PORVOON EDUSTAN MERIALUEEN YHTEISTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2017

PORVOON EDUSTAN MERIALUEEN YHTEISTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2017 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 271/2018 Kymijoen vesi ja ympäristö ry ISSN 1458-8064

Kirjoittajat Liisa Muuri Sanna Jattu-Mattila Marja Anttila-Huhtinen Janne Raunio Taustatiedot, kuormitus, vedenlaadun tarkkailu Taustatiedot, vedenlaadun tarkkailu Pohjaeläintutkimus Kalataloudellinen tarkkailu TIEDOKSI Neste Oyj/ Juha Heijari Borealis Polymers Oy/ Anna-Maija Leino Ashland Finland Oy/ Anne Nikula-Ranne Bewi Styrochem Finland Oy/ Jari Kyrö Uudenmaan ELY-keskus/ kirjaamo Uudenmaan ELY-keskus/ Kalatalousryhmä Uudenmaan ELY-keskus/ Sirpa Penttilä Porvoon kaupunki/ ympäristönsuojelu Porvoon kaupunki/ Hermanninsaaren jätevedenpuhdistamo Sipoon kunta/ ympäristönsuojeluyksikkö Porvoon seudun kalastusalue/ Markku Välimäki Helsingin kaupunki/ ympäristökeskus Porvoon Energia Oy/ Tolkkisten höyryvoimalaitos

TIIVISTELMÄ Porvoon edustan merialueen tilaa seurataan vesistökuormittajien yhteistarkkailuna, jossa ovat mukana Porvoon kaupungin Heramanninsaaren jätevedenpuhdistamo, Neste Oyj, Borealis Polymers Oy, Ashland Finland Oy ja Bewi Styrochem Finland Oy. Merialueelle laskevat Porvoonjoki ja Mustijoki muodostavat suurimman osan alueelle tulevasta kiintoaine- ja ravinnekuormituksesta etenkin virtaamahuippujen aikaan. Jokien tuoman kuormituksen osuus typen, fosforin, kiintoaineen sekä kemiallisen hapenkulutuksen vuosikuormasta on yli 90 %, mutta se vaihtelee sekä ajallisesti että vuosittain. Kilpilahden tuotantolaitosten jätevesien mukana mereen pääsee myös vierasainekuormitusta (öljy, fenolit, hiilivedyt ja styreeni) ja jäähdytysvesiä. Vuonna 2017 Ashland Finland Oy, Bewi Styrochem Fin. Oy sekä Hermanninsaaren jätevedenpuhdistamo toimivat lupaehtojen mukaisesti. Muilla laitoksilla oli pieniä luparajaylityksiä. Jokivesien aiheuttamat vaikutukset olivat havaittavissa etenkin talviaikaan jokisuiden lähialueella, missä päällysvesi oli sameampaa ja talvella myös typpipitoisempaa kuin etäämpänä. Happitilanne pysyi talvella sekä päällys- että alusvedessä vähintään kohtalaisena. Porvoon merialueelle tyypillisesti kesällä alusveden happitilanne oli ajoittain heikko, minkä seurauksena fosforipitoisuudet olivat ajoittain koholla. Kasvukauden keskimääräinen klorofylli-a-pitoisuus oli aiempiin vuosiin nähden alhaisempi. Kokonaistyppi sekä mineraalityppi rajoittivat tuotantokaudella levien kasvua osalla seuranta-asemia. Vesi oli hygieeniseltä laadultaan uimakelpoista. Veden fysikaalis-kemiallisten ominaisuuksien perusteella ei seurantajakson aikana havaittu selviä jätevesien vaikutuksia. Kilpilahden teollisuuslaitosten jäähdytysvesien tarkkailussa ei havaittu huomattavia muutoksia vesimassan kerrostuneisuudessa talviaikaista pientä lämpötilanousua lukuun ottamatta. Pohjaeläinnäytteet otettiin vuosittaisen seurannan näyteasemilta S (Öljysatama) ja B (Svartbäckinselkä). Pohjan tila oli molemmilla näytepaikoilla edellisiä vuosia heikompi. Selvä valtalaji oli molemmilla näyteasemilla huonoissakin happioloissa selviävä Marenzelleria-monisukasmato, jonka tiheydet olivat erityisesti Svartbäckinselän syvänteessä suuria. Lajimäärä oli tipahtanut molemmilla asemilla edellisistä vuosista, eikä näytteissä esiintynyt herkäksi luokiteltuja pohjaeläinlajeja kuten esim. raakkuäyriäisiä (Ostracoda). Ammattikalastajien saalistiedustelun palautti vain yksi kaupallinen kalastaja. Kalastaja ei ilmoittanut vastauksessaan lainkaan kalansaaliita, mutta oli havainnut syksyllä saaliskaloissa makuvirheitä.

SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 TAUSTATIEDOT 1 2.1 Tutkimusalue 1 2.2 Sääolot 2 2.3 Jäätalvi 3 2.4 Merenpinnan korkeuden vaihtelu 4 2.5 Tuuliolot 4 2.6 Jokien virtaamat 5 3 MERIALUEEN KUORMITUS 6 3.1 Yleistä kuormituksesta 6 3.2 Jokien tuoma ravinnekuormitus 7 3.3 Jätevesikuormitus 7 4 TUTKIMUSAINEISTO JA METELMÄT 9 4.1 Vedenlaadun tarkkailu 9 4.2 Pohjaeläintutkimus 12 4.3 Kalataloudellinen tarkkailu 13 5 TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU 13 5.1 Vedenlaadun tarkkailu 13 5.1.1 Vedenlaatu talvella 13 5.1.2 Vedenlaatu kesällä 15 5.1.3 Päällysveden rehevyystaso 20 5.1.4 Vertikaaliset suolapitoisuus- ja lämpötilamittaukset 22 5.1.5 Veden hygieeninen laatu 23 5.1.6 Vedenlaadun kehitys pidemmällä aikavälillä 23 5.2 Pohjaeläintarkkailu 24 5.2.1 Pohjanlaadun maastohavainnot 24 5.2.2 Pohjaeläimistö 25 5.3 Ammattikalastajien saalistiedustelu 28 6 YHTEENVETO 29 7 TARKKAILUN JATKAMINEN 30 VIITTEET 31

LIITTEET Liite 1 Kartta jokien virtahavaintopisteistä ja ainepitoisuuksien mittauspisteistä Liite 2 Kartta vedenlaatutarkkailun havaintoasemista ja jätevesien purkupaikoista Liite 3 Porvoon merialueelle tuleva kuormitus Liite 4 Vedenlaatutulokset Liite 5 Pintaveden rehevyystaso ja liukoiset ravinteet Liite 6 Vertikaalisten lämpötila- ja suolapitoisuusmittausten tulokset Liite 7 Pohjaeläintutkimuksen näyteasemat Liite 8 Pohjaeläintulokset Liite 9 Kalastustiedustelulomake

27.4.2018 1 JOHDANTO Porvoon edustan merialueen tilaa on tarkkailtu kattavasti jo useiden vuosikymmenien ajan. Merialueen tarkkailua toteutetaan yhteistarkkailuna ja vuosina 2002 2010 se perustui SCC Viatek Oy Vesihydron (nykyisin Ramboll Finland Oy) 22.8.2002 laatimaan ja 12.5.2003 täydentämään yhteistarkkailuohjelmaan. Vuodesta 2011 eteenpäin yhteistarkkailu on perustunut Ramboll Finland Oy:n laatimaan (8.2.2011) tarkkailuohjelmaan: Porvoon edustan merialueen yhteistarkkailuohjelma vuosille 2011 2020 Vesistö- ja kalataloustarkkailu. Uusi tarkkailuohjelma korvaa aikaisemmat ohjelmat. Tässä yhteenvedossa on esitetty yhteistarkkailun tulokset vuodelta 2017. Vuonna 2017 tarkkailu oli ohjelman mukaisesti suppea. Käytännön vesistötutkimuksista vastasi Kymijoen vesi ja ympäristö ry. Porvoon merialueen yhteistarkkailuun on velvoitettu osallistumaan ne vesistökuormittajat, joiden jäte- ja jäähdytysvesien johtamista koskevissa lupa-päätöksissä on asetettu vesistöja/tai kalataloudellinen tarkkailuvelvoite (Taulukko 1). Taulukko 1. Porvoon edustan merialueen yhteistarkkailuvelvolliset sekä niille myönnetyt ympäristöluvat/ -päätökset. tarkkailuvelvollinen ympäristölupa/-päätös Porvoon kaupunki, Hermanninsaaren JVP jätevedenpuhdistamo 5.2.2015 Dnro ESAVI/353.04/2012 Neste Oyj, Porvoo, Kilpilahti öljynjalostamo 31.10.2006 30/2006/2 ja 29/2006/2 Borealis Polymers Oy, Porvoo, Kilpilahti polypropeenituotanto 7.12.2012 Nro 211/2012/1 Borealis Polymers Oy, Porvoo, Kilpilahti PE2-tuotanto 7.12.2012 Nro 210/2012/1 Borealis Polymers Oy, Porvoo, Kilpilahti LDPE-tuotanto 7.12.2012 Nro 209/2012/1 Borealis Polymers Oy, Porvoo, Kilpilahti Borstar-koetehdas 7.12.2012 Nro 208/2012/1 Ashland Finland Oy, Porvoo, Kilpilahti polyesteritehdas 7.12.2012 Nro 207/2012/1 Bewi Styrochem Oy, Porvoo, Kilpilahti polystyreenitehdas 11.5.2017 Dnro ESAVI/7991/2016 2 TAUSTATIEDOT 2.1 TUTKIMUSALUE Porvoon edustan merialue on pääosin hyvin matala ja alueen keskisyvyys onkin vain 7,1 metriä (Kekkonen ym. 2010). Suurimmat alueelle laskevat joet ovat Porvoonjoki ja Mustijoki (Liite 1). Porvoonjoki laskee Sikasaaren edustalle ja joen suualue avautuu ensin Haikonselkänä ja muuttuu myöhemmin Emäsalonseläksi. Suualueen itäpuolella sijaitsee hyvin matala Stensbölenselkä. Emäsalonselkä yhtyy Svartbäckinselkään kapean Kuggsundin kautta. Mustijoki puolestaan laskee Kulloonlahteen, joka sijaitsee aivan Svartbäckinselän pohjoisosassa. Svartbäckinselän itäpuolella sijaitseva Emäsalon saari Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 271/2018 1

erottaa Svartbäckinselän ja Orrenkylänselän toisistaan. Svartbäckinselän keskisyvyys on noin 14 metriä, mutta selän itärannat ovat jyrkät ja syvyys on näillä alueilla 20 30 metriä. Emäsalon itäpuolella sijaitseva Orrenkylänselkä on matalampi ja keskisyvyys on noin 8 metriä. Svartbäckinselkä ja Orrenkylänselän eteläosat avautuvat kynnyksettä Suomenlahdelle (Ramboll 2011) (Liite 2). Porvoon merialueelle laaditun 3D virtausmallin (Korpinen ym. 2002) mukaan Porvoon edustalla tuulen aiheuttamat virtaustilanteet syntyvät tyypillisimmin lännen- ja lounaanpuoleisilla tuulilla sekä idän- ja kaakonpuoleisilla tuulilla. Länsi-lounaistuulilla virtaus kiertää Emäsalon myötäpäivään ja päävirtaus suuntautuu pintakerroksessa lännestä itää. Itä-kaakkoistuulilla virtaus on päinvastainen. Pohjanläheinen virtaus on yleensä pintavirtaukselle vastakkainen tai epämääräinen ja nopeudeltaan hyvin pieni. Svartbäckinselällä Kilpilahden edustalla tyypillinen virtaussuunta on vastapäivään; Emäsalon rannan tuntumassa sisäänpäin ja länsirantaa takaisin ulos merelle. Jokivedet virtaavat yleensä lähellä pintaa ohuena kerroksena. Porvoon edustan merialuetta kuormittavat sekä joet (Porvoonjoki ja Mustijoki) (Liite 1) että yhdyskunta- ja teollisuusjätevedet. Jätevesikuormituksen nykyiset purkupaikat ovat Svartbäckinselän pohjoisosassa ja itse Svartbäckinselällä, Emäsalon itäpuolella (Liite 2). Öljysatamassa sijaitsevan purku 1:n kautta purkautuvat Neste Oyj:n sekä Borealis Polymersin petrokemian laitosten jätevedet. Osa teollisuusalueen sadevesistä kulkeutuu pintavaluntana Kilpilahden jalostamoalueen läpi virtaaviin puroihin, jotka purkautuvat mereen purku 2:n kautta. Borealis Polymersin muovitehtaiden, Ashland Finland Oy:n sekä Bewi Styrochem Finland Oy:n jätevedet purkautuvat mereen purku 3:n (merivesitunneli) kautta. Merivesitunnelin kautta puretaan myös Kilpilahden tuotantolaitosten jäähdytysvedet. Jokien ainevirtaamien vaihtelu on erittäin suurta vuotuisista säävaihteluista johtuen, kun taas pistemäisen jätevesikuormituksen vuodenaikaismuutokset ovat vähäisiä. Pitkällä aikavälillä alueelle tuleva suora pistekuormitus on selvästi laskenut. Tätä nykyä alle 10 % alueelle tulevasta ravinnekuormituksesta on peräisin teollisuus- tai yhdyskuntajätevesistä. Alueelle tulee kuormitusta myös lähivaluma-alueelta, ilmaperäisenä laskeumana, meriliikenteestä sekä muilta Suomenlahden alueilta (Ramboll Analytics Oy 2010). 2.2 SÄÄOLOT Vuonna 2016 Etelä-Suomessa oli runsasluminen jakso marraskuun alkupuolella, mutta vuosi päättyi leutona ja lumettomana (Suomen ympäristökeskus 2017a). Alkuvuosi 2017 oli maan eteläosissa keskimääräistä kuivempi ja lunta, jäätä ja routaa oli talvella tavanomaista vähemmän (Suomen ympäristökeskus 2017b). Maaliskuussa oli tavallista lämpimämpää, ja kevättulvat ajoittuivatkin pääosin jo maaliskuulle jääden tavallista pienemmiksi. Loppuvuotta kohden sateet lisääntyivät. Sateinen syksy nosti niin pinta- kuin 2 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 271/2018

pohjavesivarastoja sekä virtaamia siten, että joulukuun lopulla vedenpinnat ja virtaamat olivat edelleen keskimääräistä korkeammalla. Vuosi 2017 alkoi tavanomaista lämpimämpänä, kun taas huhtikuussa oli normaalia kylmempää (Kuva 1). Tammi-, helmi- ja maaliskuu olivat keskimääräistä kuivempia, kun taas huhtikuu oli tavanomaista sateisempi. Kevättulvat jäivät varsin pieniksi. Toukokuu sen sijaan oli viileä sekä selvästi tavallista kuivempi. Kesä- ja heinäkuu olivat tavanomaista koleampia, ja kesäkuussa satoi huomattavasti normaalia enemmän. Heinäkuu sen sijaan oli tavallista kuivempi. Elokuun keskilämpötila oli melko tavanomainen, mutta sademäärät olivat tavallista pienempiä. Loka-joulukuun sademäärät olivat tavanomaista selvästi suurempia. Joulukuu oli lähes neljä astetta pitkän ajan keskiarvoa leudompi, ja termisen talven alku siirtyi tammikuulle 2018. Vuoden sademäärä 805,8 mm oli suurempi kuin pitkän ajan keskiarvo (Helsinki-Vantaa 1981 2010 682 mm). Vuoden keskilämpötila oli 0,7 astetta korkeampi kuin pitkänajan keskiarvo. Terminen kasvukausi alkoi 2.5. ja päättyi lokakuun loppupuolella (Ilmatieteen laitos 2017a). C 2017 1981-2010 20 15 10 5 0-5 mm 2017 1981-2010 180-10 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Kuva 1. Helsinki-Vantaalta mitatut lämpötilan kuukausikeskiarvot ( o C) ja kuukausittainen sadesumma (mm) vuonna 2017 ja vastaavat pitkän ajanjakson (1981 2010) keskiarvot. Lähde: Ilmatieteen laitos. 160 140 120 100 80 60 40 20 2.3 JÄÄTALVI Jäätalvi 2016 2017 oli leuto ja Suomenlahdella jääpäivien lukumäärä oli tavanomaista pienempi (Ilmatieteen laitos 2017b). Jäätalven huippu oli 12. helmikuuta, jolloin jäätä esiintyi kaikkialla Suomen rannikkoalueilla. Pinta-alallisesti jäätä oli tuolloin koko Itämerellä 88 000 km 2 alueella, minkä perusteella talvi katsotaan tilastollisesti leudoksi. Suomenlahdella lopullinen jään katoaminen tapahtui kahdesta viiteen viikkoa keskimääräistä (huhtikuun loppua) aikaisemmin. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 271/2018 3

2.4 MERENPINNAN KORKEUDEN VAIHTELU Meriveden pinnankorkeus vaihteli vuonna 2017-42 cm:n ja +71 cm:n välillä (Kuva 2). Merivesi oli alkuvuodesta korkeimmillaan keskimäärin tammikuussa, kesällä heinäkuussa ja loppuvuodesta joulukuussa. Alimmillaan meriveden pinta kävi maaliskuussa. Keskimääräinen vedenpinnankorkeus oli +9 cm, joka on selvästi enemmän kuin edellisenä vuonna (-3 cm). 100 80 Vedenkorkeus (cm) 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 Vaihteluväli Keskiarvo t h m h t k h e s l m j Kuva 2. Meriveden pinnankorkeus Porvoon mareografilla vuonna 2017. Teoreettinen keskivesi (0 cm) on ennuste vedenkorkeuden pitkäaikaisesta keskiarvosta. Lähde: Ilmatieteen laitos. 2.5 TUULIOLOT Vallitseva tuulensuunta oli Porvoon emäsalon tuuliasemalla vuonna 2017 lounaasta, lännestä ja luoteesta (Kuva 3). Koillis- ja itätuulet ovat asemalla harvinaisimpia. Vuositasolla tarkasteltuna voimakkaimpia olivat etelä-, kaakko- ja lounaistuulet (Kuva 3). Päiviä, jolloin keskituulennopeus oli vähintään 10 m/s, havaittiin Emäsalossa yhteensä 57 ja päiviä, jolloin keskituulennopeus oli vähintään 14 m/s, oli 9. Kovatuuliset päivät ajoittuivat pääasiassa alkuvuodesta tammi- ja maaliskuulle, kesäkuulle sekä lokakuusta vuoden loppuun. Myrskypäiviä (keskituulennopeus yli 21 m/s) ei havaittu lainkaan. 4 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 271/2018

luode 19 % pohjoinen 8 % koillinen 2 % itä 3 % pohjoinen koillinen itä kaakko 7 % kaakko etelä länsi 21 % etelä 12 % lounas länsi lounas 28 % Tuulen suunta, osuus havainnoista luode 0 2 4 6 8 10 Tuulen keskinopeus (m/s) Kuva 3. Eri tuulensuuntien osuus (%) kaikista havainnoista sekä kunkin tuulensuunnan keskinopeus Porvoon Emäsalossa vuonna 2017. Lähde: Ilmatieteen laitos. 2.6 JOKIEN VIRTAAMAT Vuonna 2017 vettä virtasi eniten Porvoon- ja Mustijoessa 11. 13. lokakuuta ja marraskuussa (Kuva 4). Keväällä ja kesällä oli joitakin yksittäisiä pienempiä virtaamahuippuja, mutta loppusyksystä alkaen vesimäärät kasvoivat huomattavasti. Vuoden 2017 keskivirtaama oli Porvoonjoessa 16,0 m³/s ja Mustijoessa 9,0 m³/s. Aikaisempiin 2000 -luvun virtaamiin verrattuna sekä Porvoonjoessa että Mustijoessa virtasi normaalia enemmän vettä. 90 80 Porvoonjoki (korjattu) Mustijoki (korjattu) 70 Virtaama (m³/s) 60 50 40 30 20 10 0 1.1. 1.2. 3.3. 3.4. 4.5. 4.6. 5.7. 5.8. 5.9. 6.10. 6.11. 7.12. Kuva 4. Porvoonjoen ja Mustijoen keskivirtaama (m 3 /s) vuonna 2017. Porvoonjoen virtaama perustuu Vakkolan ja Mustijoen virtaama Vekkosken havaintoihin. Virtaamat on korjattu valumaaluesuhteen perusteella. Lähde: Hertta-tietojärjestelmä. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 271/2018 5

3 MERIALUEEN KUORMITUS 3.1 YLEISTÄ KUORMITUKSESTA Porvoon edustan merialueelle tuleva pistekuormitus koostuu Kilpilahden teollisuustuotantolaitosten, Porvoon kaupungin Hermanninsaaren jätevedenpuhdistamon sekä Tolkkisten höyryvoimalaitoksen (ei vaikutustarkkailuvelvoitetta) kuormituksesta. Lisäksi merkittäviä ravinne- ja kiintoainekuormittajia ovat alueelle purkautuvat joet. Kilpilahden tuotantolaitokset ja Hermanninsaaren jätevedenpuhdistamo ovat ympäristölupiensa perusteella velvoitettuja tarkkailemaan sekä mereen johdettavia jätevesiään että niiden vaikutuksia. Tolkkisten höyryvoimalaitos on velvoitettu tarkkailemaan vain mereen johdettavia jätevesiään. Tuotantolaitosten toimittamien kuormitus- ja virtaamatietojen sekä tarkkailuraporttien perusteella on laskettu Kilpilahden laitosten, Tolkkisten höyryvoimalaitoksen sekä Hermanninsaaren jätevedenpuhdistamon kokonaisjätevesikuormitus Porvoon edustan merialueelle vuonna 2017 (Liite 3). Jokien tuoman kuormituksen arvioinnissa on käytetty Suomen ympäristökeskuksen Herttatietojärjestelmää. Vedenlaatutietojen sekä päivittäisten virtaamatietojen (m³/s) perusteella on laskettu jokien tuoma kuukausikuormitus (kg/kk) sekä vuosikuormitus (kg/v) vuoden 2017 osalta. Kuormitus on laskettu Vakkolan (Porvoonjoki) ja Vekkosken (Mustijoki) virtaamatietojen sekä virtapaikkoja lähellä sijaitsevien vedenlaatuhavaintopisteiden (Liite 1) ainepitoisuuksien perusteella. Ainepitoisuuksien havaintopaikkoina käytettiin samoja pisteitä kuin edellisinä vuosina. Vuonna 2017 jokien alueelle tuoma kuormitus muodosti edellisten vuosien tapaan yli 90 % alueelle tulevasta kokonaiskuormituksesta (Taulukko 2 ja Liite 3). Kiintoaineen osalta lähes kaikki kuormitus tuli jokien mukana. Jokien osuus typpi-, fosfori- ja COD-kuormasta oli hyvin hieman suurempi edellisvuoteen verrattuna. Jokien jälkeen seuraavaksi eniten fosfori- ja COD -kuormitusta tuli Kilpilahden laitoksilta. Typpikuormituksen osalta Hermanninsaaren jätevedenpuhdistamo oli suurin yksittäinen pistekuormittaja. Taulukko 2. Porvoon merialueelle tulevan pistekuormituksen prosentuaalinen jakautuminen jokien (Porvoonjoki ja Mustijoki), teollisuusjätevesien (Kilpilahden tuotantolaitokset), Hermanninsaaren jätevedenpuhdistamon sekä Tolkkisten höyryvoimalaitoksen kesken vuonna 2017. Kuormitusosuudet 2017 kok. P kok. N Kiintoaine COD * % % % % Porvoonjoki ja Mustijoki 96,4 94,2 99,9 96,8 Tolkkisten biovoimalaitos 0,02 0,02 0,01 ei seurata Kilpilahden teollisuusjätevedet 2,7 2,5 0,024 2,3 Hermanninsaaren jvp 0,9 3,3 0,04 0,9 * Porvoonjoki ja Mustijoki CODMn, muut CODCr 6 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 271/2018

3.2 JOKIEN TUOMA RAVINNEKUORMITUS Mustijoen ja Porvoonjoen mukanaan tuoma kokonaiskuormitus Porvoon edustalle oli vuonna 2017 selvästi suurempi kuin edellisenä neljänä vuonna (2013 2016) keskimäärin (Liite 3). Kuukausitasolla tarkasteltuna jokien kuormitus oli suurinta kevättulvien aikaan maalis-huhtikuussa sekä loppuvuodesta poikkeuksellisten suurten virtaamien aikaan (Taulukko 3). Ainekuorman suuruus riippuu oleellisesti virtaamista, ja virtaamahuippujen aikana kuormitus on aina hetkellisesti tavanomaista suurempi. Kuormituksen laskennassa on käytetty näytepisteiltä Porvoonjoki 11,5 6022 ja Mustijoki 4,2 6010 mitattuja pitoisuuksia sekä valuma-aluesuhteella korjattuja virtaamia Porvoonjoella Vakkolan (suhde 1,12) ja Mustijoella Vekkosken (suhde 1,15) virtaamamittauspisteiltä. Taulukko 3. Porvoonjoen ja Mustijoen yhteensä tuoma vuorokausikuormitus (kg/kk) Porvoon edustan merialueelle eri kuukausina vuonna 2017 sekä vuoden 2017 yhteenlaskettu kuormitus. Virtaama Kiint. (F6;GVS) Kok.P (D11;SP) Kok.N (D12;SP) COD Mn (TI) m³/kk kg/kk kg/kk kg/kk kg/kk tammi 18 885 200 476 800 1 400 64 200 278 500 helmi 10 915 100 165 200 750 33 600 119 200 maalis 78 850 900 1 524 500 10 700 255 800 794 100 huhti 86 796 100 5 133 900 8 700 247 000 1 298 900 touko 35 730 100 1 201 200 2 550 96 700 562 400 kesä 20 744 500 174 800 1 050 51 900 240 500 heinä 11 156 100 255 600 1 050 28 700 148 100 elo 21 191 100 1 168 800 3 500 55 100 431 200 syys 30 778 600 369 700 3 300 66 200 569 100 loka 161 304 900 6 866 300 19 500 331 400 3 604 700 marras 155 683 700 11 053 500 20 450 316 100 3 448 700 joulu 154 689 500 12 071 600 20 800 272 400 3 025 500 k-arvo/kk 2017 65 560 500 3 371 800 7 800 151 600 1 210 100 yht. vuosi 2017 786 725 800 40 461 900 93 750 1 819 100 14 520 900 3.3 JÄTEVESIKUORMITUS Kilpilahden tuotantolaitoksille sekä Hermanninsaaren jätevedenpuhdistamolle on annettu ympäristöluvissa luparajat jäteveden johtamiselle (Taulukko 4). Kilpilahden tuotantolaitoksilla seurataan ravinnekuormituksen lisäksi vierasainekuormitusta (öljy, fenolit, hiilivedyt ja styreeni). Vuonna 2017 Ashland Finland Oy, Bewi Styrochem Fin. Oy sekä Hermanninsaaren jätevedenpuhdistamo toimivat lupaehtojen mukaisesti. Borealis Polymers Oy:n BOD:n puhdistustehovaatimus ei täyttynyt tammikuussa, fosforipitoisuus oli luparajalla lokakuussa ja öljyhiilivetyjen päästöraja ylittyi joulukuussa. Neste Oyj:n Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 271/2018 7

kesäkuun fosforikuormitus (13,5 kg/d) ylitti luparajan. Muutoin laitokset toimivat lupaehtojen mukaisesti vuonna 2017. Taulukko 4. Yhteistarkkailuvelvollisille kuormittajille asetetut jäteveden luparajat vuonna 2017. Neste Oyj kuukausikeskiarvo vuosikeskiarvo Borealis Polymers Oy arvo enintään Öljy 22 kg/d 14 kg/d BOD7ATU 15 mg O₂/l Fenoli 1,5 kg/d 1,0 kg/d Kokonaisfosfori 1 mg/l Kokonaisfosfori 10 kg/d 8 kg/d Öljyhiilivedyt 50 kg/kk Kokonaistyppi 200 kg/d 150 kg/d Puhdistusteho BOD:n 90 % ja fosforin osalta CODCr 2400 kg/d 1600 kg/d vähintään 80 % Hermanninsaaren jvp pitoisuus enintään käsittelyteho vähintään Bewi StyroChem Fin. oy kuukausikeskiarvo BOD7ATU 10 mg O₂/l 95 % Styreeni 100 kg/a CODCr 60 mg O₂/l 90 % CODCr 7000 kg/a Kokonaistyppi 15 mg/l 70 % CODCr 600 kg/kk (tavoite) Kokonaisfosfori 0,3 mg/l 95 % Ashland Finland Oy kuukausikeskiarvo typen osalta vuosikeskiarvo, muiden osalta 1/4 vuosikeskiarvo CODCr 250 kg/kk Porvoon edustan merialueelle johdettava jätevesimäärä sekä typpi- ja kiintoainekuormitus olivat vuonna 2017 hieman edellistä vuotta suurempia. Fosfori- ja COD Cr -kuormitus olivat taas hieman laskeneet edellisvuodesta. Hermanninsaaren jätevedenpuhdistamo oli suurin kiintoaine- ja typpikuormittaja ja Neste Oyj suurin fosfori- ja COD cr -kuormittaja (Taulukko 5, Liite 3). Taulukko 5. Porvoon merialueen jätevesikuormittajien kokonaiskuormitus (kg/v) vuonna 2017. Kuormitus 2017 virtaama fosfori typpi kiintoaine CODCr m 3 /v kg/v kg/v kg/v kg/v Neste Oyj 7 993 000 2 400 47 600 ei seurata 312 600 Ashland Finland Oy 21 000 ei seurata ei seurata ei seurata 500 Borealis Polymers Oy 972 000 70 ei seurata 4 400 22 300 Bewi StyroChem Oy 133 000 120 1 000 5 200 5 500 Hermanninsaaren jvp 4 866 000 900 63 300 15 400 140 400 Tokkisten höyryvoimalaitos 378 000 20 300 2 300 ei seurata yhteensä: 14 363 000 3 500 112 200 27 300 481 300 Jätevesien fosforikuormitus oli suurinta kesäkuussa johtuen Nesteen normaalia suuremmasta kuormituksesta (Kuva 5). Typpikuormitus oli melko tasaista läpi vuoden, mutta suuret virtaamat nostivat typpikuormitusta Hermanninsaaren jätevedenpuhdistamolla loppuvuodesta (Kuva 5). Kiintoainekuormitus oli suurta keväällä ja loppuvuodesta sekä elokuussa, jolloin Bewi StryoChemin kiintoainekuormitus oli poikkeuksellisen suurta (Kuva 6). Happea kuluttuvan aineksen kuormitus vaihteli alkuvuodesta ja oli vähäisimmillään heinä-syyskuun ajan, mutta loppuvuodesta kuormitus hieman kasvoi (Kuva 6). 8 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 271/2018

Kuva 5. Jätevesikuormittajien kuukausittainen fosfori- ja typpikuormitus (kg/kk) Porvoon edustalle vuonna 2017. Kuva 6. Jätevesikuormittajien kuukausittainen kiintoaine- ja CODcr -kuormitus (kg/kk) Porvoon edustalle vuonna 2017. Kilpilahden tuotantolaitosten jäähdytysvesi otetaan Sandvikenin itäpuolelta 25 30 metrin syvyydeltä. Jäähdytysvedet johdetaan takaisin mereen merivesitunnelia (purku 3) pitkin ottoaukon pohjoispuolelle noin 0-4 metrin syvyyteen (Liite 2). Lupapäätöksen mukaisesti jäähdytysvesimäärä saa olla enintään 150 000 m³/h. Vuonna 2017 mereen johdettu jäähdytysvesimäärä (129 509 m³/h) jäi luparajan alapuolelle. Lämpökuorma oli edellisvuosiin verrattuna samaa tasoa (3 638 GJ/h). 4 TUTKIMUSAINEISTO JA MENETELMÄT 4.1 VEDENLAADUN TARKKAILU Fysikaalis-kemiallinen vedenlaatu Porvoon edustan merialueen vedenlaadun tarkkailuun kuuluu suppeina tarkkailuvuosina yhteensä 9 havaintoasemaa (Taulukko 6, Kuva 7 ja Liite 2). Vesistönäytteitä haetaan kerran talvella (tammi helmikuu) ja viisi kertaa avovesikauden aikana. Avovesikauden näytteenotto ajoittuu kesäkuulle (viikko 1 2), kaksi kertaa heinäkuulle (viikot 1 2 ja 4), Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 271/2018 9

elokuulle (viikko 3 4) ja syyskuulle (viikko 4). Talvinäytteet haettiin 22. 23.2. Myös avovesikauden näytteenotto toteutettiin tarkkailuohjelman mukaisesti ja näytteitä käytiin hakemassa 5.6, 11.7, 26.7, 23.8 ja 26.9. Näytteenotosta vastasivat Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n sertifioidut näytteenottajat ja näytteenottotyössä noudatettiin voimassa olevia ympäristöhallinnon suosituksia (Mäkelä ym. 1992 ja Kettunen ym. 2008). Porvoon edustan ulkosaariston tilasta saadaan tietoa myös Uudenmaan ELY-keskuksen koordinoimalta UUS-15 Porvoo 55 havaintopisteeltä (Liite 2). Taulukko 6. Vedenlaadun tarkkailun havaintopisteet sekä kunkin pisteen maksimisyvyys ja koordinaatit (YKJ yhtenäiskoordinaatisto). havaintopiste syvyys (m) koordinaatit (YKJ) 8 Orrenkylänselkä 8 Orrenkylänselkä 34 6687026-3425175 25 Kuggsund 25 Kuggsundinsalmi 20 6689680-3422240 27 Illvarden koillinen 27 Kulloonlahti, Mustijoen edusta 18 6691310-3420500 32 UUS-11 Porvoo 32 Sköldvikin edusta, pohjoinen 23 6689000-3420360 38 Sköldvikin edusta 38 Sköldvikin edusta, etelä 20 6688260-3420440 48 UUS-13 Porvoo 48 Kalvön koillispuoli 40 6683880-3420540 P3 Kalvön NW Kalvön luoteispuoli 13 6683930-3418050 P4 UUS-30 Kitö kaakko 57 Löparöfjärden 19 6680590-3415736 P5 Stuvubergsudden W Esthamnsfjärden 46 6680042-3421755 Kuva 7. Vuonna 2017 mukana olleet tarkkailupisteet ja tutkimusalueen syvyysmalli (Metsähallitus, VELMU-kartoitukset). 10 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 271/2018

Kaikilla havaintokerroilla jokaiselta tarkkailupisteiltä määritettiin näkösyvyys ja otettiin näytteet 1 m syvyydeltä sekä 1 m korkeudelta pohjasta. Tarkkailunäytteistä tehtiin ohjelman mukaiset analyysit pintavedestä, alusvedestä sekä 0 2 m kokoomanäytteestä (Taulukko 7 ja 8). Kaikki vesinäytteet analysoitiin akkreditoidussa Kymen Ympäristölaboratorio Oy:ssä (Liitteet 4 ja 5). Taulukko 7. Vesinäytteistä tehdyt analyysit sekä käytetyt määritysmenetelmät. analyysi yksikkö menetelmä a-klorofylli µg/l * SFS 5572:1993 happi mg/l * Sis. menet., per. kumot. SFS 3040:1990 happikyllästys % * Sis. menet., per. kumot. SFS 3040:1990 ph * SFS 3021:1979 sameus FTU * SFS-EN-ISO 7027:2000 sähkönjohtokyky ms/m * SFS-EN ISO 27888:1994 kokonaistyppi (merivesi) µg/l * Aquakem, sis.men., per.kumot. SFS 3031:1990 nitraatti-nitriitti typpi, NO3 + NO2 µg/l * Aquakem, sis.men., per.kumot. SFS 3031:1990 ammoniumtyppi, NH4 µg/l * Fotom., SFS 3023:1976 kokonaisfosfori µg/l * Sis.menet., per.kumot. SFS 3026:1986 liukoinen fosfaattfosfori (nucleopore 0,4 µm) µg/l * Sis.menet., per.kumot. SFS 3025:1986 E.coli -bakteerit pmy/100ml * Colilert Kolimuotoiset bakteerit pmy/100ml * Colilert * FINAS-akkredioitu menetelmä Taulukko 8. Kaikilla havaintopisteillä vesinäytteistä tehnyt analyysit näytesyvyyksittäin eri vuodenaikoina. talvella kesällä ja syksyllä 1 m pohja-1 m 1 m 0-2 m pohja-1 m lämpötila x x x x happipitoisuus x x x x hapenkyllästys x x x x ph x x x x sähkönjohtavuus x x x x sameus x x x x kokonaistyppi x x x x nitraatti-nitriitti -typpi x x ammoniumtyppi x x kokonaisfosfori x x x x suodatettu fosfaattifosfori x x a -klorofylli x x Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 271/2018 11

Jäähdytysvesien tarkkailu Kilpilahden tuotantolaitosten jäähdytysvesien johtamiseen liittyen havaintopisteiltä 25, 27, 38, 48 ja P3 määritettiin vesimassan vertikaalinen lämpötila- ja suolapitoisuuskerrostuneisuus kaikilla näytteenottokerroilla (Liite 6). Suola- ja lämpötilakerrostuneisuus määritettiin mittaamalla saliniteetti ja lämpötila kenttäkäyttöisellä sondilla (YSI 6920 V21) metrin välein 20 metrin syvyyteen asti ja tästä alaspäin 5 metrin välein. Bakteerimääritykset Meriveden hygieenistä tilaa seurattiin bakteerimääritysten avulla. Näytteet otettiin heinäkuun molemmilla näytteenottokerroilla havaintopaikoilta 25, 27, 38, 48 ja P3. Näytteistä määritettiin E.coli bakteerit sekä kolimuotoiset bakteerit (Liite 4). Meriveden hygieeninen tila määritettiin Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 177/2008 perusteella (Sosiaali- ja terveysministeriö 2008). 4.2 POHJAELÄINTUTKIMUS Ohjelman mukaisesti vuonna 2017 pohjaeläinnäytteet otettiin kahdelta vuosittaisessa seurannassa olevalta näyteasemalta, asemilta S (Öljysatama) ja B (Svartbäckinselkä) (Liite 7). Pohjaeläinnäytteet otettiin 26.9.2017 (Taulukko 9). Ns. laaja pohjaeläintutkimus, jossa näyteasemia on 12, tehtiin viimeksi vuonna 2015. Seuraava laaja pohjaeläintutkimus on vuonna 2019. Taulukko 9. Pohjaeläinnäyteasemien taustatiedot ja pohjanlaatutiedot. Asema ja näyt.ot. pvm As S 26.09.2017 As B 26.09.2017 Syvyys (m) KKJ YK KKJ YK Latitude Longitude Pohjan laatu + muuta 23 6688970 3420210 liejupohja, hapellinen pintakerros n. 1,5-2 cm, alla tummanharmaa savensekainen lieju, sulfidiraitoja 34 6684420 3420100 liejupohja, hapellinen pintakerros 1 cm, alla harmaanmusta sulfidilieju, seassa savea, H 2 S lievä - voimakas (1,5/3) Näytteenotossa ja -käsittelyssä noudatettiin standardin SFS 5076 (1989) ohjeistusta sekä vesi- ja ympäristöhallinnon ohjeita (Mäkelä ym. 1992, Kantola ym. 2001). Näytteenotosta vastasivat Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n sertifioidut näytteenottajat. Näytteet otettiin Ekman-pohjanoutimella, jonka pinta-ala on 231 cm 2. Kummaltakin näyteasemalta otettiin yksi näyte, joka koostui kolmesta erikseen käsitellystä nostosta. Näytteenoton yhteydessä tehtiin samalla havaintoja pohjasedimentin laadusta (Taulukko 9). Näytteet seulottiin maastossa 0,5 mm:n seulalla, poimittiin tuoreeltaan laboratoriossa suurennuslampun avulla ja säilöttiin 70 %:een etanoliin. Näytteet punnittiin ryhmittäin 0,1 mg:n tarkkuudella. Nilviäiset punnittiin kuorineen. Liejusimpukoiden (Macoma baltica) pituus mitattiin millimetrin tarkkuudella. Pohjaeläinnäytteiden määrityksestä vastasi Marja Anttila- Huhtinen. Pohjaeläinaineisto pyrittiin määrittämään tärkeimpien ryhmien osalta lajitasolle ja määrityskirjallisuutena käytettiin soveltuvin osin ympäristöhallinnon internet-sivuilla listattua 12 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 271/2018

kirjallisuutta (Meissner 2012). Nostokohtaiset tulokset (Liite 8) on viety myös ympäristöhallinnon tietojärjestelmän (Hertta) pohjaeläinrekisteriin. Aineistosta laskettiin BBI -indeksi (Brackish water Benthic Index), joka on kehitetty Ympäristöhallinnon sisällä rannikkovesien ekologisen tilan luokitteluun kuvaamaan Itämeren vähäsuolaisten ja -lajisten pehmeiden pohjien ja pohjaeläinyhteisöjen tilaa (Vuori ym. 2009, Aroviita ym. 2012, Perus ym. 2007). Indeksin laskennassa käytetään lajimäärää, eri lajien yksilömääriä sekä eri eläinlajien tai -ryhmien ympäristöstressin sietokykyä kuvaavia pistearvoja. BBI- ja BBI-ELS -arvojen laskennassa käytettiin hyväksi ympäristöhallinnossa laadittua Excel-pohjaista makrotyökalua (Perus & Österberg 2012). 4.3 KALATALOUDELLINEN TARKKAILU Kaupallisten kalastajien saaliita selvitettiin kalastustiedustelulla. Suomenlahden pyyntiruudulla 54 kalasti vuonna 2011 kaikkiaan 35 kalastajaa. Vuoden 2011 selvitysten perusteella tarkkailualueella kalastaa kuitenkin vain pieni osa kalastajista. Vuoden 2017 saalistiedot saatiin vain yhdeltä kaupalliselta kalastajalta, sillä kaksi muuta ei ollut kalastanut enää tutkimusalueella. Tiedustelulomake on esitetty raportin liitteessä (Liite 9). 5 TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU 5.1 VEDENLAADUN TARKKAILU 5.1.1 Vedenlaatu talvella Päällysveden hapenkyllästys vaihteli talvella 87 93 %:n välillä (Liite 4). Jokivesien vaikutus oli talvella selvästi havaittavissa: Vesi oli hieman muita pisteitä sameampaa (Kuva 8) ja typpipitoisempaa (Kuva 9) Kuggsundissa (3.3 FTU ja 1300 µg/l) sekä pisteellä 27 (1.7 FTU ja 700 µg/l). Myös näkösyvyys oli sekä Kuggsundissa että näytepisteellä 27 heikompi (2,2 m ja 1,7 m) kuin muilla pisteillä (4,8 6,8 m). Klorofyllipitoisuudet olivat talvella erikoisen korkeita Orrenkylänselällä ja Kuggsundissa (24,4 ja 34,7 µg/l), mikä voi johtua tavallista aiemmasta ja runsaammasta merialueelle tyypillisten pii- ja panssarisiimalevien kevätkukinnasta. Päällysveden fosforipitoisuus oli tasolla 44 51 µg/l, ja suurin pitoisuus havaittiin Kuggsundissa (72 µg/l). Alusvedessä happitilanne oli näytteenottohetkellä pääosin varsin hyvä ja happikyllästys oli selvästi yli 80 % lukuun ottamatta Orrenkylänselkää, jossa happikyllästys jäi 65 %:iin (Liite 4). Fosforipitoisuudet olivat kuitenkin hyvin samaa tasoa kaikilla pisteillä ja vaihtelivat välillä 45 55 µg/l. Typpipitoisuudet olivat suurimmat Orrenkylänselällä ja Kuggsundissa (540 µg/l); muilla pisteillä pitoisuudet olivat välillä 410 500 µg/l. Sameus ja sähkönjohtavuus olivat varsin tasaiset koko alueella, koska jokivesien vaikutus ei ulotu Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 271/2018 13

alusveteen kerrostuneisuuden vuoksi. Myöhemmin keväällä otetusta tarkan erotuskyvyn satelliittikuvasta ilmenee jokivesien suuri vaikutus tutkimusalueella (Kuva 10). Kuva 8. Päällysveden sameus (FTU) Porvoon edustan merialueella 22. 23.2.2017 Kuva 9. Päällysveden typpipitoisuus (µg/l) Porvoon edustan merialueella 22. 23.2.2017. 14 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 271/2018

Kuva 10. TARKKA-satelliittikuvassa näkyy jokivesien tuoman aineksen vaikutus veden samentumiseen Porvoon edustan merialueella 27.3.2017 (Alkuperäiskuva: USGS/NASA Landsat Program, prosessointi: SYKE). Kuvaushetkellä rannikolla on vielä ollut paikoin jäätä. 5.1.2 Vedenlaatu kesällä Päällysveden happikyllästys vaihteli kesällä 92 102 % välillä (Liite 4). Suurimmat hapenkyllästykset havaittiin heinäkuussa, jolloin levien perustuotanto oli voimakkaimmillaan. Alusveden happitilanne oli heikoimmillaan matalilla näyteasemilla 27, 38 ja P3 jo heinäkuussa (Kuva 11) ja asemilla 25, 32 ja P4 elokuussa. Sen jälkeen alusveden happitilanne koheni näillä asemilla. Sen sijaan kahdella Svartbäckinselän syvillä asemilla (asemat 48 ja P5) sekä Orrenkylänselällä (asema 8) pohjan happitilanne heikkeni kesän aikana ja oli heikoimmillaan syyskuun lopussa. Pohja oli käytännössä tällöin hapeton Svartbäckinselällä (as 48) ja Orrenkylänselällä (as 8). Päällysveden keskimääräinen fosforipitoisuus oli korkein jokisuita lähinnä sijaitsevilla pisteillä, mutta alueelliset erot olivat pieniä (Kuva 12). Alusvedessä keskimääräinen fosforitaso oli korkein niillä näyteasemilla, joilla esiintyi kesän aikana hapen vajausta tai jopa hapettomuutta (Kuva 13). Orrenkylänselällä (as 8) ja Svartbäckinselän syvillä alueilla (as 48) alusveden fosforipitoisuus oli ajoittain 188 199 µg/l. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 271/2018 15

Kuva 11. Alusveden alhaisimmat happikyllästysarvot (%) Porvoon edustan merialueella kesällä (kesä-syyskuu) 2017. Havaintopäivämäärät on merkitty värikoodein. Kuva 12. Päällysveden keskimääräinen fosforitaso (µg/l) Porvoon edustan merialueella kesällä (kesä-syyskuu) 2017. 16 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 271/2018

Kuva 13. Alusveden keskimääräinen fosforitaso (µg/l) Porvoon edustan merialueella kesällä (kesäsyyskuu) 2017. Päällysveden keskimääräinen typpipitoisuus oli varsin tasainen koko alueella (Kuva 14). Suurimmat typpipitoisuudet mitattiin syyskuun lopussa Kuggsundissa (740 µg/l) ja asemalla 32 (650 µg/l). Alusveden keskimääräisiä typpipitoisuuksia (Kuva 15) kohottivat huonon happitilanteen aikaiset, normaalia korkeammat typpipitoisuudet (590 1200 µg/l) Kuggsundissa, Orrenkylänselällä ja Svartbäckinselän syvännealueella (as 48) (Liite 4). Jokien mukanaan kuljettama aines näkyi sameutena ja alhaisena näkösyvyytenä jokisuita lähinnä sijaitsevilla pisteillä (Kuvat 16 ja 17). Keskimääräinen näkösyvyys kasvoi yli 2 m siirryttäessä jokia lähinnä sijaitsevilta pisteiltä kohti uloimpia pisteitä. Vertailupisteellä (UUS-15 Porvoo 55) näkösyvyyttä oli avovesikaudella liki 4 m. Alusvedessä sameusarvoja nosti huonosta happitilanteesta johtuva eri aineiden uudelleen liukeneminen veteen sedimentistä. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 271/2018 17

Kuva 14. Päällysveden keskimääräinen typpipitoisuus (µg/l) Porvoon edustan merialueella kesällä (kesä-syyskuu) 2017. Kuva 15. Alusveden keskimääräinen typpipitoisuus (µg/l) Porvoon edustan merialueella kesällä (kesä-syyskuu) 2017. 18 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 271/2018

Kuva 16. Päällysveden keskimääräinen näkösyvyys (m) Porvoon edustan merialueella kesällä (kesä-syyskuu) 2017. Kuva 17. Päällysveden keskimääräinen sameus (FTU) Porvoon edustan merialueella kesällä (kesäsyyskuu) 2017. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 271/2018 19

5.1.3 Päällysveden rehevyystaso Päällysveden rehevyyttä ja levämäärää kuvaava keskimääräinen klorofyllipitoisuus oli korkein jokisuita ja purkupisteitä lähinnä olevilla asemilla, mutta alueelliset erot olivat pieniä (Kuva 18). Suurimmat klorofyllipitoisuudet esiintyivät elo-syyskuussa. Suurin mitattu klorofyllipitoisuus oli 24 µg/l asemalla 25, Kuggsundissa, elokuun lopulla. Fosfaattifosfori (liuennut epäorgaaninen fosfori, PO 4-3) on levien pääasiassa käyttämä ravinne, mutta myös nitraatti (typen epäorgaaninen yhdiste, NO 3- ) kuuluu levien käyttämiin ravinteisiin (Pitkänen 1994). Koska levät käyttävät hyväkseen vedessä olevia liukoisia ravinteita, niiden määrä on yleensä kesäisin päällysvedessä varsin vähäinen. Liukoisten ravinteiden määrä päällysvedessä oli selvästi korkein talvella ja loppusyksystä, jolloin levätuotanto puuttuu kokonaan tai on selvästi kesää vähäisempää (Liite 5). Kuva 18. Päällysveden keskimääräinen klorofyllipitoisuus (µg/l) Porvoon edustan merialueella kesällä (kesä-syyskuu) 2017. Ravinnesuhteita tarkastelemalla voidaan arvioida, mikä ravinne toimii pääasiallisena levätuotantoa rajoittavana tekijänä. Rajoittavaa ravinnetta arvioitaessa voidaan käyttää seuraavia Forsbergin ym. (1978) esittämiä raja-arvoja (Taulukko 10). 20 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 271/2018

Taulukko 10 Päällysveden ravinnesuhteiden arvioinnissa käytetyt raja-arvot typen ja fosforin kokonaisravinnepitoisuuksille sekä liukoisille ravinnepitoisuuksille. kokonaisravinteet liukoiset ravinteet (NO2, NO3, NH4, POP4) N/P -suhde minimiravinne N/P -suhde minimiravinne < 10 typpi < 5 typpi 10-17 typpi tai fosfori 5-12 typpi tai fosfori > 17 fosfori > 12 fosfori Ravinnesuhteet vaihtelivat osalla asemista kesän aikana (Liite 5). Tuotantokauden keskimääräisten kokonaisravinnepitoisuuksien mukaan Porvoon edustalla vallitsi tilanne, jossa kumpi tahansa ravinteista voi toimia levätuotantoa rajoittavana tekijänä (Taulukko 11). Liukoisten ja leville suoraan käyttökelpoisten ravinteiden mukaan typpirajoitteisuus oli selkeämpää; keskimääräisten pitoisuuksien mukaan vain asemilla 27 ja 32 vallitsi yhteisrajoitteisuus ja asemalla 25 fosforirajoitteisuus. Liukoisten ravinteiden osalta suhde vaihteli jonkin verran sekä ajallisesti että alueittain. Taulukko 11. Päällysveden (0-2 m) rehevyyttä kuvaavien parametrien keskimääräisiä pitoisuuksia Porvoon edustan merialueella kesä-syyskuussa 2017 ja näiden pohjalta laskettuja ravinnesuhteita. Havainto- kok. N NO3+NO2 NH4-N kok. P PO4-P klorofylli-a näkösyvyys N/P -suhde N/P -suhde paikka µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l m liukoiset 8 378 3,2 5,5 37 9,4 6 2,4 10,1 0,9 25 468 54,0 9,6 45 4,8 12 1,2 10,5 13,3 27 424 38,4 16,5 42 9,6 8 1,6 10,0 5,7 32 462 34,7 14,9 40 9,0 9 1,9 11,7 5,5 38 422 31,5 18,2 40 10,8 7 2,2 10,5 4,6 48 346 8,3 5,2 32 8,4 6 3,3 10,7 1,6 P3 366 10,0 12,5 33 9,8 6 2,6 11,0 2,3 P4 370 4,4 8,3 33 9,2 6 3,1 11,1 1,4 P5 346 2,5 6,0 30 8,2 6 3,7 11,5 1,0 Käytetyistä vertailupisteistä (Liite 2) UYK-3 Sipoonselkä ja Musta-Hevonen 181 ovat Suomenlahden sisäsaaristoa kuten tarkkailualuekin, mutta Uudenmaan ELY:n UUS-15 Porvoo 55 kuuluu jo Suomenlahden ulkosaaristoon. Vertailupisteiden vedenlaatu poikkesi melko vähän uloimpien näyteasemien (P4 ja P5) vedenlaadusta. Sipoonselän klorofyllipitoisuus (kasvukauden keskiarvo 5,7 µg/l) ei poikennut juuri lainkaan tarkkailualueen näyteasemasta P5 (kasvukauden keskiarvo 6,3 µg/l), kun taas ulkosaariston näyteasemalla Porvoo 55 klorofyllipitoisuus oli vähän pienempi (kasvukauden keskiarvo 4,3 µg/l). Kokonaisravinnesuhteiden kasvukauden keskiarvojen perusteella vertailuasemilla Musta-Hevonen 181 ja UUS-15 Porvoo 55 oli vallalla enimmäkseen yhteisrajoitteisuus ja Sipoonselällä typpirajoitteisuus. Liukoisten ravinnesuhteiden perusteella typpirajoitteisuus oli asemilla hallitsevampaa. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 271/2018 21

5.1.4 Vertikaaliset suolapitoisuus- ja lämpötilamittaukset Vertikaalisten suolapitoisuus- (saliniteetti) ja lämpötilamittausten avulla seurataan Kilpilahden tuotantolaitosten jäähdytysvesien purkuun mahdollisesti liittyviä vaikutuksia. Jäähdytysvedet johdetaan merivesitunnelia (purku 3) pitkin mereen pisteen 38 läheisyydessä (Liite 2). Edellisinä vuosina jäähdytysvesien vaikutukset ovat olleet hyvin vähäisiä tai niitä ei ole juurikaan havaittu. Helmikuussa vesimassa oli varsin tasalämpöistä kaikilla pisteillä pinnasta pohjaan asti (Liite 6). Lämpötila vaihteli välillä -0,2 0,5 o C. Keskimäärin lämpimintä vesi oli asemalla 38, mutta erot olivat hyvin pieniä. Suolapitoisuus oli varsin tasainen pinnasta pohjaan lukuun ottamatta Kuggsundin (25) ja Tolkkisen (27) pisteitä, joilla pintavedessä näkyi jokivesien vaikutus. Jäähdytysvesien havaitut vaikutukset olivat talvella pieniä. Kesäkuussa pintavesi oli lämmennyt noin 7 10 asteiseksi. Lämpötilan harppauskerros sijaitsi matalilla asemilla noin 4 7 metrin syvyydessä. Vesimassa oli kerrostunut myös suolapitoisuuden mukaan. Syvimmällä asemalla (48) sekä asemalla 38 vesimassa ei ollut kerrostunut samalla tavalla kuin muilla asemilla, ja selkeä harppauskerros puuttui. Tähän voi vaikuttaa tarkkailupisteiden sijainti laivaväylällä ja laivojen liikennöinti satama-alueella. Heinäkuun alussa pintavesi oli lämmennyt noin 15 17 asteen välille ja harppauskerros oli siirtynyt osalla pisteistä syvin piste mukaan lukien hieman alkukesää syvemmälle. Nyt myös asemalla 38 oli selvä harppauskerros noin 10 metrissä sekä lämpötilassa että suolapitoisuudessa. Jäähdytysvesien vaikutuksia ei ollut havaittavissa. Heinäkuun lopulla pintavesi oli kylmästä kesästä ja vesien hitaasta lämpenemisestä johtuen näytepisteillä lämpötilaltaan yhä noin 15 17 asteista. Vesi oli kerrostunut kaikilla asemilla sekä lämpötilan että suolapitoisuuden mukaan. Lämpötila ja suolapitoisuus olivat kerrostuneet samalla tavalla kuin heinäkuun alkupuolella, eikä asema 38 poikennut suuresti muista asemista. Toisin kuin vuonna 2016 heinäkuun alun ja lopun lämpötila- ja suolapitoisuuskerrostuneisuudet eivät juurikaan poikenneet toisistaan johtuen luultavasti heinäkuun 2017 viileästä säästä. Elokuun loppupuolella pintaveden lämpötila vaihteli noin 16 ja 18 asteen välillä. Vesimassa oli edelleen lämpötilakerrostunut syvällä alueella, mutta muilla asemilla lämpötilakerrostuneisuus oli jo hyvin loivaa. Syvimmän aseman (48) harppauskerros oli siirtynyt 15 30 m:iin. Asema 38 ei juuri eronnut vertailuasemista kummankaan muuttujan osalta. Syyskuun lopulla pintaveden lämpötila oli laskenut noin 13 14 asteen välille. Vesimassa oli kerrostunut enää vain syvällä alueella; kaikilla muilla asemilla vesi oli vertikaalisesti jokseenkin tasalämpöistä. Asemalla 38 vesi oli hieman lämpimämpää kuin vertailuasemilla (25, 27, 48, P3), mutta ei merkittävästi. Saliniteetti oli laskenut edellisestä mittauskerrasta 22 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 271/2018

kaikilla asemilla johtuen todennäköisesti runsaista syyssateista ja jokien tuomasta makeasta vedestä. Syvimmällä asemalla alusvesi oli suolaisempaa kuin ylemmissä vesikerroksissa. Tulosten perusteella Kilpilahden tuotantolaitosten jäähdytysvesien vaikutukset alueen vesimassan lämpötilaan ja suolapitoisuuteen olivat vuonna 2017 hyvin pieniä. Pieniä muutoksia havaittiin vesimassan kerrostuneisuudessa kesä-syyskuussa ja talvella havaittiin vesimassassa pientä lämpötilanousua lähinnä merivesitunnelia olevalla pisteellä 38. 5.1.5 Veden hygieeninen laatu Heinäkuun näytteenottojen yhteydessä pisteillä 25, 27, 38, 48 ja P3 tehtyjen Escherichia coli -bakteerimääritysten perusteella vesi oli hygieeniseltä laadultaan uimavesikelpoista kaikilla pisteillä. E. coli -määrät jäivät kaikilla asemilla pieniksi (Kuva 19) ja olivat rannikon uimavesille asetetun toimenpiderajan alapuolella (E. coli -bakteerit 100 pmy/100 ml). Kolimuotoiset bakteerit (koli36) ovat ns. maaperäbakteereja, ja niitä esiintyy yleisesti vesistövesissä, joissa on orgaanista ainetta. 250 200 koli36 E.coli pmy/100 ml 150 100 50 0 25 27 38 48 P3 25 27 38 48 P3 11.7.2017 26.7.2017 Kuva 19. Escherichia coli -bakteerien ja kokonaiskolien määrä (koli36) (pmy/100 ml) päällysvedessä heinäkuun näytteenottokerroilla 2017 Porvoon edustan näyteasemilla. E. colien määrän perusteella vesi oli hygieeniseltä laadultaan uimakelpoista. 5.1.6 Vedenlaadun kehitys pidemmällä aikavälillä Vedenlaadun pitkäaikainen kehitys osoittaa, että Porvoon edustan merialueen rehevyys on vähentynyt vuosien 1993 2017 välisellä ajanjaksolla (Kuva 20). Kokonaisfosfori- ja kokonaistyppipitoisuudet ovat laskeneet selvästi 1990-luvun lopun ja 2000-luvun alun korkeista pitoisuuksista. Liukoisten ravinteiden pitoisuuksissa trendi ei ole ollut yhtä selvä, Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 271/2018 23

vaan joinakin vuosina on havaittu yleisestä tasosta poikkeavia pitoisuuksia. Ravinnesuhteen osalta Porvoon merialueella on yleensä vallinnut yhteisrajoittuneisuus. Vedenlaadun parantumista selittää ainakin osittain alueelle tulevan jätevesikuormituksen väheneminen (Liite 3). Jokien tuoma kuormitus sen sijaan ei ole osoittanut laskevaa kehityssuuntaa pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna. Kuormituksen ja vedenlaadun pidempiaikaista kehitystä tullaan tarkastelemaan lähemmin vuoden 2019 laajan tarkkailun tulosten raportoinnin yhteydessä. Kokonaisfosfori (µg/l) Ammoniumtyppi (µg/l) 70 60 50 40 30 20 1993 1996 1999 2002 2005 2008 2011 2014 2017 70 60 50 40 30 20 10 0 1993 1996 1999 2002 2005 2008 2011 2014 2017 20 Kokonaistyppi (µg/l) Fosfaattifosfori (µg/l) 800 700 600 500 400 300 200 1993 1996 1999 2002 2005 2008 2011 2014 2017 10 8 6 4 2 0 1993 1996 1999 2002 2005 2008 2011 2014 2017 30 N/P -suhde 18 16 14 12 a-klorofylli (µg/l) 25 20 15 10 10 5 8 1993 1996 1999 2002 2005 2008 2011 2014 2017 0 1993 1996 1999 2002 2005 2008 2011 2014 2017 Kuva 20. Vedenlaadun kehitys päällysvedessä kasvukaudella (touko-syys) Porvoon edustan merialueella vuosina 1993 2017. Kuvissa on esitetty kunkin vuoden vuosikeskiarvo kaikilta nykyisen tarkkailun suppeina vuosina mukana olevilta pisteiltä (8, 25, 27, 32, 38, 48, P3, P4, P5). 5.2 POHJAELÄINTARKKAILU 5.2.1 Pohjanlaadun maastohavainnot Näyteasemat S ja B olivat molemmat liejupohjia (Taulukko 9). Molemmilla näyteasemilla pohjan laatu oli hyvin samankaltainen kuin edellisenä vuonna. Öljysataman edustalla (as S) hapellisen pintakerroksen paksuus oli 1,5 2 cm. Sen alla oli tummanharmaa 24 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 271/2018

savensekaista liejua sulfidiraitoineen. Asemalla B hapellisen kerroksen paksuus oli vain 1 cm. Tällä asemalla hapellisen kerroksen alla oli harmaanmustaa sulfidiliejua, ja rikkivedyn haju oli lievää - voimakasta. 5.2.2 Pohjaeläimistö Asemien S ja B sekä nostokohtaiset että keskimääräiset neliömetritulokset on esitetty liitteessä (Liite 8). Tulostaulukossa on esitetty myös näyteasemien viralliset nimet, joilla tulokset löytyvät Hertasta. Ympäristöhallinnon vesimuodostumien tyyppijaon mukaan molemmat näyteasemat ovat Suomenlahden sisäsaaristoa. Öljysataman edustalla (asema S) pohjaeläimistössä dominoivat Marenzelleriamonisukasmadot, joiden tiheydet olivat suurempia kuin paikalla ennen havaitut. Em. lajin lisäksi näytteissä esiintyi vain makeanveden rehevän pohjan Potamothrix/Tubifex harvasukasmatoja ja varsinaiseen murtovesilajistoon kuuluvia liejusimpukoita (Macoma baltica) (Kuva 21). Rakkuäyriäisiä (Ostracoda) näytteissä ei esiintynyt lainkaan, kun niitä vielä edellisenä vuonna oli 14 yks/m 2 ja vuosina 2014 2015 jopa 100 yks/m 2. Paikan lajimäärä oli tipahtanut edellisestä vuodesta (6) vain 3 lajiin. Liejusimpukoita esiintyi näytteessä yhteensä 7 yksilöä eikä joukossa ollut kovin pieniä yksilöitä (Kuva 22). Svartbäckinselän eteläosan syvällä alueellakin (asema B) Marenzelleriamonisukasmatojen yksilötiheydet olivat huomattavasti edellisiä vuosia suurempia mutta eivät kuitenkaan huippuvuoden 2011 tasoa (17 000 yks/m 2 ) (Kuva 21). Lisäksi näytteessä esiintyi Potamothrix/Tubifex harvasukasmatoja, liejusimpukoita ja Paranais litoralis harvasukasmato. Lajimäärä oli nyt vain 4 kun se oli edellisenä vuonna 6. Edellisen vuoden tapaan paikalla ei esiintynyt raakkuäyrisiä (Ostracoda), joiden tiheys oli vuonna 2015 jopa yli 300 yks/m 2. Liejusimpukoita oli näytteessä yhteensä 6 yksilöä, joista vain yksi oli kokoluokkaa alle 5 mm (Kuva 22). Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 271/2018 25

Havaintopaikka S yks./m2 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 2013 2014 2015 2016 2017 200 150 100 50 0 g WW/m2 Tub Mon Chi Mac Marenz Muut Biom 2013 2014 2015 2016 2017 BBI 0,380 0,550 0,510 0,390 0,200 BBI ELS 0,636 0,920 0,850 0,650 0,330 tilaluokka H E H H V Havaintopaikka B 9000 100 8000 7000 80 yks./m2 6000 5000 4000 3000 2000 1000 60 40 20 g WW/m2 0 2013 2014 2015 2016 2017 0 Tub Mon Chi Mac Marenz Muut Biom 2013 2014 2015 2016 2017 BBI 0,306 0,370 0,460 0,420 0,140 BBI ELS 0,510 0,620 0,770 0,700 0,230 tilaluokka T H H H V Kuva 21. Pohjaeläinten tiheys (yks/m2) ryhmittäin/lajeittain (Tub=Tubificidae, Mon=valkokatka, Chi=surviaissääsket, Mac=liejusimpukka, Marenz=Marenzelleria ja Muut) ja kokonaisbiomassa (g WW/m2) näyteasemilla S ja B vuosina 2013 2017. Huom. Y-akselien asteikot ovat kuvissa erilaiset. Kaaviossa on esitetty myös ko. vuosien pohjaeläintuloksiin perustuvat BBI- ja BBI-ELSarvot sekä BBI-ELS:in mukainen tilaluokka. Hu=huono, V=välttävä, T=tyydyttävä ja H=hyvä ja E=erinomainen 26 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 271/2018

10 Asema S 8 yksilöä 6 4 2 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 mm 10 Asema B 8 yksilöä 6 4 2 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 mm Kuva 22. Liejusimpukan (Macoma baltica) kokojakauma vuonna 2017 asemalla S (n=7) ja B (n=6). Yksilömäärät olivat molemmilla asemilla aika vähäisiä; aseman B liejusimpukoista yksi (1) yksilö oli nuori, kokoluokaltaan alle 5 mm yksilö. BBI -indeksi on kehitetty rannikkovesien ekologisen tilan luokitteluun, jossa pohjaeläimistö on yksi luokittelumuuttujista. Sekä BBI että siitä laskettu BBI-ELS -indeksi voivat saada arvoja väliltä 0 1. Mitä lähempänä indeksiarvot ovat nollaa, sitä heikompi on pohjaeläinyhteisön ja samalla pohjan ekologinen tila. Vesialueen pohjan ekologista tilaa kuvaava BBI-ELS -arvo (BBI-Ekologinen LaatuSuhde) saadaan, kun aineistosta saatua BBI-arvoa verrataan vesistötyyppikohtaiseen BBI-vertailuarvoon: BBI-ELS-arvo on havaitun BBI-arvon ja vastaavan BBI-vertailuarvon välinen suhde. Yleensä BBI -indeksi lasketaan vesimuodostelmalle pidemmän ajanjakson tulosten perusteella. Tässä BBI - indeksiä ja BBI-ELS -arvoja on käytetty kuvaamaan alueen pohjaeläimistöä perustuen vain yhden näytteenottokerran asemakohtaisiin tuloksiin. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 271/2018 27

BBI-indeksin mukaan pohjan tila oli vuonna 2017 molemmilla näytepaikoilla edellisiä vuosia heikompi (Kuva 21). Näytepaikkojen lajimäärä oli tipahtanut; lajimäärä on ollut yhtä pieni kuin vuonna 2017 viimeksi vuonna 2009 2010. Näytteissä ei myöskään esiintynyt indeksin arvoa nostavia herkkiä lajeja kuten raakkuäyrisiä tai valkokatkoja (Monoporeia affinis). Suomenlahden suurimmat ongelmat ovat yleinen rehevyys ja syvien alueiden huono happitilanne. Yleisen rehevyyden lisäksi alueelliseen tilanteeseen vaikuttaa aina lisäksi myös paikallinen kuormitus, jokien tuoma ravinnekuorma sekä paikalliset olosuhteet kuten matalien kynnysten erottamat erilliset altaat. Suomenlahden yleinen tila näkyy myös Suomenlahden sisäsaariston pohjaeläimistössä. Tämän selvityksen selvä valtalaji oli molemmilla näyteasemilla huonoissakin happioloissa selviävä Marenzelleriamonisukasmato, kuten monilla muillakin yli 20 metrin syvyisillä merialueilla Suomenlahden rannikolla (Anttila-Huhtinen 2013). Marenzelleria-monisukasmatojen havaitut maksimiyksilötiheydet tutkimusalueella ovat vuodelta 2011, mutta nyt tiheydet olivat taas nousseet verrattuna edeltäneisiin vuosiin. Tämän merialueen syvillä liejupohjilla vallitsisi luonnostaan valkokatka (Monoporeia affinis) kilkki (Mesidotea entomon) -pohjaeläinyhteisö, mutta tällaista ns. luonnontilaista syvän veden pohjaeläinyhteisöä ei tutkimusalueen syvillä alueilla ole tavattu pitkään aikaan, vaikka yksittäisiä valkokatkoja on näytteissä joskus esiintynytkin. Tämän yhteistarkkailun näyteasemilla valkokatkaa on viimeksi tavattu merkittäviä määriä 1980-luvun alkupuolella. Pohjaeläimistön muutoksia pidemmällä aikavälillä tullaan käsittelemään tarkemmin seuraavassa laajan tutkimusvuoden vuosiraportissa. 5.3 AMMATTIKALASTAJIEN SAALISTIEDUSTELU Tiedustelun palauttanut kaupallinen kalastaja teki kuukaudessa keskimäärin n. 12 kalastusmatkaa (Kuva 23). Kalastusaktiivisuus oli suurinta tammi-helmikuussa sekä toukokuussa. Kalastaja oli pyytänyt alueilla 1-3, kuten edellisenä vuonna. Kalastaja ilmoitti käyttäneensä verkkoja, rantarysiä sekä katiskoita. Lohi- tai silakkarysiä ei ollut käytössä. Kalastaja ei ilmoittanut vastauksessaan lainkaan kalansaaliita, joten niitä ei voida tässä esittää taikka verrata edellisvuosiin. Kalastaja oli havainnut osa-alueen 1 saaliskaloissa makuvirheitä syksyllä 2017. 28 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 271/2018

Kuva 23. Porvoon merialueella toimivan ammattikalastajan kuukausikohtaiset kalastusmatkojen lukumäärät. 6 YHTEENVETO Tässä vuosiraportissa on käsitelty Porvoon edustan merialueen tilaa vuonna 2017 vedenlaatu- ja pohjaeläintarkkailun sekä ammattikalastajien saalistiedustelun perusteella. Vuosi 2017 oli ohjelman mukaan suppean tarkkailun vuosi. Porvoon edustan merialueen suurimmat kuormittajat ovat Porvoonjoki ja Mustijoki, joiden osuus alueelle tulevasta kiintoaine- ja ravinnekuormasta on selvästi yli 90 %. Osuus vaihtelee vuotuisista virtaamaolosuhteista riippuen. Jokien tuoma kuormitus oli vuonna 2017 hieman edellisiä vuosia suurempi. Kiintoainekuormasta lähes kaikki tuli merialueelle jokien ainevirtaamista. Jätevesien kiintoaine- ja typpikuormitus oli suurempaa, mutta muuten fosfori- ja COD-kuormitus olivat hieman laskeneet edellisvuodesta. Jätevesikuormitus oli muutamia luparajojen ylityksiä lukuun ottamatta lupien mukaista. Jokivesien aiheuttamat vaikutukset olivat havaittavissa etenkin talviaikaan jokisuiden lähialueella, missä päällysvesi oli sameampaa ja talvella myös typpipitoisempaa kuin etäämpänä. Talven näytteenotoissa havaittiin Porvoonjoen vaikutusalueella poikkeuksellisen korkeita klorofylli-a-pitoisuuksia, jotka voivat johtua aikaistuneesta levien kevätkukinnasta. Happitilanne pysyi talvella sekä päällys- että alusvedessä vähintään kohtalaisena. Porvoon merialueelle tyypillisesti kesällä alusveden happitilanne oli ajoittain heikko. Matalilla alueilla happiminimit havaittiin jo heinäkuussa, mutta syvillä asemilla happitilanne heikkeni kesän aikana ja oli heikoimmillaan myöhemmin syyskuussa. Huonosta happitilanteesta johtuen fosforipitoisuudet olivat ajoittain koholla. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 271/2018 29

Porvoon merialueen kasvukauden keskimääräinen klorofylli-a-pitoisuus oli aiempiin vuosiin nähden alhaisempi. Lähinnä purkupisteitä ja jokisuita pitoisuudet olivat ulompia alueita korkeampia ja saavuttivat huippulukemat jo heinä-elokuussa. Ulompana korkeimmat klorofylli-a-pitoisuudet esiintyivät vasta loppukesästä. Kokonaisravinnesuhteet vaihtelivat tuotantokauden aikana, mutta useimmiten typpi oli rajoittava ravinne. Myös liukoisen typen määrä pysyi vähäisenä läpi kesän ja alkoi lisääntyä vasta loppukesästä, kun taas liukoista fosforia oli vedessä suhteessa enemmän. Vesi oli hygieeniseltä laadultaan uimakelpoista. Veden fysikaalis-kemiallisten ominaisuuksien perusteella ei seurantajakson aikana havaittu selviä jätevesien vaikutuksia. Porvoon- ja Mustijoen tuoman kuormituksen suuruus oli vuonna 2017 alueelle tulevasta kuormituksesta noin 95 %, kiintoaineen osalta jopa 99,9 %, joten jokien vedenlaadulla on suuri vaikutus Porvoon edustan vedenlaatuun ja jätevesien vaikutus on vaikea erottaa siitä. Jäähdytysvesien tarkkailussa ei havaittu selviä muutoksia vesimassan kerrostuneisuudessa helmikuussa havaittua pientä lämpötilanousua lukuun ottamatta. Pohjaeläinnäytteet otettiin kahdelta jokavuotisessa seurannassa olevalta asemalta, asemilta S (Öljysatama) ja B (Svartbäckinselkä). Molemmilla alueilla oli sedimentin pinnalla vain 1 2 senttimetrin hapellinen pintakerros, ja Svartbäckinselän syvännenäytteessä haisi rikkivety. Pohjaeläinlajistossa näkyi sekä merialueen yleinen rehevyys että syvempien alueiden huono happitilanne. Molempien asemien selvä valtalaji oli huonoissakin happioloissa selviävä Marenzelleria -monisukasmato, jonka lisäksi esiintyi lähinnä vain liejusimpukkaa (Macoma baltica) ja rehevän pohjan harvasukasmatoa Potamothrix/Tubifex. Lajimäärä oli kummallakin asemalla edellisiä vuosia pienempi. Näytteissä ei esiintynyt lainkaan herkäksi luokiteltuja pohjaeläinlajeja kuten esim. raakkuäyriäisiä (Ostracoda). Tämä näkyi siinä, että myös BBI-indeksin mukaan pohjan tila oli vuonna 2017 molemmilla näytepaikoilla edellisiä vuosia heikompi. Kaupallisten kalastajien saalistiedustelun palautti vain yksi tutkimusalueella kalastanut kalastaja. Kalastaja oli käyttänyt verkkoja, rysiä sekä katiskoita. Kalastusmatkoja kertyi kuukaudessa keskimäärin 12, mikä oli lähellä edellisvuoden tasoa. Kalastaja ei raportoinut saaliitaan, joten niitä ei voitu verrata aikaisempiin tuloksiin. Kalastaja oli havainnut osaalueen 1 kaloissa syksyllä makuvirheitä. 7 TARKKAILUN JATKAMINEN Porvoon edustan merialueen tilan tarkkailua jatketaan voimassa olevan ohjelman mukaisesti vuonna 2018, jolloin tarkkailussa on vuorossa vuoden 2017 tapaan suppeat tutkimukset. Kaupallisten kalastajien vähyyden vuoksi saaliskirjanpito- ja kalastustiedustelun jatkamista kannattaa harkita. Seuraavat laajat tutkimukset ajoittuvat vuoteen 2019. 30 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 271/2018

VIITTEET Anttila-Huhtinen, M. 2013. Pohjaeläintutkimukset merialueella Pyhtää-Kotka-Hamina vuosina 2010-2013. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 231/2013. Aroviita, J., Hellsten, S., Jyväsjärvi, J., Järvenpää L., Järvinen, M., Karjalainen, S., Kauppila, P., Keto A., Kuoppala M., Manni K., Mannio J., Mitikka S., Olin M., Perus, J., Pilke A., Rask M., Riihimäki J., Ruuskanen, A., Siimes, K., Sutela T., Vehanen T. & Vuori K.-M. 2012. Ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun vuosille 2012-2013 päivitetyt arviointiperusteet ja niiden soveltaminen. Ympäristöhallinnon ohjeita no 7/2012. Ilmatieteenlaitos 2017. Kuukausikohtaiset ilmastokatsaukset. www.ilmastokatsaus.fi Ilmatieteen laitos 2017a. Terminen kasvukausi 2017. www.ilmatieteenlaitos.fi > Ilmasto > Vuodenaikojen tilastot > Terminen kasvukausi, luettu 26.1.2018. Ilmatieteen laitos 2017b. Leuto jäätalvi 2016 2017. www.ilmatieteenlaitos.fi > Ilmasto > Vuodenaikojen tilastot > Talvitilastot > Jäätalvet, luettu 24.1.2018. Kantola, L., Koskenniemi, E., Paavola, R. & Heikkinen, M. 2001. Ohjeita järvien ja jokien pohjaeläinseurannan näytteenottoon ja raportointiin. Ympäristöopas 87, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus. Kettunen, I., Mäkelä, A. ja Heinonen, P. 2008. Ympäristöopas 2008. Vesistötietoa näytteenottajille. Suomen ympäristökeskus. Korpinen, P., Kiirikki, M., Koponen, J., Sarkkula, J. ja Väänänen, P. 2002. Rehevöitymiskehityksen arviointi Kotkan ja Porvoon edustan merialueilla 3D vesistömallin avulla. Suomen ympäristö, ympäristönsuojelu no 587. Meissner, K. 2012. Pohjaeläinten määrityskirjallisuutta, 25.4.2012. Ympäristöhallinnon yhteinen verkko palvelu, 9.3.2017, www.ymparisto.fi>vesi>pintavesien tila>pintavesien tilan seuranta>biologisten seurantamenetelmien ohjeet Mäkelä, A., Antikainen, S., Mäkinen, I., Kivinen, J. & Leppänen, T. 1992. Vesitutkimusten näytteenottomenetelmät. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja sarja B 10. Perus, J., Bonsdorff, E., Bäck, S., Lax, H.-G., Villnäs, A. & Westberg, V. 2007. Zoobenthos as indikators of ecological status in coastal brackish waters: a comparative study from the Baltic Sea. Ambio 36(2-3):250-256. Perus, J. & Österberg, M. 2012. BBI-excel makron opas. Moniste, lokakuu 2012. Pitkänen, H. 1994. Eutrophication of the Finnish coastal waters: Origin, fate and effects of riverine nutrient fluxes. Publications of the Water and Environment Research Institute 18. National Board of Waters and the Environment, Vesi- ja ympäristöhallitus, Helsinki. Ramboll Analytics Oy 2010. Porvoon edustan merialueen tila vuosina 1965 2009. Työnro 89102738, moniste. Ramboll Oy 2011. Porvoon edustan merialueen yhteistarkkailuohjelma vuosille 2011 2020. Vesistö- ja kalataloustarkkailu. SFS 5076 1989. Vesitutkimukset. pohjaeläinnäytteenotto Ekman-noutimella pehmeiltä pohjilta. Suomen standarsoimisliitto SFS. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 271/2018 31

Sosiaali- ja terveysministeriö 2008. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus (N:o 177) yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta. Suomen ympäristökeskus 2017a. Vesitilanne vuoden 2016 lopussa: Etelässä jäät heikkoja ja lumetonta, Pohjois-Pohjanmaalla hyydetulvat mahdollisia. www.ymparisto.fi > Etusivu > Ajankohtaista > Vesitilannekatsaukset Suomen ympäristökeskus 2017b. Vesitilanne vuoden 2017 lopussa: Vedet korkealla maan eteläosassa, heikkoja jäitä syytä varoa Etelä- ja Keski-Suomessa sekä Kainuussa. www.ymparisto.fi > Etusivu > Ajankohtaista > Vesitilannekatsaukset Vuori, K.-M., Mitikka, S. & Vuoristo, H. (toim.) 2009. Pintavesien ekologisen tilan luokittelu. Ympäristöhallinnon ohjeita 3. 32 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 271/2018

LIITE 1 Mustijoen ja Porvoonjoen virtaamien sekä ainepitoisuuksien mittauspaikat.

Fysikaalis-kemiallisen vedenlaadun kaikki tarkkailupisteet, vertailupisteinä toimivat ulappa-alueen tarkkailupisteet sekä yhteistarkkailuvelvollisten jätevesikuormittajien purkupisteiden sijainnit. Vuonna 2017 tarkkailussa olivat mukana pisteet: 27, 25, 8, 32, 38, 48, P3, P4 ja P5. LIITE 2

LIITE 3 Porvoon merialueen jätevesikuormitus Ashland Finland Oy Borealis Polymers Oy Bewi Styrochem Oy virtaama CODCr virtaama kok. P CODcr kiintoaine hiilivedyt* BOD7 virtaama kok. P CODcr kiintoaine styreeni kok. N m3/d kg/d m3/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d m3/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d 1990 231 1990 3 990 1,4 1990 305 0,3 47 6,4 0,04 1991 258 1991 3 930 2,7 1991 253 0,1 41 3,6 0,03 1992 116 1992 4 565 2,0 1992 282 0,03 34 1,9 0,03 1993 94 1993 4 321 0,6 655 28 0,9 1993 288 0,03 36 2,1 0,02 1994 133 18,0 1994 4 593 1,0 436 16 0,8 1994 305 0,03 30 1,8 0,02 1995 109 17,0 1995 4 310 1,0 434 85 0,5 1995 266 0,02 42 2,1 0,03 1996 107 1996 3 690 0,8 313 82 1,0 1996 288 0,03 0,05 1997 62 4,6 1997 3 636 1,0 606 12 0,7 1997 246 0,03 29 0,6 0,05 1998 78 9,1 1998 4 128 0,7 436 9,5 0,6 1998 262 0,17 12 2,4 0,04 1999 52 15,3 1999 4 604 0,9 559 13 0,3 1999 245 0,21 8,3 2,1 0,03 2000 59 7,4 2000 4 500 0,5 338 6,2 0,2 35,9 2000 267 0,11 9,3 2,6 0,04 2001 58 7,6 2001 4 343 1,0 401 5,6 0,1 44,3 2001 240 0,13 5,4 1,9 0,02 2002 74 3,2 2002 4 030 0,2 386 3,5 0,2 0,2 2002 203 0,11 3,7 1,4 0,02 2003 61 4,3 2003 4 224 0,3 349 5,0 0,1 0,1 2003 219 0,12 4,2 1,1 0,02 2004 53 4,0 2004 5 113 0,4 467 4,0 1,1 0,1 2004 238 0,1 5,1 0,8 0,02 2005 47 2,0 2005 6 684 0,5 572 5,2 0,8 0,1 2005 245 0,17 6 1,1 0,02 2006 55 1,9 2006 5 235 0,2 234 4,6 0,4 0,2 2006 273 0,07 7,1 2,6 0,02 2007 68 2,7 2007 4 057 0,2 163 0,7 0,5 0,1 2007 192 0,05 4,8 1,6 0,01 2008 67 2,2 2008 4 310 0,3 305 0,8 0,6 0,1 2008 212 0,07 5,4 1,7 0,01 2009 37 1,4 2009 3 771 0,2 178 1,2 0,4 0,1 2009 250 0,17 15,9 5,8 0,04 2010 65 2,2 2010 3 884 0,2 152 2,1 0,7 0,3 2010 373 0,36 18,9 3,1 0,05 2011 106 4,2 2011 4 077 0,2 153 1,9 0,4 0,3 2011 375 0,68 23,6 3,2 0,06 4,4 2012 94 4,1 2012 4 282 0,2 166 5,9 0,6 0,1 2012 364 0,83 9,6 1,9 0,04 3,6 2013 74 2,9 2013 2 594 0,1 76 3,8 0,3 0,1 2013 380 0,51 10,7 2,2 0,04 3,0 2014 93 4,8 2014 2 237 0,1 50 2,0 0,3 0,1 2014 358 0,37 6,3 1,1 0,03 1,6 2015 94 4,2 2015 2 417 0,1 49 1,5 0,3 0,1 2015 375 0,12 7,4 1,4 0,04 1,6 2016 57 3,1 2016 2 346 0,1 57 1,9 0,3 0,1 2016 347 0,32 13 2,7 0,06 3,0 2017 59 1,5 2017 2 663 0,2 61 12,1 0,7 0,1 2017 363 0,32 15 14,3 0,07 2,8 ka. 88 5,6 ka. 4019 0,4 304 12,5 0,7 4,6 ka. 286 0,2 17 2,7 0,03 2,9 * vuoteen 2003 asti määritetty klooratut hiilivedyt ja tämän jälkeen poolittomat hiilivedyt

Hermanninsaaren jätevedenpuhdistamo Neste Oyj vuodet 1990-2001 Kokonniemen ja Hermanninsaaren yhteenlaskettu kuormitus ja vuodesta 2002 eteenpäin Hermanninsaaren uuden puhdistamon kuormitus virtaama kok. P kok. N CODcr Öljy Fenolit virtaama kok. P kok. N CODcr kiintoaine BOD7 m3/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d m3/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d 1990 15 090 3 117 2350 46 4,30 1990 13625 8,5 345 262 264 485 1991 14 910 2,5 137 2750 16 2,30 1991 13733 5,1 361 231 168 375 1992 15 385 2,7 162 3122 18 1,80 1992 13071 4,9 374 208 137 418 1993 17 559 3,1 147 3281 17 3,20 1993 11608 4,2 409 189 139 415 1994 18 430 4,1 92 2456 18 2,40 1994 11711 4,3 364 157 165 384 1995 15 843 4,7 81 1685 8,2 0,60 1995 12220 3,7 412 431 1996 15 799 7,3 46 1035 4,3 0,20 1996 12220 4,1 406 147 448 1997 18 389 10,7 105 1263 5,4 2,00 1997 10680 3,4 380 136 374 1998 17 330 7,5 59 1217 8,7 0,20 1998 12754 3,6 466 170 130 400 1999 17 004 7 71 1164 7,3 0,30 1999 11385 3,8 386 187 365 2000 17 097 7 132 1577 10,1 0,40 2000 11229 3,2 376 795 109 384 2001 19 029 5,4 186 1784 16,5 0,30 2001 11425 5,5 351 817 171 371 2002 17 263 4,2 101 1276 6,6 0,30 2002 9369 3,7 140 290 66 42 2003 17 159 4,5 94 1305 3,5 0,20 2003 9134 3,0 170 280 66 43 2004 19 737 8 109 2417 22 0,40 2004 11902 4,0 140 381 102 57 2005 20 893 9 141 2495 25 0,70 2005 11250 4,0 132 376 98 51 2006 21 273 5,8 123 1305 5,6 0,40 2006 11001 3,2 117 375 72 47 2007 22 037 6,3 89 982 4,3 0,20 2007 12240 5,5 158 574 147 108 2008 20 469 6,3 235 1019 2,9 0,40 2008 14907 5,1 170 560 112 74 2009 18 080 6 170 917 2,2 0,16 2009 10702 2,4 121 371 43 43 2010 17 701 4,7 160 912 5,1 0,23 2010 10987 3,1 157 392 92 71 2011 19 753 6,4 109 716 2,4 0,16 2011 11847 4,0 136 436 125 77 2012 21 530 6,2 100 689 2,9 0,15 2012 13046 3,7 140 445 132 69 2013 19 929 7,6 189 1131 2,3 0,17 2013 11417 2,8 135 388 95 57 2014 18 198 4,4 101 918 2,0 0,17 2014 11115 1,6 140 307 37 33 2015 19 308 5,9 120 907 2,2 0,16 2015 12305 2,7 156 360 52 40 2016 19 899 7,4 133 964 2,1 0,22 2016 12171 2,8 153 420 56 68 2017 21 898 6,7 130 856 2,2 0,18 2017 12322 2,8 151 423 56 41 ka. 18 464 5,9 123 1518 9,6 0,79 ka. 11835 3,9 248 384 115 206 LIITE 3 Porvoon merialueen jätevesikuormitus

kk Virtaama Kok. P Kok. N Kiintoaine COD kk Virtaama Kok. P Kok. N Kiintoaine COD m3/d kg/d kg/d kg/d kg/d m3/kk kg/kk kg/kk kg/kk kg/kk 1 457 338 34 1 646 10 976 6 403 1 14 177 480 1 049 51 039 340 260 198 485 2 285 673 20 971 3 714 2 800 2 7 998 843 552 27 196 103 985 78 389 3 1 693 409 243 6 096 32 175 14 563 3 52 495 672 7 524 188 984 997 418 451 463 4 1 962 132 202 5 625 105 955 27 470 4 58 863 974 6 063 168 743 3 178 655 824 096 5 751 138 57 2 216 26 102 10 516 5 23 285 284 1 770 68 692 809 164 325 994 6 508 097 24 1 473 3 811 5 081 6 15 242 895 716 44 204 114 322 152 429 7 294 424 29 795 7 066 3 533 7 9 127 158 904 24 643 219 052 109 526 8 522 235 94 1 567 32 379 11 489 8 16 189 286 2 914 48 568 1 003 736 356 164 9 770 531 77 1 849 6 704 12 329 9 23 115 940 2 312 55 478 201 109 369 855 10 3 026 248 348 5 901 110 458 57 499 10 93 813 673 10 789 182 937 3 424 199 1 782 460 11 3 144 960 456 6 447 243 734 59 754 11 94 348 800 13 681 193 415 7 312 032 1 792 627 12 3 045 507 457 5 482 264 959 54 819 12 94 410 732 14 162 169 939 8 213 734 1 699 393 ka 1 371 808 170 3 339 70 669 22 188 yht 503 069 737 62 435 1 223 839 25 917 663 8 140 880 LIITE 3 Jokien tuoma kuormitus Porvoon merialueelle vuonna 2017 Porvoonjoki Porvoonjoki

kk Virtaama Kok. P Kok. N Kiintoaine COD kk Virtaama Kok. P Kok. N Kiintoaine COD m3/d kg/d kg/d kg/d kg/d m3/kk kg/kk kg/kk kg/kk kg/kk 1 151 861 12 425 4 404 2 582 1 4 707 677 362 13 181 136 523 80 031 2 104 151 7 229 2 187 1 458 2 2 916 216 187 6 416 61 241 40 827 3 850 169 103 2 154 17 003 11 052 3 26 355 240 3 189 66 767 527 105 342 618 4 931 069 87 2 607 65 175 15 828 4 27 932 083 2 616 78 210 1 955 246 474 845 5 401 446 26 903 12 646 7 627 5 12 444 840 796 28 001 392 012 236 452 6 183 385 12 257 2 017 2 934 6 5 501 563 358 7 702 60 517 88 025 7 65 449 5 131 1 178 1 244 7 2 028 931 166 4 058 36 521 38 550 8 161 348 19 210 5 324 2 420 8 5 001 782 600 6 502 165 059 75 027 9 255 421 33 358 5 619 6 641 9 7 662 643 996 10 728 168 578 199 229 10 2 177 138 281 4 790 111 034 58 783 10 67 491 274 8 706 148 481 3 442 055 1 822 264 11 2 044 498 225 4 089 124 714 55 201 11 61 334 928 6 747 122 670 3 741 431 1 656 043 12 1 944 475 214 3 306 124 446 42 778 12 60 278 731 6 631 102 474 3 857 839 1 326 132 ka 772 534 85 1 621 39 646 17 379 yht 283 655 909 31 355 595 189 14 544 126 6 380 043 LIITE 3 Jokien tuoma kuormitus Porvoon merialueelle vuonna 2017 Mustijoki Mustijoki

LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk ph Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liupo4p E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka 0/00 oc mg/l % FTU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml µg/l 22.2.2017 PORVOO / 25 Kuggsund 25 Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 2,2 m; Lumi 1 cm; Jää 10 cm; Klo 13:45; Näytt.ottaja al,jmä; Ilm.lt. -2 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt S; 1 5,30 0,1 12,3 87 3,3 821 7,5 1300 940 28 72 27 24,4 2 5,52-0,05 3 5,53-0,06 4 5,54-0,06 5 5,54-0,07 6 5,55-0,09 7 5,56-0,06 8 5,56-0,02 9 5,57 0,06 10 5,58 0,08 11 5,58 0,08 12 5,58 0,09 13 5,58 0,11 14 5,59 0,14 15 5,59 0,15 16 5,59 0,16 17 5,59 0,18 18 5,60 0,23 19 5,60 0,2 12,3 88 2,0 930 7,7 540 47 22.2.2017 PORVOO / 32 UUS-11 Porvoo 32 Kok.syv. 24 m; Näk.syv. 4,8 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 14:20; Näytt.ottaja al,jmä; Ilm.lt. -2 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt S; 1 0,1 12,8 91 1,3 926 7,7 500 140 8 46 35 2,9 23 0,2 12,8 91 1,0 944 7,8 410 49 1/24

LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk ph Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liupo4p E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka 0/00 oc mg/l % FTU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml µg/l 22.2.2017 PORVOO / 38 Sköldvikin edusta 38 Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 4,8 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 13:10; Näytt.ottaja al,jmä; Ilm.lt. -2 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt S; 1 5,58 0,2 13,0 93 1,1 930 7,7 490 220 16 44 34 2,5 19 5,69 0,4 13,0 93 1,0 941 7,8 450 45 2 5,59 0,31 3 5,59 0,27 4 5,59 0,24 5 5,61 0,30 6 5,61 0,32 7 5,62 0,31 8 5,63 0,40 9 5,62 0,48 10 5,62 0,41 11 5,63 0,29 12 5,64 0,06 13 5,66 0,05 14 5,66 0,11 15 5,66 0,20 16 5,66 0,23 17 5,66 0,27 18 5,66 0,29 22.2.2017 PORVOO / 48 UUS-13 Porvoo 48 Kok.syv. 40 m; Näk.syv. 6,2 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 12:35; Näytt.ottaja al,jmä; Ilm.lt. -2 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt S; 1 5,63 0,0 12,7 90 0,8 939 7,8 490 170 13 49 36 2,6 2 5,63-0,09 3 5,63-0,09 4 5,63-0,09 5 5,64-0,09 6 5,64-0,09 7 5,65-0,08 8 5,65-0,08 9 5,65-0,08 10 5,66-0,08 11 5,66-0,08 12 5,67-0,09 13 5,68-0,10 14 5,68-0,09 15 5,68-0,08 16 5,68-0,07 17 5,68-0,07 18 5,69-0,07 19 5,69-0,07 20 5,69-0,07 25 5,71-0,03 30 5,71-0,03 35 5,73 0,02 39 5,81 0,2 12,5 89 0,9 959 7,8 440 46 2/24

LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk ph Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liupo4p E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka 0/00 oc mg/l % FTU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml µg/l 22.2.2017 PORVOO / P3 Kalvön NW Kok.syv. 14 m; Näk.syv. 5,5 m; Lumi 0 cm; Jää 5 cm; Klo 10:35; Näytt.ottaja al,jmä; Ilm.lt. -2 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt S; 1 5,57 0,1 13,0 92 0,9 928 7,8 450 180 <5 51 35 4,5 2 5,56-0,15 3 5,59-0,13 4 5,59-0,13 5 5,62-0,09 6 5,63-0,07 7 5,63-0,06 8 5,64-0,02 9 5,64 0,01 10 5,64 0,04 11 5,65 0,10 12 5,65 0,16 13 5,66 0,3 12,7 91 0,9 941 7,7 430 45 22.2.2017 PORVOO / P4 UUS-30 Kitö kaakko 57 Kok.syv. 19 m; Näk.syv. 6,0 m; Lumi 0 cm; Jää 8 cm; Klo 11:20; Näytt.ottaja al,jmä; Ilm.lt. -2 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt S; 1 0,1 12,9 92 0,9 940 7,8 460 160 <5 44 36 1,9 18 0,1 12,7 90 1,0 942 7,8 480 49 22.2.2017 PORVOO / P5 Stuvubergsudden W Kok.syv. 45 m; Näk.syv. 6,5 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 12:00; Näytt.ottaja al,jmä; Ilm.lt. -2 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt S; 1-0,1 13,0 92 0,8 936 7,8 410 130 6 50 37 3,5 44 0,1 12,5 89 1,1 957 7,8 440 46 23.2.2017 PORVOO / 27 Illvarden, koillinen 27 Kok.syv. 18 m; Näk.syv. 1,7 m; Lumi 5 cm; Jää 17 cm; Klo 10:40; Näytt.ottaja AL, JMä; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt S; 1 5,38 0,4 12,9 92 1,7 900 7,6 700 360 9 46 32 4,8 2 5,46 0,07 3 5,50 0,04 4 5,54 0,04 5 5,55 0,04 6 5,56 0,07 7 5,59 0,12 8 5,60 0,13 9 5,62 0,28 10 5,62 0,42 11 5,63 0,43 12 5,64 0,29 13 5,64 0,22 14 5,65 0,21 15 5,65 0,25 16 5,66 0,34 17 5,67 0,4 11,6 83 1,1 941 7,7 500 45 3/24

LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk ph Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liupo4p E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka 0/00 oc mg/l % FTU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml µg/l 23.2.2017 PORVOO / 8 Orrenkylänselkä 8 Kok.syv. 34 m; Näk.syv. 6,8 m; Lumi 1 cm; Jää 25 cm; Klo 12:15; Näytt.ottaja AL, JMä; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt S; 1 0,0 13,0 92 0,7 917 7,9 450 120 <5 47 34 34,7 31 0,8 9,0 65 4,5 971 7,6 540 55 5.6.2017 PORVOO / 25 Kuggsund 25 Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 15:15; Näytt.ottaja JK, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt S; 1 5,18 10,0 11,2 102 3,7 876 8,1 2 5,18 9,34 3 5,19 9,21 4 5,28 8,04 5 5,36 7,20 6 5,38 7,10 7 5,40 6,79 8 5,41 6,63 9 5,42 6,56 10 5,43 6,58 11 5,44 6,46 12 5,44 6,17 13 5,44 6,13 14 5,44 5,95 15 5,44 5,71 16 5,44 5,58 17 5,45 5,34 18 5,45 5,29 19 5,45 5,6 10,0 82 20 918 7,7 370 110 0-2 280 6 <5 32 3 3,3 4/24

LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk ph Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liupo4p E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka 0/00 oc mg/l % FTU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml µg/l 5.6.2017 PORVOO / 27 Illvarden, koillinen 27 Kok.syv. 18 m; Näk.syv. 2,8 m; Klo 15:50; Näytt.ottaja JK, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt S; 1 5,39 8,0 10,6 93 2,0 908 8,0 2 5,39 7,73 3 5,40 6,91 4 5,41 6,70 5 5,43 6,38 6 5,45 6,34 7 5,45 6,22 8 5,45 6,13 9 5,45 6,09 10 5,45 6,05 11 5,45 5,97 12 5,45 5,92 13 5,45 5,90 14 5,45 5,89 15 5,45 5,81 16 5,47 5,37 17 5,48 5,6 10,9 90 1,8 912 8,0 290 39 0-2 270 17 <5 37 10 3,3 5.6.2017 PORVOO / 32 UUS-11 Porvoo 32 Kok.syv. 24 m; Näk.syv. 3,5 m; Klo 14:10; Näytt.ottaja JK, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt S; 1 7,0 11,1 95 1,6 910 8,0 23 5,0 10,1 82 2,2 923 7,9 310 54 0-2 300 <5 <5 33 13 4,6 5/24

LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk ph Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liupo4p E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka 0/00 oc mg/l % FTU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml µg/l 5.6.2017 PORVOO / 38 Sköldvikin edusta 38 Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 3,5 m; Klo 13:35; Näytt.ottaja JK, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt S; 1 5,47 7,3 11,2 96 1,4 919 8,0 2 5,47 7,21 3 5,47 7,16 4 5,47 7,12 5 5,47 6,95 6 5,47 6,83 7 5,47 6,68 8 5,47 6,39 9 5,47 6,35 10 5,47 6,27 11 5,48 6,22 12 5,48 6,18 13 5,48 6,09 14 5,48 6,09 15 5,48 6,12 16 5,49 6,15 17 5,49 6,10 18 5,49 5,90 19 5,51 5,6 10,5 86 14 926 7,9 320 100 0-2 290 9 <5 40 13 4,8 6/24

LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk ph Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liupo4p E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka 0/00 oc mg/l % FTU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml µg/l 5.6.2017 PORVOO / 48 UUS-13 Porvoo 48 Kok.syv. 40 m; Näk.syv. 4,0 m; Klo 12:30; Näytt.ottaja JK, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt S; 1 5,42 7,6 11,2 97 1,1 917 8,2 2 5,42 7,77 3 5,42 7,67 4 5,43 7,00 5 5,44 6,86 6 5,44 6,71 7 5,45 6,65 8 5,45 6,54 9 5,45 6,45 10 5,46 6,25 11 5,46 6,24 12 5,46 6,21 13 5,46 6,13 14 5,46 6,02 15 5,47 5,95 16 5,47 5,78 17 5,47 5,62 18 5,48 5,49 19 5,48 5,40 20 5,48 5,36 25 5,50 5,10 30 5,56 4,39 35 5,55 3,39 39 5,56 4,8 10,2 82 1,5 929 7,9 280 47 0-2 280 5 <5 28 9 3,1 5.6.2017 PORVOO / 8 Orrenkylänselkä 8 Kok.syv. 34 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 14:45; Näytt.ottaja JK, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt S; 1 8,0 10,8 94 1,8 885 8,0 31 4,8 9,1 73 4,5 912 7,8 430 95 0-2 270 <5 <5 31 10 2,6 7/24

LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk ph Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liupo4p E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka 0/00 oc mg/l % FTU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml µg/l 5.6.2017 PORVOO / P3 Kalvön NW Kok.syv. 14 m; Näk.syv. 4,0 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja JK, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt S; 1 5,40 7,4 11,1 96 1,2 909 8,1 2 5,40 7,38 3 5,40 7,21 4 5,41 7,11 5 5,41 6,80 6 5,42 6,41 7 5,43 6,20 8 5,45 5,99 9 5,46 5,87 10 5,47 5,68 11 5,48 5,39 12 5,49 5,29 13 5,53 5,0 10,4 84 1,7 927 7,9 280 50 0-2 270 <5 <5 25 9 2,6 5.6.2017 PORVOO / P4 UUS-30 Kitö kaakko 57 Kok.syv. 19 m; Näk.syv. 4,5 m; Klo 11:35; Näytt.ottaja JK, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt S; 1 8,5 11,3 100 1,0 904 8,2 18 5,8 11,0 91 1,0 918 8,0 250 32 0-2 300 <5 <5 26 7 2,6 5.6.2017 PORVOO / P5 Stuvubergsudden W Kok.syv. 45 m; Näk.syv. 4,5 m; Klo 12:10; Näytt.ottaja JK, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt S; 1 7,9 11,4 99 0,8 906 8,2 44 4,5 10,5 84 1,2 938 7,9 280 48 0-2 290 <5 <5 25 8 2,6 8/24

LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk ph Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liupo4p E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka 0/00 oc mg/l % FTU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml µg/l 11.7.2017 PORVOO / 25 Kuggsund 25 Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 15:15; Näytt.ottaja JMä, HK; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt E; 1 5,16 17,3 10,2 109 5,2 876 8,1 0 31 2 5,16 16,82 3 5,17 16,60 4 5,20 16,35 5 5,37 14,38 6 5,38 13,81 7 5,41 10,97 8 5,41 10,34 9 5,41 10,22 10 5,41 10,05 11 5,41 9,87 12 5,42 9,74 13 5,42 9,70 14 5,42 9,68 15 5,43 9,52 16 5,43 9,36 17 5,43 9,28 18 5,44 9,21 19 5,44 9,5 7,4 67 20 921 7,5 420 74 0-2 400 <5 <5 36 <2 6,1 11.7.2017 PORVOO / 27 Illvarden, koillinen 27 Kok.syv. 18 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 15:50; Näytt.ottaja JMä, HK; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt E; 1 5,37 15,4 10,7 110 4,0 912 8,1 0 20 2 5,37 15,11 3 5,36 15,08 4 5,36 15,10 5 5,36 15,00 6 5,36 14,79 7 5,38 13,05 8 5,39 12,32 9 5,41 11,19 10 5,42 10,76 11 5,42 10,36 12 5,44 9,63 13 5,45 9,25 14 5,45 8,92 15 5,45 8,81 16 5,46 8,67 17 5,46 8,9 7,9 71 11 926 7,5 340 63 0-2 430 <5 <5 46 5 8,7 9/24

LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk ph Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liupo4p E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka 0/00 oc mg/l % FTU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml µg/l 11.7.2017 PORVOO / 32 UUS-11 Porvoo 32 Kok.syv. 24 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 14:10; Näytt.ottaja JMä, HK; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt E; 1 15,2 10,4 107 2,7 917 8,1 23 7,4 7,5 65 8,9 929 7,5 360 56 0-2 460 <5 <5 37 5 8,1 11.7.2017 PORVOO / 38 Sköldvikin edusta 38 Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 13:30; Näytt.ottaja JMä, HK; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt E; 1 5,43 14,7 10,3 105 2,3 918 8,1 0 0 2 5,43 14,58 3 5,42 14,55 4 5,42 14,40 5 5,41 13,82 6 5,42 13,74 7 5,42 13,54 8 5,42 13,20 9 5,44 12,01 10 5,44 10,70 11 5,45 9,97 12 5,45 9,53 13 5,46 9,33 14 5,47 8,97 15 5,47 8,77 16 5,47 8,65 17 5,47 8,51 18 5,48 8,36 19 5,48 8,7 8,6 76 7,1 928 7,7 380 52 0-2 440 <5 <5 36 6 7,1 10/24

LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk ph Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liupo4p E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka 0/00 oc mg/l % FTU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml µg/l 11.7.2017 PORVOO / 48 UUS-13 Porvoo 48 Kok.syv. 40 m; Näk.syv. 3,5 m; Klo 12:25; Näytt.ottaja JMä, HK; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt E; 1 5,45 15,0 10,6 108 1,6 921 8,1 0 10 2 5,45 14,82 3 5,44 14,81 4 5,44 14,60 5 5,44 14,27 6 5,44 13,41 7 5,43 12,46 8 5,43 12,05 9 5,43 11,57 10 5,43 11,37 11 5,43 11,19 12 5,44 10,71 13 5,44 10,40 14 5,44 10,04 15 5,44 9,68 16 5,45 9,25 17 5,46 8,98 18 5,47 8,74 19 5,48 8,52 20 5,48 8,40 25 5,50 7,54 30 5,54 6,15 35 5,56 5,55 39 5,58 5,8 7,0 58 2,1 940 7,4 500 110 0-2 380 <5 <5 33 6 6,0 11.7.2017 PORVOO / 8 Orrenkylänselkä 8 Kok.syv. 34 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 14:45; Näytt.ottaja JMä, HK; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt E; 1 15,5 10,4 108 2,2 912 8,1 31 8,4 6,8 60 13 923 7,4 450 85 0-2 360 <5 10 42 8 5,5 11/24

LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk ph Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liupo4p E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka 0/00 oc mg/l % FTU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml µg/l 11.7.2017 PORVOO / P3 Kalvön NW Kok.syv. 14 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 10:35; Näytt.ottaja JMä, HK; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt E; 1 5,46 14,5 10,8 109 1,4 925 8,1 0 10 2 5,46 14,09 3 5,45 13,88 4 5,44 13,54 5 5,43 13,04 6 5,43 12,80 7 5,43 12,56 8 5,43 12,31 9 5,43 11,84 10 5,43 11,63 11 5,44 11,17 12 5,44 11,01 13 5,45 10,6 9,3 86 3,5 921 7,7 350 45 0-2 400 <5 <5 29 8 3,7 11.7.2017 PORVOO / P4 UUS-30 Kitö kaakko 57 Kok.syv. 19 m; Näk.syv. 3,3 m; Klo 11:15; Näytt.ottaja JMä, HK; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt E; 1 14,8 10,4 106 1,1 923 8,2 18 8,9 7,5 67 11 924 7,6 360 68 0-2 370 <5 <5 36 8 4,6 11.7.2017 PORVOO / P5 Stuvubergsudden W Kok.syv. 45 m; Näk.syv. 3,8 m; Klo 11:50; Näytt.ottaja JMä, HK; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt E; 1 14,9 10,4 106 1,8 919 8,1 44 5,6 7,7 63 1,6 942 7,5 330 77 0-2 380 <5 <5 33 6 5,7 12/24

LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk ph Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liupo4p E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka 0/00 oc mg/l % FTU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml µg/l 26.7.2017 PORVOO / 25 Kuggsund 25 Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 14:45; Näytt.ottaja MK, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt SW; 1 4,78 17,0 9,3 99 5,7 833 8,2 <10 210 2 4,78 16,73 3 5,16 14,32 4 5,41 12,33 5 5,40 12,02 6 5,39 11,01 7 5,39 10,50 8 5,39 10,38 9 5,39 10,30 10 5,39 10,21 11 5,39 10,17 12 5,39 10,16 13 5,39 10,14 14 5,39 10,13 15 5,39 10,04 16 5,39 9,91 17 5,39 9,89 18 5,39 9,85 19 5,39 10,2 6,0 55 47 924 7,4 400 140 0-2 360 <5 6 45 <2 17 26.7.2017 PORVOO / 27 Illvarden, koillinen 27 Kok.syv. 18 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 15:25; Näytt.ottaja MK, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt SW; 1 5,25 15,4 7,9 81 4,1 902 8,0 <10 74 2 5,31 14,20 3 5,37 12,82 4 5,38 12,16 5 5,39 11,56 6 5,39 11,28 7 5,39 11,10 8 5,40 10,84 9 5,40 10,70 10 5,41 10,56 11 5,41 10,51 12 5,41 10,44 13 5,42 10,32 14 5,42 10,28 15 5,43 10,25 16 5,43 10,07 17 5,46 10,1 6,0 55 11 932 7,5 340 53 0-2 380 <5 <5 43 <2 10 13/24

LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk ph Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liupo4p E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka 0/00 oc mg/l % FTU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml µg/l 26.7.2017 PORVOO / 32 UUS-11 Porvoo 32 Kok.syv. 24 m; Näk.syv. 1,4 m; Klo 13:50; Näytt.ottaja MK, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt E; 1 15,6 9,4 97 3,9 893 8,1 23 8,2 6,4 56 7,6 937 7,5 320 65 0-2 330 <5 <5 40 <2 11 26.7.2017 PORVOO / 38 Sköldvikin edusta 38 Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 13:50; Näytt.ottaja MK, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt E; 1 5,34 14,8 9,2 94 3,1 916 8,0 <10 96 2 5,34 14,56 3 5,36 14,39 4 5,36 14,06 5 5,39 12,54 6 5,41 11,68 7 5,42 11,45 8 5,43 10,74 9 5,43 10,38 10 5,43 10,03 11 5,43 9,83 12 5,44 9,71 13 5,44 9,44 14 5,44 9,27 15 5,45 9,10 16 5,46 8,77 17 5,46 8,51 18 5,47 8,02 19 5,47 8,3 7,0 62 3,9 935 7,5 230 49 0-2 340 10 8 38 4 7,6 14/24

LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk ph Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liupo4p E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka 0/00 oc mg/l % FTU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml µg/l 26.7.2017 PORVOO / 48 UUS-13 Porvoo 48 Kok.syv. 40 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 12:15; Näytt.ottaja MK, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt E; 1 5,44 16,1 10,3 105 2,1 928 8,2 <10 10 2 5,43 15,56 3 5,42 15,07 4 5,42 14,39 5 5,41 13,04 6 5,42 12,28 7 5,42 11,91 8 5,42 11,01 9 5,43 10,68 10 5,43 10,14 11 5,43 9,75 12 5,43 9,19 13 5,43 8,92 14 5,44 8,61 15 5,45 8,43 16 5,45 8,30 17 5,46 8,07 18 5,46 7,95 19 5,47 7,73 20 5,48 7,99 25 5,51 6,71 30 5,52 6,38 35 5,52 6,31 39 5,56 6,4 6,5 55 1,8 949 7,5 330 85 0-2 320 <5 <5 32 7 5,5 26.7.2017 PORVOO / 8 Orrenkylänselkä 8 Kok.syv. 34 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 14:20; Näytt.ottaja MK, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt SE; 1 16,5 9,5 100 2,8 904 8,1 31 8,1 4,8 42 8,2 935 7,4 390 94 0-2 380 <5 <5 32 3 6,2 15/24

LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk ph Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liupo4p E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka 0/00 oc mg/l % FTU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml µg/l 26.7.2017 PORVOO / P3 Kalvön NW Kok.syv. 14 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 10:45; Näytt.ottaja MK, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt NE; 1 5,40 15,4 10,2 105 2,3 927 8,1 <10 31 2 5,39 14,96 3 5,39 14,85 4 5,39 14,63 5 5,40 13,46 6 5,43 12,09 7 5,42 11,21 8 5,42 10,89 9 5,43 10,09 10 5,43 9,46 11 5,44 9,24 12 5,44 9,04 13 5,44 9,5 6,9 62 2,6 932 7,6 250 38 0-2 310 10 <5 31 7 5,5 26.7.2017 PORVOO / P4 UUS-30 Kitö kaakko 57 Kok.syv. 19 m; Näk.syv. 2,3 m; Klo 11:15; Näytt.ottaja MK, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt NE; 1 16,3 10,0 105 1,8 933 8,1 18 8,3 6,5 57 2,4 934 7,6 320 48 0-2 360 <5 <5 30 6 5,8 26.7.2017 PORVOO / P5 Stuvubergsudden W Kok.syv. 45 m; Näk.syv. 2,9 m; Klo 11:45; Näytt.ottaja MK, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt E; 1 15,8 9,7 101 1,8 927 8,2 44 6,2 6,8 57 2,1 949 7,6 330 64 0-2 320 <5 <5 29 7 5,2 16/24

LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk ph Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liupo4p E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka 0/00 oc mg/l % FTU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml µg/l 23.8.2017 PORVOO / 25 Kuggsund 25 Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 15:35; Näytt.ottaja JT, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt N; 1 4,32 18,4 9,5 104 7,8 761 8,2 2 4,41 18,11 3 4,57 18,19 4 4,73 17,99 5 4,96 17,74 6 5,04 17,75 7 5,15 17,15 8 5,22 16,62 9 5,23 16,24 10 5,32 13,67 11 5,34 12,82 12 5,34 12,54 13 5,34 12,25 14 5,35 11,88 15 5,36 11,79 16 5,36 11,73 17 5,36 11,62 18 5,37 11,53 19 5,37 11,9 2,9 28 17 912 7,3 590 110 0-2 560 29 9 53 <2 24 23.8.2017 PORVOO / 27 Illvarden, koillinen 27 Kok.syv. 18 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 16:15; Näytt.ottaja JT, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt N; 1 5,14 17,6 7,6 82 4,7 877 7,9 2 5,13 17,28 3 5,13 17,24 4 5,15 16,87 5 5,24 15,95 6 5,30 15,76 7 5,28 15,60 8 5,30 15,68 9 5,30 15,67 10 5,30 15,60 11 5,30 15,52 12 5,28 15,26 13 5,27 15,03 14 5,27 14,95 15 5,28 14,75 16 5,27 14,56 17 5,28 14,6 6,0 61 12 901 7,6 450 79 0-2 410 10 45 36 12 5,0 17/24

LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk ph Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liupo4p E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka 0/00 oc mg/l % FTU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml µg/l 23.8.2017 PORVOO / 32 UUS-11 Porvoo 32 Kok.syv. 24 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 14:30; Näytt.ottaja JT, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt N; 1 17,6 8,6 93 4,5 845 8,1 23 11,4 5,3 50 16 930 7,5 450 100 0-2 570 6 21 39 5 11 23.8.2017 PORVOO / 38 Sköldvikin edusta 38 Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 14:00; Näytt.ottaja JT, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt N; 1 5,14 17,4 8,6 92 3,5 879 8,1 2 5,15 17,10 3 5,15 17,08 4 5,16 17,05 5 5,22 16,76 6 5,23 16,72 7 5,24 16,62 8 5,32 16,39 9 5,34 16,21 10 5,38 15,56 11 5,38 15,39 12 5,38 15,33 13 5,39 15,21 14 5,39 14,73 15 5,39 14,59 16 5,40 14,19 17 5,40 14,14 18 5,41 14,02 19 5,40 13,7 7,2 72 11 922 7,7 380 80 0-2 430 6 28 34 9 6,6 18/24

LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk ph Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liupo4p E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka 0/00 oc mg/l % FTU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml µg/l 23.8.2017 PORVOO / 48 UUS-13 Porvoo 48 Kok.syv. 40 m; Näk.syv. 3,2 m; Klo 12:45; Näytt.ottaja JT, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt N; 1 5,36 16,4 9,7 102 1,3 913 8,3 2 5,36 16,14 3 5,36 16,13 4 5,36 16,15 5 5,36 16,15 6 5,36 16,15 7 5,36 16,14 8 5,36 16,13 9 5,35 16,10 10 5,35 16,09 11 5,35 16,06 12 5,35 16,04 13 5,40 15,72 14 5,39 15,50 15 5,39 15,26 16 5,39 14,42 17 5,40 14,11 18 5,40 13,75 19 5,41 13,23 20 5,42 12,91 25 5,45 10,41 30 5,51 8,11 35 5,57 6,84 39 5,60 7,3 4,3 37 2,9 950 7,4 470 140 0-2 380 <5 <5 30 5 6,5 23.8.2017 PORVOO / 8 Orrenkylänselkä 8 Kok.syv. 34 m; Näk.syv. 2,2 m; Klo 15:05; Näytt.ottaja JT, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt N; 1 17,9 7,8 85 2,3 904 8,1 31 9,5 2,1 19 9,1 926 7,3 720 230 0-2 450 <5 <5 35 10 4,6 19/24

LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk ph Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liupo4p E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka 0/00 oc mg/l % FTU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml µg/l 23.8.2017 PORVOO / P3 Kalvön NW Kok.syv. 14 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja JT, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt N; 1 5,22 17,3 8,7 93 3,2 891 8,0 2 5,22 16,92 3 5,23 16,91 4 5,24 16,76 5 5,28 16,65 6 5,31 16,58 7 5,33 16,53 8 5,36 16,54 9 5,38 16,32 10 5,39 16,22 11 5,39 16,17 12 5,39 16,08 13 5,39 16,2 8,8 92 5,7 918 8,1 360 40 0-2 440 9 26 40 9 9,5 23.8.2017 PORVOO / P4 UUS-30 Kitö kaakko 57 Kok.syv. 19 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja JT, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt N; 1 17,1 8,8 94 2,9 899 8,1 18 9,9 4,9 45 39 934 7,5 470 160 0-2 410 <5 19 36 10 7,1 23.8.2017 PORVOO / P5 Stuvubergsudden W Kok.syv. 45 m; Näk.syv. 3,5 m; Klo 12:10; Näytt.ottaja JT, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt N; 1 16,4 9,3 98 1,1 912 8,2 44 6,8 5,9 50 3,4 954 7,5 380 74 0-2 380 <5 <5 29 6 7,8 20/24

LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk ph Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liupo4p E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka 0/00 oc mg/l % FTU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml µg/l 26.9.2017 PORVOO / 25 Kuggsund 25 Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 16:35; Näytt.ottaja JMä, JT; levä 1 /3; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt E; 1 4,21 13,4 9,4 92 10 736 7,8 2 4,25 13,14 3 4,32 13,26 4 4,50 13,28 5 4,69 13,36 6 4,83 13,39 7 4,87 13,41 8 4,87 13,41 9 4,89 13,42 10 4,89 13,44 11 4,92 13,42 12 4,92 13,41 13 4,91 13,40 14 4,91 13,40 15 4,92 13,38 16 4,92 13,37 17 4,92 13,36 18 4,93 13,36 19 4,94 13,7 7,7 76 13 849 7,8 520 79 0-2 740 230 28 57 18 9,4 26.9.2017 PORVOO / 27 Illvarden, koillinen 27 Kok.syv. 18 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 17:05; Näytt.ottaja JMä, JT; levä 1 /3; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt E; 1 4,60 13,8 9,6 95 7,0 793 7,9 2 4,61 13,48 3 4,64 13,47 4 4,67 13,45 5 4,75 13,44 6 4,82 13,46 7 4,87 13,49 8 4,88 13,48 9 4,93 13,48 10 4,94 13,47 11 4,94 13,48 12 4,96 13,49 13 4,97 13,49 14 5,00 13,54 15 5,01 13,57 16 5,01 13,56 17 5,06 13,8 6,8 68 7,2 866 7,7 530 59 0-2 630 160 30 50 20 11 21/24

LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk ph Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liupo4p E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka 0/00 oc mg/l % FTU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml µg/l 26.9.2017 PORVOO / 32 UUS-11 Porvoo 32 Kok.syv. 24 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 10:55; Näytt.ottaja JMä, JT; levä 1 /3; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt E; 1 13,6 8,9 88 7,4 791 7,9 23 14,0 7,4 74 6,4 866 7,8 520 59 0-2 650 160 46 49 21 8,3 26.9.2017 PORVOO / 38 Sköldvikin edusta 38 Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 12:00; Näytt.ottaja JMä, JT; levä 1 /3; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt E; 1 4,67 14,2 9,2 92 7,7 801 7,9 2 4,78 13,90 3 4,88 13,97 4 4,90 13,97 5 4,92 13,97 6 4,91 13,76 7 4,95 13,80 8 4,95 13,78 9 4,96 13,76 10 4,96 13,71 11 4,96 13,63 12 4,97 13,59 13 4,96 13,58 14 4,96 13,58 15 4,96 13,58 16 4,97 13,60 17 4,98 13,63 18 4,98 13,63 19 4,98 13,9 9,0 90 2,6 856 7,9 370 37 0-2 610 130 50 53 22 8,2 22/24

LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk ph Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liupo4p E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka 0/00 oc mg/l % FTU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml µg/l 26.9.2017 PORVOO / 48 UUS-13 Porvoo 48 Kok.syv. 40 m; Näk.syv. 3,5 m; Klo 14:30; Näytt.ottaja JMä, JT; levä 1 /3; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt E; 1 4,86 13,9 9,7 97 1,7 838 8,0 2 4,85 13,64 3 4,86 13,63 4 4,86 13,63 5 4,86 13,62 6 4,87 13,61 7 4,89 13,59 8 4,92 13,59 9 4,94 13,60 10 4,95 13,61 11 4,95 13,61 12 4,97 13,61 13 4,98 13,62 14 4,98 13,63 15 4,99 13,62 16 4,99 13,61 17 4,99 13,59 18 5,00 13,58 19 5,00 13,58 20 5,00 13,58 25 5,04 13,61 30 5,06 13,60 35 5,11 13,48 39 5,45 9,1 <0,5 4 16 926 7,3 990 560 0-2 370 29 16 38 15 9,1 26.9.2017 PORVOO / 8 Orrenkylänselkä 8 Kok.syv. 34 m; Näk.syv. 2,9 m; Klo 16:05; Näytt.ottaja JMä, JT; levä 1 /3; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt E; 1 13,9 9,7 97 2,1 836 8,0 31 10,5 <0,5 5 18 909 7,3 1200 490 0-2 430 6 10 47 16 12 23/24

LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk ph Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liupo4p E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka 0/00 oc mg/l % FTU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml µg/l 26.9.2017 PORVOO / P3 Kalvön NW Kok.syv. 14 m; Näk.syv. 2,2 m; Klo 12:30; Näytt.ottaja JMä, JT; levä 1 /3; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt E; 1 4,94 14,1 9,5 95 2,5 844 7,9 2 4,94 13,76 3 4,94 13,75 4 4,94 13,73 5 4,95 13,70 6 4,97 13,68 7 4,99 13,66 8 5,00 13,65 9 5,01 13,62 10 5,02 13,61 11 5,02 13,61 12 5,02 13,61 13 5,03 13,9 8,7 87 5,0 862 7,9 420 44 0-2 410 26 29 41 16 8,7 26.9.2017 PORVOO / P4 UUS-30 Kitö kaakko 57 Kok.syv. 19 m; Näk.syv. 2,9 m; Klo 13:30; Näytt.ottaja JMä, JT; levä 1 /3; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt E; 1 14,1 9,1 91 2,4 849 8,0 18 14,1 9,1 91 3,1 855 8,0 390 39 0-2 410 12 15 39 15 11 26.9.2017 PORVOO / P5 Stuvubergsudden W Kok.syv. 45 m; Näk.syv. 3,9 m; Klo 14:05; Näytt.ottaja JMä, JT; levä 1 /3; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt E; 1 14,0 9,4 94 1,4 832 8,0 44 12,0 4,6 44 8,3 890 7,6 560 120 0-2 360 <5 20 35 14 10 24/24

LIITE 5 Päällysveden rehevyystaso ja liukoiset ravinteet 5.6.2017 Havainto- kok. N NO3+NO2 NH4-N kok. P PO4-P klorofylli-a näkösyvyys N/P -suhde N/P -suhde paikka µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l m kokonais liukoiset 8 270 2,5 2,5 31 10,0 2,6 3 8,7 0,5 25 280 6 2,5 32 3,0 3,3 1,7 8,8 2,8 27 270 17 2,5 37 10,0 3,3 2,8 7,3 2,0 32 300 2,5 2,5 33 13,0 4,6 3,5 9,1 0,4 38 290 9 2,5 40 13,0 4,8 3,5 7,3 0,9 48 280 5 2,5 28 9,0 3,1 4 10,0 0,8 P3 270 2,5 2,5 25 9,0 2,6 4 10,8 0,6 P4 300 2,5 2,5 26 7,0 2,6 4,5 11,5 0,7 P5 290 2,5 2,5 25 8,0 2,6 4,5 11,6 0,6 11.7.2017 Havainto- kok. N NO3+NO2 NH4-N kok. P PO4-P klorofylli-a näkösyvyys N/P -suhde N/P -suhde paikka µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l m liukoiset 8 360 2,5 10 42 8,0 5,5 2 8,6 1,6 25 400 2,5 2,5 36 1,0 6,1 1,2 11,1 5,0 27 430 2,5 2,5 46 5,0 8,7 1,5 9,3 1,0 32 460 2,5 2,5 37 5,0 8,1 2 12,4 1,0 38 440 2,5 2,5 36 6,0 7,1 3 12,2 0,8 48 380 2,5 2,5 33 6,0 6 3,5 11,5 0,8 P3 400 2,5 2,5 29 8,0 3,7 3 13,8 0,6 P4 370 2,5 2,5 36 8,0 4,6 3,3 10,3 0,6 P5 380 2,5 2,5 33 6,0 5,7 3,8 11,5 0,8 26.7.2017 Havainto- kok. N NO3+NO2 NH4-N kok. P PO4-P klorofylli-a näkösyvyys N/P -suhde N/P -suhde paikka µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l m liukoiset 8 380 2,5 2,5 32 3,0 6,2 1,9 11,9 1,7 25 360 2,5 6 45 1,0 17 1 8,0 8,5 27 380 2,5 2,5 43 1,0 10 1,1 8,8 5,0 32 330 2,5 2,5 40 1,0 11 1,4 8,3 5,0 38 340 10 8 38 4,0 7,6 1,5 8,9 4,5 48 320 2,5 2,5 32 7,0 5,5 2,5 10,0 0,7 P3 310 10 2,5 31 7,0 5,5 1,9 10,0 1,8 P4 360 2,5 2,5 30 6,0 5,8 2,3 12,0 0,8 P5 320 2,5 2,5 29 7,0 5,2 2,9 11,0 0,7

LIITE 5 23.8.2017 Havainto- kok. N NO3+NO2 NH4-N kok. P PO4-P klorofylli-a näkösyvyys N/P -suhde N/P -suhde paikka µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l m liukoiset 8 450 2,5 2,5 35 10,0 4,6 2,2 12,9 0,5 25 560 29 9 53 1,0 24 1 10,6 38,0 27 410 10 45 36 12,0 5 1,5 11,4 4,6 32 570 6 21 39 5,0 11 1,5 14,6 5,4 38 430 6 28 34 9,0 6,6 1,6 12,6 3,8 48 380 2,5 2,5 30 5,0 6,5 3,2 12,7 1,0 P3 440 9 26 40 9,0 9,5 1,7 11,0 3,9 P4 410 2,5 19 36 10,0 7,1 2,5 11,4 2,2 P5 380 2,5 2,5 29 6,0 7,8 3,5 13,1 0,8 26.9.2017 Havainto- kok. N NO3+NO2 NH4-N kok. P PO4-P klorofylli-a näkösyvyys N/P -suhde N/P -suhde paikka µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l m liukoiset 8 430 6 10 47 16,0 12 2,9 9,1 1,0 25 740 230 28 57 18,0 9,4 0,9 13,0 14,3 27 630 160 30 50 20,0 11 1,3 12,6 9,5 32 650 160 46 49 21,0 8,3 1,2 13,3 9,8 38 610 130 50 53 22,0 8,2 1,2 11,5 8,2 48 370 29 16 38 15,0 9,1 3,5 9,7 3,0 P3 410 26 29 41 16,0 8,7 2,2 10,0 3,4 P4 410 12 15 39 15,0 11 2,9 10,5 1,8 P5 360 2,5 20 35 14,0 10 3,9 10,3 1,6

LIITE 5

LIITE 6 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY Tutkimustuloksia Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) 22. ja 23.2.2017 lämpötila ºC saliniteetti syvyys 25 27 38 48 P3 syvyys 25 27 38 48 P3 1 0,10 0,40 0,20 0,00 0,10 1 5,30 5,38 5,58 5,63 5,57 2-0,05 0,07 0,31-0,09-0,15 2 5,52 5,46 5,59 5,63 5,56 3-0,06 0,04 0,27-0,09-0,13 3 5,53 5,50 5,59 5,63 5,59 4-0,06 0,04 0,24-0,09-0,13 4 5,54 5,54 5,59 5,63 5,59 5-0,07 0,04 0,30-0,09-0,09 5 5,54 5,55 5,61 5,64 5,62 6-0,09 0,07 0,32-0,09-0,07 6 5,55 5,56 5,61 5,64 5,63 7-0,06 0,12 0,31-0,08-0,06 7 5,56 5,59 5,62 5,65 5,63 8-0,02 0,13 0,40-0,08-0,02 8 5,56 5,60 5,63 5,65 5,64 9 0,06 0,28 0,48-0,08 0,01 9 5,57 5,62 5,62 5,65 5,64 10 0,08 0,42 0,41-0,08 0,04 10 5,58 5,62 5,62 5,66 5,64 11 0,08 0,43 0,29-0,08 0,10 11 5,58 5,63 5,63 5,66 5,65 12 0,09 0,29 0,06-0,09 0,16 12 5,58 5,64 5,64 5,67 5,65 13 0,11 0,22 0,05-0,10 0,30 13 5,58 5,64 5,66 5,68 5,66 14 0,14 0,21 0,11-0,09 14 5,59 5,65 5,66 5,68 15 0,15 0,25 0,20-0,08 15 5,59 5,65 5,66 5,68 16 0,16 0,34 0,23-0,07 16 5,59 5,66 5,66 5,68 17 0,18 0,40 0,27-0,07 17 5,59 5,67 5,66 5,68 18 0,23 0,29-0,07 18 5,60 5,66 5,69 19 0,20 0,40-0,07 19 5,60 5,69 5,69 20-0,07 20 5,69 25-0,03 25 5,71 30-0,03 30 5,71 35 0,02 35 5,73 39 0,20 39 5,81 lämpötila ºC saliniteetti syvyys 25 27 38 48 P3 syvyys 25 27 38 48 P3 1 10,00 8,00 7,30 7,60 7,40 1 5,18 5,39 5,47 5,42 5,40 2 9,34 7,73 7,21 7,77 7,38 2 5,18 5,39 5,47 5,42 5,40 3 9,21 6,91 7,16 7,67 7,21 3 5,19 5,40 5,47 5,42 5,40 4 8,04 6,70 7,12 7,00 7,11 4 5,28 5,41 5,47 5,43 5,41 5 7,20 6,38 6,95 6,86 6,80 5 5,36 5,43 5,47 5,44 5,41 6 7,10 6,34 6,83 6,71 6,41 6 5,38 5,45 5,47 5,44 5,42 7 6,79 6,22 6,68 6,65 6,20 7 5,40 5,45 5,47 5,45 5,43 8 6,63 6,13 6,39 6,54 5,99 8 5,41 5,45 5,47 5,45 5,45 9 6,56 6,09 6,35 6,45 5,87 9 5,42 5,45 5,47 5,45 5,46 10 6,58 6,05 6,27 6,25 5,68 10 5,43 5,45 5,47 5,46 5,47 11 6,46 5,97 6,22 6,24 5,39 11 5,44 5,45 5,48 5,46 5,48 12 6,17 5,92 6,18 6,21 5,29 12 5,44 5,45 5,48 5,46 5,49 13 6,13 5,90 6,09 6,13 5,00 13 5,44 5,45 5,48 5,46 5,53 14 5,95 5,89 6,09 6,02 14 5,44 5,45 5,48 5,46 15 5,71 5,81 6,12 5,95 15 5,44 5,45 5,48 5,47 16 5,58 5,37 6,15 5,78 16 5,44 5,47 5,49 5,47 17 5,34 5,60 6,10 5,62 17 5,45 5,48 5,49 5,47 18 5,29 5,90 5,49 18 5,45 5,49 5,48 19 5,60 5,60 5,40 19 5,45 5,51 5,48 20 5,36 20 5,48 25 5,10 25 5,50 30 4,39 30 5,56 35 3,39 35 5,55 39 4,80 39 5,56 5.6.2017

LIITE 6 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY Tutkimustuloksia Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) 11.7.2017 lämpötila ºC saliniteetti syvyys 25 27 38 48 P3 syvyys 25 27 38 48 P3 1 17,30 15,40 14,70 15,00 14,50 1 5,16 5,37 5,43 5,45 5,46 2 16,82 15,11 14,58 14,82 14,09 2 5,16 5,37 5,43 5,45 5,46 3 16,60 15,08 14,55 14,81 13,88 3 5,17 5,36 5,42 5,44 5,45 4 16,35 15,10 14,40 14,60 13,54 4 5,20 5,36 5,42 5,44 5,44 5 14,38 15,00 13,82 14,27 13,04 5 5,37 5,36 5,41 5,44 5,43 6 13,81 14,79 13,74 13,41 12,80 6 5,38 5,36 5,42 5,44 5,43 7 10,97 13,05 13,54 12,46 12,56 7 5,41 5,38 5,42 5,43 5,43 8 10,34 12,32 13,20 12,05 12,31 8 5,41 5,39 5,42 5,43 5,43 9 10,22 11,19 12,01 11,57 11,84 9 5,41 5,41 5,44 5,43 5,43 10 10,05 10,76 10,70 11,37 11,63 10 5,41 5,42 5,44 5,43 5,43 11 9,87 10,36 9,97 11,19 11,17 11 5,41 5,42 5,45 5,43 5,44 12 9,74 9,63 9,53 10,71 11,01 12 5,42 5,44 5,45 5,44 5,44 13 9,70 9,25 9,33 10,40 10,60 13 5,42 5,45 5,46 5,44 5,45 14 9,68 8,92 8,97 10,04 14 5,42 5,45 5,47 5,44 15 9,52 8,81 8,77 9,68 15 5,43 5,45 5,47 5,44 16 9,36 8,67 8,65 9,25 16 5,43 5,46 5,47 5,45 17 9,28 8,90 8,51 8,98 17 5,43 5,46 5,47 5,46 18 9,21 8,36 8,74 18 5,44 5,48 5,47 19 9,50 8,70 8,52 19 5,44 5,48 5,48 20 8,40 20 5,48 25 7,54 25 5,50 30 6,15 30 5,54 35 5,55 35 5,56 39 5,80 39 5,58 lämpötila ºC saliniteetti syvyys 25 27 38 48 P3 syvyys 25 27 38 48 P3 1 17,00 15,40 14,80 16,10 15,40 1 4,78 5,25 5,34 5,44 5,40 2 16,73 14,20 14,56 15,56 14,96 2 4,78 5,31 5,34 5,43 5,39 3 14,32 12,82 14,39 15,07 14,85 3 5,16 5,37 5,36 5,42 5,39 4 12,33 12,16 14,06 14,39 14,63 4 5,41 5,38 5,36 5,42 5,39 5 12,02 11,56 12,54 13,04 13,46 5 5,40 5,39 5,39 5,41 5,40 6 11,01 11,28 11,68 12,28 12,09 6 5,39 5,39 5,41 5,42 5,43 7 10,50 11,10 11,45 11,91 11,21 7 5,39 5,39 5,42 5,42 5,42 8 10,38 10,84 10,74 11,01 10,89 8 5,39 5,40 5,43 5,42 5,42 9 10,30 10,70 10,38 10,68 10,09 9 5,39 5,40 5,43 5,43 5,43 10 10,21 10,56 10,03 10,14 9,46 10 5,39 5,41 5,43 5,43 5,43 11 10,17 10,51 9,83 9,75 9,24 11 5,39 5,41 5,43 5,43 5,44 12 10,16 10,44 9,71 9,19 9,04 12 5,39 5,41 5,44 5,43 5,44 13 10,14 10,32 9,44 8,92 9,50 13 5,39 5,42 5,44 5,43 5,44 14 10,13 10,28 9,27 8,61 14 5,39 5,42 5,44 5,44 15 10,04 10,25 9,10 8,43 15 5,39 5,43 5,45 5,45 16 9,91 10,07 8,77 8,30 16 5,39 5,43 5,46 5,45 17 9,89 10,10 8,51 8,07 17 5,39 5,46 5,46 5,46 18 9,85 8,02 7,95 18 5,39 5,47 5,46 19 10,20 8,30 7,73 19 5,39 5,47 5,47 20 7,99 20 5,48 25 6,71 25 5,51 30 6,38 30 5,52 35 6,31 35 5,52 39 6,40 39 5,56 26.7.2017

LIITE 6 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY Tutkimustuloksia Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) 23.8.2017 lämpötila ºC saliniteetti syvyys 25 27 38 48 P3 syvyys 25 27 38 48 P3 1 18,40 17,60 17,40 16,40 17,30 1 4,32 5,14 5,14 5,36 5,22 2 18,11 17,28 17,10 16,14 16,92 2 4,41 5,13 5,15 5,36 5,22 3 18,19 17,24 17,08 16,13 16,91 3 4,57 5,13 5,15 5,36 5,23 4 17,99 16,87 17,05 16,15 16,76 4 4,73 5,15 5,16 5,36 5,24 5 17,74 15,95 16,76 16,15 16,65 5 4,96 5,24 5,22 5,36 5,28 6 17,75 15,76 16,72 16,15 16,58 6 5,04 5,30 5,23 5,36 5,31 7 17,15 15,60 16,62 16,14 16,53 7 5,15 5,28 5,24 5,36 5,33 8 16,62 15,68 16,39 16,13 16,54 8 5,22 5,30 5,32 5,36 5,36 9 16,24 15,67 16,21 16,10 16,32 9 5,23 5,30 5,34 5,35 5,38 10 13,67 15,60 15,56 16,09 16,22 10 5,32 5,30 5,38 5,35 5,39 11 12,82 15,52 15,39 16,06 16,17 11 5,34 5,30 5,38 5,35 5,39 12 12,54 15,26 15,33 16,04 16,08 12 5,34 5,28 5,38 5,35 5,39 13 12,25 15,03 15,21 15,72 16,20 13 5,34 5,27 5,39 5,40 5,39 14 11,88 14,95 14,73 15,50 14 5,35 5,27 5,39 5,39 15 11,79 14,75 14,59 15,26 15 5,36 5,28 5,39 5,39 16 11,73 14,56 14,19 14,42 16 5,36 5,27 5,40 5,39 17 11,62 14,60 14,14 14,11 17 5,36 5,28 5,40 5,40 18 11,53 14,02 13,75 18 5,37 5,41 5,40 19 11,90 13,70 13,23 19 5,37 5,40 5,41 20 12,91 20 5,42 25 10,41 25 5,45 30 8,11 30 5,51 35 6,84 35 5,57 39 7,30 39 5,60 lämpötila ºC saliniteetti syvyys 25 27 38 48 P3 syvyys 25 27 38 48 P3 1 13,40 13,80 14,20 13,90 14,10 1 4,21 4,60 4,67 4,86 4,94 2 13,14 13,48 13,90 13,64 13,76 2 4,25 4,61 4,78 4,85 4,94 3 13,26 13,47 13,97 13,63 13,75 3 4,32 4,64 4,88 4,86 4,94 4 13,28 13,45 13,97 13,63 13,73 4 4,50 4,67 4,90 4,86 4,94 5 13,36 13,44 13,97 13,62 13,70 5 4,69 4,75 4,92 4,86 4,95 6 13,39 13,46 13,76 13,61 13,68 6 4,83 4,82 4,91 4,87 4,97 7 13,41 13,49 13,80 13,59 13,66 7 4,87 4,87 4,95 4,89 4,99 8 13,41 13,48 13,78 13,59 13,65 8 4,87 4,88 4,95 4,92 5,00 9 13,42 13,48 13,76 13,60 13,62 9 4,89 4,93 4,96 4,94 5,01 10 13,44 13,47 13,71 13,61 13,61 10 4,89 4,94 4,96 4,95 5,02 11 13,42 13,48 13,63 13,61 13,61 11 4,92 4,94 4,96 4,95 5,02 12 13,41 13,49 13,59 13,61 13,61 12 4,92 4,96 4,97 4,97 5,02 13 13,40 13,49 13,58 13,62 13,90 13 4,91 4,97 4,96 4,98 5,03 14 13,40 13,54 13,58 13,63 14 4,91 5,00 4,96 4,98 15 13,38 13,57 13,58 13,62 15 4,92 5,01 4,96 4,99 16 13,37 13,56 13,60 13,61 16 4,92 5,01 4,97 4,99 17 13,36 13,80 13,63 13,59 17 4,92 5,06 4,98 4,99 18 13,36 13,63 13,58 18 4,93 4,98 5,00 19 13,70 13,90 13,58 19 4,94 4,98 5,00 20 13,58 20 5,00 25 13,61 25 5,04 30 13,60 30 5,06 35 13,48 35 5,11 39 9,10 39 5,45 26.9.2017

LIITE 6 22. ja 23.2.2017 Saliniteetti ( ) 22. ja 23.2.2017 Lämpötila (⁰C) Syvyys (m) Syvyys (m) Syvyys (m) 5,2 5,4 5,6 5,8 6,0 0 5 10 15 20 25 30 35 P3 48 38 25 27 40 Syvyys (m) -0,5 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 0 5 10 15 20 25 30 35 40 P3 48 38 25 27 5.6.2017 Saliniteetti ( ) 5.6.2017 Lämpötila (⁰C) 5,0 5,2 5,4 5,6 0 0 2 4 6 8 10 12 5 10 15 5 10 15 20 20 P3 P3 25 25 48 48 30 38 30 38 35 40 25 27 35 40 25 27 11.7.2017 Saliniteetti ( ) 11.7.2017 Lämpötila (⁰C) 5,0 5,2 5,4 5,6 5,8 0 5 10 15 20 25 P3 48 38 30 35 25 27 40 Syvyys (m) Syvyys (m) 4 6 8 10 12 14 16 18 0 5 10 15 20 25 30 35 P3 48 38 25 27 40

LIITE 6 Syvyys (m) Syvyys (m) Syvyys (m) 26.7.2017 Saliniteetti ( ) 4,7 4,9 5,1 5,3 5,5 5,7 0 5 10 15 20 25 30 35 P3 48 38 25 27 40 23.8.2017 Saliniteetti ( ) 4,2 4,4 4,6 4,8 5,0 5,2 5,4 5,6 0 5 10 15 20 25 30 35 P3 48 38 25 27 40 26.9.2017 Saliniteetti ( ) 4,0 4,2 4,4 4,6 4,8 5,0 5,2 5,4 5,6 0 5 10 15 20 25 30 35 40 P3 48 38 25 27 26.7.2017 Lämpötila (⁰C) Syvyys (m) Syvyys (m) 4 6 8 10 12 14 16 18 0 5 10 15 20 25 30 35 P3 48 38 25 27 40 23.8.2017 Lämpötila (⁰C) Syvyys (m) 5 7 9 11 13 15 17 19 0 5 10 15 20 25 30 35 40 P3 48 38 25 27 26.9.2017 Lämpötila (⁰C) 8 10 12 14 0 5 10 P3 48 38 15 20 25 27 25 30 35 40

LIITE 7 Pohjaeläintutkimuksen näyteasemat; vuonna 2017 näytteet vain asemilta S ja B. Karttaan on piirretty 10 ja 20 metrin syvyyskäyrät.