hyvin vettä johtavat kerrokset jatkuvat yhtenäisinä koko harjun matkalla. Tutkimuksissa ei ole löytynyt kalliokynnyksiä, jotka estäisivät pohjaveden virtauksen. Keisarinharjulla on aiemmin sijainnut vedenottamo, joten alue soveltuu vedenhankintaa. Pohjavesialueet rajataan geologisina kokonaisuuksina hydrogeologisen tiedon perusteella, joten esimerkiksi vedenlaatu tai vedenhankinnan tarve ei vaikuta rajausperusteisiin. Pohjavesialue on osa saumamuodostumaa, joka kulkee Ylöjärveltä kohtalaisen yhtenäisenä aina Pälkäneelle asti. Kangasalan keskustan luoteispuolella olevalla osalla muodostuma on runsaan kilometrin levyinen. Muodostuma jakautuu kahteen haaraan, joista eteläinen jatkuu Tampereen suuntaan ja toinen pohjoiseen Kangasalan asemaa kohti kaventuen samalla olemattomiin. Haarautuman kohdalla on syvien suppien jono. Pikonkankaan ja Mäntyveräjän alueella muodostuma on kapea ja korkea harjuselänne. Kuohunlahden kohdalla harju on matalampi ja sen kohdalla saumamuodostumaan yhtyy pohjoisesta Vesijärven itärantaa kulkeva harjujakso. Kuohunharju on kapeahko erittäin jyrkkärinteinen harjuselänne. Selänteen leveys on enimmillään 200 metriä. Huutijärven alueella harjun topografia on matalampi. Keisarinharju on jyrkkärinteinen pohjoiseteläsuuntainen harju. Molemmat rinteet nousevat parin sadan metrin matkalla 40 50 m ympäröivien Vesijärven ja Roineen pintaa korkeammalle. Harjun ydinosan leveys vaihtelee 60 180 metrin välillä. Koko harjun matkalta aines on hiekkavaltaista ja harjuselänteiden kohdalla seassa on myös soraisia ja kivisiä kerrostumia. Pinnalla on rantavaiheessa huuhtoutunutta hiekkaa. Huutijärven alueella maaperä on pääosin hiekkaa ja silttiä, karkeampia sorakerrostumia on Kangasalantien ja Orivedentien liittymässä. Kivisiä moreenimaisia kerroksia on vanhan Sarsanvirran alueella. Keisarinharjun pohjoisosan alueella reunoilla on vettä heikommin johtavia hieta ja silttikerrostumia. Eteläosassa hyvin vettä johtava aines rajoittuu suoraan Roineeseen. Maapeite on Kirkkoharjulla keskimäärin yli 20 m ja paksuimmillaan 90 m. Painovoimamittauksessa Kirkkoharjun alla on havaittu mahdollinen harjun suuntainen kallioselänne, joka voi jakaa pohjavesialueen virtauksia. Kairauksista sel
Selvitys 8 (9) visi, että Isolukon eteläpuolella kallionpinta nousee pohjaveden pinnan yläpuolelle. Ruhjelaakso ulottuu Vatialasta aina Kirkkojärven kohdalle. Tämän lounaispuolella on toinen ruhjelaakso, joka ulottuu Suoraman alaasteen länsipuolelta kohti keskustaa. Pikonkankaalla maapeitteen paksuus on paikoin jopa 90 metriä. Ukkijärven kohdalla muodostumassa on pohjaveden yläpuolella yli 10 metrin paksuinen hiekka ja sorakerrostuma. Ukkijärven eteläpuolella sijaitsee mahdollisesti alueen syvin pohjavesiallas, missä kalliopinta olisi alimmillaan vain +40 mmpy tasolla. Kuohunharjussa maapeitteen paksuus on ainakin 60 metriä. Huutijärvellä varikon alueella maapeitteen paksuus on 35 metriä ja Keisarinharjussa 45 metriä. Pohjaveden päävirtaussuunta on koko pohjavesialueen matkalta luoteesta kaakkoon. Lentolan alueella olevan kalliokohoumien länsipuolelta pohjavesi virtaa länteen päin. Pohjavesi saattaa virrata aina Lentolasta asti Kuohunlahdelle saakka ruhjelaaksoa pitkin. Kuohunlahteen purkautuu pohjavettä ja osa jatkaa Kuohunharjun suuntaan. Osa pohjavedestä purkautuu osittain Pohtiojärvestä Vääksynjokeen ja osittain se kulkeutuu kohti Keisarinharjua purkautuen loppujen lopuksi Kaivannon kanavaan. Pohjavedenpinta on muodostumassa ympäröivää maanpintaa alempana. Muodostuman synkliinisyys, Kirkkoharjun suppakuopat, Ukkijärvestä ja Vesijärvestä tapahtuva rantaimeytyminen lisäävät alueen antoisuutta. Harju on hydraulisessa yhteydessä Roineeseen. Ajoittain pohjavedenpinta on kuitenkin Roineen vedenpintaa alempana. Rajausmuutoksen jälkeen pohjavesialueen antoisuus sadannan perusteella on 3800 m 3 /d. Kuohunlahteen purkautuu pohjavettä rannan ja järven pohjan lähteiden kautta. Purkautuva pohjavesi ei kuitenkaan ylläpidä suoraan pohjavedestä riippuvaista merkittävää ä, jonka vuoksi aluetta ei luokitella Eluokkaan. Ei vedenottoa. Alueella olleet vedenottamot on poistettu käytöstä. Kairaustulokset 2017, Keisarinharjun pohjavesitutkimus 1994, Keisarinharjun pohjavesiselvitys 1993, Huutijärven alustava pohjavesitutkimus 1990.
Selvitys 9 (9) Pohjavesialue Vuortenharju 0428907 2luokka Vuortenharjun pohjavesialue kuuluu 2luokkaan, koska alueelta ei oteta talousvettä yli 10 m 3 /d tai yli 50 henkilön tarpeisiin.. Pohjavesialue rajautuu etelässä hienoaineskerrostumiin, lännessä turvekerrostumiin ja muutoin moreeniin. Pohjavesialue on harjudeltakompleksi. Eteläisessä deltalaajentumassa aines on pääasiassa kohtalaisesti pyöristynyttä ja lajittunutta hiekkaa ja soraa, jonka joukossa on lohkareita. Karkeamman aineksen yhteydessä esiintyy myös silttikerroksia. Eteläosan distaalireunalla esiintyy hienoa hiekkaa ja silttiä, jonka päällä muodostuman kaakkoisreunalla on soraa. Deltan proksimaaliosa ja harjun eteläosa on kumpuilevaa. Aines on hiekkaa ja soraa. Harjun pohjoisosa on matalatopografinen ja aines on huonosti lajittunutta ja pyöristynyttä kivistä ja lohkareista hiekkaa ja soraa, pääasiassa hiekkaa. Muodostuman aines on paikoin rautasakan värjäämää. Pohjatasona on moreeni. Pohjavedessä on paljon rautaa, myös mangaani ja orgaanisen aineksen määrät vedessä ovat paikoin kohonneet. Alueella olevilla lähteillä ei ole merkitystä vedenhankinnan kannalta. Alueen laskennallinen antoisuus sadannan perusteella on 870 m 3 /d. LIITTEET Karttaaineisto kaikkien pohjavesialueiden osalta, josta käy ilmi alueen rajaus ja, jos kyse on muutoksesta, eroavaisuus aikaisempaan rajaukseen punaisella rajauksella. Kairaustulokset 2017 Keisarinharjun pohjavesitutkimus 1994 Keisarinharjun pohjavesiselvitys 1993 Huutijärven alustava pohjavesitutkimus 1990