1 (6) N KOKOUS Aika 14.3.2012 klo 9.00 12.00 Paikka Kosken kokoustila 202, 2 krs, Matarankatu 4, Jyväskylä Osallistujat Ahonen, Airi X Haaki, Raili X Hanhikoski, Emmi Heikkilä, Marja Henttu, Tuula Hård-Janhonen, Anne-Mari X Kivelä, Maritta X Kolomainen, Ulla Korkalainen, Paula Koskimies, Helena Kumpulainen, Riitta Leppänen, Eija-Maria Liimatainen, Marja Luukkonen, Ilmi Lehtinen, Armi, varapj Lehtovaara, Pirjo X Ohvo, Eira Mustonen, Liisa X Paananen, Jyrki Parviainen, Seija Peltoniemi, Aila X Saarinen, Marja-Leena Salminen, Marjatta X Virtanen, Satu-Maria, pj X Vesimäki, Mirva X Viinikainen, Pirjo X Yksjärvi, Leena Arvokas elämä hanke, K-S vammaispalvelusäätiö Koske Jyväskylän kaupunki Koske erityisliikunta, Jyväskylän kaupunki Jyväskylän kaupungin vammaisneuvosto Jyväskylän aikuisopisto Alueellinen apuvälinekeskus Arvokas elämä -hanke Jyväskylän AMK Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Saarikka Saarikka Hankasalmen kunta Jämsän kaupunki Vammais Kaste -hanke Konneveden kunta Muuramen kunta Uuraisten kunta Jyväskylän kaupunki Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö Jyväskylän kaupunki Kynnys ry, Jyväskylän toimikunta HAVU keskus Jyväskylän aikuisopisto Invalidiliitto oy KÄSITELTÄVÄT ASIAT 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen
2 (6) 2. Esittäytymiskierros Käytiin esittelykierros 3. Valtion erityiskoulujen yhdistyminen uuden oppimis- ja ohjauskeskuksen sekä monimuotoisen erityiskoulun suunnitelmia Aiheesta kertomassa Näkövammaisten koulun apulaisrehtori Juha Lahti (esitys on muistion liitteenä) Jyväskylässä toimii valtion erityiskouluista kaksi; Haukkarannan koulu ja näkövammaisten koulu. Haukkarannan ja Jyväskylän näkövammaisten koulut yhdistyvät hallinnollisesti ja toiminnallisesti oppimis- ja ohjauskeskukseksi, jonka yhteydessä toimii monimuotoinen erityiskoulu. Hallinnollinen ja toiminnallinen yhdistyminen tapahtuu vuoteen 2013 mennessä. Tulevalle organisaatiolle valmistuvat uudet toimitilat Kukkumäkeen, Jyväskylän näkövammaisten koulun nykyiselle tontille viimeistään elokuussa 2015. Uudistus liittyy valtion seitsemän erityiskoulun yhdistämishankkeeseen. Tämän Valteri koulun hallinto sijoittuu Jyväskylään. Keskustelua Tällä hetkellä näyttää siltä että näkövammaisten koulussa tulee ensi vuonna olemaan vain vajaa 30 oppilasta. Haukkarannan koulussa puolestaan oppilaita on reilu 100, suurin osa Jyväskylän lähiseudulta. Lisäksi Haukkarannan koulu järjestää laajoja koulutuksia ammattilaisille. Molemmilla kouluilla on myös tiivis yhteistyö järjestöjen kanssa. Mitä sitten ovat ohjauspalvelut; asiantuntijoiden kouluttamista, konsultaatioita oppilaiden luona, tukijaksoja oppilaille erityiskouluissa. Opetushallituksen näkökulma on, että erityiskoulun tulee toimia alustana tutkimukselle yms. mutta erityiskoulu ei sinänsä ole itsetarkoitus. Keskusteltiin nivelvaiheiden tukemisen merkityksestä. Yläasteeseen ja jatkokoulutukseen liittyvien nivelvaiheiden tuki on erityisen tärkeää. Inkluusioajattelun edetessä tästä on erityisen tärkeää huolehtia. Toisen asteen erityisopetus on kylläkin kaiken kaikkiaan Jyväskylän seudulla melko hyvällä tasolla valtakunnallisesti katsottaessa.
3 (6) Keskusteltiin erityiskoulujen konsultaatioiden maksullisuudesta, mikä saattaa monesti koitua kunnassa liian isoksi kynnykseksi. Keskusteltiin harmaan alueen nuorista, joilla monia tuen tarpeita, mutta epäselvyyttä siitä, minkä lain ja tahon vastuulle auttaminen kuuluu. Henkilökohtaisen avun pulmat mm. avustajien vaihtuminen vaikeuttavat opiskelua. Koulujen yhdistymisen myötä saavutetaan synergiaetuja ja pystytään tarjoamaan entistä laajempaa ja kokonaisvaltaisempaa palvelua. 4. Edellisen kokouksen muistion asiat (12.9.2011) Edellisen kokouksen muistio on jo hyväksytty sähköpostitse ja se on jo Kosken kotisivuilla. 5. Vammaisten työ- ja päivätoiminnan kehittäminen Kehitysvammaisten työ ja päivätoimintaa uudistetaan valtakunnallisesti Kehitysvammaliitto, Kehitysvammaisten Tukiliitto, Nuorten Ystävät sekä Förbundet De Utvecklingsstördas Väl jättivät v. 2010 sosiaali- ja terveysministeriölle sekä työ- ja elinkeinoministeriölle aloitteen, jossa ne esittävät yhteisen selvityshenkilön tai työryhmän asettamista arvioimaan kehitysvammaisten työ- ja päivätoiminnan sekä työllistymistä tukevien palvelujen kehittämistä. Järjestöt totesivat, että palkkatyöhön pääseminen, oman elannon ansaitseminen ja oman panoksen antaminen yhteiskunnalle olivat keskeisiä tavoitteita myös kehitysvammaisille ihmisille (ote Kehitysvammahuollon tietopankista /Rinnekotisäätiö) Kehitysvammaliitto perustaa keväällä 2012 kansallisen työryhmän, jonka tavoitteena on uudistaa valtakunnallisesti kehitysvammaisten henkilöiden työ- ja päivätoimintaa. Työryhmän toimintaa tukee STM. Uudenlaista ajattelua kaivataan. Työ- ja päivätoiminnan väliinputoajia ovat monesti nuoret aikuiset. Entä miten järjestetään erilaista ja monenlaista tukea tarvitsevien henkilöiden työpäivät? Mitä on sosiaalinen kuntoutus?
4 (6) Miten vammaisten työ- ja päivätoiminta Keski-Suomessa makaa? Keskustellaan uudistuksista, hyvistä toimintamalleista ja työtavoista, kootaan pulmia ja kehittämisen paikkoja. Aiheesta käytiin vilkasta keskustelua. Muuramessa on kehitysvammaisille tarkoitettu toimintakeskus Kylän tupa, jossa lähinnä alihankintatyötä. Monilla nuorilla voi olla kuitenkin jo koulutusta toisenlaisiinkin töihin. Avotyötä ei kuitenkaan löydy. Tarvittaisiin uudenlaista ajattelua ja toisaalta paluuta pikemminkin vanhaan mm. ulkotyömiesten töiden pariin. VPL-työtoimintapalvelut järjestetään Muuramessa ostopalveluna. Yhteistyötä tehdään Sovatekin kanssa. Jyväskylän kaupungissa n. 350 henkilöä päivä ja työtoiminnoissa, näistä 80 iltapäivätoiminnoissa. Avotyö on ollut keskeinen kehittämisen kohde Jyväskylässä. Valmisteltu mm. avotyöstrategia, on työvalmennusryhmä Päiväharjun toimintakeskuksessa ja lisäksi työvalmentajia on eri puolilla (Palokassa, Vaajakoskella, Korpilahdella). Avotöissä työntekijät työskentelevät tavallisissa työpaikoissa, valmentajat liikkuvat niissä mukana. Avotyösopimuksia on tehty 16 viime vuoden aikana. Työpaikkkoja mm. kaupungin omissa toiminnoissa pitkäaikaishoidossa, palveluasumisessa, keittiöissä, päiväkodeissa, asumisyksiköissä. Avotyön markkinointitilaisuuksia on pidetty ja niihin kutsuttu yrittäjiä. Ammattikorkeakoulun kanssa tehty yhteistyötä. Töinä on esimerkiksi autopesulatoimintaa ja miehille sopivia polttopuiden tekotöitä. Työvalmentajien työhön käyty tutustumassa mm. Kauhavalla ja Helsingissä. Keskusteltiin siitä, että kovien arvojen aikana voisi pehmeiden arvojen ja ihmisläheisyyden markkinointikeinona myös yrityksille olla vammaisten työllistäminen. Kommentoitiin, että työvalmennuksen tuen järjestäminen on tässä ratkaiseva. Erityistä työntekijää ei voi jättää vain työpaikan työyhteisön sattumanvaraisen tuen varaan, koska työelämä on niin hektistä. Myös koko työyhteisön valmennustilanteista tulisi huolehtia. Jyväskylässä tultu siihen tulokseen, että avotyön tuki tuotetaan omana palveluna. Edellyttää vahvaa tietoa vammaisuudesta. Kehitysvammaisten työ- ja päivätoiminta on hyvin hoidettu, mutta vaikeavammaisten päivätoiminnat ovat Jyväskylässä lapsen kengissä. Sen kehittämiseen
5 (6) kaivattaisiin ideoita ja parannuksia. VPL-asiakkaiden kohdalla vaikuttaa siltä, että laatukriteerit eivät täyty. Työ- ja päivätoimintojen kehittämistä ei ole niinkään pohdittu maakunnallisissa hankkeissa tai työkokouksissa. Viitasaarella pidetyssä vammaistyön työkokouksessa keskusteltiin ryhmässä työ- ja päivätoimintojen tilanteesta. (sisältö ei tarkemmin tiedossa). Todettiin, että maakunnallisia kokoontumisia ja kokemustenvaihtoa tässäkin tarvittaisiin. Palveluiden tuottamisen ja ostamisen välinen kuilu tuntui olevan olemassa. Monesti työt ovat hyvin perinteisiä vaihetyön tyyppisiä tai päivätoiminnat vain kerhotoiminnan paikkoja. Uudet koulutetut vammaiset nuoret tarvitsevat kuitenkin erilaista rakennetta ja laatua työ- ja päivätoimintoihin. Hyviäkin esimerkkejä on, vaikkapa Korpilahden päiväkeskuksen kehitysvammaisten valokuvaus ja kalenteriprojekti, jota televisioitiin ja juttuja on ollut monissa lehdissä. Mirka Oinonen Jyväskylästä osallistuu valtakunnallisen kehittämistyöryhmän työskentelyyn. Vammaistyön kouluttajien palaverissa on pohdittu lääkettä siihen, että vammaistyö ei alana vedä nuoria opiskelijoita. Tässä on haaste myös työelämälle, miten vammaisuus, vammaistyö ja vammaiset saataisiin positiivisemmin ja monipuolisemmin näkyville. Nuorille ja opiskelijoille tarvitaan enemmän aitoja tilanteita ja tilaisuuksia tutustua alaan. Kosken koulutusyhteistyöryhmän kokouksessa (25.4.) keväällä on yhtenä teemana vammaistyön koulutuksen asiat. 6. Vammais Kasteen ajankohtaisia teemoja kehittäjä Pirjo Lehtovaara kertoo Kasteen kuulumisia Keski-Suomen osahanketta on kesän kynnyksellä pyöritetty vuosi. Keski- Suomi ei ole mukana valtakunnallisessa jatkohankkeessa. Pirjo jakoi tiivistelmän ajankohtaisista asioita, joka on myös muistion liitteenä.
6 (6) Pirjon tuntuman mukaan jatkokehittämisien tarpeita hankkeen päättyessä ovat ainakin: Kehitysvammaisten erityispalveluiden rakenteiden kehittäminen jää kesken Erikoissairaanhoidon ja lähipalveluiden yhteistyön rakentaminen Tarvittaisiin maakunnan tasolla vammaisalan erityisasiantuntija ja kehittäjä-koordinaattori ja nimenomaan laaja-alaista vammaispalveluiden kehittämistä, joka sisältäisi sekä kehitysvammaisten palvelut että VPLasiat. Kommentoitiin, että Kaste hanke on keskittynyt liikaa kehitysvammaisten palveluiden kehittämiseen ja muut vammaispalvelut ovat jääneet paljon vähemmälle. Tiedoksi: Helsingin yliopistoon perustetaan paraikaa vammaisprofessuuria 7. Kuulumiskierros Jyväskylässä USO:n eli uuden sukupolven organisaation suunnittelu etenee Vammaispalvelut erillisenä organisaationa katoaa. Palvelukokonaisuuksina tulee olemaan kotiin annettavat palvelut, ympärivuorokautinen asuminen ja hoito sekä keskitetyt palvelut. Keskitetyissä palveluissa on OIVA-keskus, jossa vastaanotetaan yhteydenottoja, tehdään kotikäyntejä, annetaan palveluohjausta. Sinne keskitetty Sas-työryhmä, omaishoidon tuki, kehitysvammaneuvola, palveluseteli yms. asioita. Marjatta Salminen on jäämässä eläkkeelle kesän jälkeen. Keväällä työssä on ajankohtaista valvontakäyntien suorittaminen eri puolille maata sijoitettujen vammaisten henkilöiden hoitopaikoissa. Valvontakäynnit tehdään sekä omiin että ostopaikkoihin. Omavalvonta-asia tulee myös jatkossa työllistämään kuntia paljon.
7 (6) Aikuisopiston kuulumisia: Lähihoitajakoulutuksessa kuntoutuksen suuntautumisvaihtoehdon on tällä hetkellä valinnut ilahduttavan moni tutkinnon suorittaja, mutta sen sijaan vammaistyö ei näytä edelleenkään kiinnostavan, mikä aiheuttaa vammaistyön alueella kovasti päänvaivaa. Oppilaitoksessa annettavaan opetukseen ja sen määrään vaikuttaa paljon jatkuvasti muutoksessa oleva palvelujärjestelmä. Kehitysvamma-alan ammattitutkinto on tarkoitettu henkilöille, jotka ovat työskennelleet kehitysvamma-alalla vähintään kolme vuotta, mutta joilta puuttuu varsinainen kehitysvamma-alan tai vammaistyön koulutus. Kehitysvamma-alan erikoisammattitutkinto antaa erityisosaamista alanvaativampiin tehtäviin niille, jotka ovat työskennelleet vähintään 5 vuotta kehitysvamma-alalla. Suunnitteilla on lisäksi 2013 alkava puhevammaisten tulkin erikoisammattitutkinto. Koulutus on toteutettu aiemmin kaksi kertaa. Jatkoa on toivottu. Keskusteltiin pulmista, joita puhetulkin käyttämiseen liittyy. Avustamisen ja tulkkaamisen rajanveto tuo käytännön ongelmia. Kelan ohjeet ovat osaltaan tiukat. Osana sosiaalialan Positiiviset polut kampanjaa toteutetaan Päivä ilman sosiaaliturvaa ja julkisia palveluita 29.3. aikuisopiston kampuksella. Kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita. Jyväskylän vammaisneuvostoa työllistävät säästötoimenpiteiden seuraukset. Yhtenä asiana mm. lisien poistaminen samassa taloudessa asuvalle omaiselle, joka toimii avustajana. Nykyinen vammaisneuvosto toimii ensi vuoden kevääseen asti ja sen jälkeen valitaan uusi kokoonpano. Myös vammaisneuvosto tulee uusimaan sääntöjään ja neuvoston kokoamisen periaatteet tulevat myös muuttumaan. Uusiutuminen on tervetullutta myös vammaisneuvostoon. Jyväskylässä on käynnistetty asiakasraateja ja mm. kehitysvammaisten omaisten ohjausryhmä aloittanut toimintansa. Kynnys ry:n toimisto on muuttanut Matarankatu 4, 3 krs:een. Muurame uuden asumisyksikön perustaminen on vaiheessa.
8 (6) Keski-Suomen vammaispalvelusäätiön Arvokas elämä hankkeen työntekijät ovat myös Kosken kanssa samassa työyhteisössä. Hanke on ollut toiminnassa vajaan vuoden. Kuntien kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Koulutuksia ja tapaamisia järjestetään, menossa esim. vammainen lapsi perhepalveluissa kokonaisuus, sosiaalisen median koulutuksia yms. lisätietoja: www.arvokaselama.fi Aluehallintoviraston kuulumisia: Yksityisiä sosiaalipalveluita koskeva uusi laki astui voimaan. 1.10.2011, koskee lupa ja valvontamenettelyjä. Keskeinen asia on omavalvontasuunnittelu. Omavalvontasuunnitelmasta on Valviran ohjeistus. Suunnitelma koskee jokaista toimintayksikköä. Kunnille ja palveluntuottajille tullaan ministeriön ja Valviran toimesta järjestämään infotilaisuuksia. Keski-Suomen ja Pirkanmaan alueilla on aloittanut toimintansa etnisten suhteiden neuvottelukunta. Tarkoituksena edistää monikulttuurisuutta monin tavoin. 8. Kosken työryhmien ja työkokouskäytäntöjen uusi strategia Koske on uudistanut toimintastrategiaansa vuoden alkupuolella. Kosken työryhmät Työryhmätyöskentelyä jatketaan edelleen. Kosken työryhmillä on jo 10 vuoden perinne. Ne muodostavat osaamiskeskustyön rutiinin eli sen perustan, jonka päälle kehittämistyö ja sen pitkäjänteisyys ja suunnitelmallisuus voi rakentua. Työryhmät ovat kunkin toiminta-alueen eri tahon toimijoita saman pöydän ääreen kokoavia osaamiskeskustyötä toteuttavia foorumeita. Työryhmissä hahmotetaan kehittämisen punaista lankaa ja maakunnallista kokonaisuutta, tunnistetaan ajankohtaisia osaamisvajeita ja kehittämistarpeita sekä innovoidaan kulloinkin tarvittavia kehittämisen toimia. Näissä eri tahojen kohtaamisissa ja dialogisessa työskentelyssä synnytetään ideoiden virtaa ja edesautetaan luovuuden kulttuuria. Kosken työryhmien olemassaolo ja keskusteleva yhteisymmärryksen tila edistää asioita, joita yksittäiset toimijat eivät voisi saada aikaan. Työryhmissä eletään todeksi Kosken perusarvoja: avoimuus, luotettavuus ja yhdenvertaisuus. Työryhmät ovat vapaamuotoisia ja avoimia kaikille kehittämisestä kiinnostuneille ja siihen sitoutumaan halukkaille.
9 (6) Keskeistä on asiakaslähtöisyys ja siksi myös asiakkaat ja palveluiden käyttäjät ovat entistä tervetulleempia työryhmiin. Työryhmät eivät asetu kenenkään toimijatahon reviirille, vaan muodostavat ns. kolmannen tilan, jossa puolueeton kehittämiskeskustelu tapahtuu. Kosken työryhmien toiminnassa tulee pääpaino olla tulevaisuuteen suuntaavassa orientaatiossa, ei niinkään olemassa olevien rakenteiden tai toimintatapojen säilyttämisessä. Innovatiivisuuden varmistamiseksi ja kokonaisuuksien hahmottamiseksi työryhmien tulee olla mahdollisimman monialaisia ja monitieteisiä. Tutkimustiedon hyödyntäminen on tärkeällä sijalla niin ongelmien määrittelyssä kuin ratkaisujen hakemisessakin. Kosken koordinoimat työkokoukset Työkokouksissa tarjotaan alan ammattilaisille maakunnallisten kuulumisten ja kokemusten vaihdon ja hyvien käytäntöjen välittymisen tila. Työkokoukset mahdollistavat valtakunnallisen ajankohtaistiedon välittämisen ja ne toimivat myös vaikuttamiskanavina käytännön ammattilaisten näkemysten huomioimiseksi laajemmissa sosiaalipoliittisissa linjauksissa ja uudistuksissa. Työkokousten tarkoituksena on ammattilaisten osaamisen vahvistuminen ja palveluiden kehittäminen. Myös palveluiden käyttäjien ääni ja kokemukset ovat tärkeä elementti tämän tarkoituksen toteutumiseksi. Työkokouksissa voi olla tarpeen mukaan myös koulutuksellista ohjelmaa, vaikkakaan ne eivät korvaa ammatillista täydennyskoulutusta. Työkokouksia toteutetaan avoimuuden, luotettavuuden ja yhdenvertaisuuden hengessä. Ne ovat avoimia kaikille teemasta kiinnostuneille ja kaikki osallistujat ovat samanarvoisia. Maakunnallisia työkokouksia järjestetään eri sisältöalueiden toimijoille pääsääntöisesti kerran vuodessa. Koske toimii joustavasti ja voi kutsua koolle työkokouksia tarpeen mukaisten teema-alueiden ympärille. Uusien työkokouskäytäntöjen synnyttäminen mahdollistuu, kun kevään 2012 aikana Koske vähentää vain tietyille ammattiryhmille suunnattujen työnohjauksellisten työkokousten järjestämistä. Sosiaalialan ammattilaisten työssä ja palveluissa pulmatilanteet liittyvät hyvin usein toisiinsa vyyhtiytyneisiin ilkeisiin ongelmiin. Siksi kestävien asiakaslähtöisten ratkaisujen etsiminen edellyttää yhtä ammattikuntaa laajempien toimintakokonaisuuksien hahmottamista ja ammattialoja ylittäviä keskusteluja. Työkokouksia suunnitellaan ja toteutetaan tiiviissä yhteistyössä kuntatoimijoiden kanssa. Koske vastaa niiden koordinoinnista ja koollekutsumisesta tarpeen mukaan. Myös muut tahot ja määräaikaiset kehittämishankkeet järjestävät maakunnassa työkokouksia. Koske
10 (6) pyrkii olemaan tietoinen näistä ja suuntaa toimintaansa kulloinkin eniten katvealueella oleville teema-alueille. Keskusteltiin työkokousten tarpeellisuudesta Kosken työkokouksista annettiin hyvää palautetta ja ne koetaan tarpeelliseksi. Keski- Suomessa yhteistyöhalukkuus on hyvällä tolalla. Toiveena oli että sisältökohtaisia työkokouksia järjestettäisiin keväisin ja syksyisin, kerran vuodessa tuntuu liian harvalta kokoontumistiheydeltä. Yksittäisten ammattikuntien koollekutsumista tultaneen Kosken toimesta vähentämään. Tarvitaanko välttämättä kaikkiin työkokouksiin Koskea järjestäjänä? Keskinäinen käytäntöjen, lakien soveltamistapojen ja ajatusten vaihto onnistuu muutoinkin, vain yhteen kokoontumalla. Ammattilaiset voivat kokoontua myös itseorganisoitumalla. 9. Tulevia työkokouksia ja tapahtumia Vammaispalveluista vastaavien ja VPL-päätöksiä tekevien sosiaalityöntekijöiden työkokous oli 22.2.2012. Seuraava päätettiin kutsua koolle 3.9.2012 klo 13-16. Puheenjohtajana toimii Emmi Hanhikoski Jyväskylästä. Paikka: Koskessa tila 202 Maakunnallinen vammaisalan työkokous pidettiin 12.10. 2011 järjestämisvastuussa oli Wiitaunioni. Seuraava maakunnallinen vammaisalan työkokous järjestetään tänä vuonna Konnevedellä, vastuuhenkilönä Merja Vainio. Tarkempi ajankohta vielä auki. Työ- ja päivätoimintojen sekä avotyön kehittämistä päätettiin ehdottaa tämän työkokouksen teemaksi. Sosiaalialan positiiviset polut on keväälle 2012 ajoittuva keskisuomalainen kampanja, joka tuo esille asiakkaan parasta ajattelevia ammattilaisia, työhönsä tyytyväisiä tekijöitä, hyvää henkeä uhkuvia työyhteisöjä sekä apua saaneita asiakkaita. Kampanja kertoo myös sosiaalialan monipuolisista ammateista, jotta ammattiuraansa valitsevat nuoret tai uutta ammattia harkitsevat aikuiset huomioisivat sosiaalialan
11 (6) hyvät työllistymismahdollisuudet ja monenlaiset mielenkiintoiset ammattivaihtoehdot. Sosiaalialan positiivisuuden puolesta kampanjoidaan paitsi sähköisillä foorumeilla: nettisivujen ja facebookin kautta, myös maakunnan sanomalehdissä sekä lukuisissa alan tapahtumissa eri puolilla maakuntaa. Kampanjasta vastaa Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus ja se toteutetaan yhteistyössä 16 maakunnan alan organisaation kanssa. www.positiivisetpolut.fi Sosiaalialan osaamiskeskustoiminta täyttää 10 vuotta. Koske kutsuu kaikkia kumppaneitaan juhlistamaan keskisuomalaista sosiaalialan osaamista 10.5.2012 klo 9-17, Jyväskylän Matarankadulle. Koulutus- ja juhlatapahtuman ennakkokutsu on liitteenä. 10. Muita asioita Sosiaaliportti on hyvin päivitetty ammattilaisen tietolähde; löytyy mm. vammaispalvelujen käsikirja Maakunnallinen yhteisöverkko Sonette sisältää myös paljon asiaa, mutta kaikkia osioita ei päivitetä tällä hetkellä riittävästi. Maakunnallinen toimitusneuvosto on luvattu sairaanhoitopiirin toimesta kutsu koolle, minkä toivotaan vauhdittavan asioista sopimista. 11. Seuraavan kokouksen ajankohta ja teemoja Viimeksi päätettiin, että Kosken vammaistyöryhmä kokoontuu jatkossa puolivuosittain. Seuraava kokous pidetään ke 10.10. klo 13-16, paikka Kosken tila 202 Teemana mahdollisesti sosiaalihuoltolain uudistaminen 12. Kokouksen päättäminen
12 (6) Muistion kirjasi Raili Haaki