SUHDEPERUSTAINEN NÄKÖKULMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEEN Harry Lunabba 19.9.2014
sosiaalinen toiminta syntyy yksilöiden suorittaessa tehtäviä tietystä positiosta käsin. Suhteiden verkosto sosiaalisten positioiden välissä on itsessään sosiaalinen rakenne, jota sosiaalinen toiminta tuottaa ja transformoi. Toimiessaan rakenteiden ja yksilön kohtaamisen tilana tämä suhteiden verkosto on välttämätön kaikelle sosiaaliselle toiminnalle. (Pekkarinen, Elina 2010, 31)
Minä uskon sinua, sanoo Julia ja hymyilee lempeästi. Hän on tulkinnut Schilfin hiljaisuuden aivan oikein. (Huomatkaa että Julia tulkitsee hiljaisuutta, eikä sanottuja sanoja!) Minä uskon kaiken mitä sanot. Ihan rakenteellisista syistä Mitä tarkoitat? Etkö sinä ymmärrä? En ollenkaan. Minä rakastan sinua.
Syytetty: You if anyone have to believe me. I know what it looks like but I did not do it! Sankari: I do believe you and I will get you out of this. It s a promise. What ever it takes.
Harry: Ensinnäkin toteen semmosen asian että tutkimuksiin osallistuminen on aina vapaaehtoista. Jos on joku kysymys mihin ei halua vastata niin ei tarvii. Jos ei halua muuten olla mukana saa poistua jos haluu. Meidän keskustelut on luottamuksellisia. Mä en kerro tai näytä näitä juttuja kenellekkään, paitis kahdelle professorille jotka ohjaa mun tutkimusta. Se et jos mä julkaisen jotain tekstejä tästä jutusta niin sit ne on muunneltu ne tekstit niin että te ette ole tunnistettavissa ja kaikki nimitiedot ja semmoset muutetaan. Santtu: Ei mua kiinnosta vaikka ei muutettaiskaan. Harry: Hyvä. Kysynkin että osallistutteko tähän haastatteluun vapaaehtoisesti? Peetu: Joo. Santtu: Ei ku sä pakotit mut! Harry: Mut hei ihan oikeesti? Santtu: No et pakottanu..
VALTA EMOOTIO
Oppitunti oli juuri päättynyt ja minulle oli noin tunnin pituinen tauko ennen seuraavaa sovittua tapaamista. Päätin lähteä koululta pienelle kävelylle. Ohitettuani koulurakennuksen kulmaan näen miten noin 30 metrin päässä seisoo tupakkaa polttava poikajoukko. Joukossa on myös muutama tuttu poika tutkimusluokiltani. Ehdin hetken pohtia mielessäni miten minun pitäisi suhtautua tilanteeseen: Jatkanko kävelemistä eteenpäin ja olla olevinani huomaamatta poikia, vai tulisiko minun puuttua tilanteeseen. Tupakanpoltto kun ei ole sallittua koulussa. Ennen kuin ehdin tehdä päätöksen, kuulen miten Santtu huudahtaa: Kattokaa, tuolla kävelee Lunabba! Santun huutaessa näen miten Peetu yrittää surkuhupaisella tavalla piilottaa tupakkaansa. Muistan elävästi miten häpeä paistoi hänen kasvoiltaan. Mutta Santtu ei ole moksiskaan. Hän jatkaa sauhutteluaan kaikessa rauhassa. Hän katsoo suoraan minua kohti, pieni virne suunpielessä ja poltelleen provosoitavan itsevarmasti. Siinä vaiheessa päätän että en voi antaa asian olla ja lähden kävelemään poikia kohti. Samalla hetkellä paikalle ilmaantuu teknisen ope Lasse. Ennen kun Lasse avaa suunsa, kaikki röökit on piilossa ja poikajoukko hajaantuu.
KATEGORINEN POSITIO SUBJEKTIIVINEN POSITIO
Liian löysä side tai eristäytynyt suhde Liian kireä side tai jännitteinen suhde Turvallinen suhde (edellytyksiä yhteensointuvuudelle)
Peetu: En mä tiiä. Tollain niinku sinä. Meet johonki kouluun. Et sä oot ensi tääl puolvuotta. Tutustut meihin. Sitä sä alat tekee sitä juttuu. Sit ku kaikki on tutustunu suhu niin ne voi puhuukki sulle. Harry: Niin. Onks se sit nin et tääl pitäis olla sellasii aikuisii enemmän jotka tuntis teiät ja. Peetu: Jo. Tääl vois olla just tollanen yks aikuinen pelkästään, joka ois sinä. Niinku silleen et sä vähän autat sille asiassa. Vähän niinku em mä tiiä; apuope. Ja sinäänsä tollane joka puhuu sit asioista. Santtu: Joka niinku. Sossuille ei sais puhuu mitään. Peetu: Niin et me vaan puhuttais sulle. Santtu: Ja sä ymmärtäisit silleen oikeesti et mikä on vitsi. Jos mäki sanon et; joo mä myyn pirii, niin mä sanoisin sen vitsillä.
Ymmärtämisen tai sisäistämisen elementti, joka viitta siihen missä määrin aikuinen tuntee lapsen elämäntarinan, tulevaisuudensuunnitelmat ja unelmat ja miten aikuinen pystyy tulkitsemaan lapsen päivittäistä arkista toimintaan. Vaikuttamisen elementti, joka viittaa siihen miten aikuinen voi kategorisesta ja subjektiivisesta positiostaan käsin vaikuttamaan lapseen. Emotionaalinen elementti joka viittaa suhteen emotionaaliseen energiaan joka voi olla positiivinen, negatiivinen tai energiatasoltaan matala.
Tämänhetkinen lasten ja nuorten hyvinvointikäsittelevän keskustelun paradigma ei tunnista tai tunnusta suhteiden merkitystä eikä välttämättä edes niiden olemassaoloa Hyvinvointikeskustelun fokuksena on ensisijaisesti institutionaaliset isot rakenteet. Käytäntöjen kehittämisellä tavoitellaan interventioiden mallintamista (yksinkertaistamista) eikä suinkaan monimuotoisen sosiaalisen todellisuuden kohtaamista.
Oleellista olisikin, lasten ja nuorten kanssa tehtävän hyvinvointityön kannalta että sosiaalinen suhde saisi ansaitsemansa huomion lapsi ja nuorten hyvinvointikeskustelussa.
1. Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy tulisi ensisijaisesti perustua lapsen ja nuoren aseman ja suhteiden vahvistamiseen hänen omassa lähiympäristössään.
2. Lapsen ja nuoren tukeminen tulisi tapahtua yhteistyössä tehokkaiden avainhenkilöiden kanssa, eikä kategoriseen työnjakoon perustuen!
3. Emotionaalisen energian merkityksen tunnustaminen!
4. Merkityksellisyyden ja merkitysten arviointi vaikutusten arvioinnin rinnalle.
Lähteet: Bhaskar, Roy (1986) Scientific realism and human emancipation. London: Verso. Colllins, Randal (2004) Interaction Ritual Chains. Prinston: Prinston University Press. Emirbayer, Mustafa & Mische, Ann (1998) What is Agency? American Journal of Sociology 103(4). Epstein, Debbie (1998) Are you a girl or are you a teacher? The Least Adult Role in Research about Gender and Sexuality in a Primary School. I verket Walford, Geoffrey (red.) Doing research about Education. Falmer press, 27 41. Frosh, Stephen & Phoenix, Ann & Pattman, Rob (2002) Young Masculinities. Understanding Boys in Contemporary Society. Houndmills: Palgrave. Goffman, Erving (1983) The interaction order. American Sociological Association, 1982 presidential address. New York, NY: American Sociological Association. Layder, Derek (1997) Modern Social Theory: Key Debates And New Directions. London och New York: Routledge. Lunabba, Harry (2013) När vuxna möter pojkar I skolan insyn, inflytande och sociala relationer. Helsingfors: FSKC. Scheff, Thomas J. (1997) Emotions, the Social Bond, and Human Reality: Part/Whole Analysis. Cambridge: Cambridge University Press. Scheff, Thomas, & Bengt Starrin. (2002) Skam och sociala band om social underordning och utdragna konflikter. I verket Meeuwise, Ann & Swärd, Hans (red.) Perspektiv på sociala problem. Stockholm: Natur och Kultur.