Esi- ja perusopetuksen viestintäkysely Analyysi ja johtopäätökset Laura Humppi 23.4.2018
Yleisiä havaintoja kyselytuloksista Viestintään käytettävissä oleva aika sekä opettajien ym. henkilöstön että huoltajien puolelta on rajallista. Sen vuoksi selkeiden viestinnän ohjeistusten ja pelisääntöjen laatiminen on tärkeää, jotta kaikki tietävät mitä viestintää on missäkin viestinnän kanavassa. Viestinnän kanavat ja niitä koskevat pelisäännöt tulee määritellä selkeästi. Huoltajien kokemukset ovat selvästi hyvin vaihtelevia ja riippuvat koulujen ja opettajien toimintatavoista ja aktiivisuudesta: Toiset kokevat tietotulvaa ja toiset kokevat saavansa hyvin vähäisesti tietoa koululta. Myös vanhempien odotukset viestintään liittyen vaihtelevat. Kasvokkaista viestintää pidetään tärkeänä ja sitä toivotaan lisää: Erityisesti pienten lasten kohdalla haluttaisiin enemmän keskustelua lapsen kuulumisista. Vanhemmat haluaisivat osallistua vanhempainiltojen ja koulukokousten kehittämiseen paremmin toiveita vastaaviksi Wilma on merkittävä viestintäkanava, johon liittyvät käytännöt kaipaavat selkeyttämistä (mitä asioita viestitään Wilman kautta (ja mitä ei!), viestinnän oikea-aikaisuus) 2
Lasten ja nuoren arjessa törmää valtavaan Informaatiotulvaan. Vanhemmalle on haastavaa muistaa ja tunnistaa oleelliset asiat, kun tietoa tulee jatkuvasti ja niin monelta taholta => reissuvihko, wilma, kasvotusten käydyt päivittäiset "palautekeskustelut" lisäksi on hobbydeedit/jopoxit ja whatsapryhmät harrastuksiin liittyen. 3 Mielestäni opettajien ja ohjaajien tärkein tehtävä on olla läsnä lapsille koulupäivien aikana. Opettajien aika ei saa mennä Wilma-merkintöjen tekemiseen, kuvaamiseen, blogien tekemiseen ym. Minulle vanhempana riittää, että tiedän lapsellani olevan kaikki kunnossa koulussa. Mikäli jotain poikkeavaa ilmenee, oletan, että tästä tiedotetaan ja ollaan yhteydessä asiaan kuuluvalla tavalla puolin ja toisin. Kannatan sitä, että opettaja kirjoittaa ns. viikkotiedotteen, jossa voi olla lyhyesti luokan kuulumisia sekä tieto esim. liikuntavarusteista ja mahdollisista poikkeus-/ spesiaaliasioista.
Kasvokkainen viestintä suurin osa tyytyväisiä, kuitenkin yli 10 % vastaajista melko tai erittäin tyytymättömiä Kasvokkaista viestintää voisi olla enemmän, vanhempainiltoja tai opettajan kanssa kahden kesken. Opettajat huomaavaisia ja ymmärtäväisiä, haluavat tiedottaa meitä vanhempia. Siitä tulee luottavainen olo. 4
Paperinen reissuvihko viestintäkanavana Paperista reissuvihkoa käytetään vastausten perusteella melko vähäisesti viestintäkanavana Onko paperiselle reissuvihkolle enää tarvetta? Hyvä ettei reissuvihkoa ole käytössä. Viestinnän tuleekin olla digitaalista. Reissuvihkoa pitää kuljettaa mukana (mikä ei tietysti haittaa) mutta siellä on tähän asti tullut yksi viesti. Reissuvihko on jäänne joka pitäisi lopettaa silla vanhempi ei voi tarkastella sisältöä lapsen ollessa koulussa. Voisin kuvitella että eronneilla yhteishuoltajilla tilanne on vielä vaikeampi koska se edellyttäisi kaiken tiedon jatkuvaa välittämistä. Ihan perus perheessäkin nykytilanne tarkoittaa molempien asioiden jatkuvaa seurantaa. Tämän lisäksi koululla on vielä ilmoitustaulu jonka sisältö on toisinaan kaikesta poikkeavaa ja sitäkautta lisää yhden seurattavan asian. 5
Luokkakohtaiset vanhempainillat Vanhempainillat ovat olleet hiukan kasvottomia - voisi miettiä enemmän aikuisia osallistavia keinoja käytettäväksi.. Opettaja ei ole kysynyt etukäteen vanhemmilta, mitä asioita halutaan käsitellä.. ei ole ollut lainkaan vanhempainiltaa, tätäkin ihmettelen koska uusi ope ja uusi luokka. Vanhempainillat ovat vanhentunut konsepti, tilalle jotain muuta. Ongelma niissä on ollut vuosikymmenet ihan sama: ne vanhemmat, joiden siellä pitäisi olla, puuttuvat aina. Ne, jotka jo muutenkin tietävät asiat, tulevat velvollisuudentunnosta paikalle ja tylsistyvät. Esikoululaiden vanhempana kaipaisi syksylle ns.omaa vanhempainiltaa pienille oppilaille, jotta käytänteet tulisi tutuksi ja muut vanhemmat. 6 Videoyhteyden kautta järjestettävää vanhempainiltaa ei pidetty kovin kiinnostavana (koska nimenomaan kasvokkaista viestintää kaivattiin lisää). 15 % vastanneista oli kuitenkin kiinnostuneita osallistumaan videoyhteydellä.
7
Koulukokoukset Koulukokoukset - mikäs tää nyt oli? Vain pieni osa vastanneista otti kantaa koulukokousten toimivuuteen Vanhempia tulisi osallistaa koulukokousten suunnitteluun niiden kehittämiseksi Koulukokous ja vanhempainillat ovat hyviä tilaisuuksia, niitä saisi olla useamminkin, sillä listalla on usein paljon asioita, ettei jää juurikaan aikaa vapaaseen keskusteluun eivätkä kaikki toisaalta aina pääse paikalle. Koulukokouksissa on liikaa asiaa ja keskustelulle jää liian vähän aikaa. 8 Ensimmäisen koulukokouksen koin aivan turhana, joten en osallistunut enää toiseen. Koulukokoukseen olen tyytyväinen, mutta olisi hienoa, jos niihin osallistuisi enemmän vanhempia. Koulukokoukset eivät korvaa vanhempainiltoja.
Arviointikeskustelut Arviointikeskusteluihin ollaan kyselyn perusteella yleisesti varsin tyytyväisiä Olisi näin nykyaikana myös kaikkien omaa ja työaikaa säästävää jos esim. Arviointikeskustelut voi hoitaa videopuhelun kautta. Ymmärrettävästi opettaja haluaa pitää ne työaikanaan mutta vanhemmalle osallistuminen kasvokkain voi tarkoittaa ansiomenetystä. Tietoa erilaisista eskarivuoden alun haasteista sai myös vasta keskustelussa, vaikka asiat olivat tiedossa paljon aikaisemmin. Pienten lasten kohdalla korostaisin pienemmistäkin asioista kertomista ja suullista palautetta vanhemmille, esimerkiksi puhelimitse. Isommat oppilaat osaavat itsekin kertoa monista asioista, mutta pienten kohdalla asia on eri.. Kasvokkain on hyvä opea tavata ainakin kerran vuodessa, tarvittaessa useammin. Jos kaikki sujuu ongelmitta,ei montaa tapaamista tarvita. 9 Vanhempainillat ja arviointikeskustelut tuntuu turhalta, kun uutta infottavaa ei ole ja koulunkäynti sujuu täydellisesti. Arviointikeskustelut on hyvät, mutta aika niukka aikahan se on. Hyvin opet sen kyllä hoitaa silti. Olen hieman tyytymätön arviointikeskusteluihin, koska mielestäni niitä on liian vähän. Etenkin 1.- 2. -luokkalaisten kohdalla näkisin todella tärkeänä, että keskustelu olisi sekä syksyllä että keväällä.
Puhelin Kyselyn perusteella puhelin ei ole kovin merkittävä viestinnän väline Puhelut ja tekstiviestit tavoittavat huonosti. Opettajia on hankala tavoittaa koululta, jos vaikka aamulla sattuu lapselle jotain. Jokaisella opettajalla tulisi olla puhelin, josta hänet tavoittaa koulupäivän aikana. Nykyaikana tämä on jo turvallisuusasiakin. 10
Koulun nettisivut Melko suuri osa vastanneista ei osannut sanoa nettisivuista mitään Nettisivujen rooli viestintäkanavana tulisi kiteyttää (=yleistä tietoa koulun toiminnasta?) En oikein osaa edes sanoa mitä varten nettisivut ovat. Mistä asioista siellä tiedotetaan ja mitä kenelle? Nettisivuilla en käy, sillä niillä ei ole mitään tarpeellista tietoa.. 11 Koulujen nettisivut ovat tiedotusnäkökulmasta aika turhat.
Koulun sosiaalisen median sivusto (vain yläkouluilla) Hyvin pieni osa vastaajista on pystynyt ottamaan kysymykseen kantaa Ovatko koulun sosiaalisen median sivustot vanhempien näkökulmasta ylipäätään hyödyllisiä? (vai onko niitä niin vähäisesti käytössä?) Onko kouluilla aikaa päivittää some-sivuja ja mikä on niiden rooli viestintäkanavana? Ne nettisivut ja sosiaalisen median sivustot, joissa itse käyn, näyttäisivät olevan hyvin huonosti päivitettyjä. Jos ne ovat kokonaan vanhat, pitäisi siellä olla edes linkki nykyisille sivuille. Koulun somea en ole seurannut, kun en ole oikein ollut siitä edes tietoinen. Eri kanavista voisi tiedottaa vanhemmille aina kouluvuoden alkaessa. 12
WILMA
Viestintä Wilmassa n. 72 % on melko tai erittäin tyytyväisiä yli 10 % kuitenkin melko tai erittäin tyytymättömiä Suurin osa Wilman mobiilisovelluksen käyttäjistä on siihen tyytyväisiä Monet vastanneista eivät kuitenkaan käytä sovellusta 14
Wilma-viestinnän tietotulva Opettajilta toivoisin koottuja wilma-viestejä. Sekä sitä, ettö jos asian voi sanoa otsikossa, sen voisi tehdä niin. Wilmasta tulee liikaa viestejä, muuten hyvä kanava Paikkapaikoin tuntuu myös siltä että wilman viesti "tulva" ei ole aina ihan kohdennettua vaan viestejä tulee koskien muita luokkia eli eri ikäisiä lapsia. Nuorten ja lasten arjessa ihan liikaa informaatiokanavia ja niihin liittyviä velvotteita. Koulunkäyntiä pyöritetään Wilmalla, harrastuksia hobbydeedillä/jopoxilla sekä lukuisilla harrastusten ja luokkaretkien whatsap-ryhmillä. Tieto kyllä liikkuu mutta niin myös paljon turhaakin tietoa => turtuu informaatiotulvassa. Opettajat liikaa luottavat, että vanhemmat kerkeävät lähes joka päivä lukea wilmaa ja reagoimaan kaikkiin ohjeistuksiin heti. Viestejä tulee aivan liikaa. Rehtori tiedottaa, oma ope tiedottaa, vanhempainyhdistys tiedottaa, vappupalloja myydään, kadonnut takki jne. jne. Ja miksi niissä on vain yksi asia/viesti? Kyllä sähköpostiinkin voi kirjoittaa useamman asian, miksei sitten Wilmaviestiinkin. Laittakaa nämä wilmaan mielummin Sähköiselle ilmoitustaululle tai Viikkotiedotteseen tms. josta varsinkin ei-akuutit asiat voi itse katsoa. 15 Nyt viestejä tulee niin valtavasti että 4 lapsen äitinä niiden lukemiseen menee paljon aikaa, ja sitten saattaa joku tärkeämpi asia jäädä liian vähälle huomiolle kun viestejä on liikaa. Meillä on lapsia useampi mutta vastasin tähän eskarilaisen osalta, jolloin wilman käyttö näyttää vähäiseltä. Todellisuudessa sitä on useita kertoja päivittäin ja aivan liikaa!
Wilma-viestinnän vähäisyys / puutteet Wilma-viesteihin vastaaminen (opettaja jättää kokonaan vastaamatta, jolloin et tiedä onko asiaan reagoitu lainkaan ja mikä on tilanne jos on), yhteydenpito vajavaista. Lapsen koulun sujumisesta ei juuri saa tietoa ellei kysele opettajalta/ap,ip ohjaajilta itse. Olisi mukavaa saada esim kerran kuussa pieni koonti opettajalta mikä sujuu hyvin ja missä tarvitaan tsemppausta. 16 Wilman käyttäminen myös positiivisien tuntimerkintöjen laittamiseen, ei vain negatiivista palautetta. Wilma on olemassa mutta aika vähän viestintää kulkee sitä kautta. Olisi kiva saada välillä ihan yleisiä kuulumisia kuin vain silloin tällöin viestiä mitä liikuntakamppeita tarvitaan. Viestiä tulee aika harvoin mitä milloinkin tapahtuu tai miten koulussa sujuu. Wilma sopii yksiuuntaiseen perustiedotukseen, mutta ei oikein muuhun. Tiedotteita ei oikein huomaa Wilmasta. Kaikinpuolin kovin vähäistä on yhteydenpito koulun suunnalta. Ei oikein saa tietoa päivien kulusta ja sujumisesta. Arviointikeskustelujen ajat lyhyitä. Vanhempainiltoja jne ei juuri ole.
yli 20 % vastanneista on melko tai erittäin tyytymättömiä oppilasta ja tämän luokkaa yleisesti koskevista asioista viestimiseen (Wilman kautta) 17
Wilma-viestinnän vaihtelevat kokemukset Parhaimmillaan Wilma toimii kannustavana ja helposti tilanteita avaavana työkaluna. Tiedonkulku on ollut välillä koululta päin hyvin minimaalista. Todella tyytyväinen kaikkeen viestintään jota koulun ja perheen välillä on.. Opettaja viestii paljon wilman kautta viestein ja on aktiivinen muun muassa tuntimerkinnät opiskelun sujumisesta ainakin viikottain tai useammin. Wilma siirtää oppilaan vastuuta monista asioista huolehtimisesta vanhemmalle. Välillä wilmaan tulee liikaa viestejä kaikista mahdollisista tapahtumista. Luokkien sisäinen markkinointi kuten munkkimyynti ym. pois wilmasta. Nyt olen oppinut käyttämään Wilmaa ja se on ihan paras. Wilma toimii, viestejä ei tule turhasta, joten kaikki luetaan. Opettaja vastaa hänelle lähetettyihin viesteihin. Opettaja ei niin aktiivinen viestijä. Ei yhtään tuntimerkintää opiskelun sujumisesta vain sairaspäivät merkitty. 18
Wilma-viestinnän oikea-aikaisuus Palvelulupaus: Huoltajien toimenpiteitä vaativista asioista tiedottaminen ajoissa (lupaus esim.: Tiedotamme Wilman kautta viimeistään xx h/päivää ennen asioista, jotka vaativat lasten huoltajien toimenpiteitä. ) Aikataulu on aivan liian kiireinen: usein iltapäivällä tulee joku viesti, jossa on asiaa HUOMISELLE, esim. "Huomisen läksyt", "Huomenna hiihtoa, sukset mukaan" tms. En useinkaan ehdi lukea viestejä ennen kuin illalla lasten mentyä nukkumaan, jolloin on jo liian myöhäistä esim. katsoa läksyjä. Kyllä koulussakin pitäisi pystyä ennakoimaan hiukan paremmin, ja ottaa myös huomioon ettei viestiä aina lueta kotona saman päivän aikana kuin opettaja sen lähettää. Wilmassa on pakko pitää puhelimen hälytykset päällä jotta ehtii reagoimaan tapahtumiin kun maanantain lukujärjestysmuutoksista tiedotetaan sunnuntai-iltana tai torstain liikuntavarustuksesta laitetaan viestiä keskiviikkona. Ei nämä varmaankaan opettajalle yllätyksenä tule? 19
Wilman kehittäminen puuttuvat ominaisuudet Mobiilisovellus takkuaa usein, mut sille ei kai kamalasti mitään voi. Wilman käytettävyys on todella huono Wilma ei ole aina toiminut, vaan on ollut kaatuneena, jolloin viestejä ei ole päässyt lukemaan. Mobiilisovelluksessa kun kirjoittaa tarpeeksi pitkän viestin, alkaa sivu hyppiä joka toisen kirjaimen kohdalla muualle, niin ettei näe tekstiä koko aikaa. Vaikea huomata automaattikorjauksia ja virheitä&aikaa kuluu. Olisi hyvä, että opettajien puhelinnrot olisi vielä ala-asteella saatavissa. Wilma ei aina kiireessä ole tarvittavan nopea... 20 Wilmassa lomahakemus tm. lomakkeet pitäisi saada sellaisiksi, että voi täyttää älypuhelimella. Esimerkiksi mobiiliversiossa ei ole mahdollisuutta kaikkiin toimenpiteisiin kuten loma-anomukset. Sinänsä tämä ei ole ongelma mutta aiheutti ainakin itsellä ihmetystä. Wilma on hyvin rajallinen väylä viestiä (ei liitteitä, hankala käyttöliittymä, mobiilisovellus rajoitetumpi kuin verkkoalusta miksi, tämä ei ole nykypäivää!!), 4 koululaisen vanhempana ärsyttää koko koulua koskevat wilma-viestit jotka tulevat 4 kappaleena ja on pakko lukea/poistaa yksitellen Wilmassa viestejä pitäisi voida kopioida tekstinä jolloin niiden välittäminen esim. Talouden sisällä olisi helpompaa..
Kouluarjen taltioiminen Kouluarjen taltioimisen lisääminen jakoi vahvasti vanhempien mielipiteitä. Toiset haluaisivat kuvia ja videoita käytettävän enemmän, toiset taas eivät halua niitä mm. tietosuojasyistä lisättävän. Kuvien ja videoiden käyttämiseen on oltava selvät ohjeistukset, jotta tietosuoja-asiat tulee asianmukaisesti huomioitua. MInä en pidä kouluarjen kuvaamista hyvänä ideana, aina on mahdollista että kuvat vuotavat jonnekin ja niitä käytetään väärin. Mielummin tutustumispäiviä vanhemmille tai isovanhemmille. 21