HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 11/2008 1 17.4.2008 ESITYSLISTA 11-2008 Kokousaika Torstai 17.4.2008 klo 8 Kokouspaikka Lautakunnan neuvotteluhuone, Toinen linja 7, 4. krs
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 11/2008 2 17.4.2008 JÄSENET PUHEENJOHTAJA Karhu, Jessica kansanedustajan avustaja, Vihr. puh. 050 5638912 jessica.karhu@iki.fi VARAPUHEENJOHTAJA Ebeling, Mika pastori, KD puh. 050 357 3824 mika.ebeling@elisanet.fi Hirvikangas, Pentti toimitusjohtaja, Kok. puh. 040 580 2008 autokoulu.hakaniemi@pp.inet.fi Rissanen, Laura VTM, Kok. puh. 041 540 4505 laura.rissanen@helsinki.fi Snäll, Riitta HLL, Kok. puh. 0400 708 220 riitta.snall@kolumbus.fi Lehtinen, Ari työsuojelupäällikkö, SDP puh. 050 342 6646 ari.lehtinen@palmia.fi Haltia, Mirva copywriter, mainonnansuunn., SDP puh. 050 565 8668 mirva@haltia.net Moisio, Osmo tekn. lis., Vihr. puh. 040 543 3435 osmo@moisio.net Mänttäri, Alina HuK, Vas. puh. 050 491 2725 alina.manttari@helsinki.fi KAUPUNGINHALLITUKSEN EDUSTAJA Enroth, Matti Ylitarkastaja, Kok. puh. 040 332 2605 matti.enroth@tulli.fi VARAJÄSENET Therman, Cecilia tutkija, FM, Vihr. cecilia.therman@helsinki.fi Kushtshenko, Leena erityisluokanopettaja, KD puh. 040 589 9217 leena.kushtshenko@nic.fi Jäntti, Josa ekonomi, Kok. puh. 040 550 8468 josa.jantti@kolumbus.fi Ruuth, Minna talouspäällikkö, Kok. puh. 040 567 0140 minna.ruuth@pikkunoita.com Nakari, Seppo E ekonomi, Kok. puh. 050 667 79 seppo.nakari@elisanet.fi Järn, Jari toimitsija, SDP puh. 040 518 9758 jari.jarn@pam.fi Hiltunen, Tiina valtiotieteiden yo, opiskelija, SDP tiinahiltunen@tiinahiltunen.net Komsi, Ville eläkeläinen, Vihr. ville.komsi@iki.fi Koponen, Hannu web developer, Vas. puh. 0400 812 537 hannu.m.koponen@welho.com VARAEDUSTAJA Rihtniemi, Suvi DI, Kok. puh. 050 565 8884 suvi.rihtniemi@nls.fi
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 11/2008 1 Sisältö 17.4.2008 Asia Sivu TOIMITUSJOHTAJA 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEA- MINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA 2 LAUTAKUNNAN KOKOUKSISSA 18.3., 20.3., 27.3. ja 3.4.2008 TEH- TYJEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 3 KAUPUNGINVALTUUSTON KOKOUKSESSA 12.3.2008 TEHTYJEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 4 INFORMAATIO METRON KULUNVALVONTATEKNIIKAN UUSIMISTA KOSKEVAN HANKEPÄÄTÖKSEN TARKISTAMISESTA 1 2 3 4 SUUNNITTELUJOHTAJA 1 KORKEASAAREN LINJAN 11 LIIKENNÖINTIMUUTOKSET 5 2 3.4.2008 pöydälle pantu asia KAMPIN LINJAJÄRJESTELYT RAITIORATOJEN VALMISTUESSA 7 3 KESKUSTAN AAMUYÖNLINJAN 03N PERUSTAMINEN 15 4 HANKEPÄÄTÖS JOKERI 2 -LINJAN EDELLYTTÄMÄN TUNNELIN TOTEUTTAMISESTA PALOHEINÄSTÄ KUNINKAANTAMMEEN 5 LAUSUNTO VALTUUSTOALOITTEESTA (HELISTÖ) KOSKIEN POL- KUPYÖRIEN KULJETUSTELINEIDEN ASENTAMISTA LINJA- AUTOIHIN 6 LAUSUNTO KIRJELMÄSTÄ KOSKIEN RAITIOLINJOJEN 6 JA 8 REI- TIN MUUTTAMISTA 17 21 23 7 LAUSUNTO KEHÄ-RADAN ASEMAKAAVAEHDOTUKSESTA 28 8 LAUSUNTO TIEHALLINNON MELUNTORJUNNAN TOIMINTASUUN- NITELMALUONNOKSESTA 30
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 11/2008 2 Sisältö 17.4.2008 HALLINTOJOHTAJA 2 LUETTELO JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNNALLE 28.3. - 8.4.2008 SAAPUNEISTA LAUSUNTOPYYNNÖISTÄ JA KIRJELMISTÄ 32 3 ILMOITUSASIAT 33 4 LIIKENNELAITOKSELLA TEHTYJEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN 34 5 INFORMAATIOASIAT LAUTAKUNNALLE 35 6 JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNNAN JÄSENTEN KOKOUKSESSA ESILLE OTTAMAT ASIAT 36 7 PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 37
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Tj/1 1 Toimitusjohtaja 17.4.2008 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEA- MINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA Ehdotus Lautakunta päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Hirvikankaan (varalla Ebeling) ja Moision (varalla Lehtinen) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Tj/2 2 Toimitusjohtaja 17.4.2008 2 LAUTAKUNNAN KOKOUKSISSA 18.3., 20.3., 27.3. JA 3.4.2008 TEH- TYJEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Ehdotus Lautakunta päättänee merkitä tiedoksi kaupunginhallituksen ilmoitukset 31.3.2008 ja 7.4.2008, ettei lautakunnan kokouksissa 18.3., 20.3., 27.3. ja 3.4.2008 käsiteltyjä asioita oteta kaupunginhallituksen käsittelyyn.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Tj/3 3 Toimitusjohtaja 17.4.2008 3 KAUPUNGINVALTUUSTON KOKOUKSESSA 12.3.2008 TEHTYJEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Kaupunginhallitus on päätöksellään 17.3.2008 (345 ) lähettänyt kaupunginvaltuuston 12.3.2008 pitämän kokouksen päätösluettelon tiedoksi sekä niihin toimenpiteisiin ryhtymistä varten, joihin päätökset antavat aihetta asianomaisella hallinnon alalla. Samalla kaupunginhallitus on päättänyt, että kaupunginvaltuuston kyseiset päätökset saadaan mahdollisista valituksista huolimatta panna täytäntöön kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti. Otteet joukkoliikennelautakunnalle seuraavissa asioissa: Asia nro 5 VUODEN 2007 TALOUSARVION TOTEUTTAMATTOMAT SITOVAT TAVOITTEET Ehdotus Lautakunta päättänee merkitä tiedoksi ja mahdollisia toimenpiteitä varten kaupunginvaltuuston päätösluettelon 12.3.2008 sekä päätösluetteloon liittyvän kaupunginhallituksen täytäntöönpanopäätöksen 17.3.2008 (345 ). LIITE Kvston kokouksessa 12.3.2008 tehtyjen päätösten täytäntöönpano
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Tj/4 4 Toimitusjohtaja 17.4.2008 4 INFORMAATIO METRON KULUNVALVONTATEKNIIKAN UUSIMISTA KOSKEVAN HANKEPÄÄTÖKSEN TARKISTAMISESTA HKL Asiasta selostus kokouksessa. Ehdotus Lautakunta päättänee merkitä tiedoksi asiasta saadun informaation. Lisätiedot: Reiman Kimmo, projektipäällikkö, puhelin 310 78449
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 5 1 KORKEASAAREN LINJAN 11 LIIKENNÖINTIMUUTOKSET HKL Korkeasaari ja liikennelaitos ovat neuvotelleet eläintarhan joukkoliikenneyhteyksien parantamisesta luomalla suora yhteys rautatieasemalta Korkeasaareen ja profiloimalla bussilinjan ilme eläintarhan ilmettä tukevaksi. Nykyisin Korkeasaaren maayhteydet hoidetaan Mustikkamaalta Herttoniemen metroasemalle ajavalla liityntälinjalla 11. Korkeasaaren toiveina yhteyksien parantamiseksi ovat olleet linjan 11 reitin muuttaminen kulkemaan Rautatientorille ja liikenteen liikennöintiajan laajentaminen, erityisesti talviaikana arkipäivinä. Nykyään linja 11 ajaa talvisin arkena 2 lähtöä päivässä ja viikonloppuna 30 minuutin vuorovälillä klo 10 16 välisen ajan. Korkeasaaren kanssa käydyissä neuvotteluissa on alustavasti sovittu, että Korkeasaari maksaa liikennelaitokselle puolet liikenteen alijäämän kasvusta, mikäli linjan 11 avulla luodaan suora yhteys Rautatieasemalta Korkeasaareen. Liikenteen lisääminen tuonee myös lisää lipputuloja. Nykyisen linjan 11 nousuista noin 15 % tehdään kertalipuilla. Osuus on varsin pieni ja osoittaa, että turistit eivät ole kovin hyvin löytäneet linjaa 11. Tästä näkökulmasta linjan palvelun kehittäminen on perusteltua. Korkeasaaren liikenteen kehittäminen on perusteltua myös siksi, että Korkeasaari on yksi Helsingin keskeisistä virkistys- ja matkailukohteista ja Helsinki panostaa muilla tavoin Korkeasaaren kehittämiseen. Asian joukkoliikennelautakuntakäsittelyn 3.4.2008 (126 ) jälkeen suunnitelmia on lautakunnassa käydyn keskustelun perusteella vielä täsmennetty niin, että linjan reitti on siirretty kulkemaan Merihaan kautta ja kesäliikenteessä linjan arkipäivän vuoroväliä on lyhennetty 60 minuutista 30 minuuttiin. Linjalle 11 suunnitellut muutokset kasvattavat liikennöintikustannuksia 70 000 100 000 eurolla vuositasolla. Kustannukset määrittyvät tarkemman aikataulusuunnittelun jälkeen riippuen siitä, kuinka paljon liikennöintiaikaa jatketaan. Lipputulojen muutos kattanee alle puolet kustannusten kasvusta.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 6 Linjan 11 profilointiin vahvemmin eläintarhan ilmeen mukaiseksi liittyy mm. bussien ulkoasun profilointi, pysäkkien mahdollinen profilointi ja mahdollinen sähköinen informaatio busseissa. Tähän liittyvä valmistelu etenee yhteistyössä liikennelaitoksen ja Korkeasaaren kesken. Muutokset linjalle 11 toteutetaan talviaikatauluihin siirryttäessä elokuussa 2008. Liikennöinnin muutoksen käytännön toteuttamiseen liittyvistä järjestelyistä on neuvoteltu liikennöitsijän (Concordia Bus Finland Oy Ab) kanssa. Järjestely on toteutettavissa niin liikennelaitoksen kuin liikennöitsijän kannalta hyväksyttävällä tavalla. Ehdotus Lautakunta päättänee hyväksyä linjan 11 reitin ja liikennöintiehdot esityslistan liitteiden mukaisina edellyttäen, että Korkeasaari osallistuu linjan 11 liikennöintimuutoksesta aiheutuvan alijäämän lisääntymisen kattamiseen 50 % osuudella. Lautakunta päättänee, että linjan 11 liikennöintimuutokset tulevat voimaan talviaikatauluihin siirryttäessä elokuussa 2008. Vielä lautakunta päättänee oikeuttaa liikennelaitoksen tekemään tarpeelliset muutokset Concordia Bus Finland Oy Ab kanssa tehtyihin liikennöintisopimuksiin. Lisätiedot: Granholm Markku, liikennesuunnittelija, puhelin 310 78458 LIITTEET Liite 1 Linjan 11 reittikartta Liite 2 Linjan 11 liikennöintiehdot
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/2 7 2 3.4.2008 pöydälle pantu asia KAMPIN LINJAJÄRJESTELYT RAITIORATOJEN VALMISTUESSA HKL Kampin ratojen ja Mikonkadun radan rakennustyöt valmistuvat niin, että raitioliikenne voi alkaa kulkea Kampin kautta 1.1.2009. Kampin raitioyhteys parantaa joukkoliikenteen palvelutasoa. Kampin alueella sijaitsevien asuntojen, työpaikkojen ja monenlaisten asiointi- ja vapaa-ajan palveluiden sekä linja-autoaseman saavutettavuus paranee, kun niihin tarjotaan raitiolinjalla vaihdoton yhteys keskustasta ja kantakaupungin alueelta sekä vaihdon avulla yhteys koko raitioverkosta ja myös bussiliikenteen linjoilta. Joukkoliikennelautakunta käsitteli Kampin linjajärjestelyjä viimeksi 13.12.2007, jolloin asia palautettiin uudelleen valmisteltavaksi. Liikennelaitos esitti, että raitiolinja 7A/B siirtyisi kulkemaan Kampin kautta, ja että linjan 3B/T reitti siirtyisi Runeberginkadun sijasta Mannerheimintielle yöliikennettä lukuun ottamatta ja että bussilinjan 18 reitti siirtyisi Simonkadun sijasta Arkadiankadulle. Käydyssä keskustelussa tuotiin esille vaikeus löytää kaikin puolin tyydyttävä järjestely. Hyvä ratkaisu olisi ollut aikaan saatavissa, jos raitiotie olisi voitu rakentaa Simonkadun sijasta Salomonkadulle ja Mikonkadun sijasta Keskuskadulle, kuten liikennelaitos oli alun perin esittänyt. Kokouksen jälkeen liikennelaitos on selvittänyt vielä useita vaihtoehtoja, joita on muodostettu lautakunnassa käydyn keskustelun ja saadun asiakas- ja kuntalaispalautteen perusteella. Vaihtoehdot Vaihtoehtojen 1, 2, 2a, 3 7, 8a, 8b ja 8c kuvat ovat esityslistan liitteenä. Vaihtoehdossa 1 (entinen A) linja 3B/T siirretään kulkemaan Kampin kautta, ja linja 7A/B säilyy nykyisellä reitillään.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/2 8 Vaihtoehto 2 on reiteiltään sama kuin vaihtoehto 1, mutta linjan 3 vaunut vaihtavat linjatunnusta Olympiaterminaalilla ja Eläintarhassa niin, että kahdeksikkolenkin toista puoliskoa ajetaan linjatunnuksella 3T ja toista tunnuksella 3B. Vaihtoehto 2a on sama kuin vaihtoehto 2, mutta linjan 3 toista puoliskoa ajetaan linjatunnuksella 5 ja toista tunnuksella 2. Vaihtoehdossa 3 linjan 3B reitti kulkee eteläisellä lenkillä Mikonkadun kautta molemmissa suunnissa. Linjan 3T reitti kulkee Mannerheimintien kautta. Vaihtoehtoon sisältyy ajosuuntia, joiden raidejärjestelyt eivät ole toteutettavissa. Vaihtoehtoa ei tarkastella enempää. Vaihtoehdossa 4 linjan 3 kahdeksikkolenkki on jaettu pohjoiseksi ympyrälinjaksi 3, joka kulkee Kampin kautta, ja eteläiseksi ympyrälinjaksi 2. Vaihtoehdossa 5 (entinen B) linja 7A/B siirretään kulkemaan Kampin kautta ja linjan 3B/T reitti siirretään Runeberginkadun sijasta Mannerheimintielle. Yöliikenne jää nykyiselle reitille, ja sen tunnukseksi tulee 3N, jotta raitioliikenteen yöliikennettä olisi jatkossakin sekä Runeberginkadulla (3B/T) että Mannerheimintiellä (linja 4). Vaihtoehdoissa 1, 2, 2a, 4 ja 5 jää Arkadiankadulla oleva raitiopysäkki Luonnontieteellinen museo pois käytöstä. Tämän vaikutusta voidaan lieventää siirtämällä bussilinja 18 kulkemaan Simonkadun sijasta Arkadiankatua pitkin. Vaihtoehdossa 6 (entinen C) linja 7A/B siirretään kulkemaan Kampin kautta ja linjan 3B/T reitti säilyy nykyisenä. Tällöin Runeberginkadulla liikennöi yksi raitiolinja nykyistä enemmän. Mannerheimintiellä liikennöivien linjojen määrä vastaavasti vähenee yhdellä. Vaihtoehto 7 on sama kuin vaihtoehto 6, mutta Mannerheimintiellä on lisätarjontaa Kuusitielle päättyvällä linjalla 10B. Vaihtoehdossa 8 Kampin liikenteen hoitaa uusi linja 5, joka liikennöi Ensi linjalta rautatieaseman kautta Töölöntorille. Muuten linjajärjestely on nykytilanteen mukainen. Vaihtoehto 8a on muuten kuten vaihtoehto 8, mutta linja 5 kulkee Mikonkadun, Aleksin ja Snellmaninkadun kautta.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/2 9 Vaihtoehdossa 8b linja 5 on Töölön, Kampin, Kauppatorin, Hakaniemen ja Helsinginkadun kautta kulkeva ympyrälinja (5A/5B). Vaihtoehdossa 8c linja 5 kulkee Katajanokan terminaalista Kampin kautta Pikku Huopalahteen. Vaihtoehtojen ominaisuuksia Kampin kautta kulkevalle raitiolinjalle tulee uudet pysäkit Mikonkadulle sekä Simonkadun yläpäähän ja Kampin metroaseman kohdalle Fredrikinkadulle. Lisäksi käyttöön tulee Kaivokadulla oleva pysäkki Rautatieaseman edessä. Vaihtoehdoissa 1-4 linjalta 3B/T (tai sitä korvaavilta linjoilta) poistuu Arkadiankadun pysäkin (Luonnontieteellinen museo) lisäksi Lasipalatsin pysäkki sekä Aleksilla oleva pysäkki Ylioppilastalo. Vaihtoehdossa 5 linjalta 3B/T poistuvat Luonnontieteellisen museon pysäkin lisäksi Töölön pysäkit Kauppakorkeakoulut, Sammonkatu, Apollonkatu ja Töölöntori. Linjalle 3B/T tulevat käyttöön Mannerheimintiellä olevat pysäkit Kansallismuseo ja Hesperian puisto. Linjalta 7A/B jäävät pois Ylioppilastalon ja Lasipalatsin pysäkkien lisäksi Mannerheimintiellä olevat Kansallismuseon ja Hesperian puiston pysäkit. Käyttöön tulevat linjalta 3B/T poistuvat pysäkit Arkadiankadulla olevaa pysäkkiä lukuun ottamatta. Vaihtoehdoissa 6 ja 7 linjan 7A/B reitin siirto lisää raitioliikennetarjontaa Runeberginkadulla. Tarjonta vähenee Mannerheimintien osuudella, mutta vaihtoehdossa 7 on lisätarjontaa linjalla 10B. Koska linja 3B/T säilyy ennallaan, raitioliikenne säilyy kaikilla nykyisillä pysäkeillä. Kuten vaihtoehdossa 5 näissäkin linjalta 7A/B jäisivät pois Ylioppilastalon ja Lasipalatsin pysäkkien lisäksi Mannerheimintiellä olevat Kansallismuseon ja Hesperian puiston pysäkit. Vaihtoehdoissa 8 ja 8a/b/c linjat 3 ja 7 säilyvät nykyisinä. Kampin liikennettä hoitaa uusi linja 5, jonka reitti on erilainen eri vaihtoehdoissa.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/2 10 Vaihtoehtojen vertailu Kaikissa vaihtoehdoissa raitioliikenteen palvelema alue laajenee, koska Kamppi tulee raitioliikenteen piiriin, ja myös Mikonkadulle tulee uusi pysäkki. Vaihtoehdoissa 1, 2, 2a, 4 ja 5 vuosittaiset liikennöintikustannukset säilyvät likimain nykyisinä, vaihtoehdossa 6 ne lisääntyvät vuositasolla noin miljoonalla eurolla ja vaihtoehdoissa 7, 8 ja 8a/b/c kustannusten lisäys on vielä isompi. Vaihtoehtojen 1, 2 ja 2a paras puoli on se, että linja 3B/T (tai sitä korvaava) tarjoaa Kamppiin raitioyhteyden koko laajalta ja monipuoliselta liikennöintialueeltaan. Vaihtoehdon 1 huono puoli on se, että Rautatieaseman pysäkillä Kaivokadulla linjalle 3T noustaisiin samalta pysäkiltä sekä Eiran että Töölön suuntaan ja linjalle 3B sekä Kauppatorin että Hakaniemen suuntaan. nykyisillä linjatunnuksilla ajettaessa järjestely aiheuttaisi käytännössä sekaannusta informaatiotekniikan kehittyneisyydestäkin huolimatta. Eri suuntien pysäkkejä ei ole mahdollista sijoittaa peräkkäin, koska pysäkin toimivuus edellyttää kahden vaunun pääsyä pysäkille samanaikaisesti. Mikäli ensimmäisenä pysäkille tuleva vaunu jäisi palvelemaan matkustajia takimmaiselle pysäkille, pääsisi seuraava vaunu pysäkkialueelle vasta sen lähdettyä. Pysäkin liikenne on lisääntymässä jo linjan 9 vuoksi, ja lisää lähtöjä toisivat nämä kolmosen lisäsuunnat. Vaihtoehdosta 1 ei siis sellaisenaan ole saatavissa käytännössä riittävän hyvin toimivaa, koska Kaivokadun pysäkille ei ole mahdollista järjestää erillisiä pysäkkejä linjan 3B/T kullekin suunnalle. Toimiva ratkaisu edellyttäisi rinnakkaisia (vrt. Hakaniementorin pysäkkialue) ratoja, jossa kolmosen pohjoiselle lenkille menossa olevat vaunut pysähtyisivät eri pysäkkialueilla kuin eteläiselle lenkille menevät. Mikäli yhteys Aleksille olisi toteutettu Keskuskadun kautta, olisi pysäkit voitu jakaa Kaivokadulle ja Keskuskadulle. Mikonkadun pysäkki on niin etäällä, että vastaava pysäkkien jakaminen ei tule kysymykseen. Linjaa 3B/T ei myöskään voida johtaa Kampilta Mannerheimintien kautta Aleksille, koska kääntymissuuntaa ei ole selvitysten mukaan mahdollista toteuttaa vakituiselle liikennöinnille kelvollisena ratajärjestelynä. Myös Lasipalatsin ympäristöön tai Rautatieasemalle suuntautuvien matkustajien palvelutaso heikkenisi olennaisesti, koska sopivaa pysäkkiä heille ei olisi.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/2 11 Vaihtoehdoissa 2 ja 2a vaihtoehdon 1 ongelma ratkaistaan kesken reitin vaihtuvin linjatunnuksin. Järjestely on toteutettavissa teknisesti käytössä olevaa HELMI-järjestelmää hyödyntäen. Osalle matkustajista totuttujen linjatunnusten muuttuminen ja reitin näennäinen katkeaminen aiheuttanevat sekaannuksia ainakin alkuvaiheessa. Muutoksesta viestintään tuleekin tässä vaihtoehdossa kiinnittää erityistä huomiota. Vaihtoehdolla 3 on tavoiteltu linjalle 3 vaihtoehtoon 1 verrattuna selkeämpää järjestelyä säilyttäen nykyiset linjatunnukset. Vaihtoehto ei kuitenkaan ole toteuttamiskelpoinen. Yhteys Aleksilta lännestä Mikonkadulle (3B) ja Mikonkadulta Kaisaniemenkadulle (3B) ei ole toteutettavissa, eikä yhteys Mannerheimintieltä etelästä Aleksille (3B) tai Simonkadulle (3T) ole kumpikaan tarkoitettu vakituisen liikenteen käyttöön. Vaihtoehdossa 4 linjaa 3B/T on selkeytetty tekemällä siitä kaksi täysin erillistä linjaa niin, että linja 3 jää palvelemaan pohjoisen osansa yhteyksiä keskustaan (Kamppi, rautatieasema) ja linja 2 hoitaa eteläisen Helsingin yhteyksiä keskustaan (rautatieasema, Aleksi). Samalla monet nykyisin vaihdottomat yhteydet muuttuvat vaihdollisiksi (esimerkiksi yhteys Töölöstä Aleksille). Vaihtoehdoissa 5, 6 ja 7 on erityisen hyvänä puolena vaihdottoman raitioyhteyden syntyminen Pasilan alueen ja Töölön sisäosien välille. Vaihtoehdossa 5 vuosittaiset liikennöintikustannukset säilyvät nykyisinä, mutta vaihtoehdoissa 6 ja 7 ne lisääntyvät. Molempien linjojen 3B/T ja 7A/B kiertäminen Runeberginkadun reittiä lisää kustannuksia noin 600 000 eurolla vuodessa. Lisäksi linjan 7A/B liikennetarjonnan poistuminen Mannerheimintieltä edellyttänee vähintään yhden vuoron lisäystä kummallekin linjalle 4 ja 10 vaihtoehdossa 6 tai vähintään kolmea vuoroa lisälinjalle 10B vaihtoehdossa 7. Tästä aiheutuisi siis lisäksi noin 600 000 tai 900 000 euron vuosittainen kustannuslisäys, ja kokonaisuudessaan liikennöintikustannusten kasvu olisi vaihtoehdossa 6 noin 1,2 miljoonaa ja vaihtoehdossa 7 noin 1,5 miljoonaa euroa vuodessa. Lopullisen lisäystarpeen määrää tavoiteltava palvelutaso, linjojen 4/4T, 7A/B, ja 10 nykyinen kuormittuminen ja linjastomuutoksen aiheuttamat matkustajamäärien muutokset.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/2 12 Vaihtoehdot 8 ja 8a/b/c, joissa perustetaan uusi linja 5, turvaavat nykyisten yhteyksien säilymisen, ja niissä syntyy myös uusia vaihdottomia yhteyksiä. Kustannuksiltaan ne ovat vähintään yhtä kalliita kuin vaihtoehto 7. Linjan 5 liikennöinti tulee sitä kalliimmaksi, mitä pidempi se on. Näissä tarkasteluissa linjalle on oletettu 10 minuutin vuoroväli. Vaihtoehdot 6, 7, 8 ja 8a/b/c ovat kalliita ratkaisuja saavutettaviin hyötyihin verrattuna. Vaihtoehdoissa on osittain huomattaviakin puutteita tarjonnan kohdistamisessa kysynnän mukaan. Vaihtoehtojen 1, 2, 2a, 4 ja 5 huonoina puolina ovat Arkadiankadun raitiopysäkin jääminen pois käytöstä sekä yhteyksien huononeminen Töölöstä Lasipalatsin pysäkin alueelle ja Aleksin Mannerheimintien puoleiseen päähän. Lasipalatsin pysäkkiä korvaavat pysäkit olisivat Kampilla, Kaivokadulla ja Mikonkadulla. Ylioppilastalon (Stockmann) pysäkkiä korvaisivat Rautatieaseman ja Mikonkadun pysäkit sekä Aleksilla Mikonkadun ja Kluuvikadun välillä oleva pysäkki. Yksittäisille matkoille tämä merkitsee paranemista tai huononemista riippuen matkan lähtöja määränpäästä. Liitteessä on esimerkkejä muutosten vaikutuksista matkan vaihdollisuuteen, matka-aikaan ja kävelymatkaan eri yhteysväleillä. Vaihtoehtoihin 1, 2, 2a, 4 ja 5 sisältyy linjan 18 reittimuutos niin, että jatkossa linja 18 tarjoaisi palvelun Arkadiankadulle. Se myös parantaisi Kampin läpi kulkevan joukkoliikennereitin ja Simonkadun pysäkin toimivuutta tilanteessa, jossa Simonkadulla kulkevat raitiovaunu ja linjojen 55(A), 65A ja 66A bussit. Myös linjan 18 kulku nopeutuisi. Vaihtoehtojen matka-aikaeroja on tutkittu joukkoliikenneverkon kokonaisuuden kannalta ja erikseen niemen matkojen osalta Emme/2- liikennemallin avulla. Nämä tulokset eivät osoita niin isoja eroja eri vaihtoehtojen välille, että kovin suuri liikennöintikustannusten lisäys olisi perusteltua. Vaihtojen määrässä ei myöskään ole ratkaisevan suuria eroja. Nykytilanteessa Lasipalatsin pysäkillä nousee linjalle 7A/B yli 2000 matkustajaa vuorokaudessa, ja linjan 7A/B vaunuista poistuvia on vajaat 2500 matkustajaa. Linjalle 3B/T nousevia on yli 2500 matkustajaa ja poistuvia runsaat 2000 matkustajaa. Rautatieaseman pysäkillä Linjalle 3B/T nousevia on noin 3500 matkustajaa ja poistuvia noin 2400 matkustajaa. Nämä pysäkit ovat tärkeitä vaihtopysäkkejä. Osa vaihtamisesta siirtyy Kampille.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/2 13 Raitiolinja 3B/T on erittäin monipuolisesti Helsingin nähtävyyksiä esittelevä matkailijalinja. Linjan siirtäminen Runeberginkadulta jättää pois Töölön korttelinäkymiä, mutta tuo reitin varrelle Hesperian puiston ja Töölönlahden rannan maisemat ja Mannerheimintien varrella olevat kulttuurirakennukset. Edellä olevan perusteella liikennelaitos pitää vaihtoehtoa 5 toteuttamiskelpoisimpana ratkaisuna Kampin raitioyhteyden järjestämiseksi. Koska kaikilta kannoilta hyvää vaihtoehtoa ei ole, liikennelaitos painottaa esityksessään raitioliikenteen laajaa ja monipuolista palvelua sekä järjestelyn hyvää toimivuutta ja selkeyttä. Tärkeää on myös järjestelyn kustannusten ja sillä saatavien hyötyjen tasapaino. Vuoden 2009 talousarvion valmistelukehys ei mahdollista huomattavaa liikennöintikustannusten kasvattamista, elleivät järjestelyllä saavutettavat hyödyt palvelutason ja matkustajamäärien osalta ole merkittäviä. Muutokset toteutettaisiin ratayhteyksien valmistuessa kuitenkin aikaisintaan 1.1.2009. Palautteet Liikennelaitos on saanut palautetta Kampille johdettavan raitiolinjan valintaan liittyen sekä asukasjärjestöiltä että kaupunkilaisilta ja matkustajilta. Palautteissa tuodaan esille mahdollisten reittimuutosten hyötyjä ja haittoja tiettyjä pysäkkejä, alueita ja matkoja koskien. Palautteissa korostuu halu säilyttää linja 3 nykyisenä, ja lautakunnalle on osoitettu yli 2000 henkilön allekirjoittama vetoomus. Muutosehdotuksiin liittyvää palautetta esitellään tarkemmin kokouksessa.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/2 14 Ehdotus Lautakunta päättänee, että - raitiolinja 7A/B siirretään liitekuvan mukaisesti reitille Aleksi Mikonkatu Kaivokatu Simonkatu Annankatu Urho Kekkosen katu Fredrikinkatu Arkadiankatu Runeberginkatu Mannerheimintie, - raitiolinjan 3B/T reitti siirretään liitekuvan mukaisesti Mannerheimintielle niin, että yöliikenne jää ajamaan Runeberginkadun kautta tunnuksella 3N - bussilinja 18 siirretään liitekuvan mukaisesti reitille Kaivokatu Asema-aukio Postikatu Mannerheimintie Arkadiankatu Runeberginkatu ja että - muutokset toteutetaan ratayhteyksien valmistuessa kuitenkin aikaisintaan 1.1.2009. Liitteet jaettu esityslistan 3.4.2008 liitteinä. Lisätiedot: Saivo-Kihlanki Hellevi, liikennesuunnittelija, puhelin 310 78440 LIITTEET Liite 1 Kartat: Vaihtoehdot Liite 2 Linjojen 3, 5 ja 7 kuormitukset eri vaihtoehdoissa (ei sähköisessä muodossa) Liite 3 Taulukko vaihtoehtojen vaikutuksista matka-aikoihin
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/3 15 3 KESKUSTAN AAMUYÖNLINJAN 03N PERUSTAMINEN HKL Aamuyönlinjoilla lähes kaikki nousut tapahtuvat ydinkeskustasta. Suuri osa matkoista tehdään kantakaupungin alueella. Hämeentien suunnalla karkeasti kolmannes matkustajista jää pois Sörnäisten tasolle tultaessa. Sörnäisten jälkeen aamuyönlinjojen kuormitus laskee selvästi. Uuden keskustan aamuyönlinjan avulla on tarkoitus parantaa tarjontaa kysytyimmällä reittiosalla ja näin houkutella matkustajia pois kauemmaksi meneviltä linjoilta. Muutos on suunniteltu toteutettavaksi siten, että uuden linjan tarvitsema kalusto voidaan vähentää muilta aamuyönlinjoilta, joita ajetaan kahdella tai kolmen autolla lähtöä kohti. Uuden keskusta-alueella kulkevan linjan 03N reitin on suunniteltu kulkevan Rautatientorilta Kallion kautta Sörnäisiin, josta edelleen Aleksis Kiven kadun kautta Pasilaan. Linja kattaa alueen, jossa asukastiheys on kaupungin suurin ja jolla asuu paljon aamuyön liikenteen käyttäjiä. Keskustan aamuyön linja voidaan toteuttaa nykytason suoritteilla ja kustannuksilla. Uudelle linjalle tarvittavat autot siirretään linjoilta 05N, 06N, 08N ja 09N, jotka kuuluvat samaan 18 auton kilpailupakettiin. Linjan kierrosaika on 30 minuuttia, joten kahdella autolla linjalle saadaan aikaan 15 minuutin vuoroväli. Uuden Kallion ja Pasilan alueen palvelevan linjan perustaminen mahdollistaa linja 02N (Rautatientori - Kannelmäki) reittimuutoksen. Linja 02N ehdotetaan siirrettäväksi kulkemaan Elielin terminaalista suoraan Mannerheimintietä pitkin. Muutos tuo lisää tarjontaa Mannerheimintien suunnalle, jota tällä hetkellä palvelevat vain seudulliset aamuyönlinjat 220N, 400N ja 410N. Muutos nopeuttaa matkustamista ja autokiertoa, mikä voidaan hyödyntää lyhentämällä vuoroväliä. Muutokset toteutetaan syksyllä 2008 talviaikatauluihin siirryttäessä.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/3 16 Ehdotus Lautakunta päättänee perustaa uuden aamuyönlinjan 03N sekä muuttaa aamuyönlinjan 02N reittiä oheisten karttojen ja liikennöintiehtojen mukaisina. Vielä lautakunta päättänee oikeuttaa liikennelaitoksen tekemään tarpeelliset muutokset Concordia Bus Finland Oy Ab kanssa tehtyihin liikennöintisopimuksiin. Lisätiedot: Granholm Markku, liikennesuunnittelija, puhelin 310 78458 LIITTEET Liite 1 Aamuyönlinjojen liikennöintiehdot Liite 2 Linjan 02N reittikartta Liite 3 Linjan 03N reittikartta
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/4 17 4 HANKEPÄÄTÖS JOKERI 2 -LINJAN EDELLYTTÄMÄN TUNNELIN TO- TEUTTAMISESTA PALOHEINÄSTÄ KUNINKAANTAMMEEN HKL Kaupunginvaltuusto on kokouksessaan 28.9.2005 asettanut tavoitteeksi joukkoliikenteen nopeuttamisen sekä joukkoliikenteen kulkumuotoosuuden kasvattamisen. Kulkumuoto-osuuden osalta tavoitteena on poikittaisliikenteessä nostaa joukkoliikenteen osuus 13 %:sta 17 %:iin vuoteen 2012 mennessä. Tavoitteen toteutumiseen vaikuttavista toimenpiteistä vastaavat Helsingissä liikennelaitos ja kaupunkisuunnitteluvirasto. Poikittaisen joukkoliikenteen kehittämiseksi on vuoden 2004 jälkeen lisätty tarjontaa Helsingin sisäisille poikittaislinjoille yli 30 %:lla ja perustettu seudulliset linjat Jokeri 550 ja Tiedelinja 506. Lisäksi poikittaislinjoille on lisätty liikennevaloetuuksia. Poikittaisliikenteessä henkilöautoliikenteen kasvu on kuitenkin niin voimakasta, että tehdyt toimenpiteet ovat tavoitteisiin nähden riittämättömiä. Joukkoliikenteen kulkumuotoosuus on poikittaisliikenteessä laskenut 13 %:sta 10,8 %:iin (vuonna 2007), kun keskustaan suuntautuvassa liikenteessä joukkoliikenteen osuus on 62,7 %. Jokeri 2 -bussilinjan (Vuosaari Kontula Malmi Paloheinä Kuninkaantammi Myyrmäki) perustaminen on vuonna 2007 valmistuneen Helsingin poikittaisen joukkoliikenteen kehittämissuunnitelman mukaan tehokkain yksittäinen toimenpide, jolla vaikutetaan poikittaisen joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuteen. Linjan toteuttaminen edellyttää bussiliikennetunnelin rakentamista keskuspuiston ali Paloheinästä Kuninkaantammeen. Tunnelin toteuttaminen mahdollistaa Jokeri 2 linjan lisäksi myös muiden joukkoliikennelinjojen (esim. linja 66A ja uusi linja Kruunuvuorenranta Myyrmäki) kehittämisen. Tunneli toimisi myös pelastusajoneuvojen yhteytenä. Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaan (PLJ2007) Jokeri 2 linjan edellyttämät katuinvestoinnit sisältyvät ensimmäisen kauden (2008 2015) hankkeena. Merkittävin linjan edellyttämä katuinvestointi on Keskuspuiston alittava tunneli. Muita toimenpiteitä ovat mm. Kuusmiehentien parantaminen ja liikennevaloetuuksien toteuttaminen.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/4 18 Liikennelaitos, kaupunkisuunnitteluvirasto, kiinteistövirasto, liikuntavirasto ja rakennusvirasto ovat yhteistyössä laatineet hankesuunnitelman Keskuspuiston alittavasta tunnelista (liitteet 1 ja 2). Pelastuslaitokselta on saatu lausunto. Bussiliikennetunnelin osalta kustannusarvio on 28 milj. euroa sisältäen myös hätäpoistumistunnelin. Yhteiskuntataloudellisen laskelman perusteella tunnelin mahdollistamat joukkoliikenteen kehittämistoimenpiteet tuottavat 7,6 milj. euron vuotuiset hyödyt. Joukkoliikenteen käyttö kasvaa vuosittain noin 930 000:lla matkalla. 30 vuoden laskenta-ajalla joukkoliikennetunnelin hyötykustannussuhde olisi noin 4,1, mikäli Jokeri 2 -linjan edellyttämiä muita kehittämistoimenpiteitä ei lasketa hankkeen kustannuksiksi. Muita toimenpiteitä ovat mm. Kuusmiehentien parantaminen, mahdollisten joukkoliikennekaistojen toteuttaminen Vanhalle Tuusulanväylälle ja pysäkkien parantaminen. Nämä toimenpiteet, joista joukkoliikenteen lisäksi pääsääntöisesti hyötyvät myös henkilöauto- ja kevyt liikenne, tulisivat tulevaisuudessa todennäköisesti tehtäviksi ilman Jokeri 2 hankettakin, mutta Jokeri 2 aikaistaa toimenpiteiden toteutusta. Vaikka näiden toimenpiteiden kustannukset jyvitettäisiin Jokeri 2 hankkeelle, olisi hanke kannattava. Jokeri 2 linjan ja muiden tunnelia käyttävien joukkoliikennelinjojen hyödyt perustelisivat tunneli-investoinnin lisäksi 80 milj. euron investoinnit ennen kuin kokonaiskustannukset kasvaisivat hyötyjä suuremmiksi. Tunnelin suunnittelussa maisema- ja ympäristönäkökulmiin on kiinnitetty erityistä huomiota, koska tunneli kulkee arvokkaan Keskuspuiston ali. Tunnelin suuaukot ja pelastustiejärjestelyt on suunniteltu niin korkeatasoisesti, että tunnelin vaikutukset Keskuspuistoon jäävät hyvin vähäisiksi. Paloheinässä tunnelin toteuttaminen mahdollistaa liikuntaja ulkoilukäytössä olevan ympäristön kehittämisen. Keskuspuiston saavutettavuutta ja siten sen virkistysarvoa tunnelin mahdollistamat liikenneyhteydet parantavat. Tunnelin toteuttamisen jatkovalmistelu edellyttää hankepäätöstä. Kokoluokaltaan 28 milj. euron hankkeesta päättävä elin on kaupunginvaltuusto. Hankepäätöksen myötä käynnistettävät kaavoitus- ja rakennuslupaprosessit valmistuvat vuoden 2009 loppuun mennessä, mikäli hankepäätös tehdään kesäkuussa 2008. Tämä aikataulu mahdollistaisi tunnelin rakentamisen parhaimmillaan vuosina 2010 2011, jolloin
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/4 19 joukkoliikenne uudessa tunnelissa alkaisi vuonna 2012. Kaupunginvaltuuston tulisikin tehdä hankepäätös joukkoliikennetunnelin toteuttamisesta siten, että tunnelin rakentamiseen osoitetaan yhteensä 28 milj. euroa vuosille 2010 ja 2011 (vuoden 2008 maaliskuun kustannustasossa). Kustannuksista arviolta 16 milj. euroa kohdistuu vuodelle 2010 ja 12 milj. euroa vuodelle 2011. Rahoitus investointia varten tulisi osoittaa rakennusviraston kadunrakentamismäärärahoihin. Joukkoliikennetunnelin pelastusyhteyksiä varten tarvitaan erillinen ns. pelastustunneli, johon joukkoliikennetunnelista voidaan onnettomuustilanteissa, esim. tulipalon sattuessa, siirtyä. Pelkästään pelastustarkoitusta varten laaditun tunnelin osuus joukkoliikennetunnelin kokonaiskustannusarviosta on 1,7 milj. euroa. Pelastustunnelia olisi kuitenkin mahdollista laajennettuna hyödyntää muihin Helsinkiä ja kaupunkilaisia palveleviin tarkoituksiin. Tällöin on mahdollista saavuttaa maksimissaan 1,7 milj. euron synergiahyöty. Suunnittelun yhteydessä esitetty ratkaisu pelastustunnelin aktiiviseksi hyödyntämiseksi ja käytön tehostamiseksi on hiihto. Hiihtotunnelin toteuttaminen ei ole ehdoton edellytys joukkoliikennetunnelin rakentamiselle. 1,7 milj. euron potentiaalinen synergiahyöty rakentamishankkeessa on kuitenkin arvo, jota kaupungin tulee vakavasti harkita. Kaupunginvaltuuston tulisikin tehdä päätös hiihtotunnelin toteuttamisesta samassa yhteydessä, kun vuosien 2011 2013 investointiohjelmasta päätetään. Tällöin hiihtotunnelin päätösaikataulu ei viivästytä joukkoliikennetunnelin toteuttamista. Joukkoliikenteen kannalta hiihtotunneli toisi bussilinjojen varrelle niiden käyttöä lisääviä aktiviteetteja. Vastaavasti hiihtotunnelin kannalta olennainen lisäarvo on käytössä olevat hyvät julkiset liikenneyhteydet. Ehdotus Lautakunta päättänee: - hyväksyä osaltaan liitteenä olevan hankesuunnitelman jatkosuunnittelun lähtökohdaksi, - kehottaa liikennelaitosta jatkamaan Jokeri 2 hankkeen valmistelua siten, että bussilinjan liikennöinti voitaisiin käynnistää mahdollisimman pian, mahdollisuuksien mukaan jo vuoden 2012 alkupuolella
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/4 20 - esittää kaupunginhallitukselle, että se tekisi kaupunginvaltuustolle esityksen Jokeri 2 tunnelin toteuttamisesta oheisen hankesuunnitelman mukaisesti Keskuspuiston ali siten, että hankkeelle osoitetaan rakennusviraston kadunrakentamismäärärahoihin 28 milj. euron rahoitus, josta 16 milj. euroa kohdistuu vuodelle 2010 ja 12 milj. euroa vuodelle 2011 - kehottaa liikennelaitosta yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston ja rakennusviraston kanssa neuvottelemaan liikenne- ja viestintäministeriön kanssa valtion osallistumisesta PLJ 2007:n ensimmäiseen koriin kuuluvan Jokeri 2 hankkeen kustannuksiin. Lisätiedot: Lehmuskoski Ville, suunnittelujohtaja, puhelin 310 35097 LIITTEET Liite 1 HKL C:1/2008: Jokeri 2, Keskuspuiston tunneli, hankesuunnitelma Liite 2 HKL C:2/2008: Jokeri 2, Keskuspuiston tunneli, hankesuunnitelman liitteet
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/5 21 5 LAUSUNTO VALTUUSTOALOITTEESTA (HELISTÖ) KOSKIEN POL- KUPYÖRIEN KULJETUSTELINEIDEN ASENTAMISTA LINJA- AUTOIHIN HKL Halke 2008-319 / 665 18.2.2008 (määräaika 30.4.2008) Kaupunginvaltuutettu Kimmo Helistö ja 19 valtuutettua esittävät aloitteessaan: Olen nähnyt Yhdysvalloissa (mm. New York, Seattle, Massachusetts) joukkoliikenteen linja-autojen etupuskuriin kiinnitettyjä polkupyörätelineitä. Näihin telineisiin pyöräilijä voi itse asettaa polkupyöränsä hänen siirtyessä linja-auton matkustajaksi. Etupuskuriin kiinnitettynä teline on turvallinen kuljettajan voidessa nähdä matkustajan kiinnittävän tai irrottavan pyöräänsä telineestä Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Helsingissä tutkittaisiin mahdollisuuksia asentaa linja-autoihin ja raitiovaunuihin edellisenkaltaisia polkupyörän kuljetustelineitä. Liikennelaitos toteaa asiasta seuraavaa: Valtuustoaloitteessa esitettyä asiaa on käsitelty ainakin WSP Finland Oy:n laatimassa selvityksessä Miten maailma polkee? sekä Lisa Robinson-Falvyn esityksessä Amerikkalaiset ottavat pyörän mukaan bussiin (liite 1). USA:ssa ja Kanadassa on joillain bussien runkolinjoilla käytössä bussien keulalla sijaitsevat polkupyörien kuljetustelineet 2-3 polkupyörälle. Liikennelaitos on asian valmistelun yhteydessä ollut yhteydessä liikennöitsijöihin, Paikallisliikenneliiton teknilliseen toimikuntaan ja liikenne- ja viestintäministeriöön. Liikennöitsijöiden mielipiteet polkupyörien kuljettamisesta ovat tiivistetysti seuraavat: Polkupyörien kuljetus ei sovellu tiivistahtiseen kaupunkiliikenteeseen, koska polkupyörien siirtely hidastaisi bussien ja raitiovaunujen kulkua entisestään. Polkupyörät bussin keulassa ovat suojateillä ja pysäkeillä jalankulkijoille vaaraksi.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/5 22 Paikallisliikenneliiton teknillinen toimikunta totesi pyörätelineen nykyisen ajoneuvolain mukaan kielletyksi, ja myös vaaralliseksi jalankulkijoille. Matalalattiabussien etupäähän on myös mahdoton kiinnittää ko. telineitä turvallisesti, niin että kuljettajan näkyvyys säilyisi hyvänä. Liikenne- ja viestintäministeriön toteaa, että ajoneuvolain 4 :n mukaan ajoneuvon rakenne, varusteet ja ulkopuolinen muoto eivät saa aiheuttaa vaaraa. Ministeriön näkemyksen mukaan jalankulkijan törmäysturvallisuus, linja-auton kääntyvyysvaatimukset ja näkökenttävaatimukset tulevat esitetyn mukaisessa polkupyörien kuljettamisjärjestelyssä ongelmallisiksi. Lisäksi tieliikennelain 31 :n 4-kohdan mukaan linja-auton edessä ei saa olla mitään laitteita tavaran kuljetusta varten. Raitioliikenteen osalta ongelmana olisi lisäksi kiskoiltasuistumisvaara, jonka telineestä pudonnut polkupyörä aiheuttaisi. Polkupyörätelineet ja pyörät peittäisivät myös kuljettajan näkökentän lähes kokonaan ainakin matalalattiaraitiovaunuissa. Yhteenvetona liikennelaitos toteaa, että polkupyörien kuljettaminen linja-auton tai raitiovaunun eteen asennetuissa telineissä aiheuttaisi useita liikenneturvallisuusriskejä. Pyörien kiinnittäminen ja irrottaminen myös hidastaisi liikennettä. Järjestely parantaisi palvelutasoa pienellä osalla matkustajia mutta heikentäisi palvelutasoa suurella osalla. Järjestely edellyttäisi myös lakimuutoksia. Edellä mainituista syistä johtuen liikennelaitos ei katso tarkoituksenmukaiseksi tehdä jatkoselvityksiä polkupyörätelineiden asentamisesta linja-auton tai raitiovaunun eteen. Ehdotus Lautakunta päättänee antaa kaupunginhallitukselle esityksen mukaisen lausunnon. Lisätiedot: Saari Petri, kalustoinsinööri, puhelin 310 35430 LIITE Lisa Robinson-Falvy: Amerikkalaiset ottavat pyörän mukaan bussiin - esitys
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/6 23 6 LAUSUNTO KIRJELMÄSTÄ KOSKIEN RAITIOLINJOJEN 6 JA 8 REITIN MUUTTAMISTA HKL Halke 2007-2772 / 661 7.1.2008 (määräaika 30.4.2008) Hallintokeskus pyytää lausuntoa Kari Halisen lähettämän, Arabianrannan alueella toimivien yritysten yhteisöjen ja oppilaitosten allekirjoittaman kirjelmän johdosta.19. marraskuuta 2007 päivätyn kirjelmän allekirjoittajatahoja ovat Aktiiviset Seniorit ry, Arabian Palvelu Oy, Art and Design City Helsinki Oy, As. Oy Arabian Kotiranta, Iittala Group Oyj, Helsingin MS-talo Oy, Pop & Jazz Konservatorio ja Taideteollinen korkeakoulu. Kirjelmässä esitetään seuraavaa: Me allekirjoittaneet toivomme, että Helsingin kaupunki ja sen liikennelaitos valmistelee ja esittää raitiolinjojen 6 ja 8 pääteaseman uudelleen suunnittelua nykyisen Arabianrannan puoleisen pääteaseman haittojen poistamiseksi ja julkisen liikenteen palvelukyvyn parantamiseksi. Arabianrannan kaavoitusvaiheessa raitiolinja 6 pääteasemaksi suunniteltiin Kaj Franckin aukio ja tälle aukiolle kääntöpaikka. Kääntöpaikasta tuli liian ahdas, ja tästä syystä raitiovaunujen liikennöinti aiheutti ääniongelmia läheisille asuntotaloille ja liiketiloille. Raitiolinja 8 lisääminen samalle kääntöpaikalle on tuplannut liikenteen, samoin myös kiskojen kirskunta on lisääntynyt kaksinkertaiseksi. Kiskojen rasvaaminen auttaa aina hetkellisesti, mutta johtuen vilkkaasta liikennöinnistä, rasvaus ei auta kovin pitkään. Kaj Franckin kadusta on muodostumassa Arabianrannan keskuskatu ja se muodostaa pääväylän Arabiakeskuksesta rantaan. Kaj Franckin aukiosta on käytännössä tullut autio aukiota kiertävän tiheän raitiovaunuliikenteen johdosta ja liikenne aiheuttaa vaaratilanteita Kaj Franckin kadulta tulevan risteävän kevyenliikenteen ja jalankulun osalta. Linjan 6 ja 8 uudelleen suunnittelu pääteaseman paikan suhteen on perusteltua Arabianrannan rakentumisen ja laajentumisenkin kannalta. Alueen pohjoisosa valmistuu vuoteen 2009 mennessä ja pääteaseman uudelleen sijoituksella voitaisiin julkisen liikenteen puolella palvella paremmin uusien asukkaiden lisäksi myös alueen yrityksiä ja niiden saavutettavuutta sekä oppilaitoksia.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/6 24 Arabianrannan tiukkaa pysäköintinormia (1 autopaikka/140 kem2) on perusteltu juuri hyvin toimivalla julkisella liikenteellä. Toivomme, että Helsingin kaupungin liikennelaitos harkitsee raitiovaunulinjojen 6 ja 8 uudelleen järjestelyä siten, että reitti kiertää koko taideteollisuuskorttelin (23669). Liikennelaitos toteaa asiasta seuraavaa: Liikennelaitoksen ja kaupunkisuunnitteluviraston suunnittelijat ovat selvittäneet lausuntopyyntöön liittyen yhteistyössä Arabianrannan rakentumista ja alueen kehittämisnäkymiä mm. taideteollisuuskorttelin suhteen sekä joukkoliikenteen kehittämistarpeita ja -mahdollisuuksia. Arabianrannassa on kaikkiaan noin 4 000 asukasta. Alueen pohjoisosaan rakennetaan asuntoja vielä noin 1 800 asukkaalle. Työpaikkoja alueella on runsaat 3 000 ja opiskelupaikkoja vajaat 4 000. Linjan 6 liikenne Arabianrantaan alkoi elokuussa 2004 ja linjan 8 liikenne kesäkuussa 2007. Raitiovaunupysäkit ovat Arabiankadulla ja Arabianranta nimisellä kadulla. Pysäkkien lähietäisyydellä (300 metrin linnuntie-etäisyydellä) on noin 2 200 asukasta, joista osa asuu Hämeentien toisella puolella. Arabianrannan pysäkeillä on arkipäivisin runsaat 3 000 käyttäjää. Arabianrantaa palvelevat myös useat Hämeentiellä liikennöivät bussit. Hämeentien neljän lähimmän bussipysäkkiparin käyttäjämäärä on keskustaan suuntautuvilla matkoilla arkena noin 3 200 (molemmissa suunnissa yhteensä). Raitiolinjojen kääntösilmukka on Kaj Franckin aukiolla. Paikka on asemakaavan mukainen, ja jo alun perin varauduttiin kahden linjan tuloon alueelle. Nykyiseen raitiotie- ja kääntöpaikkaratkaisuun päädyttiin aikanaan erityisesti palvelutaso- ja kaupunkirakenteellisista syistä. Kaksisuuntaisena raitiotie palvelee aluetta keskeisesti. Hieman pohjoisempi päätepysäkin sijainti olisi tarjonnut mahdollisuuden vielä kattavampaan palveluun, mutta kaupunkirakenteen tavoitteet määräsivät aukion sijainnin. Kuten kirjelmässä on mainittu, kääntöpaikka on ahdas. Ohjearvojen mukainen tilavaatimus joutui aikanaan väistymään punnittaessa sitä viereisten tonttien tilantarpeiden kanssa.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/6 25 Kääntöympyrässä syntyy ajoittain mm. tiettyihin säätiloihin liittyen meluhaittaa, josta jotkut asukkaat ovat valittaneet liikennelaitokselle. Toisaalta kun mm. Art and Design City Helsinki Oy kiirehti liikennelaitosta jatkamaan myös linja 8 kyseiselle kääntöpaikalle mahdollisimman nopeasti, raitioliikenteen meluhaittaa ei tuotu esille ongelmana. Liikennelaitos on käytännössä ehkäissyt melua ajonopeutta alentamalla ja kiskoja voitelemalla. Koska nykyiset ympäristöhyväksytyt rasvat eivät ole pitkäkestoisia, liikennelaitos on asentanut kuluvana talvena Arabianrantaan koekäyttöön automaattisen rasvauslaitteen. Laite voitelee kiskoja aina vaunun kulkiessa ohi. Laite on toiminut hyvin, ja melulta on vältytty viime aikoina. Kirjelmässä mainitut kevyen liikenteen kokemat vaaratilanteet liittyvät liikennelaitoksen käsityksen mukaan raitiovaunujen meluttomuuteen. Tietoon tulleissa yksittäistapauksissa aluetta tuntemattomat kulkijat ovat pelästyneet raitiovaunua, sillä toisin kuin autot raitiovaunut saapuvat yleensä alueelle lähes äänettömästi. Kuljettajien onkin oltava erityisen varuillaan lapsia, ajatuksissaan kulkevia henkilöitä ja kovaa vauhtia ajavia pyöräilijöitä silmällä pitäen samoin kuin muualla kantakaupungissa. Kirjelmän reittimuutosehdotus ja palvelutaso Ehdotukseen liittyen on tarkasteltu kävelymatkan pituutta pysäkille ja matka-aikaa vaunussa. Kävelymatkat ovat lyhimmillään taideteollisuuskorttelin kiertävässä raitiolinjajärjestelyssä lisäpysäkkien ansiosta. Uudet pysäkit olisivat Hämeentiellä ja Muotoilijankadulla. Nykyiselle päätepysäkille on tulevilta pohjoisimman osa-alueen asunnoilta noin 250 550 metrin kävelymatka. Pohjoisilla alueilla on käytettävissä Hämeentien bussit pisimmillään noin 300 metrin etäisyydellä. Hyvin lyhyellä kävelymatkalla on erityinen merkitys niille, joille kävely ei ole tavanomaisen helppoa. Muutoin matkustajat tasapainottavat kävelymatkan ja matka-ajan kokonaisuutta itselleen sopivimmalla tavalla. On odotettavissa, että kiertolenkillä sekä osa tulevista uusista asukkaista että nykyisistä raitiovaunumatkustajista valitsisi raitiovaunun sijasta bussin ainakin siinä ajosuunnassa, missä on ylimääräistä aikahukkaa. Vaikka kiertolenkillä teoreettisesti noin 2 000 asukasta sekä noin puolet työ- ja opiskelupaikoista saisi nykyistä lyhyemmän kävelymatkan raitiovaunulle, niin käytännössä kävelymatkat saattaisivat jopa pidentyä.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/6 26 Arabianrannan kaavoitusvaiheessa tehdyssä palvelutaso- ja kaupunkirakenteellisessa selvityksessä oli yhtenä vertailtavana vaihtoehtona Arabianrannasta Muotoilijankadun kautta Hämeentielle kiertävä yksisuuntainen ratalenkki. Sen huonoksi puoleksi todettiin juuri kierron aiheuttama matka-aikaviive alueen asukkaille. Nykytilanteeseen päädyttiin, koska raitioliikenteestä tavoiteltiin alueen liikenteen runkoa, ja sen haluttiin palvelevan asukkaita mahdollisimman hyvin. Tilanne on sama, vaikka kortteli kierrettäisiin myötäpäivään, kuten nyt on esitetty. Linjoja käyttävät asukkaat joutuisivat ylimääräisen matkanteon välttämiseksi poistumaan kotiin päin tullessaan vaunusta jo Hämeentiellä tai kiertämään suurkorttelin. Lisää viivytystä matkaan toisi lenkin varrelle sijoittuva vaunujen ajantasausaika (ja mahdollinen taukoaika). Korttelin kiertävä yksisuuntainen lenkki edellyttäisi, että joku sen pysäkeistä toimii ajantasauspysäkkinä. Käytännössä tällainen olisi Muotoilijankadun pysäkki tai nykyinen päätepysäkki. Kaikkien vaunussa olevien kyseisen pysäkin ohi matkustavien matka-aika pitenisi tasausajan (sekä mahdollisen taukoajan) verran. Yksisuuntainen lenkki huonontaisi siis merkittävästi erityisesti nykyisten käyttäjien palvelua. Hämeentien raitiopysäkki ei parantaisi oppilaitosten ja yritysten savutettavuutta toivotulla tavalla: nykyistä bussin käyttöä tuskin vaihdettaisiin raitioliikenteeseen ainakaan suunnassa keskustaan, koska se edellyttäisi lähtemistä väärään suuntaan ja lisäksi matka-ajan pitenemistä. Raitiopysäkit ovat nykyiselläänkin lyhyen kävelyetäisyyden päässä, ja päätepysäkille pääsee myös korttelin läpi sisätiloissa kulkevan yhteyden ansiosta. On huomattava, että tasaus- ja päätepysäkkiaika pidentäisi myös pohjoiselle alueelle tulevan uuden asutuksen matka-aikaa suunnassa keskustaan. Liikennöinti ja kustannukset Nykyisin linjoja 6 ja 8 liikennöidään niin, että vaunut ajavat vuorotellen kummallakin linjalla. Vaunut vaihtavat linjanumeroa ennen päätepysäkille tuloa. Liikennöintitapana on kierrätys-menettely, joten vaunut seisovat päätepysäkillä enintään aikataulun tasaukseen kuluvan ajan pisimmillään pari minuuttia. Liikennöintitapaa ollaan muuttamassa niin, että vaunuille tulee Arabianrantaan myös kuljettajien taukoaika. Nykyisessä reittijärjestelyssä se ei haittaa matkustajia. Sen sijaan yksisuunaisen reittilenkin tapauksessa päätepysäkillä kyydissä oleville matkustajille tulisi matka-aikaan lisärasitteeksi noin 5 minuutin päätepysäkkiaika (tasausaika + taukoaika). Mikäli vaunut alkaisivat kiertää yksisuuntaista lenkkiä, pitäisi linjatunnus vaihtaa jo Hämeentiellä ennen ensimmäiselle yksisuuntaisen osuuden pysäkille tuloa.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/6 27 Mikäli suurkorttelin kiertävä yksisuuntainen ajolenkki otettaisiin käyttöön, lisääntyisivät liikennöintikustannukset nykyisestä noin 600 000 euroa vuodessa. Kiertolenkin pidemmän reitin ja pitenevän kierrosajan vuoksi kummallekin linjalle jouduttaisiin lisäämään yksi vaunu. Lisäksi raitiotien rakentamisesta aiheutuisi kustannuksia noin 2 milj. euroa. Uutta raitiotietä pitäisi rakentaa 800 metriä, ja uudelle reitille tulisi ainakin kaksi uutta pysäkkiä. Lisäksi järjestely edellyttäisi Kokkosaarentien pysäkkien rakentamista Hämeentielle. Liikennelaitoksen ja kaupunkisuunnitteluviraston edustajat ovat selvittäneet myös muuta mahdollista kääntöpaikkaa nykyiselle kaksisuuntaiselle liikenteelle. Tällaista ei ole järjestettävissä Arabianrannan alueelle. Mahdollisesti kääntöpaikka olisi sijoitettavissa Vanhankaupungin alueelle, mutta silloin reitin jatke olisi jo kilometrin luokkaa/ suunta eikä jatkeella ole riittävästi matkustajapotentiaalia. Kummankin linjan 6 ja 8 reitti on pitenemässä toisesta päästään lähivuosina, kun liikenne Jätkäsaareen alkaa. Edellä olevan johdosta linjojen 6 ja 8 reitti- ja päätepysäkkijärjestely on tarkoituksenmukaista säilyttää Arabianrannassa nykyisellään. Ehdotus Lautakunta päättänee antaa kaupunginhallitukselle esityksen mukaisen lausunnon. Lisätiedot: Saivo-Kihlanki Hellevi, liikennesuunnittelija, puhelin 310 78440
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/7 28 7 LAUSUNTO KEHÄ-RADAN ASEMAKAAVAEHDOTUKSESTA HKL Halke 2008-744 / 521 17.3.2008 (Määräaika 18.4.2008) Kehäradan asemakaavaehdotus, maanalainen asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus nro 701100 sekä tonttijako ja tonttijaon muutosehdotus on valmistunut. Vantaan kaupunki on pyytänyt Helsingin kaupungilta lausuntoa selvityksistä. Selvitysraportti on nähtävillä lautakunnan kokouksessa. Ne ovat saatavilla myös internetosoitteesta: www.vantaa.fi/kaupunkisuunnittelu. Kehäratahanke käsittää lähiliikenteen junille tarkoitetun radan ja asemien sekä niihin välittömästi liittyvien tie-, katu- ja pysäköintijärjestelmien rakentamisen. Hanke yhdistää Vantaankosken radan ja pääradan toisiinsa lentoaseman kautta. Ensimmäisessä vaiheessa radalle tulee viisi uutta asemaa: Kivistö, Aviapolis, Lentoasema, Ruskeasanta ja Leinelä. Myöhemmin rakennetaan Petas ja Vehkala. Viinikkalassa toteutetaan asemavarauksen vaatimat toimenpiteet. Päärataan Kehärata yhtyy Hiekkaharjun aseman pohjoispuolella. Liikennelaitos toteaa asiasta seuraavaa: Kehärata on kannatettava hanke. Se parantaa joukkoliikenteen edellytyksiä Helsingin ja Vantaan välillä sekä Vantaan sisällä. Positiivista hankkeessa on myös se, että asutus ja työpaikat voidaan rakentaa tiiviimmin ja taloudellisemmin joukkoliikenteen varteen. Yhteydet kasvavalle lentokenttäalueelle paranevat. Liityntäliikennettä ja liityntäpysäköintiä voidaan ohjata Kehä-radan asemille. Kehä-radan toteuttaminen tukee raskaaseen raideliikenteeseen tukeutuvan joukkoliikennejärjestelmän kehittämistä pääkaupunkiseudulla. Kehärata kuulu pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (PLJ 2007) ensimmäisen korin hankkeisiin. Kaavassa uusi asutus ja työpaikat on keskitetty asemien ympärille. Tällöin asema on saavutettavissa kävelyetäisyydellä. Yli 800 m etäisyydellä asemasta tuleva asutus tarvitsee kuitenkin liityntäliikenteen, joka tuo matkustajat juna-asemalle. Kaavassa tulee liityntäasemien yhteyteen varata hyvät liityntäterminaalitilat ja katuyhteydet busseille. Kivistön ja Leinelän kasvavien alueiden joukkoliikennettä ei voida hoitaa tuomalla bussit Helsingin keskustaan. Elielin ja Rautatientorin terminaaliin ei voida lisätä bussiliikennettä.