Kokonais-IS-arkkitehtuuri korkeakouluissa Tietohallinnon näkökulma FT, tietohallintopäällikkö Seinäjoen ammattikorkeakoulu Jaakko.Riihimaa@seamk.fi GSM 040-8304104
Kokonaisarkkitehtuurimalli: yleishavaintoja Kokonaisarkkitehtuuri on uusi toiminta- ja ajatusmalli Tarkkaa soveltamisohjetta ei ole ja tarvitaan esikuvia ja pilotointia rohkaisemaan ja näyttämään suuntaa Motivoimiseksi tarvitaan projekteihin konkreettisia edistysaskeleita Kehitys on nykyisin järjestelmäohjautunutta Osaaminen ei riitä kokonaisnäkemyksiin Mielikuvat perinteisiä: atk-järjestelmä hoitaa asian Aikaresurssi: asioita ei ehditä miettiä kunnolla SeAMK case Projektihallinto -määrittely Esim. ProAMK-hankkeessa kaikkein avoimimmaksi jäänyt osio Ei best practise ratkaisu, vaan käytännön esimerkki
Kokonaisarkkitehtuuri -määritelmä Useita nimiä Kokonaisarkkitehtuuri, Enterprise Architecture, yritysarkkitehtuuri, EA, KA Organisaation rakenneosia ja näiden suhteita kuvaava kokonaisuus Sen avulla voidaan mallintaa organisaation nyky- tai tavoitetila tarkasteltaessa yrityksen ICT-strategiaa liiketoimintastrategiaan nähden. Lähde: VM:Kokonaisarkkitehtuurimallit. Valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurin tutkimusprojekti. Tutkimukset ja selvitykset 3/2007
Kokonaisarkkitehtuurimalli: yleishavaintoja Erilaisia kehikoita, tässä perusjako neljään tasoon (Liike)toiminta-arkkitehtuuri: palvelut ja prosessit Tietoarkkitehtuuri: käsitteet, tiedot, tietojen rakenteet (Tieto)Järjestelmäarkkitehtuuri: tietojärjestelmät ja niiden suhteet Teknologia-arkkitehtuuri: teknologiaratkaisut
Toiminta-arkkitehtuuri: palvelut ja prosessit Prosessit ja niiden tuntemus osana laatutyötä Laatutyön ja prosessien kytkentä, joka ei ole tullut esiin Ohjaavat mittarit oltava johdettavissa prosessista ja sen tietojärjestelmistä Prosessin omistajien on löydyttävä substanssialueilta: Tuska, kun määritellään mitä oikeastaan tehdään ja miten Vaatimuksena ymmärtää tietojärjestelmien mahdollisuudet ja rajoitukset Osaamiskuilun umpeen kurominen Esim. Bruno Lanvin: Raja liiketoiminnan ja tietohallinnon parissa työskentelevien välillä hämärtyy: liiketoimintaosaaminen edellyttää jatkuvasti parempaa tekniikan tuntemusta ja tietohallinnon osaajilta vaaditaan kaupallista ajattelutapaa.
Tieto-arkkitehtuuri: käsitteet, tiedot, tietojen rakenteet Tiedot kietoutuvat yhä monimutkaisemmin toisiinsa Masterdata; perusrekisterit, joihin viitataan kaikista järjestelmistä Projekteissa esim. henkilöstö, opiskelijat, asiakkaat Päällekkäiset perusrekisterit = monimutkaisuus ja sirpaleisuus, mahdoton ylläpitää, kustannukset kasvavat Käsitetyö tulee yhä tärkeämmäksi kivijalaksi ja keskustelun pohjaksi Esim. Osaamisen hallinta => skaala esittelyt webbisivuilla vs. monivuotinen, systemaattinen tiedon keruu- ja talletushanke Metadata; Tieto tiedosta, tiedon kuvailu Tarvitaan, koska tiedon talletuksen ja etsinnän käytännöt muuttuvat. Edellyttää myös käsitteiden yhdenmukaisuutta Esim. projektien dokumentinhallinta
Tietojärjestelmäarkkitehtuuri: tietojärjestelmien väliset suhteet Tietojärjestelmät yleensä funktionaalisia, kuitenkin niiden tiedot kietoutuvat toisiinsa yli sovellusten rajojen Vastuutaho/-organisaatio alkaa aina toteuttaa tehtäväänsä: ne ovat funktionaalisia joko tehtävänsä (esim. kirjanpito) ja/tai toiminnallisuutensa (toimintaprosessi) näkökulmasta => ilman kokonaisnäkemystä tietojärjestelmät sirpaloituvat Esim. Frank Buytendijk: Excel-suo Olisi hyvä, jos käyttäjän ei tarvitsisi nähdä yksittäisiä tietojärjestelmiä ja niiden erilaisia käyttöliittymiä Ohjelmistojen käyttötavat ovat muutoksessa Esim. MS Office, MS Sharepoint, MS Project, MS CRM Ohjelmistotoimittajien business-logiikka muuttuu myös
Teknologia-arkkitehtuuri: teknologiaratkaisut Suunta kohti sovellusten avoimia rajapintoja = teknologinen lähtökohta (vrt. Internetin käytön yleistyminen) Ohjelmistotalojen ansaintalogiikka? Tieto kapseloitunut yhä nykyisin sovellusten sisään Esim. talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmä Rajapintojen avaaminen on hidasta ja kallista Kuka omistaakaan tällöin tiedon? Mitkä ovat tällaisen arkkitehtuuriin vaihtoehdot? Verkostoitunut käyttö edellyttää myös yhä sujuvampaa infrastruktuuria Esim. käyttö tietoverkkojen välityksellä
Käyttöönottokoulu, tavoitteet SeAMK:ssa Tietohallinnon organisointi Vastuumatriisiajattelun kehittäminen Kokonaiskuvan rakentaminen tietojärjestelmistä Näkyväksi tekeminen, vastuujaon selkeyttäminen Prosessit/tietojoukot/järjestelmät Lisäykset/muutokset/poistot mihin kaikkeen vaikuttaa Käyttäjien ja substanssihenkilöiden vastuun lisääminen Keskustelu muun liiketoimintajohdon kanssa OpM:n asettamaan Raketti-haasteeseen vastaaminen 12.12.2008