Eteisvärinän verenohennushoidon uusia näkökulmia Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri
Mitä tarkoittaa eteisvärinä - Eteisvärinässä eteiset eivät supistu samanaikaisesti. Eteiset osin ohjaavat myös sydämen kammioiden supistumista, joten kammioiden supistuminenkin on epäsäännöllistä Mitä tärkeää eteisvärinässä - Rauhallinen eteisvärinä ei paljoa elämänmenoa haittaa, eteisvärinän kanssa yleensä hyvällä hoidolla pärjää. Toisaalta eteisvärinä voi laskea paljonkin jaksamista, - MUTTA oli kunto hyvä tai huono, eteisvärinä lisää aina ilman hoitoa verihyytymien (veritulppien) riskiä eli altistaa etenkin aivoveritulpille 2
Eteisvärinän uudet hoitosuositukset julkaistu helmikuussa 2014 3
Keskeinen sanoma eteisvärinän hoitosuosituksissa: Ennusteen kannalta tärkeintä on oikein toteutettu verenohennushoito.
Eteisvärinän hoitosuosituksessa todetaan Merkittävimmät eteisvärinälle altistavat tekijät ikä, kohonnut verenpaine, muut sydänsairaudet, diabetes ja ylipaino.
Keskeisimmät hoitomuodot verenohennushoidon lisäksi: Rytmihäiriölle altistavien sairauksien hoito Sydämen sykkeenhallinta Jos mahdollista pyritään normaaliin sydämen rytmiin (lääkkeet, rytminsiirto jne.)
Eteisvärinän yleisyys Alle 60-vuotiailla eteisvärinä on harvinainen (0,4 %), Eteisvärinä yleistyy nopeasti iän myötä niin, että yli 75-vuotiaista yli 10 % sairastaa eteisvärinää. 7
Eteisvärinän verenohennushoidossa on tapahtunut merkittäviä muutoksia, edistysaskeleita Tässä esityksen loppuosassa keskitymme eteisvärinän hoitoon oleellisesti liittyvään verenohennushoitoon eli antikoagulaatiohoitoon 8
Verisuonitukoksien riskin arviointi CHA 2 DS 2 VAScriskipisteytys hoitajan ja lääkärin apuna 9
Eteisvärinän aiheuttaman tukosriskin arviointi CHA 2 DS 2 VASc-riskipisteytyksen avulla. Sydämen systolinen vajaatoiminta 1 Kohonnut verenpaine 1 Ikä 75 vuotta 2 Diabetes 1 Aiempi aivoverenkierron häiriö 2 Valtimosairaus 1 Ikä 65 74 vuotta 1 Naissukupuoli, jos ikä on 65-vuotta 1 10
Suuri riski (Riskipisteet vähintään 2) Keskisuuri riski (Riskipisteet = 1) Pieni riski (Riskipisteet = 0) 11
12
Eteisvärinän riskien arvioinnissa tärkein muistaa: riski saada verisuonitukoksia on kohtauksittaisessa eteisvärinässä yhtä suuri kuin jatkuvassa eteisvärinässä eli yhdenkin kerran (sydänfilmissä) todetun eteisvärinän jälkeen on arvioitava verenohennushoidon riskipisteet ja mahdollinen verenohennushoidon tarve. 13
Suuren riskin potilaille (Riskipisteet >= 2) Verenohennushoito on yleensä aiheellinen 14
Keskisuuren riskin potilailla (Riskipisteitä = 1) päätös verenohennushoidosta tehdään yksilöllisesti huomioiden riskitekijöiden hoidon tulokset (esimerkiksi kohonneen verenpaineen merkitys on vähäinen, jos se on hyvässä hoitotasapainossa) pienemmät tukoksen vaaratekijät (esimerkiksi tupakointi, veren kohonneet rasvat ja kolesterolit sekä munuaisten vajaatoiminta) lisäävät tukosvaaraa vuotovaara (verenohennushoidosta on usein syytä luopua, jos vuotovaara on suurentunut). 15
Pienen riskin potilaille (Riskipisteet = 0) ei verenohennushoitoa anneta, koska hyöty on vähäisempi kuin haitat. 16
Eteisvärinen verenohennushoidon vaihtoehdot - Perinteinen varfariini eli Marevan - Uudet verenohennuslääkkeet tulleet markkinoille viimeisen parin vuoden aikana (Pradaxa, Xarelto ja Eliquis) 17
Marevan Pradaxa, Veripitoisuusseurannat (INR) Ruoka- ja juomarajoitukset Muut lääkkeet yhteisvaikutukset Verenvuotoongelmien mahdollisuus KYLLÄ KYLLÄ KYLLÄ KYLLÄ Xarelto, Eliquis EI EI EI/HARVOIN KYLLÄ
Kela: 1.6.2015 alkaen uusien verenohennuslääkkeiden (tällä hetkellä Pradaxa, Xarelto ja Eliquis) peruskorvattavuus on mahdollista saada heti kun (eiläppäperäisen) eteisvärinän verenohennuksen tarve todetaan. HUOM riskipisteet (vähintään 2) Vaatimuksena on edelleen B-todistus. 19
Lääketieteelliset edellytykset (Kelan tekstiä) Peruskorvausoikeus (351) voidaan myöntää eteisvärinäpotilaiden aivohalvauksen ja systeemisen embolian ehkäisemiseksi, kun kysymyksessä on (huom. Korvausoikeus on pysyvä) ei-läppäperäinen eteisvärinä, joka edellyttää hyvän hoitokäytännön mukaan antikoagulaatiohoitoa, ja 1. potilaalla on suuri tukosriski (CHA2DS2VASc 2), tai 2. potilaalla on keskisuuri tukosriski (CHA2DS2VASc = 1) JA varfariinihoidolla ei ole saavutettu hyvää hoitotasapainoa vähintään 3 kuukauden hoidossa (hyvällä hoitotasapainolla tarkoitetaan, että INR-arvot ovat varfariinihoidon vakiinnuttua vähintään 70 % hoitoajasta hoitoalueella), tai 3. potilaalla on keskisuuri tukosriski (CHA2DS2VASc = 1) EIKÄ varfariinia voida haittavaikutusten tai vasta-aiheiden takia käyttää. 20
Verenohennushoidon seuranta - Marevan hoidon seurantaan ei ole tulossa muutoksia. Tärkeää tiedostaa, että hyvin toimivaa Marevan-hoitoa ei hoitosuosituksen mukaan ole tarvetta vaihtaa toiseksi - Uusien verenohennuslääkkeiden seuranta on erilaista, verikokeita tulee harvemmin, hoitomyöntyvyyttä ja munuaisen toiminta-arvoja kuitenkin seurataan vähintään vuosittain, alussa tarvittaessa tiheämminkin. 21
Mitä maksaa? - Marevan on lääkkeenä halpa, suurin kuluerä tulee laboratorioja vastaanottokäynneistä - Uudet verenohennuslääkkeet niillä, joille B-lausunto Kelalle on tehty ja erityiskorvausoikeus myönnetty, kuukauden verenohennuslääkkeen kustannus noin 65 euroa kunnes hintakatto tulee vastaan. - Kelan HINTAKATTO kalenterivuoden kaikista reseptilääkkeistä on 612e jonka jälkeen maksetaan vain apteekkimaksu. 22
Tämän luennon jälkeen Luennon jälkeen jaettavan lomakkeen kohta 1: Jos teillä on tai on ollut eteisvärinä voitte tilata B-lausunnon toimitettavaksi Kelaan (todistus 36e, kaupungilta tulee lasku). Erillisiä hoitaja- ja lääkärikäyntejä ei tarvita. (HUOM: riskipisteet=2 tai enemmän, hoitaja tarkastaa riskipisteet myöhemmin terveysaseman tiedoista), Kelan B-todistus on voimassa pysyvästi eikä edellytä että uusia verenohennuslääkkeitä pitää ottaa heti käyttöön. 23
Tämän luennon jälkeen Jos olette kiinnostunut saamaan lisätietoa eteisvärinän verenohennushoidosta ja uusista verenohennuslääkkeistä, niin valitkaa tämä kohta luennon jälkeen jaettavasta lomakkeesta. Lähiklinikkanne hoitaja soittaa lähiviikkojen aikana. 24
Tämän luennon jälkeen Eteläinen lähiklinikka (entinen Launeen terveysasema) ja Keskustan lähiklinikka (Paavolan terveysaseman 3. kerros) pitää omissa aulatiloissaan KESKIVIIKKONA 18.11.2015 KLO 12-14 informaatiopistettä jos ette nyt ehdi täyttää lomaketta tai haluatte hieman miettiä etukäteen asiaa. Myöhemminkin asiaan saa palata milloin vain ollessanne yhteydessä Eteläisen tai Keskustan lähiklinikan henkilökuntaan 25
Tämän luennon jälkeen Valitettavasti henkilökohtaisia sairausasioita ei voi käsitellä tässä tilaisuudessa. Luentotilassa ei ole myöskään yhteyttä sairauskertomusjärjestelmään. 26
Eteisvärinän antikoagulaatiohoito vinkkejä ja näkökulmia potilaan näkökulmasta Lahden Eteläinen ja Keskustan lähiklinikat kiittävät mielenkiinnostanne