ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 18/2014 1 Kaupunginhallitus AIKA 22.09.2014 kello 15:00-17:13 PAIKKA Kaupungintalo, kokoushuone 115 LUETTELO KÄSITELLYISTÄ ASIOISTA Otsikko Sivu 282 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 3 283 Pöytäkirjan tarkastus 4 284 Kaupunginvaltuuston päätösten täytäntöönpano, päätökset 5 kokouksesta 15.9.2014 285 Tontin 992-31-9908-1 myyminen Äänekosken Energia Oy:lle 6 286 Kiinteistön Koivuniemi 4:401 myyminen 7 287 Maanvuokrauspyyntö 9 288 Maanvuokrasopimuksen purkaminen 10 289 Etuosto-oikeuden käyttämättä jättäminen (heinä-elokuu 2014) 11 290 Lisämäärärahan myöntäminen vuoden 2014 talousarvioon koskien 13 käyttötaloutta 291 Lisämäärärahan myöntäminen vuoden 2014 talousarvioon koskien 15 investointeja 292 Kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja 18 riskienhallinnan perusteet 293 Lausunto Metsä Fibre Oy:n Äänekosken biotuotetehdashankkeesta 20 294 Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän toiminta- ja 34 taloussuunnitelma vuosille 2015-2017 295 Tilojen käyttö kaupungin kiinteistössä, osoitteessa Rautatienkatu 52 38 296 Ilmoitusasiat 39 297 Lautakuntien pöytäkirjat 40 298 Kaupunginjohtajan päätökset 41
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 18/2014 2 OSALLISTUJAT Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Kiiskinen Kari 15:00-17:13 puheenjohtaja Halttunen Jari 15:00-17:13 jäsen Kainu Keijo 15:00-17:13 jäsen Lindell Leila 15:00-17:13 2. varapuheenjohtaja Lunttila Tommi 15:00-17:13 1. varapuheenjohtaja Martins Sirpa 15:00-17:13 jäsen Närhi Merja 15:00-17:13 jäsen Piilonen Pentti 15:00-17:13 jäsen Tuominen Marke 15:00-17:13 jäsen MUU Tiusanen Matti 15:00-17:13 valtuuston puheenjohtaja Nyholm Rolf 15:00-17:13 valtuuston 1. varapuh.joht. Leppänen Pekka 15:00-17:13 valtuuston 2. varapuh.joht. Flink-Liimatainen Piia 15:02-17:13 valtuuston 3. varapuh.joht. Javanainen Hannu 15:00-17:13 kaupunginjohtaja poissa 296 Kinnunen Olli 15:00-17:13 kaavoituspäällikkö Kurkela Jouni 15:00-17:13 vs hallintojohtaja Tuononen Matti 15:00-17:13 talousjohtaja Rautjärvi Tommi 15:00-15:46 rakennuttajapäällikkö Latvala Jarmo 15:00-15:08 rakennuttaja Härtsiä Ville 15:09-15:46 opetus- ja kasvatusjohtaja Savolainen Auli 15:46-16:08 työllisyysasiamies ALLEKIRJOITUKSET Kari Kiiskinen Puheenjohtaja Jouni Kurkela Pöytäkirjanpitäjä KÄSITELLYT ASIAT 282-298 PÖYTÄKIRJAN 26.9.2014 TARKASTUS Tommi Lunttila Marke Tuominen PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ 29.9.2014 klo 9:00-12:00 Äänekosken kaupungin hallintopalvelut
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 18/2014 3 Kaupunginhallitus 282 22.09.2014 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen KH 282 KuntaL:n 58 :n 2 momentin mukaan muu toimielin kuin valtuusto on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Puheenjohtajan ehdotus: Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden. Päätös: Hyväksyttiin.
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 18/2014 4 Kaupunginhallitus 283 22.09.2014 Pöytäkirjan tarkastus KH 283 Kuntalain 62 :n mukaan toimielimen kokouksesta on pidettävä pöytäkirjaa. Kuntalain 63 :n mukaan pöytäkirja siihen liitettyine valitusosoituksineen pidetään tarkastamisen jälkeen yleisesti nähtävänä siten kuin siitä on ennakolta ilmoitettu. Puheenjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus valitsee kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja puheenjohtaja määrää pöytäkirjantarkastuksen tapahtuvaksi perjantaina 26. päivänä syyskuuta 2014 klo 15 mennessä ja tarkastetun pöytäkirjan pi dettäväksi yleisesti nähtävänä maanantaina 29. päivänä syyskuuta 2014 klo 9-12 Ää ne kosken kaupungintalolla. Valitaan pöytäkirjantarkastajiksi Tommi Lunttila ja Marke Tuominen. Päätös: Hyväksyttiin.
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 18/2014 5 Kaupunginhallitus 284 22.09.2014 Kaupunginvaltuuston päätösten täytäntöönpano, päätökset kokouksesta 15.9.2014 KH 284 Kuntalain 23 :n mukaan kunnanhallitus vastaa valtuuston pää tösten täytäntöönpanosta. Täytäntöönpanoon kuuluu olennaisena osana päätösten laillisuuden valvonta. Valvonta antaa mahdollisuuden kor ja ta laillisuusvirheet, jotka muuten voivat johtaa valituksiin. Kaupunginjohtajan ehdotus: Kuntalain 56 :n mukaan "Jos kunnanhallitus katsoo, että valtuuston päätös on syntynyt virheel li ses sä järjestyksessä taikka että valtuusto on ylittänyt toi mi valtan sa tai että päätös on muuten lainvastainen, kunnanhallituksen on jä tet tä vä päätös täytäntöön panematta. Asia on viipymättä saa tet tava valtuuston uudelleen käsiteltäväksi. Jos valtuusto pysyy päätöksessään, kunnanhallituksen on saa tet tava hallinto-oikeuden ratkaistavaksi, onko täytäntöönpanolle laillisia es tei tä. Hallinto-oikeus ei saa ratkaista asiaa ennen kuin valitusaika pää tök ses tä on kulunut." Kaupunginhallitus päättää todeta, että kaupunginvaltuuston 15.9.2014 tekemät päätökset ovat syntyneet laillisessa jär jes tyk sessä eikä valtuusto ole ylittänyt toimivaltaansa. Päätökset ovat muuten kin lakien ja asetusten mukaisia, joten ne voidaan panna täytäntöön. Päätös: Hyväksyttiin.
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 18/2014 6 Kaupunginhallitus 285 22.09.2014 Tontin 992-31-9908-1 myyminen Äänekosken Energia Oy:lle KH 285 Äänekosken kaupunki on vuokrannut tontin 992-31-9908-1 Ää nekos ken Energia Oy:lle 31.12.2014 päättyvällä vuokrasopimuksella. Tont ti sijaitsee Suolahdessa Pölkinkadulla, tontilla on lämpölaitos. Kaupunginjohtajan ehdotus: Äänekosken Energia Oy on ilmoittanut, että yhtiö haluaa ostaa tontin. Tontin pinta-ala on 1360 m2:ä ja vuonna 2014 vuokra on 881,31 euroa. Kaavamerkintä on ET eli yhdyskuntateknistä huoltoa pal ve levien rakennusten ja laitosten alue. Tontilla ei ole kaupunginvaltuuston vahvistamaa hinnoittelua, joten tontin arvo voi daan määritellä vuokrasta, jolloin arvoksi saadaan 17 626,20 euroa. (valmistelu tonttipäällikkö Petri Konttimäki, puh. 020 632 3345) Äänekosken kaupunki päättää myydä tontin 992-31-9908-1 Ää nekos ken Energia Oy:lle 17 626,20 euron kauppahintaan. Päätös: Hyväksyttiin. Liitteet Liite 1 Tontin 992-31-9908-1 myyminen Äänekosken Energia Oy:lle, kartta, kh 22.9.2014
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 18/2014 7 Kaupunginhallitus 198 09.06.2014 Kaupunginhallitus 286 22.09.2014 Kiinteistön Koivuniemi 4:401 myyminen 472/02.06.00/2014 KH 09.06.2014 198 Kaupunginvaltuusto päätti 28.5.2012 osana talouden vakauttamista myydä Halkoniemen kesämökin Konginkankaalta kesän 2012 jälkeen. Kesämökki annettiin myytäväksi SKV-Kiinteistövälitys Oy:lle kesällä 2013. Välittäjän hinta-arvio oli 130-140 000 euroa. Välityksestä pyydettiin arviot 3 välittäjältä, saadut arviot olivat 105-140 000 euroa. Talousjohtajan ehdotus: Kiinteistöllä on rantasauna/tupa, aitta ja varasto. Kiinteistön pinta-ala 0.71 ha ja kaupunginhallitus on myöntänyt poikkeamisen rantayleiskaavasta omakotitalon rakentamiseen. Kiinteistöllä on sähköliittymä sekä viemärilliittymä. Kaupunki lunastaa tontille vesiliittymän Äänekosken Energia Oy:ltä (putki on kaivettu jo tontille). Kiinteistöstä on tarjottu 101 000 euroa. Kauppakirjaluonnos liitteenä. (valmistelu tonttipäällikkö, puh. 020 632 3345) Kaupunginhallitus hyväksyy kauppakirjan. Päätös: Hyväksyttiin. Kyllikki Lång poistui kokouksesta esteellisenä tämän asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. KH 286 Kiinteistöstä aiemman tarjouksen jättäneet ovat peruneet tarjouksensa. Kaupunginjohtajan ehdotus: Kiinteistö on ollut uudelleen myynnissä ja siitä on saatu 100 000 euron tarjous. (valmistelu tonttipäällikkö Petri Konttimäki, puh. 020 632 3345) Kaupunginhallitus hyväksyy kauppakirjan.
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 18/2014 8 Kaupunginhallitus 198 09.06.2014 Kaupunginhallitus 286 22.09.2014 Päätös: Hyväksyttiin. Liitteet Liite 2 Kiinteistön Koivuniemi 4 : 401 kauppakirja, kh 22.9.2014
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 18/2014 9 Kaupunginhallitus 287 22.09.2014 Maanvuokrauspyyntö 165/10.03.03/2014 KH 287 Krado Oy on lähestynyt Äänekosken kaupunkia maan vuok raus pyynnöl lä koskien Suolahden vesitornin ympäristöä. Kaupunginjohtajan ehdotus: Krado Oy haluaisi rakentaa vesitornin viereen noin 40-metrisen radio mas ton, josta se vuokraisi antennitilaa teleoperaattoreille. Ajatus oli si, että antennit ja telelaitteet siirtyisivät pois vesitornista heidän omis ta maan sa mastoon. Suolahden vesitornin omistaa Äänekosken Energia Oy. Äänekosken kau pun ki on keskustellut asiasta myös vesihuollon lii ke toi min ta päälli kön kanssa ja tällä hetkellä ei ole näköpiirissä seikkoja, joiden vuok si teleoperaattoreiden ym. antennit eivät voisi olla edelleen vesi tor nin katolla. Vesitornin juurella on lisäksi teleoperaatorille vuokrat tu alue laitetilaa varten. (valmistelu tonttipäällikkö Petri Konttimäki, puh. 020 632 3345) Äänekosken kaupunki ei vuokraa Krado Oy:lle hakemuksen mukaista vuokra-aluetta. Päätös: Hyväksyttiin. Liitteet Liite 3 Krado Oy:n maanvuokrauspyyntö koskien Kylänmäen vesitornin vuokraamista
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 18/2014 10 Kaupunginhallitus 288 22.09.2014 Maanvuokrasopimuksen purkaminen KH 288 Äänekosken kaupunki on vuokrannut 31.10.2002 allekirjoitetulla vuok ra so pi muk sel la Metsä Fibre Oy:ltä (aik. M-real Oyj) 1,9 ha:n suu rui set alueet lietteen kompostointia varten. Vuoka-aika on ollut 1.1.2003-31.12.2010 jatkuen sen jälkeen vuoden kerrallaan, ellei jom pi kum pi osapuoli sano sopimusta irti vuotta ennen vuokra-ajan päät ty mis tä. Osa alueesta on ollut vuokralla 28.8.1997 alkaen. Kaupunginjohtajan ehdotus: Vuokra-alue sijaitsee Äänekosken Energia Oy:n jä te ve si puh dis tamon vieressä. Aluetta ei ole viime vuosina käytetty lietteen kom postoin tiin. Metsä Fibre Oy tarvitsee vuokrattua aluetta omaan toimintaansa 1.1.2015 alkaen. Metsä Fibre ehdottaa, että vuokrasopimuksen ehdois ta poiketen vuokrasopimus sovitaan päättymään 31.12.2014. Kompostikenttä on rakennettu valtion jätehuoltotyönä ja kus tan nuksia on ollut maksamassa aikanaan myös Suolahden kaupunki. Kentän rakenteisiin on betonoitu Suolahdessa sijainneen kyllästämön saas tu nei ta pihamaita. Voimassa olevan vuokrasopimuksen mukaan: "Vuokralainen vastaa kai kis ta vuokra-alueen käytöstä mahdollisesti aiheutuvista tai ai heutu neis ta ympäristöhaitoista johtuvista vastuista, velvoitteista ja korvauk sis ta vuokraisen hallinta-ajalta. Tämä vastuu säilyy vuok ra laisel la myös vuokrasopimuksen päättymisen jälkeen." (valmistelu tonttipäällikkö Petri Konttimäki, puh. 020 632 3345) Äänekosken kaupunki hyväksyy vuokrasopimuksen purkamisen päättyen 31.12.2014. Päätös: Hyväksyttiin. Liitteet Liite 4 Maanvuokrasopimuksen purkaminen, Metsä-Fibre Oy, kh 22.9.2014
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 18/2014 11 Kaupunginhallitus 289 22.09.2014 Etuosto-oikeuden käyttämättä jättäminen (heinä-elokuu 2014) KH 289 1. Kaarina ja Pentti Leppänen ovat myyneet Arjo Röntyselle määräalan Pyyrinlahden kylässä sijaitsevasta Kautto -nimisestä tilasta RN:o 992-460-2-181 (määräalan pinta-ala 1 ha). Rakentamattoman kohteen aiottu käyttötarkoitus on maa- ja metsätalous sekä asuinrakennuspaikka. 2. Vesa Isoaho on myynyt Rangunkorven yhteismetsän osakaskunnalle L. Äänekosken kylässä sijaitsevan Taipale -nimisen tilan RN:o 992-402-11-43 (pinta-ala 100,16 ha). Rakentamattoman kohteen aiottu käyttötarkoitus on maa- ja metsätalous. 3. Eeva Nieminen on myynyt Esko Hakkaraiselle Raikkouksen kylässä sijaitsevan Vehmaala -nimisen tilan RN:o 992-461-5-292 (pinta-ala 2,666 ha). Rakentamattoman kohteen aiottu käyttötarkoitus on maa- ja metsätalous. 4. Mirja Weckman on myynyt Marko ja Veera Kanalalle määräalan Raikkouksen kylässä sijaitsevasta Salkomäki -nimisestä tilasta RN:o 992-461-7-71 (määräalan pinta-ala 1,4 ha). Rakennetun kohteen aiottu käyttötarkoitus on lomarakennuspaikka. 5. Seppo Saari on myynyt Matti Korhoselle Kalaniemen kylässä sijaitsevan Eräniemi -nimisen tilan RN:o 992-458-8-44 (pinta-ala 6 ha). Rakennetun kohteen aiottu käyttötarkoitus on maa- ja metsätalous sekä lomarakennuspaikka. 6. Tiina Nieminen on myynyt Tiina Aatsalolle ja Tommi Leppäaholle Paadentaipaleen kylässä sijaitsevan Niemelänaho -nimisen tilan RN:o 992-403-1-472 (pinta-ala 2 ha). Rakennetun kohteen aiottu käyttötarkoitus on asuinrakennuspaikka. 7. Marjo ja Jarmo Parantainen ovat myyneet Jouni Moisiolle Kalaniemen kylässä sijaitsevan Vaarinsaari -nimisen tilan RN:o 992-458-5-115 (pinta-ala 0,746 ha). Rakennetun kohteen aiottu käyttötarkoitus on lomarakennuspaikka. 8. Leo Mäenpää on myynyt Ismo ja Sari Suvannolle Sumiaisten kylässä sijaitsevan Euroranta -nimisen tilan RN:o 992-462-6-84 (pinta-ala 0,7230 ha). Rakentamattoman kohteen aiottu käyttötarkoitus on lomarakennuspaikka. 9. Raija Lehtonen ja Merja Hytönen ovat myyneet Ville Varikselle Sumiaisten kylässä sijaitsevat Anjala- ja Lisä-Laurila -nimiset tilat RN:ot 992-462-1-195 (pinta-ala 0,9719 ha) ja 992-462-1-83 (pinta-ala 0,9717 ha). Rakentamattomien kohteiden aiottu käyttötarkoitus on maa- ja metsätalous.
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 18/2014 12 Kaupunginhallitus 289 22.09.2014 Kaupunginjohtajan ehdotus: (valmistelu kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen, puh. 020 632 2035 ja kaavasuunnittelija Henriikka Lonka, puh. 020 632 2036) Hyväksytään, ettei kaupunki käytä etuosto-oikeutta edellä mainituissa kinteistökaupoissa. Päätös: Hyväksyttiin. Liitteet Liite 5 Etuosto-oikeuden käyttämättä jättäminen (heinä-elokuu 2014), kh 22.9.2014
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 18/2014 13 Tekninen lautakunta 85 03.09.2014 Kaupunginhallitus 290 22.09.2014 Lisämäärärahan myöntäminen vuoden 2014 talousarvioon koskien käyttötaloutta TELA 03.09.2014 85 Teknisen lautakunnan vuoden 2014 käyttötalous on toteutunut ajalla tammi-kesäkuu seuraavasti. Tuloista on toteutunut 45,3 % ja menoista 46,3 %, netto on 46,6 %. Tulot ovat arvioitua pienemmät johtuen pääosin siitä, että kiinteistöjen arvioidut myyntivoitot (200 000, joka on 7,3 % kaikista tuloista) eivät ole toteutuneet ja että jätehuollon perusmaksut laskutetaan vasta syksyllä. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt vakauttamisohjelman, jonka mukaisesti on päätetty myydä tai jatkojalostaa useita kaupungin omistamia kiinteistöjä. Vakauttamisohjelma on hyväksytty myyntivoittojen osalta osaksi talousarviota. Tekninen toimi ei ole pystynyt tätä vakauttamisohjelman antamaa tehtävää suorittamaan. On tullut selväksi, että vanhojen rakennusten myyminen tässä markkinatilanteessa on hyvin vaikeaa kuten myös tilojen jatkojalostaminen vuokraustarkoitukseen. Rakennuksiin kohdistuva korjausvelka on alentanut omaisuuden hintaa huomattavasti.on erittäin epätodennäkoista, että tiloja pystytään tässä tilanteessa myymään siten, että niistä saadaan oletetut myyntivoitot. Uuden terveyskeskuksen rakentamisen piti vapauttaa vanhoja terveyskeskustiloja. Niitä oli tarkoitus saada pois kaupungin tarjoaman palvelun piiristä tai myydä. Nyt ne on suurelta osin otettu omaan palvelukäyttöön. Kaupungin rakennettu ympäristö laajenee merkittävästi joka vuosi, tämä näkyy uusien koulujen ja päiväkotien rakentamisena. Tämä tarkoittaa sitä, että myös ylläpitoon täytyy saada tilojen vaativat määrärahat. Rakennusten purkuun on varattu tälle vuodelle 120 000 :n investointimääräraha (Suojarinne ja VPK:n piharakennus). Määräraha on siirrettävä käyttötalouteen, koska purkukustannukset kirjataan käyttötalouteen. Tekninen toimi esittää, että teknisen lautakunnan käyttötalouteen myönnetään 320 000 :n lisämääraha koskien myyntivoittoja ja rakennusten purkamiseen varattuja määrärahoja. Teknisen lautakunnan muusta toiminnasta ei löydy katetta myyntivoittojen korvaamiseen. Menototeutuma on ajankohtaan nähden hyvä mutta kun huomioidaan, että uusi terveyskeskus on vasta aloittanut toimintansa ja sen käyttökustannukset tämän vuoden osalta ovat 6,4 % koko teknisen toimen menoista, niin menot vastaavat ajankohdan
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 18/2014 14 Tekninen lautakunta 85 03.09.2014 Kaupunginhallitus 290 22.09.2014 Rakennuttajapäällikön ehdotus: arviota. Investointipuolelta löytyy kate120 000 :n purkukustannuksiin. (valmistelu rakennuttajapäällikkö, puh. 020 632 3355) Tekninen lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että teknisen lautakunnan käyttötalouteen myönnetään 320 000 :n lisämääräraha koskien myyntivoittoja ja purkukustannuksia. Purkukustannuksiin (120 000 ) löytyy kate investointipuolelta, myyntivoittojen korvaamiseen ei löydy katetta lautakunnan muusta toiminnasta. Päätös: Hyväksyttiin. KH 290 Kaupunginjohtajan ehdotus: Esitetään kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy seuraavat määrärahamuutokset teknisen toimialan vuoden 2014 talousarvion käyttötalous- ja investointiosaan: Käyttötalous: 3510 72006 / - 200.000 euroa / tulojen vähennys Käyttötalous: 4391 72701 / 100.000 euroa / menojen lisäys 4391 72702 / 20.000 euroa / menojen lisäys Investoinnit: 9040 93820 / -120.000 euroa / menojen vähennys Päätös: Hyväksyttiin.
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 18/2014 15 Tekninen lautakunta 84 03.09.2014 Kaupunginhallitus 291 22.09.2014 Lisämäärärahan myöntäminen vuoden 2014 talousarvioon koskien investointeja TELA 03.09.2014 84 Vuoden 2014 investointimäärärahoihin on tehtävä muutoksia vuoden aikana tapahtuneiden muutosten vuoksi. Lisämäärärahaa kohteille tarvitaan 1 620 000. Muista investointikohteista säästyy kuitenkin sama summa eli lisärahaa sisänsä ei tarvita vaan määrärahojen siirto. Uuden terveyskeskuksen rakennuskustannukset toteutuvat kustannusarvion mukaisesti, arvio oli 31,25 M alv 0%. Vuonna 2011 käytettiin 247 593, vuonna 2012 käytettiin 4 471 646 ja vuonna 2013 käytettiin 16 728 922. Talousarvioon oli vuodelle 2013 varattu 18,0 M. Koska käyttö jäi n. 1,3 M alle, niin tämän vuoden määrärahasta puuttuu tuo summa. Urakkaan kuulumattomana muutostyönä on tehty laboratoriotilojen muutostyöt, jotka maksoivat 55 000, jolle summalle haetaan myös lisämäärärahaa. Kellosepän päiväkodin rakennustyöt alkoivat muutaman kuukauden oletettua myöhemmin, joten tänä vuonna ei kulu koko arvioitu 2 721 000 :n määräraha vaan siitä jää tänä vuonna käyttämättä arviolta 800 000. Palvelukoti Lounatuulen peruskorjauksen kustannukset jäävät 90 000 alle arvioidun 530 000 : n määrärahan. Pienten päiväkotien (Piilola, Alkula, Konginkangas, Katvela ja Sumiainen) kuntoarvioihin pitää varata 50 000 :n määräraha päiväkotien kunnon selvittämiseksi. Päiväkotiverkkotyöryhmä tarvitsee tiedon päiväkotien tämän hetkisestä kunnosta, jotta voidaan arvioda, mitkä päiväkodit jatkavat tulevaisuudessa toimintaansa nykyisissä tiloissa. Koiviston koululle on varattu tälle vuodelle 50 000 :n määräraha. Määrärahat ylittyvät tänä vuonna 40 000, koska toiminnan jatkamiseksi koululla jouduttiin tekemään myös luokkakohtainen ilmastointi sekä asbestipitoisten levyjen poisto ja lattiapinnoitteiden uusinta. Lukiolle on varattu tälle vuodelle 300 000 :n määräraha. Määrärahat tulevat ylittymään 100 000, koska on päätetty käynnistää myös uuden lukion suunnittelu tämän vuoden puolella. Hirvaskankaan alueen liikennejärjestelyt eivät toteudu tänä vuonna kaava- ja sopimusasioista johtuen, joten menot 1 273 000 ja tulot 540 000 (netto 733 000 ) eivät toteudu.
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 18/2014 16 Tekninen lautakunta 84 03.09.2014 Kaupunginhallitus 291 22.09.2014 Biotehtaan infrasuunnittelu käynnistyy alkusyksystä liikenne- ja meluselvityksen osalta. Suunnittelu tehdään yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa. Kaupungin osuus tämän vuoden suunnittelusta on 50 000. Kaupungin on tehtävä oma vesiasema Paloaseman alapuoliseen rantaan, koska vesilaitoksen vesipostia ei voida enää käyttää. Vettä käytetään katujen ja viheralueiden kasteluun sekä kenttien jäädyttämiseen. Kustannusarvio on 25 000. Lisämäärärahan tarve: Uusi terveyskeskus 1 355 000 Kuntoarviot 50 000 Lukio 100 000 Koiviston koulu 40 000 Biotuotetehtaan infrasuunnittelu 50 000 Vesiasema 25 000 Yhteensä 1 620 000 Säästyy: Kellosepän päiväkoti 800 000 Palvelukoti Lounatuuli 90 000 Hirvaskankaan liikennejärjestelyt 733 000 Yhteensä 1 623 000 (valmistelu rakennuttaja, puh. 0400 640 899) Rakennuttajapäällikön ehdotus: Tekninen lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että vuoden 2014 talousarvion investointeihin myönnetään 1 620 000 :n lisämääräraha yllä esitetyille kohteille. Muista investoinneista säästyy vastaava määräraha. Päätös: Hyväksyttiin. KH 291 Kaupunginjohtajan ehdotus: Esitetään kaupunginvaltuustolle, että teknisen toimialan vuoden
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 18/2014 17 Tekninen lautakunta 84 03.09.2014 Kaupunginhallitus 291 22.09.2014 2014 talousarvion investointiosaan myönnetään edellä esitetty yhteensä 1 620 000 euron suuruinen lisämääräraha, joka katetaan muista investoinneista säästyvillä määrärahoilla. Päätös: Hyväksyttiin.
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 18/2014 18 Kaupunginhallitus 292 22.09.2014 Kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet KH 292 Kuntalakiin tehtiin 1.7.2012 kunnan ja kuntakonsernin sisäistä valvon taa ja riskienhallintaa koskevia muutoksia, jotka tulivat voimaan 1.1.2014. Olennaisin muutos on se, että valtuuston tehtäviin on li sätty määräys, jonka mukaan valtuuston tehtävänä on päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Kun ta lain muutoksen tavoitteena on vahvistaa sisäisen valvonnan ja ris kien hal lin nan asemaa kunnassa ja kuntakonsernissa sekä yh denmu kais taa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämistä. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteissa on määräykset seu raa vis ta asioista: Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoite ja tarkoitus Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tehtävät ja vastuut Kokonaisvaltainen riskienhallinta ja sisäinen valvonta osana kaupungin ja kaupunkikonsernin johtamis- ja hal lin to järjes tel mää Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja ra por tointi Tilivelvollisuus Kuntalain mukaan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan pe rus teiden lisäksi hallintosääntöön tulee sisällyttää tarpeelliset määräykset si säi ses tä valvonnasta ja riskienhallinasta. Äänekosken kaupungin hal lin to sään nös sä on määräykset riskienhallinnasta kohdassa 50 ja sisäisestä valvonnassa kohdassa 55. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta operatiivisena toimintana kuu luvat kaupunginhallitukselle, kaupunginjohtajalle sekä kaupungin muul le johdolle. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta ovat osa kun talain 23 :ssä kunnanhallitukselle säädettyä hallinnon ja ta lou den hoidon vastuutehtävää sekä kuntalain 24 :ssä kunnanjohtajalle säädet tyä hallinnon, taloudenhoidon ja kunnan muun toiminnan joh toteh tä vää. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteiden toimeenpano ja jal kaut ta mi nen alkaa vuoden 2014 lopulla. Toimintakertomukseen laa dit ta vaan selontekoon sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta ote taan käyttöön yhteinen arviointilomake vuoden 2014 ti lin pää tökses tä alkaen. Esityslistan liitteenä jaetaan Äänekosken kaupungin ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet. Kaupunginjohtajan ehdotus: (valmistelu talousjohtaja Matti Tuononen, puh. 020 632 2070)
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 18/2014 19 Kaupunginhallitus 292 22.09.2014 Kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että se hyväksyy pää tös liitteen mukaisesti Äänekosken kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen val von nan ja riskienhallinnan perusteet ja määrää ne tulemaan voimaan 1.11.2014 alkaen. Päätös: Hyväksyttiin. Liitteet Liite 6 Äänekosken kaupungin ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 18/2014 20 Kaupunginhallitus 200 09.06.2014 Ympäristölautakunta 58 17.09.2014 Kaupunginhallitus 293 22.09.2014 Lausunto Metsä Fibre Oy:n Äänekosken biotuotetehdashankkeesta 355/11.01.00.01/2014 KH 09.06.2014 200 Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus pyytää Äänekosken kaupunginhallitukselta lausuntoa Metsä Fibre Oy:n Äänekosken biotuotetehtaan ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta 18.6.2014 mennessä. Metsä Groupiin kuuluva Metsä Fibre Oy suunnittelee uudenlaisen biotuotetehtaan rakentamista Äänekoskelle. Keski-Suomen elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue toimii ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (468/1994) mukaisena yhteysviranomaisena tässä hankkeessa. Hankkeen ympäristövaikutukset on selvitettävä YVA-lain mukaisessa menettelyssä ennen kuin hankkeen toteuttamisesi ryhdytään ympäristövaikutusten kannalta olennaisiin toimiin. Yhtiö on toimittanut 14.5.2014 Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaisen YVA -ohjelman. YVA- ohjelma on yleisölle nähtävillä mielipiteiden ja lausuntojen esittämistä varten 19.5. 18.6.2014 mm. Äänekosken kaupungintalolla sekä kirjastossa. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä varten perustettu seurantaryhmä on kokoontunut 22.5.2014 Jyväskylässä ja hanketta koskeva yleisölle avoin tiedotus- ja keskustelutilaisuus on järjestetty samana päivänä Äänekosken kaupungin valtuustosalissa. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä käsitellään Metsä Groupin Äänekosken olemassa olevalle tehdasalueelle suunnitellun biotuotetehtaan ympäristövaikutuksia. Vaikutusten arvioinnin tulokset otetaan huomioon hankkeen suunnittelussa ja päätöksenteossa. YVA -prosessissa ei tehdä hanketta koskevia päätöksiä, vaan sen tavoitteena on tuottaa tietoa päätöksenteon tueksi sekä lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja vaikutusmahdollisuuksia. Hanke ja tarkasteltavat vaihtoehdot Toteutuessaan biotuotetehdas on Suomen metsäteollisuuden historian suurin investointi. Tehdas tuottaa korkealaatuisen sellun ohella erilaisia biotuotteita, kuten mäntyöljyä, biosähköä ja puupolttoainetta. Mahdollisia uusia, tuotannon sivuvirroista saatavia jalosteita ovat uudet kuitutuotteet, biomuovin raaka-aineet,
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 18/2014 21 Kaupunginhallitus 200 09.06.2014 Ympäristölautakunta 58 17.09.2014 Kaupunginhallitus 293 22.09.2014 lannoitteet ja bioöljy sekä biokaasu. Raaka-aine ja sivuvirrat hyödynnetään tuotteina ja bioenergiana. Biotuotetehtaan selluntuotannon suunniteltu kapasiteetti on 1,3 miljoonaa tonnia vuodessa. Biotuotetehdas pyritään saamaan käyttöön vuonna 2017. Tehdas suunnitellaan rakennettavaksi Äänekosken nykyisen sellutehtaan alueelle ja osittain sen paikalle. Metsä Fibre on käynnistänyt ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) suunnitellun biotuotetehtaan osalta. YVA -menettelyssä tarkastellaan seuraavia hankevaihtoehtoja: Vaihtoehto 1: Rakennetaan uusi biotuotetehdas, jonka sellutehtaan kapasiteetti on 1,3 miljoonaa tonnia vuodessa. Sellutehtaan lisäksi biotuotetehdaskokonaisuuteen sisältyy joitakin seuraavia laitoksia: bioöljylaitos, bioetanolilaitos, mädättämö, tuotekaasulaitos ja biohiililaitos. Vaihtoehto 2: Rakennetaan sellutehdas, jonka kapasiteetti on 1,3 miljoonaa tonnia vuodessa. Vaihtoehto 0: Nykyinen sellutehdas toimii käyttöikänsä loppuun saakka. YVA -menettelyyn eivät sisälly biotuotetehtaan rinnalle syntyvät, biotuotetehtaan tuotteita ja tuotannon sivuvirtoja raaka-aineinaan käyttävät yhteistyökumppaneiden myöhemmin toteutettavat erilliset hankkeet. Arvioitavat ympäristövaikutukset Ympäristövaikutuksilla tarkoitetaan suunniteltavasta biotuotetehtaasta aiheutuvia välittömiä ja välillisiä vaikutuksia ympäristöön. Arvioinnissa tarkastellaan sekä rakentamisen että käytön aikaisia vaikutuksia. YVA-lain mukaisesti arvioinnissa tarkastellaan hankkeen aiheuttamia ympäristövaikutuksia -ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen -maaperään, vesiin, ilmaan, ilmanlaatuun, kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen - yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön -luonnonvarojen hyödyntämiseen -näiden tekijöiden vuorovaikutussuhteisiin. Biotuotetehdashankkeen merkittävimmät ympäristövaikutukset liittyvät alustavan arvion mukaan vesistövaikutuksiin, kuljetuksiin ja meluun. Muita biojalostamon keskeisiä ympäristönäkökohtia ovat muun muassa päästöt ilmaan, raaka-aineen hankinta sekä mahdolliset onnettomuus- ja häiriötilanteet.
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 18/2014 22 Kaupunginhallitus 200 09.06.2014 Ympäristölautakunta 58 17.09.2014 Kaupunginhallitus 293 22.09.2014 Ympäristövaikutusten merkittävyyttä arvioidaan muun muassa vertaamalla ympäristön sietokykyä kunkin ympäristörasituksen suhteen ottamalla huomioon tehdasalueen nykyinen ympäristökuormitus. Ympäristön sietokyvyn arvioimisessa hyödynnetään muun muassa annettuja ohjearvoja, kuten melutason ohjearvoja sekä saatavilla olevaa tutkimustietoa. Hankkeen vaihtoehtojen eri vaikutuksia vertaillaan kvalitatiivisesti vertailutaulukon avulla. Taulukossa esitetään havainnollisella ja yhdenmukaisella tavalla vaihtoehtojen keskeiset, niin myönteiset, kielteiset kuin neutraalitkin ympäristövaikutukset. Arviointityön ja hankkeen suunnittelun yhteydessä selvitetään keinot mahdollisten, esille tulevien hankkeeseen liittyvien haitallisten ympäristövaikutusten ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi. Selvitys lieventämistoimenpiteistä esitetään arviointiselostuksessa. Arviointiin liittyy epävarmuustekijöitä, jotka on tarkoitus tunnistaa arviointityön aikana. Arviointiselostuksessa esitetään ehdotus ympäristövaikutusten seurantaohjelman sisällöstä. Valmistelijoiden esitys kaupunginhallituksen lausunnoksi Äänekosken biotuotetehtaan ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta Tehdas on suunniteltu sijoitettavaksi nykyisen sellutehtaan ja Metsä Boardin kartonkitehtaan väliselle alueelle, osittain nykyisen sellutehtaan päälle ja osittain sen luoteispuolelle. Lähes samalle alueelle suunniteltiin Vapo Oy:n ja Metsäliitto Osuuskunnan solmiman konsortion toimesta liikenteen biopolttonestelaitoksen sijoittamista. Hankkeen yhteydessä, vuosina 2009 ja 2010, tehtiin laajoja lähialueen luontoon ja suunnitellun toiminnan vaikutuksiin liittyviä kartoituksia. Silloisen hankkeen ja nyt suunnittelussa olevan biotuotetehtaan ympäristövaikutukset eivät ole yhteneväisiä mutta ainakin silloisen hankkeen ja myös myöhempien kaavoitushankkeiden yhteydessä laaditut luontoselvitykset ovat edelleen käyttökelpoisia ja syytä huomioida ympäristövaikutusten arvioinnissa. Tältä osin YVA-arviointiohjelma vaikuttaa riittävältä. Hankkeen perusteluissa ja tavoitteissa korostetaan rakennettavan laitoksen energia- ja materiaalitehokkuutta, uusiutuvan energian lisäystavoitteita ja hiilidioksidipäästöjen vähentämistä. Laiteratkaisuissa ja -valinnoissa korostetaan energiatehokkuutta, puhdasta teknologiaa (cleantech) sekä fossiilisista polttoaineista vapaata toimintaa. Hankkeen vaikutuksia kasvihuonepäästöihin ja
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 18/2014 23 Kaupunginhallitus 200 09.06.2014 Ympäristölautakunta 58 17.09.2014 Kaupunginhallitus 293 22.09.2014 ilmastoon arvioidaan esittämällä tehtaiden päästölaskentamenetelmällä laskettu arvio tehtaan hiilidioksidipäästöistä sekä kasvihuonepäästöt myös raaka-aineen kuljetuksen ja käsittelyn osalta, joten arviointiohjelmaa voidaan pitää varsin kattavana. Tehtaan ympäristötavoitteet on arviointiohjelman mukaan asetettu siten, että tehdas kykenee toimimaan normaalitilanteissa vuonna 2006 nykyiselle tehdasintegraatille ja sen jätevedenpuhdistamolle määriteltyjen lupaehtojen mukaisesti. Käytännössä tämä voi tarkoittaa päästöjen lisääntymistä nykyisestä tasosta, koska nykyisin lupaehdot alittuvat. Näin ollen arviontiohjelmassa tulisi kiinnittää erityisen suurta huomiota prosessiperäisten vesistö- ja ilmapäästöjen ympäristövaikutusten huolelliseen laadullisten ja määrällisten arviointiin sekä entistäkin paremman tekniikan käyttöönottoon päästöjen hallinnassa. Lisäksi jäte- ja jäädytysvesien sekä ilmapäästöjen ja melun osalta arviointiohjelmassa olisi syytä erikseen tarkentaa tavoitetta / "lupausta" siltä osin mitä tehdasalueen toimintoja tavoite koskee ja mitä nykyisistä toiminnoista sanaan integraatti sisältyy. Tällä hetkellä alueella on erillisiä voimassaolevia ympäristölupia myös CP Kelco Oy:llä ja Specialty Minerals Nordic Oy:llä. Tulevista uusista ulkopuolisista, biotuotetehtaan sivuvirtoja mahdollisesti hyödyntävistä, toimijoista ei vielä ole tietoa, joten lupaus ei kattane näiden tulevia päästöjä. Kaikki alueen toimijat tulevat todennäköisesti käyttämään yhteistä uutta tai uudistettua jätevedenpuhdistamoa (mahdollisesti myös yhdyskuntajätevedet), joten jätevesien osalta tilanne on Metsä Fibre Oy:n tai muun jätevedenpuhdistamoa ylläpitävän toimijan hallittavissa. Myös Metsä Boardin kemi-mekaanisen puhdistamon ja Äänekosken kaupungin jätevedenpuhdistamon tulevaisuus tulee tässä yhteydessä selvittää. Ilmapäästöjen osalta on riittävä puhdistustekniikka jo olemassa mutta mahdollisten uusien toimijoiden osalta ilmapäästöjen ja mahdollisten kemikaalipäästöjen lisävaikutuksia ei tässä arvioinnissa voitane selvittää. Asiaa olisi kuitenkin syytä avata jo arviointiselostuksessa. YVA -menettelyyn eivät sisälly biotuotetehtaan rinnalle syntyvät, biotuotetehtaan tuotteita ja tuotannon sivuvirtoja raaka-aineinaan käyttävät yhteistyökumppaneiden myöhemmin toteutettavat erilliset hankkeet. Esitetyssä ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa on yleisesti ottaen otettu huomioon kaikki mihin vaikutusten arvioinnissa yleensä on mahdollista uusia selvityksiä tehdä ja mitä saman tyyppisissä hankkeissa on muuallakin tehty. Paikallisesta näkökulmasta nousee kuitenkin esiin joitakin erityiskysymyksiä, joihin YVA-arvioinnissa
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 18/2014 24 Kaupunginhallitus 200 09.06.2014 Ympäristölautakunta 58 17.09.2014 Kaupunginhallitus 293 22.09.2014 tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Nämä korostetusti huomioon otettavat seikat liittyvät etenkin liikenteen järjestelyihin ja -päästöihin sekä häiriötilanteiden hallintaan. Äänekosken keskusta-alueen asukkaille suurin oletettava muutos on liikenteen lisääntyminen Kotakennääntiellä, sekä puutavaran käsittely- ja varastointialueiden siirtyminen virran rantaan lähemmäksi Piilolanniemeä ja siellä sijaitsevia erityisen häiriintyviä toimintoja (lasten päiväkoti, ammattikoulu, sairaala, vanhustentalo ja mahdollisesti alueelle sijoittuva lukio). Myös uutta virran ylittävää siltaa ja rakennettavaa pengertietä käyttävä liikenne sekä rautatien pistoraiteen tuominen virran ja Kuhnamojärven ranta-alueelle tullee jossakin määrin lisäämään lähialueen melua. Sitä sekä puiden käsittelyalueen meluvaikutuksia (kuorimarumpu ja haketus) tulisi käsitellä jo ympäristövaikutusten arvioinnissa. Tällä hetkellä suurimmat häiritsevät melulähteet Piilolan alueella ovat peruuttavien työkoneiden hälytysäänet Fibren ja Äänevoiman varastokasa-alueilla sekä ajoittaiset kantojen murskaamisesta syntyvät äänet Äänevoima Oy:n varastoalueella. Poikkeuksellisen korkeat ja pitkäkestoisemmat normaalin melutason ylitykset ovat suhteellisen harvinaisia ja johtuvat tehdasalueella suoritettavista huolto- ja korjaustöistä. Myös haisevien rikkiyhdisteiden poikkeuksellisen korkeat pitoisuudet liittyvät yleensä huoltoseisokkien aikaisiin tuotannon alas- ja ylösajoihin tai Metsä Fibre Oy:n tuotantohäiriöihin ja hajukaasujen ohjaamiseen soihdulle. Ainakin poikkeusoloissa ilmapäästöjen leviämisalue voi olla selvitysalueeksi ajateltua kymmentä kilometriä laajempi. Arvioitavissa lienevät myös eri ilmapäästölähteiden korkeuden muuttamisen vaikutukset päästöjen leviämiseen verrattuna nykyisten piippujen ja soihtujen korkeuteen. Lähimpänä häiriintyvänä kohteena mainitun Hiskinmäen koulun jatkaminen nykyisellä paikalla on tällä hetkellä vielä epävarma. Koululle merkittävimmät haitat ovat olleet melu- ja hajuhaittoja sekä vaara integraatin alueella tapahtuvasta suuronnettomuudesta. Koulun sijainti vallitsevien tuulten alapuolella, heikkojen ilmavirtausten kulkiessa usein virran suuntaisesti ja ilman jäädessä sopivalla säällä seisomaan Äänejärven "altaaseen", on ajoittain saanut hajuhaitat pysymään alueella pitempäänkin. Meluhaitat ovat olleet pääosin peräisin samoista melulähteistä kuin Piilolanniemessäkin. Lisäksi aikaisemmin on mainintoja tullut ajoittaisista ylimääräisistä meluista, jotka ovat johtuneet esim. laiterikoista läheisen kartonkitehtaan ilmastointilaitteiden puhaltimissa. Äänekoskentien ja varsinkin virran ylittävän sillan jälkeen ylämäkeen nouseva liikenne on aiheuttanut koulun alueelle jatkuvampaa melua ja myös tiestä nousevasta "pölystä" aiheutuvia
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 18/2014 25 Kaupunginhallitus 200 09.06.2014 Ympäristölautakunta 58 17.09.2014 Kaupunginhallitus 293 22.09.2014 viihtyvyyshaittoja. Arvioinnissa olisi hyvä tuoda esiin myös sillan ylittävän liikenteen määrää suhteessa nykyiseen liikennemäärään. Lisääntyvän liikenteen vaikutukset ilmenevät vastaavasti lisääntyvänä meluna Kotakennääntien varrella ja Piilolanniemessä, liikenteen ruuhkaantumisena varsinkin Kotakennääntien ja Tehtaankadun risteysalueella sekä Kuhnamontiellä. Jo yksi Tehtaankadulta Kotakennääntielle (vasemmalle) kääntyvä rekka estää, varsinkin talviaikana, myös oikealle kääntyvän liikenteen. Myös se, että sairaalaan saapuvat ambulanssikuljetukset tulevat samalle reitille rekkaliikenteen kanssa on syytä huomioida ja miettiä myös mahdollisuuksia muuttaa liikennejärjestelyjä nykyistä joustavammiksi. Kotakennääntien liikenneturvallisuus on ollut viime vuosina kaupunkilaisten jatkuvana keskustelun aiheena ja se on syytä käsitellä myös ympäristövaikutusten arvioinnissa. Liikenteen päästöjä on Äänekoskella seurattu muun ilmanlaadunvalvonnan yhteydessä nykyisellä havaintopisteellä Hiskinmäellä. Liikenteen vaikutukset näkyvät selvimmin keväisin tiepölyn noustessa "aamu- ja iltapäiväruuhkan" aikana. Pöly koostuu pääasiassa talvihiekoitushiekasta sekä puutavararekkojen pudottamasta puu- ja kuoriroskasta, jota päätyy tielle tien epätasaisuuksien, kuten hidastetöyssyjen ja sadevesikaivojen kohdalla ja jota varsinkin nastarenkaat nostavat ilmaan. NO2 pitoisuudet ovat koholla lähinnä pakkaskausina aamu- ja iltapäivän työmatkaliikenteen ja koululiikenteen ollessa vilkkainta. NO2 pitoisuudet eivät nouse Äänekoskella terveydelle haitalliselle tasolle. Sellutehtaan tuotannon kasvattaminen ja tehtaan ympäristö- ja onnettomuusriskien kannalta merkittävimpien osien tuominen hieman nykyistä lähemmäksi kaupungin keskusta-aluetta ja myös ns. erityisen häiriintyviä kohteita voi aiheuttaa keskustelua. Hankkeen kemikaaliturvallisuusvaikutuksiin ottaa lupaviranomaisena kantaa ja vaikutuksista suhteessa Seveso II direktiiviin lausuu Turvallisuus- ja kemikaalivirasto. Rakentamisen aikaiset ympäristövaikututukset lienevät pääasiassa tilapäisiä, mutta pysyvämpää merkitystä saattaa olla rakennusaikaisten (ml purkaminen) jätteiden ja pilaantuneiden maiden sijoittamisella sekä materiaalien käytöllä. Rakentamisen vaatima kalliomurskeen tarve ja mahdollisuus saada mursketta omalta alueelta olisi syytä selvittää ja samalla selvittää myös mahdollisuudet korvata puhtaan kivimurskeen tarve purettavista rakennuksista saatavalla purkubetonilla ja -tiilellä. Purkamisten ja perustusten kaivamisen yhteydessä vastaan tulevien mahdollisesti pilaantuneiden maiden ja purkumateriaalien laadun tutkimusmenetelmät tulee ympäristövaikutusten arvioinnin
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 18/2014 26 Kaupunginhallitus 200 09.06.2014 Ympäristölautakunta 58 17.09.2014 Kaupunginhallitus 293 22.09.2014 Talousjohtajan ehdotus: yhteydessä selvittää. Myös suunnitellun rakentamisalueen ulkopuolella sijaitsevien muiden tehdasalueen purkua odottavien rakennusten kohtalo olisi tässä yhteydessä hyvä ottaa esille - puretaanko samalla ja otetaanko materiaali myös niiltä osin hyötykäyttöön? Rakennusaikaisen käytön lisäksi nykyisen jätehuoltoalueen (kaatopaikka) riittävyys ja laajentamismahdollisuudet tuleville vuosille olisi myös syytä käsitellä ympäristövaikutusten arvioinnissa Tulevan raakaveden tarpeen määrä suhteessa Äänevoima Oy:lle 4.4.2014 annettuun päätökseen, jolla Äänevoima Oy:lle myönnettiin lupa vedenottorakenteiden pitämiseen nykyisellä paikallaan, sekä pintaveden johtamiseen enintään 99 milj. m3 /a Keiteleestä Äänekosken tehdasintegraatin käyttöön. Herää kysymys siitä, mikä on arvio tulevien prosessien jäähdytysvesien vaikutuksesta eri vuodenaikoina alapuolisten vesien lämpötilaan ja Kuhnamon sulana pysyvän alueen laajentumiseen talvikausina ja kuinka laajalle alueelle alajuoksulle kyseisten vesien ja myös puhdistamon kautta tulevien vesien lämpövaikutusten arvioidaan olevan havaittavissa. Suomen puuston vuotuinen kasvu kestää suunnitellun hankkeen myötä syntyvän puun tarpeen lisäyksen, eikä raaka-aineen riittävyydestä ole esitetty metsäammattilaisten taholta epäilyjä. Puun käytön lisäys raaka-aineena aiheuttaa kuitenkin paineita kehittää metsänkasvatusta ja siinä käytettyjä kasvatusmenetelmiä entistä enemmän tehometsätalouden suuntaan. Tehometsätaloudella vaikutetaan samalla myös metsien monimuotoisuuden vähenemiseen ja maisemaan. Ympäristövaikutusten arvioinnissa olisi syytä ottaa esille puuraaka-aineen lisääntyvän tarpeen mahdolliset vaikutukset myös valtakunnalliseen metsäpolitiikkaan, kysymykseen nykyisten vanhojen metsien säilymisestä ja myös uusien, metsätalouden ulkopuolelle jätettävien metsien tarpeellisesta määrästä, jotta myös metsien luontaisesta uudistumisesta ja kasvusta jäisi riittävästi esimerkkimetsiä. Valmistelijat: Johtava ympäristötarkastaja Jouni Kurkela, puh 0400 545 346 ja ympäristöpäällikkö Pirkko Sihvonen, puh. 020 632 3315 Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginhallituksen lausuntona Keski-Suomen ELY-keskukselle, että ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa on yleisesti ottaen otettu huomioon kaikki mihin vaikutusten arvioinnissa yleensä on mahdollista uusia selvityksiä tehdä ja mitä saman tyyppisissä hankkeissa on muuallakin tehty. Arviointiohjelmassa tulisi toiminnan merkittävästä laajentumisesta
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 18/2014 27 Kaupunginhallitus 200 09.06.2014 Ympäristölautakunta 58 17.09.2014 Kaupunginhallitus 293 22.09.2014 johtuen kuitenkin kiinnittää erityisen suurta huomiota prosessiperäisten vesistö- ja ilmapäästöjen laadullisten ja määrällisten ympäristövaikutusten huolelliseen arviointiin sekä entistäkin paremman tekniikan käyttöönottoon päästöjen hallinnassa. Paikallisesta näkökulmasta nousee erityiskysymyksinä esiin liikenteen järjestelyihin ja päästöihin sekä häiriötilanteiden hallintaan liittyvät seikat, joihin arvioinnissa tulisi kiinnittää korostetusti huomiota. Perustelut ilmenevät valmisteluosasta. Muiltakin osin kaupunginhallitus yhtyy valmistelijoiden näkemykseen ympäristövaikutusten arviointiohjelman riittävyydestä ja lisäystarpeista. Päätös: Hyväksyttiin. YMPL 17.09.2014 58 Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue toimii yhteysviranomaisena Metsä Fibre Oy:n Äänekosken biotuotetehdashankkeessa (laki ym pä ris tö vai kutus ten arviointimenettelystä 468/94) ja pyytää mm. Äänekosken kaupun gil ta lausuntoa ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta. Selos tus on osoitteessa www.ymparisto.fi/aanekoskenbiotuotetehdasyva Lausuntoa pyydetään 19.9.2014 mennessä. Yhteysviranomainen an taa oman lausuntonsa arviointiselostuksesta hankkeesta vas taaval le lokakuun aikana. Kuulutuksen ja arviointiselostuksen nähtävillä oloaika on 21.8. - 19.9.2014. Metsä-Fibre Oy on toimittanut Keski-Suomen ELY-keskukselle ympä ris tö vai ku tus ten arviointiselostuksen, joka koskee 1.3 milj. sel luton nin biotuotetehtaan rakentamista Äänekosken tehdasintegraattiin ny kyi sen sellutehtaan ja Metsä Boardin kartonkitehtaan väliselle alueel le. Biotuotetehdas jalostaa hankekuvauksen mukaan puusta kestä väs ti ja resurssitehokkaasti sellun ohella biomateriaaleja, bio energiaa, biokemikaaleja ja lannoitteita. Raaka-aine ja sivuvirrat hyö dynne tään tuotteina ja bioenergiana. Arviointiselostuksessa on selvitetty hankkeen ja sen vaihtoehtojen ym pä ris tö vai ku tuk set. YVA-menettelyssä hankitaan tietoja hankkeen to teut ta mis vaih to eh to jen ympäristövaikutuksista hankkeen jat kosuun nit te lun ja päätöksenteon pohjaksi. Tavoitteena on myös lisätä
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 18/2014 28 Kaupunginhallitus 200 09.06.2014 Ympäristölautakunta 58 17.09.2014 Kaupunginhallitus 293 22.09.2014 kan sa lais ten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. YVA-menettelyssä tarkastellaan seuraavia hankevaihtoehtoja: -VE1: rakennetaan uusi biotuotetehdas, jonka sellutehtaan ka pa siteet ti on 1.3 miljoonaa tonnia vuodessa. Vaihtoehtoon sisältyy tuo tekaa su lai tos, ligniinin erotus, (osa sellutehtaan prosessia), jä te ve denpuh dis ta mon lietteen käsittely mädätyksellä (sisältää myös Ää nekos ken yhdyskuntajätevesien lieteosuuden) sekä jätteiden hyö ty käytöt. -VE2: rakennetaan sellutehdas, jonka kapasiteetti on 1.3 miljoona ton nia vuodessa. -VE0: Nykyinen sellutehdas toimii käyttöikänsä loppuun saakka. Hanketta ja ympäristövaikutusten arviointiselostusta on esitelty yleisöl le 1.9.2014 Äänekosken kaupungintalolla. Ympäristövaikutusten arviointiprosessia toteuttamassa on ollut konsul tin 17 asiantuntijaa. YVA-selvitysraportti on laajuudeltaan noin 270 sivua ja lisäksi arvioinnin pohjana on käytetty erillisiä mal lin nuksia ja arviointeja: jäähdytys- ja jätevesimallinnus, ka la ta lous vai ku tusten arviointi, ilmapäästöjen leviämismallilaskelmat ja ym pä ris tö me lusel vi tys. Erillisselvitykset ovat olleet ympäristövaikutusten arvioinnin seu ran ta ryh män käytössä. Äänekosken kaupunkia ovat ryhmässä edus ta neet johtava ympäristötarkastaja/hallintojohtaja Jouni Kur kela ja ympäristöpäällikkö Pirkko Sihvonen. Keskeiset tulokset ympäristövaikutusten arvioinnista on esitetty yhteen ve to tau luk koi na erikseen rakennusaikaisista vaikutuksista ja erik seen toiminnan aikaisista vaikutuksista. Rakentamisaikaiset vaikutukset Nollavaihtoehdossa rakentamisenaikaisia vaikutuksia ei luon nol lises ti kaan ole, toiminnan päästöt jatkuvat nykyisen kaltaisina ja toimin nan päättyessä loppuvat, purkuvaiheessa joiltakin osin li sään tyvät. Vaihtoehtojen VE 1 ja VE 2 mukainen uuden tehtaan rakentaminen ai heut taa saman kaltaisia rakentamisaikaisia vaikutuksia. Kielteisiä vai ku tuk sia pidetään yleensä ottaen paikallisina ja lyhytkestoisina. Näi tä ovat ilmapäästöt, jätteiden käsittelyn vaikutukset (pöly), eliöstöl le ja maisemalle aiheutuva häiriö sekä vaikutukset ihmisten tervey teen ja viihtyvyyteen Edellisiä merkittävämmiksi on arvioitu vai kutuk set vesistöön, liikenteeseen ja meluun. Vesistövaikutukset eli sedi ment ti tut ki muk ses sa löytyneiden öljyhiilivetyjen vapautuminen veteen voi olla paikallisesti merkittävä, ellei asiaan varauduta riittävästi. Ra ken ta mi sel la on merkittävä vaikutus liikenteeseen: tie- ja ka tu-
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 18/2014 29 Kaupunginhallitus 200 09.06.2014 Ympäristölautakunta 58 17.09.2014 Kaupunginhallitus 293 22.09.2014 verk ko on kehitettävä vastaamaan suuria liikennemääriä ja eri koiskul je tuk sen tarpeita. Työaikaisten liikennejärjestelyjen suunnittelu on tär keää. Työllisyysvaikutukset ovat hankkeen toteutuessa mer kit täviä molemmissa vaihtoehdoissa. Toiminnan aikaiset vaikutukset Vaikutukset vesistöön Jätevesillä on pitkäaikainen, merkittävä vaikutus, joka sekä VE1 että VE2-vaih to eh dos sa lisääntyy verrattuna nykytilanteeseen (VE0). Suu rim mil laan vaikutukset ovat Kuhnamossa välillä purkupaikka- Ka peen kos ki/va tian jär ven pohjoisin osa; merkittävin vaikutus kohdis tuu noin 100 metrin etäisyydelle saakka purkuputkesta. Myös jääh dy tys ve sien vaikutukset vesistöön saattavat olla kohtalaisen mer kit tä viä rehevöitymisen kaltaisten vaikutusten takia sekä jää ti lanteen muuttumisen vuoksi. Kuhnamolla jääpeitteen alkaminen vii västyy ja sulaminen aikaistuu. Vedenotolla ei arvioida olevan merkittäviä vai ku tuk sia vedenpinnan korkeuksiin. Kuhnamon fysikaalis-kemiallinen tila on nykyisin hyvä, mutta eko logi nen tila välttävä korkeiden a-klorofyllipitoisuuksien ja huonon pohja eläin ti lan teen vuoksi. Kapeenkoskella ekologinen tila on hyvää luok kaa. Biotuotetehtaalla tai uudella sellutehtaalla ei arvion mukaan ole vaikutuksia Kuhnamon tai alapuolisten vesistöjen fy si kaalis-ke mial li siin tai biologisiin luokituksiin. Kalastoon ja kalastukseen kohdistuvien vaikutusten merkittävyyttä ei ole arvioitu. Lämpövaikutus voi hidastaa taimenten vaellusta Ää nekos keen jaa kalatiehen ja mahdollisesti myös Salakkajokeen ha keutu vien kalojen liikkeisiin Kohonneiden lämpötilojen negatiiviset vaiku tuk set kohdistunevat eniten kylmiä vesiä suosiviin lajeihin (taimen, sii ka, kuore, muikku, made, harjus). Ahven, kuha ja hauki saattavat kas vaa aiempaa nopeammin. Ilmapäästöjen vaikutukset Tehtaan ilmapäästöistä typpi- ja rikkiyhdisteiden (myös TRS) ko konais mää rä lisääntyy nykyisestä ja hiukkaspäästöjen määrä hieman vä he nee, mikäli jompi kumpi vaihtoehdoista V1 tai VE2 toteutuu. Kor keam man piipun ja suuremman virtausnopeuden vuoksi pi toi suudet jäävät kuitenkin pienemmiksi ja raja- ja ohjearvoista ollaan kauem pa na kuin vaihtoehdossa VE0. Ajoittain hajuhaittaa voi edelleen esiin tyä. Rekka- ja junaliikenteen päästöt ovat nykytilannetta suurem mat lisääntyvän liikenteen vuoksi. Vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 18/2014 30 Kaupunginhallitus 200 09.06.2014 Ympäristölautakunta 58 17.09.2014 Kaupunginhallitus 293 22.09.2014 Biotuotetehtaalla on pienin hiilijalanjälki tuotettua sellutonnia kohti ja läm mön, purun ja kuoren lisäksi tuotetaan biopolttoainetta. Metsien hii li va ras to kuitenkin lisääntyy hitaammin, koska vuotuinen hiilen pois tu ma lisääntyy. Pelkän uuden sellutehtaan vaikutukset ovat samo ja, mutta hiilijalanjälki on hieman suurempi. Nollavaihtoehdolla eli ny kyi sen tehtaan jatkamisella hiilijalanjälki on suurin tuotettua sel luton nia kohti ja metsien hiilivarasto lisääntyy kuten nykyisin. vai ku tusten arvioidaan olevat pitkäaikaisia ja merkittäviä, mutta arvio siitä, min kä suuntaisia ne ovat, puuttuu. Liikenteen vaikutukset VE 1 ja VE 2 vaihtoehdoissa toiminnan aikaiset liikenteen vai ku tukset lisääntyvät merkittävästi nykytilanteesta (VEO). Raskaan lii kenteen huomattavan kasvun vuoksi alueen tie- ja katuverkon ke hit tä minen on välttämätöntä. Kevyen liikenteen turvallisuuden kehittäminen on tärkeää. Meluvaikutukset Uusi tehdas (VE1 tai VE2) ei meluselvityksen mukaan aiheuta muutok sia ympäristön äänitasoihin, kun melu otetaan suunnittelussa huo mi oon. Tehtaan lounais- ja länsipuolella teollisuusaluetta ää nimai se ma voi muuttua hieman epämiellyttävämmäksi, koska puun vas taan ot to kent tä tulee rannan puolelle. Liikenteen meluvaikutukset ovat kohtalaisen merkittäviä ja kohdistuvat erityisesti Ko ta ken nääntiel le, Äänekoskentielle ja Tehtaankadulle. Jätteiden ja sivutuotteiden käsittelyn ja loppusijoituksen vaikutukset Jätteisiin ja sivutuotteisiin liittyvät vaikutukset on ma te ri aa li te hok kuuden tehostumisen vuoksi arvioitu myönteisiksi. VE1 ja VE2 vaih to ehdos sa jätteiden synty pyritään minimoimaan ja hyödyntämistä te hosta maan. Lisäksi VE1 vaihtoehdossa sellutehtaan sivutuotteita jat koja los te taan tehdasalueella. Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriperintöön Vaikutuksia maisemaan pidetään vaihtoehdoissa VE1 ja VE2 mer kittä vän myönteisinä, kun alueen kokonaisuus suunnitellaan huolella. Vaikutukset kasvillisuuteen, eläimistöön ja luonnonsuojelukohteisiin Suoria vaikutuksia suojeltuihin kohteisiin tai muihin arvokkaisiin luonto koh tei siin ei arvioinnin mukaan uuden tehtaan rakentamisesta synny, mutta toimintaan liittyvästä melusta aiheutuu häiriötä ympäröivän