EDUSKUNNAN TILINTARKASTAJIEN KERTOMUS VUODELTA 1988

1989 vp. n:o 6 EDUSKUNNAN TILINTARKASTAJIEN KERTOMUS VUODELTA 1988 Eduskunnalle Eduskunnan tilisäännön 19 :n 1 momentin tarkoittamalla tavalla valittuina tarkastamaan eduskunnan tilinpäätös ja kirjanpito sekä hallinto vuodelta 1988 olemme sanotun tehtävän suorittaneet tänään loppuun ja annamme kunnioittavasti tilisäännössä määrätyn kertomuksen. Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1989 Riitta Järvisalo-Kanerva Eva-Riitta Siitonen Sirkka-Liisa Anttila Bo-Fredrik Eklund KHT 390575N

ISSN 0782-9248 Helsinki 1989. Valtion painatuskeskus

1989 vp. - Eduskunnan tilintarkastuskertomus 3 Kertomus eduskunnan tilisäännön mukaisesta tarkastuksesta varainhoitovuodelta 1988 Eduskunnan valitsijamiehet valitsivat 26.11.1987 eduskunnan tilintarkastajiksi varainhoitovuotta 1988 varten ekonomi, kansanedustaja Riitta Järvisalo-Kanervan, varamiehenään diplomi-insinööri, kansanedustaja Marjatta Stenius-Kaukonen, ekonomi, kansanedustaja Eva-Riitta Siitosen, varamiehenään kauppatieteiden maisteri, kansanedustaja Pirjo Rusanen ja hallintonotaari, kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttilan, varamiehenään kunnansihteeri, kansanedustaja Toimi Kankaanniemi. Kokouksessaan 5.5.1988 tilintarkastajat valitsivat puheenjohtajakseen kansanedustaja Riitta Järvisalo-Kanervan ja varapuheenjohtajakseen kansanedustaja Eva-Riitta Siitosen. Kokouksessaan 1. 7.1988 tilintarkastajat valitsivat eduskunnan tilisäännön 19 :n mukaisesti neljänneksi tilintarkastajaksi kauppatieteiden maisteri, KHT Bo-Fredrik Eklundin ja hänen varamiehekseen diplomiekonomi, KHT Teja Kollinin. Tarkastuksen kohteena ovat 27.5.1988 hyväksytyn uuden tilisäännön tarkoittamalla tavalla olleet eduskunnan, valtiontilintarkastajain, eduskunnan oikeusasiamiehen, Eduskunnan kirjaston ja Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan tilinpäätös ja kirjanpito sekä hallinto vuodelta 1988. Tarkastus on tapahtunut siten, että KHTtilintarkastaja on tilintarkastustoimistonsa Tilintarkastajien Oy:n avustamana suorittanut tositteiston ja tilinpidon yksityiskohtaisen tarkastuksen ja laatinut siitä myös yksityiskohtaiset työpaperit neljännesvuosittain. Tarkastuksen pohjalta on tilien ja varainkäytön valvonta tapahtunut tilintarkastajien kokouksissa, joista on laadittu pöytäkirjat. Kokouksia on pidetty kaikkiaan yhdeksän. Kokouksissa on säännönmukaisesti kuultu hallintojohtaja Kari T. Ahosta ja toimistopäällikkö Veikko Lehtistä. Eduskunta ja sen kansliatoimikunta Olemme tutustuneet eduskunnan kansliatoimikunnan kokouksista laadittuihin pöytäkirjoihin ja todenneet seuraavaa: Kokouksia oli pidetty kaikkiaan 20. Niissä käsiteltyjen asioiden lukumäärä oli lisääntynyt eduskunnan kanslian hallinnonuudistuksesta huolimatta. Päätöksiä oli tehty kaikkiaan 427. Edellisvuoden luvut olivat 16 kokousta ja 353 päätöstä. Erityisesti kiinnitimme huomiota siihen, että päätösasioissa painopistettä oli siirretty kertaohjauksesta pysyväisohjaukseen ja päätösvallan delegointia oli jatkettu suunnitellulla tavalla. Myös automaattisen tietojenkäsittelyn käyttöönotto oli edennyt hyvin ja jonkin verran suunniteltua nopeammin. Eduskuntatalon A- ja B-rakennusten kokoustilojen käytöstä oli annettu ohjeet 4.2.1988. Niihin oli koottu eri vuosina annetut kansliatoimikunnan päätökset ja käytännössä muovautuneet toimintaperiaatteet. Samalla oli jatkettu päätösvallan siirtoa virkamiehille antamalla hallintojohtajan tehtäväksi vuosittain vahvistaa ulkopuolisilta perittävä käyttömaksu. Harkinnanvaraisten ikälisien myöntäminen oli siirretty hallintojohtajalle 17.3.1988. Valtion virkamieslakiuudistukseen liittyen eduskunta oli hyväksynyt 8.4.1988 kansliatoimikunnan laatiman eduskunnan virkaohjesäännön, jolla oli täsmennetty 31.12.1987 hyväksyttyä eduskunnan virkamieslakia. Valtion tilisäännöksiä koskevan uudistuksen johdosta kansliatoimikunta oli laatinut 28.4.1988 puhemiesneuvostolle ehdotuksen eduskunnan tilisäännöksi. Ehdotuksen samoin kuin ehdotuksen tiliohjesäännöksi oli valmistellut kansliatoimikunnan asettama hallintomenettelytyöryhmä. Eduskunta hyväksyi valtion

4 1989 vp. - Eduskunnan tilintarkastuskertomus tulo- ja menoarviosta lain 13.5.1988 (423/88) ja sen 25 :n nojalla 27.5.1988 eduskunnan tilisäännön (460/88). Kansliatoimikunta oli täydentänyt ohjeistoa 2.6.1988 hyväksymällä eduskunnan tiliohjesäännön, joka oli siten tullut voimaan käytännössä samaan aikaan kuin valtion uusi tilisäännöstö. Kesäkuun 2. päivänä oli hyväksytty hallintomenettelytyöryhmän ehdotusten pohjalta myös eduskunnan ensimmäinen hankintaohje ja koulutusohje sekä täsmennetty hallintosuunnittelupäätöstä. Hankintaohjeissa on kuvattu muun muassa eduskunnan hankintaorganisaatio, hankintojen suunnittelu, hankintaperiaatteet, hankintamuodot, sopimusten tekeminen ja hankinnan vastaanotto. Ohje vastaa julkishallinnossa omaksuttuja hankintaperiaatteita. Hallintojohtajan päätösvaltaan sisältyvien hankintojen markkamääräiseksi ylärajaksi oli päätetty 100 000 markkaa. Koulutusohjeessa päätösvaltaa oli siirretty alaspäin. Kansliatoimikunta päättää vain ulkomailla tapahtuvasta koulutuksesta. Hallintojohtaja päättää kotimaassa tapahtuvasta koulutuksesta, jos se on maksullista. Muutoin päätöksen tekee asianomaisen toimintayksikön päällikkö yhteistoiminnassa hallintotoimiston kanssa. Yli viikon poissaoloa työpaikalta edellyttävään koulutukseen on saatava lisäksi osastopäällikön tai pääsihteerin lupa. Hallintosuunnittelupäätöstä, joka on tehty jo 15.1.1987 ja jonka perusteella on laadittu ja kansliatoimikunnassa 1.10.1987 ohjeellisena hyväksytty eduskunnan hallinnon ensimmäinen useamman vuoden toimintasuunnitelma, oli täsmennetty siten, että suunnitelma laaditaan vastedes vaalin jälkeisenä keväänä vaalikaudeksi ja sen toteutumisen seurantaa varten laaditaan raportti vaalikauden viimeisen vuoden keväällä. Samassa 2.6.1988 pidetyssä kokouksessa oli vielä tehty lajissaan ensimmäinen päätös irtaimiston poistoista 19.5.1988 hyväksytyn irtaimiston poisto-ohjeen mukaisesti. Päätöksen nojalla oli saatettu järjestää poistetun kaluston huutokauppa ja vähentää tarpeettoman tavaran varastointia eduskunnassa. Päätösvallan siirtoa oli jatkettu 17.11.1988, kun kansliatoimikunta oli päättänyt, että hallintojohtaja voi harkintansa mukaan siirtää hallintotoimiston ja tilitoimiston osa-aikaisen ja satunnaisen työvoiman ottamisen ja erottamisen asianomaisille toimistopäälliköille tai heidän määräämilleen alemmille virkamiehille. Hallintojohtaja oli tehnyt tässä tarkoitetun päätöksen 1.12.1988, jolloin valtuus oli annettu koskien tuntipaikkaisia osa-aikaisia ja satunnaisia henkilöitä, kuten vastaava valtuus oli aikaisemmin (14.4.1988) annettu kiinteistötoimistossa kiinteistönhoitopäällikölle ja käyttöpäällikölle. Automaattisen tietojenkäsittelyn käyttöönotto oli edennyt ripeästi. Apulaispääsihteerin johtaman lainsäädäntötyön atk-johtoryhmän valmistelun pohjalta kansliatoimikunta oli tehnyt päätökset lähiverkosta ja keskustietokoneesta sekä laajentanut mikrotietokonekantaa. Lähiverkkoa koskeva periaatesuunnittelu oli aloitettu 4.2.1988 tehdyllä päätöksellä, jolloin Tietojyvä Oy:n tätä tarkoittava tarjous oli hyväksytty. Digital Equipment Corporation Oy:n laatima periaatesuunnitelma oli hyväksytty 3.3.1988 ja työ tilattu 19.5.1988. Lähiverkko oli rakennettu kesällä 1988 rakennushallituksen toimiessa valvojana. Työ oli valmistunut aikataulun mukaisesti. Keskustietokone oli tilattu kansliatoimikunnan 28.4.1988 tekemällä päätöksellä. Tietojyvä Oy oli tarjonnut kolmea eri vaihtoehtoa, joista oli valittu 19.4.1988 julkistettu VAX 6210. Vaihtoehtoina olleisiin Micro V AX 3650 ja V AX 8350 -laitteistoihin verrattuna etuina oli nähty näitä suurempi yhtäaikaisten käyttäjien kapasiteetti (60), kapasiteetin kasvattaminen helposti lisäprosessorien avulla ja V AXclusteriin perustuva liitäntämahdollisuus laitteistoa laajennettaessa, jolloin muodostuu kriittisiltä osiltaan kahdennetto yhtenäinen järjestelmä, jonka toimintavarmuus on erittäin suuri. Laitteistohankinnalla oli tähdätty siihen, että syksyllä 1988 voidaan lähiverkon valmistuttua ottaa käyttöön ulkoiset tietopankkiyhteydet, elektroninen posti, tekstitietoarkisto, tapahtumakalenterin videotex-toteutus ja valtiopäiväasioiden seurantajärjestelmä. Nämä palvelut olikin voitu ottaa testikäyttöön syksyllä ja tuotantokäyttöön vuoden 1989 alusta. Mikrotietokoneita oli hankittu 21.4.1988 hyväksytyn lainsäädäntötyön tietojenkäsittelyn kehittämissuunnitelman mukaisesti vuonna 1988 yhteensä 86 kpl, joista 43 eduskuntaryhmille. Vuoden lopussa mikrotietokoneita oli yhteensä 175 kpl, joista eduskuntaryhmillä 91 kpl. Mikrojen keskusyksiköt ovat Mikro Mikko 3TT ja IBM PS/2 -mallisia. Suunnitelman mukaan eduskuntaryhmille hankitaan vuonna 1989 80 työasemaa, 1990 30 työasemaa ja 1991

1989 vp. - Eduskunnan tilintarkastuskertomus 5 30 työasemaa, jonka jälkeen kaikilla edustajilla ja ryhmäkanslioiden työntekijöillä on atktyöasema. Hallinto-osaston tietojenkäsittelyn kokonaistutkimus oli valmistunut syksyllä 1988 ja kansliatoimikunta oli hyväksynyt 17.11.1988 siihen sisältyvän kehittämissuunnitelman vuosille 1988-1991. Tuolloin oli asetettu kehittämistyötä jatkamaan hallinto-osaston tietohallinnon johtoryhmä. Johtoryhmän tehtävänä on muun ohella asettaa suunnitelmassa tarkoitetut erilliset kehittämisprojektit ja toimia niiden johtoryhmänä. Kehittämissuunnitelman mukaan hallintoosastolla on tavoitetilassa vuonna 1991 atksovelluksia, jotka yhdessä muodostavat henkilötietojärjestelmän, materiaali- ja kiinteistöhallinnon tietojärjestelmän, taloushallinnon tietojärjestelmän ja sisäisen palvelun tietojärjestelmän. Laitearkkitehtuurissa hallinto-osasto tukeutuu eduskunnassa kuluneena vuonna toteutettuun ratkaisuun. Suunnitelmakauden loppuun mennessä osastolla on noin 50 työasemaa. Atk-hankinnat olivat vuonna 1988 maksaneet yhteensä 12 383 172 markkaa. Kiinteistön hoidon alueella oli toteutettu äänentoistojärjestelmän laajennus. Eduskunnan menoarviossa oli varattu 600 000 markkaa äänentoistojärjestelmän laajentamiseksi kahdella paikallisradion kanavalla. Keskusradioverkon laajennus olisi maksanut 478 750 markkaa ja eräin lisätöin 705 830 markkaa. Hanke oli toteutettu kansliatoimikunnan 13.10.1988 tekemän päätöksen mukaan käyttämällä hyväksi talon antenniverkkoa. Edustajahuoneisiin oli hankittu ularadioilla varustetut 17" väritelevisiot. Hankinta oli tullut maksamaan kaikkiaan 584 745 markkaa. Televisioihin oli tullut myös videotex-kanava, joten niissäkin huoneissa, missä ei vielä ole mikrotietokonetta, voidaan nähdä eduskunnan videotex-viestit. Auditorion äänentoistojärjestelmä oli kunnostettu ja tulkkausjärjestelmän uusimiseen oli varattu määräraha lisäbudjetissa. Hanke toteutettiin vuoden 1989 puolella. Valtiontilintarkastajat Määräraha Palkkaukset.... Muut kulutusmenot.... Menoarvio 2 566 000 935 000 Tilinpäätös 2 699 670 888 692 + ylitys -säästö + 133 670-46 308 o/o +5,2-5,0 Henkilöstön määrä: 13 vakinaista. Toimintasuunnitelmansa mukaisesti valtiontilintarkastajat olivat aloittaneet piiri- ja paikallishallinnon sekä keskusvirastojen tarkastukset lokakuussa 1987 ja ministeriöiden tarkastukset 1988. Tarkastukset oli suoritettu valtioneuvoston kansliassa ja kaikissa ministeriöissä sekä 58:ssa keskus- ja piiri- sekä paikallishallinnon kohteessa. Piiri- ja paikallishallinnon tarkastukset oli tehty lähinnä Vaasan ja Lapin läänissä sekä Ahvenanmaan maakunnassa. Lisäksi valtiontilintarkastajat olivat suorittaneet ulkoasiainhallinnon tarkastukseen liittyvät tarkastusmatkat eräisiin Euroopan maissa oleviin Suomen edustustoihin. Tarkastuskertomuksen valmisteluun liittyen valtiontilintarkastajat olivat pitäneet 38 kokousta ja valtiontilintarkastajain tarkastusjaostot 7 kokousta. Edelleen valtiontilintarkastajat olivat toimintakautensa aikana perehtyneet Hallituksen kertomukseen valtiovarain hoidosta ja tilasta v:lta 1987 ja käyneet läpi 161 valtiontalouden tarkastusviraston antamaa tarkastuskertomusta ja lausuntoa sekä aloitetta. Valtiontilintarkastajain toiminnasta eduskunta on saanut kertomuksen 11.11.1988. Vuoden 1988 aikana säädettiin laki valtiontilintarkastajain oikeudesta tarkastaa eräitä valtion tukitoimia (630/88), joka tuli voimaan

6 1989 vp. - Eduskunnan tilintarkastuskertomus 1.8.1988. Samasta ajankohdasta lukien tuli voimaan myös valtiontilintarkastajain johtosäännön muutos (679/88). Katsomme, että nämä muutokset ovat valtiontilintarkastajain ja heidän kansliansa toiminnan osalta olleet tarpeellisia ja tarkoituksenmukaisia. Toteamme, että valtiontilintarkastajain toiminta on kertomusvuonna ollut suunnitelmallista ja menoarvion mukaista. Valtiontilintarkastajain ja heidän kansliansa toiminnasta aiheutuneessa taloudessa emme ole havainneet huomautettavaa. Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia Määräraha Palkkaukset.... Muut kulutusmenot.... Menoarvio 4 507 000 530 000 Tilinpäätös 4 877 894 554 706 + ylitys -säästö + 370 894 + 24 707 OJo +8,2 +4,7 Henkilöstön määrä: 21 vakinaista, 3 tilapäistä ja 3 osa-aikaista. Vuoden 1988 alussa oli kansliassa ollut vireillä 1 013 asiaa (vuonna 1987 898), joista yksi oli vuodelta 1985, 233 vuodelta 1986 ja 779 vuodelta 1987. Sanottu rästi vastasi lähes 7 kuukauden työmäärää. Vuonna 1988 oli tullut vireille 2 254 uutta asiaa eli n. 6 OJo enemmän kuin edellisenä vuonna, jolloin vastaava luku oli 2 114. Käsiteltävänä oli siten ollut kaikkiaan 3 267 asiaa (3 012). Näistä oli ratkaistu 2 309 (1 999). Seuraavalle vuodelle oli siirtynyt 958 (1 013) asiaa, joista kaksi oli vuodelta 1986, 275 vuodelta 1987 ja 681 vuodelta 1988. Ratkaisemattomien asioiden määrä oli kasvanut vuoden loppuun mennessä 55 asialla eli n. 5 % :lla. Toimituskirjoja oli laadittu 4 220 (3 853) eli lähes 10 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Toimituskirjojen määrän nousu oli suorassa suhteessa ratkaistujen asioiden määrän kasvuun. Verrattaessa kohderyhmittäin ratkaistujen asioiden määriä edellisen vuoden lukuihin voidaan todeta, että perinteisesti suurimmissa asiaryhmissä tuomioistuimen menettelyä koskevien kanteluiden määrä oli säilynyt lähes ennallaan (182), mutta vankeinhoitoviranomaisten (195) ja poliisin (239) menettelyä koskevien kanteluiden määrä oli kasvanut kummankin osalta n. 20 %:lla. Muiden ryhmien osalta merkittävimmät muutokset olivat: sosiaaliviranomaisten (171) menettelyyn kohdistuneiden kanteluiden määrä oli kasvanut n. 40 %:lla, lääkintäviranomaisten (88) kohdalla oli ollut samansuuruinen, ja sotilasviranomaisten (48) kohdalla noin neljänneksen lasku. Tarkastuksia oli tehty 108 (141) ja niihin oli käytetty yhteensä 66 (60) työpäivää. Tarkastuskohteiden määrä oli siten vähentynyt lähes kolmanneksella, mutta tarkastuspäivien määrä oli silti kasvanut 10 %:lla. Syynä tähän oli lähinnä se, että kertomusvuoden tarkastuskohteiksi oli valittu useampia suurehkoja virastoja ja laitoksia kuin edellisenä vuonna ja että tarkastukset olivat jossain määrin aikaisempaa laaja-alaisempia. Vakinaisen henkilöstön määrä oli ennallaan (21). Tilapäistä henkilökuntaa varten oli varattu määrärahat kahta päätoimista ja kolmea osa-aikaista esittelijää sekä yhtä tarkastajaa varten. Yhden päätoimisen tilapäisen esittelijän jouduttua 1.10. lukien hoitamaan eduskunnan kansliassa apulaiseduskuntasihteerin viransijaisuutta oli sanotun viran hoito jouduttu antamaan loppuvuodeksi kahdelle osa-aikaiselle esittelijälle. Tällä lisätyövoimalla oli pystytty ratkaisemattomien asioiden määrää jonkin verran laskemaan siitäkin huolimatta, että uusien asioiden määrä oli kasvanut edellisestä vuodesta. Palkkauksiin varattu määräraha oli jouduttu ylittämään 370 894 :lla eli 8,2 %:lla ja muihin kulutusmenoihin varattu määräraha 24 707 :lla eli 4, 7 % :lla. Palkkauksen osal-

1989 vp. - Eduskunnan tilintarkastuskertomus 7 ta määrärahan ylitys oli johtunut virkamiesten palkkauksen tarkistamisesta, joka oli markkamääräisesti ennakoitua suurempi ja muiden kulutusmenojen osalta toisaalta painatuskustannusten ja toisaalta matkakustannusten arvioitua suuremmasta noususta. Näihin ylityksiin oli kansliatoimikunta antanut sittemmin ylitysluvan. Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian toiminnan osalta tilintarkastajilla ei ole huomautettavaa. Eduskunnan kirjasto Määräraha Palkkaukset.... Kirjallisuuden hankinta ja sidonta.... Muut kulutusmenot.... Kaluston hankinta.... Menoarvio 6 257 000 1 944 000 1 130 000 1 400 000 Tilinpäätös 6 481 464 1 944 000 1 127 874 1 400 000 + ylitys -säästö % + 224 464 + 3,6-2 126-0,2 Henkilöstön määrä: 43 vakinaista. Eduskunnan kirjaston ohjesäännön korjaamista valtion virkamieslain ja eduskunnan virkamiehistä annetun lain sekä eduskunnan virkaohjesäännön seurauksena oli jatkettu koko vuoden aikana. Kirjastossa oli vuoden aikana toimeenpantu tietojenkäsittelyn kokonaistutkimus, joka samoin kuin sen perusteella laadittu tietojenkäsittelyn kehittämissuunnitelma vuosille 1989-1993 oli toteutettu projektityönä (EKI-projekti). Kirjaston hallitus oli 25.10.1988 hyväksynyt kirjallisuuden hankintaohjelman I osan. Hankintaohjelman laatiminen on ollut vireillä 1980-luvun alkupuolelta lähtien. Kirjojen ja aikakauslehtien hankintaan oli käytetty 1 404 162 ja kansanedustajien ja virkamiesten käsikirjastojen kartuttamiseen 133 604. Ulkomaisen kirjallisuuden ostoista hakuteoksia ja dokumenttiaineistoa oli n. 26 Olo, oikeustiedettä 35 %, valtio-oppia 10 %, sekä kansainvälistä politiikkaa, historiaa, sosiaali- ja taloustiedettä ym. käsittelevää aineistoa 29 %. Vuoden aikana hankittujen painatteiden määrä oli 10 778 (205 hyllymetriä), mikrotallenteiden 4 524 mikromuotojen säilytysyksikköä ( = filmikela, filmikortti tai filmikorttien muodostama kokonaisuus). Painatekokoelmien kokonaismäärä vuoden lopulla oli 532 071 (14 367 hyllymetriä) ja mikrotallenteiden 148 742 säilytysyksikköä. Vuoden aikana oli suoritettu 6 535 julkaisulle sisällön kuvailu ja luetteloitu 6 886 julkaisua. Kirjaston toimesta oli julkaistu Valtion virallisjulkaisut -luettelo 1987 (420 s.) sekä Suomen lainopillinen kirjallisuus -bibliografia 1987 (382 s.). Kirjaston perinteisten palvelujen käyttö oli ollut suunnilleen edellisen vuoden laajuista, joihain osin hieman vähentynyt: 19 187 kotilainaa, 10 165 lukusalilainaa sekä 3 258 annettua ja 887 vastaanotettua kaukolainaa. Asiakkaiden itsepalvelukoneilla oli otettu n. 374 849 kopiota. Kuten edellisenäkin vuonna informaatiopalvelun osuus eli kirjallisuusviitteiden hakujen ja tiedonhakujen määrä oli sen sijaan kasvanut: manuaalisia tiedonhakuja oli tehty 2 533, atkpohjaisia 1 151. Käytetyimpiä tietokantoja olivat olleet Finlex, KDOK-tietokannat, eräät yhdysvaltalaiset tietokannat sekä ruotsalainen Rättsbanken. Kirjaston käyttäjille järjestettyihin koulutusja esittelytilaisuuksiin oli osallistunut 981 henkilöä. Kirjasto oli ollut syys-toukokuussa avoinna 62 tuntia viikossa ja kesäkuukausina 37 tuntia viikossa. Vakinaisten virkojen määrä oli 43. Eduskunnan kirjaston toiminnasta on annettu eduskunnalle kertomus 30.3.1989. Kirjaston toiminnan osalta emme todenneet huomautettavaa.

8 1989 vp. - Eduskunnan tilintarkastuskertomus Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta Määräraha Palkkaukset.... Muut kulutusmenot.... Menoarvio 1 650 000 5 271 000 Tilinpäätös 1 608 868 5112780 + ylitys -säästö 41 132-158 220 OJo -2,5-3,0 Henkilöstön määrä: 11 vakinaista. Vuoden 1988 aikana Pohjoismaiden neuvosto kokoontui kaksi kertaa istuntoon. Varsinainen, neuvoston 36. istunto pidettiin 7.- 11.3.1988 Oslossa ja neuvoston 2. ylimääräinen istunto 16.11.1988 Helsingörissä, viimeksi mainittu neuvoston samassa paikassa pidettyjen syyskokousten yhteydessä. Pohjoismaiden ministerineuvosto (yhteistyöministerit) oli marraskuussa 1987 tehnyt päätöksen vuoden 1988 budjetista ja vuosien 1989-90 kehyksistä. Budjetin kokonaissumma oli 564 495 000 DKK (n. 356 milj. FIM). Lisäksi ministerineuvosto oli Pohjoismaiden neuvoston toivomusten mukaisesti päättänyt siirtää vuoden 1986 budjetin ylijäämän eli 4 852 000 DKK (n. 3 milj. FIM) käytettäväksi vuonna 1988 vahvistetun budjetin lisäksi. Vuosiksi 1989-90 ministerineuvosto ilmoitti suunnittelun lähtökohdaksi 3 OJo :n vuotuisen reaalikasvun. Vuoden 1988 budjetista todettakoon, että ministerineuvosto ei ollut ottanut huomioon puheenjohtajiston esitystä vuoden 1988 budjetin lisäämisestä 17 milj. DKK:lla (n. 11 milj. FIM). Neuvoston budjetti- ja tarkastusvaliokunta oli edellyttänyt, että neuvosto saisi enemmän vaikutusta vuoden 1989 budjettiin. Ministerineuvoston vuoden 1989 budjettia koskevan esityksen pohjalta oli budjetti- ja tarkastusvaliokunta, jolle erityisvaliokunnat olivat antaneet lausuntonsa, valmistellut yhteistyöbudjettiehdotuksen neuvostolle. Ehdotuksesta antamassaan mietinnössä valiokunta oli mm. todennut, että tällä hetkellä on ristiriita pohjoismaisen yhteistyön tavoitteiden ja budjettilukujen välillä. Ristiriita on ratkaistava joko siten, että rahoituskysymys todella ratkaistaan tyydyttävästi tai että ryhdytään tiukentamaan etusija-asettelua. Valiokunta oli tässä yhteydessä kiinnittänyt erityistä huomiota kulttuurialan budjettiin ja katsonut, että ministerineuvoston tulisi ryhtyä aktiivisiin toimiin rahoituksen lisäämiseksi ennen kaikkea seuraavilla aloilla: pohjoismainen kulttuurirahasto, kulttuurisektori, käyttövarat ja tutkimus. Lisäksi olisi tärkeätä osoittaa riittävästi varoja mm. työympäristöalalle sekä liikenneturvallisuus- ja liikenneympäristöalalle. Budjetti- ja tarkastusvaliokunnan kokouksessa Helsingörissä oli käsitelty myös mm. ministerineuvoston vuoden 1987 budjetin tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus. Tuloslaskelma oli osoittanut tällöin 35,6 miljoonan DKK:n ylijäämää. Ylijäämä oli johtunut lähinnä valuuttakurssivoitoista ja korkotuloista. Budjetti- ja tarkastusvaliokunta oli ehdottanut yhteistyöministereille varojen siirtämistä ministerineuvoston budjettiin siten, että niitä ei palautettaisi jäsenmaille. Ensi sijassa varat tulisi käyttää niiden budjetti- ja tarkastusvaliokunnan ehdotusten mukaisesti, jotka sisältyvät ministerineuvoston vuoden 1989 budjettiehdotusta koskevaan mietintöön, ja toissijaisesti ministerineuvoston reservin lisäämiseen. Yhteistyöministerit olivat myöhemmin päättäneet ylijäämän siirtämisestä ministerineuvoston budjettiin. Helsingörin kokouksessa käsitellyn ministerineuvoston budjettiehdotuksen loppusumma oli yhteensä 611 miljoonaa DKK (n. 366 milj. FIM). Tämä merkitsisi 3 %:n reaalikasvua vuoteen 1988 verrattuna. Voimassa olevan jakoperusteen mukaan Suomen osuus ministerineuvoston vuoden 1989 budjetista on 20,4 % (v. 1988 20,3 %). Sekä ministerineuvoston että Pohjoismaiden neuvoston vahvistama yhteisten budjettivarojen jako vuoden 1988 osalta oli ollut seuraava: Tanska.... Suomi.... Islanti.... Norja.... Ruotsi.... 20,0% 20,3% 0,9% 21,5% 37,3% Tukholmassa sijaitsevan Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajiston sihteeristön budjetti vuonna 1988 oli ollut 25 875 000 SEK (n.

1989 vp. - Eduskunnan tilintarkastuskertomus 9 17 600 000 FIM). Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan määräraha valtion budjetissa vuonna 1988 oli 6 921 000 FIM, josta oli suorittu edellä mainittu Suomen osuus (20,3 OJo) puheenjohtajiston sihteeristön budjetista. Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta oli kuluneen vuoden aikana pitänyt 7 kokousta ja valtuuskunnan työvaliokunta 9 kokousta. Valtuuskunta oli myös suorittanut tutustumiskäyntejä mm. 25.5.1988 Pohjoismaiden investointipankkiin ja 25.11.1988 Imatran Voima Oy:hyn perehtyäkseen NORDELin toimintaan. Vuoden aikana valtuuskunnan huomio oli kohdistunut erityisesti sellaisiin yhteistyökysymyksiin kuin pohjoismainen yhteistyö suhteessa Euroopan yhdentymiskehitykseen, erityisesti ministerineuvoston selvityksen "Pohjola Euroopassa" pohjalta, pohjoismaisen yhteistyön organisaation tehokkuuteen, ympäristökysymyksiin sekä vuoden lopulla kansainvälisen yhteistyökomitean toimintaan. Kokouksessaan 18.2.1988 valtuuskunta oli päättänyt pyytää tehokkaampia tulkkauslaitteita neuvoston valiokuntakokouksiin, mm. langattornia laitteita. Nämä toivomukset oli myöhemmin täytetty. Eduskunnan tapahtumakalenterista antamassaan lausunnossa valtuuskunta laitteistoratkaisujen osalta oli kiinnittänyt huomiota siihen, että eduskuntatalossa olisi tehtävä varaukset monitoden käyttöönotolle neuvoston istuntojen aikana ravintolassa, valtiosalissa ja istuntojen aikaisissa lehdistötiloissa. Valtuuskunnan kanslian henkilöstöön kuului vuoden lopussa 11 henkilöä, sen jälkeen kun kaksi uutta virkaa, apulaissihteerin ja toimistovirkailijan virat oli perustettu vuoden 1988 tulo- ja menoarviossa ja täytetty vuoden aikana. Täten oli voitu vahvistaa osaksi käännösja tiedotustoimintaa ja osaksi toimistopalveluja. Momentilla 22.25.01 osoitetulla määrärahalla kansliaan oli otettu osapäivätoiminen ulkopuolinen avustaja tilapäiseksi arkistoapulaiseksi ajaksi 1.4.-31.8.1988. Kuten aikaisempina vuosina, Nordisk Kontakt -aikakauslehden toimittajalla oli ollut käytössään työtilat valtuuskunnan kansliassa. Valtuuskunnan kertomus eduskunnalle annettiin 16.1.1988. Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan kanslian toiminnasta ei ole huomautettavaa. Pohjoismaiden neuvoston tilintarkastuksesta vastaa Riksgäldskontoret Ruotsissa. Suoritetuissa tarkastuksissa olemme todenneet kassavaroja, pankkitilejä ja kirjanpitoa hoidetun huolellisesti ja täsmällisesti. Kassavarat ja pankkitilit ovat tarkastettaessa täsmänneet kirjanpidon kanssa. Kirjanpito oli varmennettu asianmukaisin tosittein. Tiliviennit olivat oikein suoritetut. Kirjatut menot olivat olleet eduskunnan toiminnasta aiheutuneita ja sellaisia, joita varten tulo- ja menoarviossa oli osoitettu määräraha, tai jotka kansliatoimikunta oli muutoin hyväksynyt. Olemme tutustuneet kansliatoimikunnan sekä kirjaston hallituksen pöytäkirjoihin ja todenneet kokouksissa tehtyjä päätöksiä noudatetun. Olemme myös todenneet, että eduskunnan tilisäännön 20 :ssä tarkoitetut sisäiset valvontatehtävät oli suoritettu. Eduskunnalta avustusta saavia kerhoja oli vuonna 1988 yhdeksän. Näillä kerhoilla on omat tilintarkastajansa. Tarkastuksemme on näin ollen rajoittunut vain kerhojen varainkäy- 2 390575N Tarkastuksesta tön seuraamiseen taseitten ja tuloslaskelmien pohjalta. Olemme todenneet, että vuodelta 1988 oli avustusta saaneilta kerhoilta syntynyt ylijäämää viiden kerhon osalta 83 708 sekä alijäämää neljän kerhon osalta 23 386. Kerhojen kassa- ja pankkitilien saldot olivat 31.12.1988 yhteensä 161 043. Eduskunnan vuoden 1988 varsinaisessa sekä lisämenoarviossa oli varattu eduskunnan käyttöön 169 647 000. Näitä määrärahoja oli ylitetty yhteensä 3 884 347 markalla ja alitettu 2 265 299 markalla. Menoarvio toteutui kokonaisuudessaan liitteen 1 mukaisesti. Eduskunnan tilisäännön 9 :n mukaisesti kansliatoimikunta oli 2.2.1989 hyväksynyt menoarvion ylitykset. Tilinpäätös per 31.12.1988 (liite 2) on tarkastettu ja todettu oikein laadituksi. Tilinpäätöksen mukainen valtion pääkirjan tilin jäännös oli 16 227 524,36. Kalustoluettelo ja taideluettelo olivat tarkastushetkellä täydennettävinä ja siirrettävinä atk:lle.

10 1989 vp. - Eduskunnan tilintarkastuskertomus Liite 1 Menoarvion toteutuminen v. 1988 + ylitys Määräraha Menoarvio Tilinpäätös -säästö lllo Kansanedustajat Palkkaukset... 37 843 000 36 735 192-1 107 808-2,9 Kulukorvaukset... 12 700 000 13 586 205 + 886 205 + 7,0 Matkat... 6 300 000 5 920 697 379 303-6,0 Eduskunnan kanslia Palkkaukset... 30 021 000 30 744 014 + 723 014 + 2,4 Muut kulutusmenot... 20 400 000 21 921 394 + 1 521 394 + 7,5 Kaluston hankinta... 21 090 000 21 090 000 Eduskuntatalo Rakennusten käyttö... 4 850 000 4 319 598 530 402-10,9 Korjaukset... 800 000 800 000 Valtiontilintarkastajat Palkkaukset... 2 566 000 2 699 670 + 133 670 + 5,2 Muut kulutusmenot... 935 000 888 692 46 308-5,0 Eduskunnan oikeusasiamies Palkkaukset... 4 507 000 4 877 894 + 370 894 + 8,2 Muut kulutusmenot... 530 000 554 706 + 24 706 + 4,7 Eduskunnan kirjasto Palkkaukset... 6 257 000 6 481 464 + 224 464 Kirjallisuuden hankinta ja sidonta.. 1 944 000 1 944 000 + 3,6 Muut kulutusmenot... 1 130 000 1 127 874 2 126-0,2 Kaluston hankinta... 1 400 000 1 400 000 Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta Palkkaukset... 1 650 000 1 608 868 41 132-2,5 Muut kulutusmenot... 5 271 000 5 112 780 158 220 3,0 Eduskunnan muut menot Käyttövarat ryhmäkanslioita varten 8 568 000 8 568 000 Parlamenttienvälisen liiton Suomen ryhmän käytettäväksi... 885 000 885 000 Yhteensä... 169 647 000 171 266 047 +1619047 + 1,0

1989 vp. - Eduskunnan tilintarkastuskertomus 11 Liite 2 EDUSKUNNAN TILINPÄÄTÖS 1988 Tulojen ja menojen tili 6010 Kansanedustajat Palkkaukset.... Kulukorvaukset.... Matkat.... Eduskunnan kanslia Palkkaukset.... Muut kulutusmenot.... Kaluston hankinta.... Eduskuntatalo Rakennusten käyttö.... Korjaukset.... Valtiontilintarkastajat Palkkaukset.... Muut kulutusmenot.... Eduskunnan oikeusasiamies Palkkaukset.... Muut kulutusmenot.... Eduskunnan kirjasto Palkkaukset.... Kirjallisuuden hankinta ja sidonta.. Muut kulutusmenot.... Kaluston hankinta.... Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta Palkkaukset.... Muut kulutusmenot.... Eduskunnan muut menot Käyttövarat ryhmäkanslioita varten Parlamenttienvälisen liiton Suomen ryhmän käytettäväksi.... Virkamiesharjoittelijat Eduskunnan tulot Siirretään valtion pääkirjan tilille... 36 735 192,03 13 586 204,99 5 920 696,99 56 242 094,01 30 744 014,00 21 921 393,62 21 090 000,00 73 755 407,62 4 319 597,80 800 000,00 5 119 597,80 2 699 670,26 888 691,90 3 588 362,16 4 877 893,80 554 706,33 5 432 '600, 13 6 481 463,98 1 944 000,00 1 127 873,67 1 400 000,00 10 953 337,65 1 608 867,61 5 112 780,18 6 721 647,79 8 568 000,00 885 000,00 9 453 000,00 9 180,00 171 275 227,16 1 715 223,76 172 990 450,92 1 715 223,76 1 715 223,76 171 275 227,16 172 990 450,92

12 1989 vp. - Eduskunnan tilintarkastuskertomus Valtion pääkirjan tili 6020 Tilinavaus.... Tulojen ja menojen tililtä.... Tulojen ja menojen tililtä.... Lähetteiden tililtä.... Menojen siirtotililtä.... Tulojen siirtotililtä.... Hallinnolliselle tasetilille.... 7 583 000,01 171 275 227,16 1 828 734,19 180 686 961,36 1 715 223,76 39 141 598,86 123 602 614,38 16 227 524,36 180 686 961,36 Hallinnollinen tasetili 6040 Valtion pääkirjan tililtä.... Kassatili.... Muut saatavat.... Muut ennakot.... Matkaennakot.... Annetut etukäteisvarat.... Tilitettävien varojen tili.... Ennakonpidätykset joulukuutta 1988.... Sosiaaliturvamaksut joulukuutta 1988.... Eläkemaksut joulukuutta 1988.... Menojen kokoomatili.... Menorästien tili.... Siirrettyjen määrärahojen tili.... 16 227 524,36 13 788,10 4 556,91 500,00 14 150,00 59 313,52 16 319 832,89 6 919,00 50 880,50 2 604 330,00 454 235,00 1 831' 17 3 294 505,52 9 907 131,70 16 319 832,89 Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1989 Toimistopäällikkö Veikko Lehtinen