Länsi-Suomen Puuverkon toiminnan painopisteet 2012-2014 Taustaksi Länsi-Suomen Puuverkko on valtakunnalliseen PuuSuomi -verkostoon kuuluva puutuoteja puurakentamisalan kehittäjien yhteistyöfoorumi. Puuverkko on aloittanut toimintansa vuonna 1997 ja on todennäköisesti Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toiminut puutuotealan kehittäjäverkosto. Verkostoon kuuluvat tällä hetkellä Suomen metsäkeskuksen Etelä- ja Keski-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Lounais-Suomen alueyksiköt, Prizztech Oy, Metsäntutkimuslaitoksen Parkanon yksikkö, Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun Puu-Hubi hanke. Verkoston toimijat tekevät kukin itsenäisesti puutuotealaan liittyvää kehitystyötä toimialueensa ja taustavoimiensa lähtökohdista ja tavoitteista. Tämän perustoimintansa lisäksi verkoston osapuolet suunnittelevat ja tekevät yhteistyössä ylimaakunnallista ja valtakunnallista alan kehittämistoimintaa, vaihtavat kokemuksia ja oppivat toisiltaan hyväksi havaittuja käytäntöjä. Verkoston yhteistyössä toteuttamat toimenpiteet perustuvat pääasiassa kansallisesti päätettyjen Metsäalan strategisen ohjelman (MSO) ja Kansallisen metsäohjelman (KMO) tavoitteisiin. Verkoston toiminta tukee myös ministeri Häkämiehelle 21.5.2012 luovutetussa ns. kilpailukykyesityksessä esiin nostettuja puutuoteteollisuuden kansainvälistymisen, kasvun ja kilpailukyvyn edistämistavoitteita. Länsi-Suomen Puuverkon yhdessä tekemän toiminnan kohdistamiseksi ja jäntevöittämiseksi olemme laatineet verkostolle oman strategian ajanjaksolle syksystä 2012 vuoden 2014 loppuun. Valitut strategiset painopisteet ja niihin liittyvät toimenpiteet eivät kata verkoston kaikkea toimintaa. Tiettyjen painopistealueiden valitsemisen tarkoituksena on ollut sopia siitä, mihin yhteistä työpanosta ja resursseja erityisesti kohdennetaan. Tämä strategia on laadittu verkoston toimijoiden kokouksessa Seinäjoen Rytmikorjaamolla 23.8.2012. Seinäjoella 23.8.2012 Länsi-Suomen puuverkon toimijat
Länsi-Suomen puuverkon toiminnan linjaukset vuosille 2012-2014 LÄNSI-SUOMEN PUUVERKON VISIO Länsi-Suomen Puuverkko on alan toimijoiden tuntema yhteistyöfoorumi, joka suunnittelee ja toteuttaa toimenpiteitä puunkäytön lisäämiseksi ja kehittämiseksi. VERKOSTON TAVOITTEET JA PÄÄMÄÄRÄT 2012-2014 1. Verkoston toiminta tehdään tunnetuksi yrityksille, rahoittajille ja muille alan toimijoille 2. Verkosto laatii yhteisiä toimialan kehittämisesityksiä 3. Verkosto edistää puurakentamisen imagoa ja osaamista 4. Yritykset verkottuvat ja yritystenvälinen yhteistyö lisääntyy yli maakuntarajojen Länsi-Suomessa 5. Puutuotealan yritykset ja yritysverkostot kansainvälistyvät Verkoston vahvuudet VERKOSTON SISÄINEN ANALYYSI Henkilökemiat toimivat verkoston jäsenten välillä Taustatoimijat ja -yhtiöt ovat uskottavia maakunnallisia toimijoita Toimijoilla kokemusta ja näkemystä hankkeiden mahdollisuuksista ja yrityselämästä Pisin verkosto puualalla, katkeamaton historia ensimmäisestä PuuSuomiohjelmasta lähtien Laaja verkosto, tuo uskottavuutta ja uusia mahdollisuuksia Kevyt organisaatio Joustava ja nopea organisaatio Tehokkuus (kartoitukset, infot, Road Show.t) Hankeosaaminen Hankkeet maakunnallisia, hankesuunnitelmat tehty maakuntien ehdoilla
Heikkoudet Konkretian puute (hankerahoituksen rajoitteet) Hankkeiden resurssien käyttö verkoston toiminnassa, joutuu selittämään rahoittajille Hankkeet maakunnallisia, rajoittaa mm. kulkemista Resurssien niukkuus Palkanmaksajan ja LS -puuverkon tavoitteet voivat olla erilaisia Henkilöiden vaihtuvuus Haavoittuva organisaatio, läsnäolo riippuvainen maakuntien rahoituspäätöksistä Edustamme kaikki samaa osaamista, näemme maailman samojen silmälasien kautta Mahdollisuudet Paljon potentiaalia toteuttaa yhteisiä hankkeita Yritysverkostojen hyödyntäminen, tiedon ja sopivien kumppanien löytäminen verkoston kautta Toimijaverkostot, yleensä verkostojen hyödyntäminen Monipuoliset toimijat, vipuvoimaa jäsenten erilaisista verkostoista Kansainvälistymisessä (yritysrajapinta) onnistuminen Uhat Jatkuvuus, hankkeiden rahoitukset vaikuttavat jäsenten vaihtuvuuteen Rahoituksen epäjatkuvuus Taantuma, kaikki ylimääräinen supistuu VERKOSTON ULKOISEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI Poliittiset tekijät (+/-) + puurakentamisen ohjelmat, EU ohjelmat, hallitusohjelmat + puulle etsitään uutta käyttöä + yritystuet - aluepolitiikka on yritysten haalimista, nollasummapeliä - kuntapolitiikka, sijoitukset kehittämishankkeisiin vai johonkin muuhun Taloudelliset tekijät (+/-) + puuta on enemmän kuin käytetään + hankerahoitusta on tällä hetkellä - euro-kriisi - kuntatalous
- taantuma uhkaa - yritysten heikko tilanne, viime lama vielä painaa - toimialan yritysten katteet ovat pienet, yrityksille ei kerry varoja joita voitaisiin käyttää kehittämiseen - hankerahoituksen niukkuus uhkaa seuraavalla ohjelmakaudella - toimialan palkanmaksukyky Sosiaaliset / kulttuuriset (+/-) + omakotitaloasumisen arvostus, puunkäyttö pientaloissa - osaamista poistuu kentältä, yrityksistä - yritysten uudet työntekijät usein ammatinvaihtajia ja aikuisia - puutuotealan imago työpaikkana on heikko - alan koulutuksen imago on huono - puutuoteala tuo Suomeen halpatyövoimakulttuurin, palkat minimissä Tekniset (+/-) + Runko PES iso mahdollisuus + Puuinfon rakennekirjasto ja infosivut - jos yritykset eivät ota käyttöön Runko PES- järjestelmää - teknologian taso puutuotealalla on sama ympäri maailmaa, kilpailuetu saatava muualta Ekologiset (+/-) + puu on uusiutuva kotimainen raaka-aine + hiilinielu + puun kierrätettävyys + puu on paras ratkaisu asetettujen ilmastotavoitteiden saavuttamiseen Lainsäädäntö ja määräykset (+/-) + EU-direktiivit + lainsäädäntö ohjaa ekologisesti kestävien ratkaisujen hakemiseen + muutokset palomääräyksiin lisänneet puukerrostalorakentamista - uudet palomääräykset voivat vähentää puun käyttöä julkisivuissa tietyissä julkisissa kohteissa - hankerahoituksen mutkistuminen vaikeuttaa projektipäällikköjen toimintaa - kohtuuttomuuksiin menevät vaatimukset, hankebyrokratia menee nippelitasolle
STRATEGISET LINJAUKSET VERKOSTON TOIMINNALLE 2012-2014 1. Yhteisten esitysten tekeminen toimialan kehittämiseksi Panostamme siihen, että saamme toimialan kehittämisteemat maakuntien eri strategioihin ja ohjelmiin 2. Puurakentamisen imagon ja osaamisen tason nostaminen Vaikutamme rakennuttaja-asiakkaiden (julkiset ja yksityiset, kiinteistöyhtiöt ym.) hankintaosaamiseen 3. Puutuotealan yritysten ja yritysverkostojen kansainvälistäminen Vaikutamme siihen, että puutuotealan yritykset tietävät mitä ulkomaiset asiakkaat haluavat STRATEGIAN LÄHIAJAN TOIMEENPANO Panostamme siihen, että saamme toimialan kehittämisteemat maakuntien eri strategioihin ja ohjelmiin, toimenpiteet: 1. Varmistamme, että MSO:ssa on tuotu selkeästi esiin PuuSuomi toiminta ja sen rooli ohjelman toteutuksessa 2. Päätämme yhteiset teemat, jotka viedään ohjelmiin siten, että ne sieltä tunnistuvat 3. Kukin alue vie yhteisen näkemyksen tiedoksi alueensa ohjelmatyöpalavereissa/ ohjelmiin 4. Seuranta: Ohjelmatyön valmistumisen jälkeen todetaan miten teemat ohjelmissa näkyvät ja tehdään tarvittaessa ns. korjaavia toimenpiteitä Vaikutamme rakennuttaja-asiakkaiden (julkiset ja yksityiset, kiinteistöyhtiöt ym.) hankintaosaamiseen, toimenpiteet: 1. Verkoston yhteisen koulutusmateriaalin suunnittelu, kokoaminen ja käyttö + kokemusten vaihto 2. Järjestämme tilaisuuksia rakennuttaja-asiakkaille, jossa kerrotaan hankintaosaamisesta (ym. yht. materiaali) 3. Avataan L-S verkostolle yhteinen koulutusmateriaalisalkku Puuinfon sivuille elokuun loppuun mennessä.
Vaikutamme siihen, että puutuotealan yritykset tietävät mitä ulkomaiset asiakkaat haluavat, toimenpiteet: 1. Luodaan kontaktit maakunnallisiin Leader-ryhmiin ja ELARD toimintaan. Hankitaan ruohonjuuritason eurooppalaista infoa ja kv-kontakteja Leadertoiminnan kautta a. Selvitetään LEADER / ELARD yhteistyön hyödyntämismahdollisuudet (pienet ja mikroyritykset) b. Kerätään yhteinen porukka / porukkoja L-S alueen yrittäjistä, jotka ovat kiinnostuneita viennistä 2. Järjestetään yrityksille tutustumismatkoja ja tapaamisia paikanpäälle kohdemaahan. Rajataan lähtijöiden määrä, ei alueellista rajausta. 3. Suunnitellaan ja organisoidaan yhteisiä vienti-infotilaisuuksia ja koulutuksia. Suunnitellaan ja kootaan yhteinen tiedotus- /koulutusmateriaali Puuinfon sivuille L-S puuverkon materiaalisalkkuun 4. Aktivoidaan yrityksiä / yritysryhmiä, jotka voivat ottaa vientihaasteen vastaan 5. Toteutetaan verkoston yhteinen kv-matka 2013 aikana