PORVOON EDUSTAN MERIALUEEN YHTEISTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016

Transkriptio

1 PORVOON EDUSTAN MERIALUEEN YHTEISTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 216 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 263/217 Marja Anttila-Huhtinen & Janne Raunio ISSN

2 TIIVISTELMÄ Porvoon edustan merialueen tilaa seurataan vesistökuormittajien yhteistarkkailuna, jossa ovat mukana Porvoon kaupungin Heramanninsaaren jätevedenpuhdistamo, Neste Oyj, Borealis Polymers Oy, Ashland Finland Oy ja Bewi Styrochem Oy. Merialueelle laskevat Porvoonjoki ja Mustijoki muodostavat suurimman osan alueelle tulevasta kiintoaine ja ravinnekuormituksesta etenkin virtaamahuippujen aikaan. Jokien tuoman kuormituksen osuus typen, fosforin, kiintoaineen sekä kemiallisen hapenkulutuksen vuosikuormasta on yli 9 %, mutta se vaihtelee sekä ajallisesti että vuosittain. Kilpilahden tuotantolaitosten jätevesien mukana mereen pääsee myös vierasainekuormitusta (öljy, fenolit, hiilivedyt ja styreeni) ja jäähdytysvesiä. Vuonna 216 Ashland Finlad Oy ja Hermanninsaaren jätevedenpuhdistamo toimivat lupaehtojen mukaan. Muilla laitoksilla oli pieniä luparajaylityksiä. Jokien vaikutus näkyi erityisesti lähempänä jokisuita, missä päällysvesi oli sameampaa ja talvella myös typpipitoisempaa kuin kauempana jokisuista. Talvella happitilanne pysyi sekä pinta- että alusvedessä vähintään kohtalaisena. Kesällä alusveden happitilanne oli ajoittain heikko; matalilla alueilla happitilanne oli huonoin jo heinäkuussa mutta syvillä asemilla happitilanne heikkeni kesän aikana ollen heikoimmillaan syyskuussa. Huonon happitilanteen seurauksena alusveden fosforipitoisuudet kohosivat. Kasvukauden aikana päällysveden fosfori- ja klorofylli a pitoisuudet olivat edellisiä vuosia pienempiä. Vesi oli hygieeniseltä laadultaan uimakelpoista. Tarkkailussa mukana olevien kuormittajien jätevesien suoria vedenlaatuvaikutuksia ei haettujen näytteiden perusteella havaittu. Jätevesikuormituksen aiheuttamia vaikutuksia on kuitenkin hyvin vaikea erottaa jokivesien kuormituksesta. Kilpilahden tuotantolaitosten jäähdytysvesien havaittiin aiheuttavan ajoittain hyvin pieniä muutoksia vesimassan kerrostuneisuuteen ja talvella pientä lämpötilanousua. Pohjaeläinnäytteet otettiin vuosittaisen seurannan näyteasemilta S (Öljysatama) ja B (Svartbäckinselkä). Molemmilla näyteasemilla oli sedimentin pinnalla hapellinen pintakerros, ja Svartbäckinselän syvänteen sedimentissä oli lievä rikkivedyn haju. Vaikka asemien pohjaeläimistössä näkyi sekä merialueen yleinen rehevyys että syvempien alueiden huono happitilanne, niin pohjan tila oli Porvoon edustalla pohjaeläimistön perusteella parempi kuin sen itäisillä lähialueilla, mikä näkyi myös rannikon pehmeiden pohjien pohjaeläinyhteisöjen tilaa kuvaavassa BBI-luokitteluindeksissä. Kummankin aseman valtalajeja olivat huonoissakin happioloissa selviävä Marenzelleria monisukasmato ja rehevän pohjan Potamothrix/Tubifex harvasukasmadot. BBI luokitteluindeksin mukaan pohjan tila oli heikentynyt öljysataman edustalla edellisestä vuodesta. Ammattikalastajien saalistiedustelun palautti vain kaksi kaupallista kalastajaa. Kalastajien saalis koostui pääosin suutarista, kuhasta, särjestä, lahnasta ja hauesta. Kalastajat eivät olleet havainneet kaloissa haju- tai makuvirheitä.

3 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 TAUSTATIEDOT Tutkimusalue Sääolot Jäätalvi Merenpinnan korkeuden vaihtelu Tuuliolot Jokien virtaamat 5 3 MERIALUEEN KUORMITUS Yleistä kuormituksesta Jokien tuoma ravinnekuormitus Jätevesikuormitus 7 4 TUTKIMUSAINEISTO JA METELMÄT Vedenlaadun tarkkailu Pohjaeläintutkimus Kalataloudellinen tarkkailu 15 5 TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU Vedenlaadun tarkkailu Vedenlaatu talvella Vedenlaatu kesällä Pintaveden rehevyystaso Vertikaaliset suolapitoisuus ja lämpötilamittaukset Veden hygieeninen laatu Vedenlaadun kehitys pidemmällä aikavälillä Pohjaeläintarkkailu Pohjanlaadun maastohavainnot Pohjaeläimistö Ammattikalastajien saalistiedustelu 31 6 YHTEENVETO 33 7 TARKKAILUN JATKAMINEN 34 VIITTEET 34

4 LIITTEET Liite 1 Kartta jokien virtahavaintopisteistä ja ainepitoisuuksien mittauspisteistä Liite 2 Kartta vedenlaatutarkkailun havaintoasemista ja jätevesien purkupaikoista Liite 3 Porvoon merialueelle tuleva kuormitus Liite 4 Vedenlaatutulokset Liite 5 Pintaveden rehevyystaso ja liukoiset ravinteet Liite 6 Vertikaalisten lämpötila- ja suolapitoisuusmittausten tulokset Liite 7 Pohjaeläintutkimuksen näyteasemat Liite 8 Pohjaeläintulokset Liite 9 Kalastustiedustelulomake TIEDOKSI Neste Oyj/ Juha Heijari Neste Oyj/ Kaisa Vaskinen Borealis Polymers Oy/ Kiti Mononen Ashland Finland Oy/ Outi Lankia Bewi Styrochem Oy/ Jari Kyrö Uudenmaan ELY-keskus/ kirjaamo Uudenmaan ELY-keskus/ Kalatalousryhmä Uudenmaan ELY-keskus/ Sirpa Penttilä Porvoon kaupunki/ ympäristönsuojelu Porvoon kaupunki/ Hermanninsaaren jätevedenpuhdistamo Sipoon kunta/ ympäristönsuojeluyksikkö Porvoon seudun kalastusalue/ Markku Välimäki Helsingin kaupunki/ympäristökeskus Porvoon Energia Oy/ Tolkkisten höyryvoimalaitos

5 JOHDANTO Porvoon edustan merialueen tilaa on tarkkailtu kattavasti jo useiden vuosikymmenien ajan. Merialueen tarkkailua toteutetaan yhteistarkkailuna ja vuosina se perustui SCC Viatek Oy Vesihydron (nykyisin Ramboll Finland Oy) laatimaan ja täydentämään yhteistarkkailuohjelmaan. Vuodesta 211 eteenpäin yhteistarkkailu on perustunut Ramboll Finland Oy:n laatimaan ( ) tarkkailuohjelmaan: Porvoon edustan merialueen yhteistarkkailuohjelma vuosille Vesistö- ja kalataloustarkkailu. Uusi tarkkailuohjelma korvaa aikaisemmat ohjelmat. Tässä yhteenvedossa on esitetty yhteistarkkailun tulokset vuodelta 216. Vuonna 216 tarkkailu oli ohjelman mukaisesti suppea. Käytännön vesistötutkimuksista vastasi Kymijoen vesi ja ympäristö ry. Porvoon merialueen yhteistarkkailuun on velvoitettu osallistumaan ne vesistökuormittajat, joiden jäte- ja jäähdytysvesien johtamista koskevissa lupa-päätöksissä on asetettu vesistöja/tai kalataloudellinen tarkkailuvelvoite (Taulukko 1). Taulukko 1. Porvoon edustan merialueen yhteistarkkailuvelvolliset sekä niille myönnetyt ympäristöluvat/ -päätökset. tarkkailuvelvollinen ympäristölupa/-päätös Porvoon kaupunki, Hermanninsaaren JVP jätevedenpuhdistamo Dnro ESAVI/353.4/212 Neste Oyj, Porvoo, Kilpilahti öljynjalostamo /26/2 ja 29/26/2 Borealis Polymers Oy, Porvoo, Kilpilahti polypropeenituotanto Nro 211/212/1 Borealis Polymers Oy, Porvoo, Kilpilahti PE2-tuotanto Nro 21/212/1 Borealis Polymers Oy, Porvoo, Kilpilahti LDPE-tuotanto Nro 29/212/1 Borealis Polymers Oy, Porvoo, Kilpilahti Borstar-koetehdas Nro 28/212/1 Ashland Finland Oy, Porvoo, Kilpilahti polyesteritehdas Nro 27/212/1 Bewi Styrochem Oy, Porvoo, Kilpilahti polystyreenitehdas Dnro UUS-28-Y TAUSTATIEDOT 2.1 TUTKIMUSALUE Porvoon edustan merialue on pääosin hyvin matala ja alueen keskisyvyys onkin vain 7,1 metriä (Kekkonen ym. 21). Suurimmat alueelle laskevat joet ovat Porvoonjoki ja Mustijoki (Liite 1). Porvoonjoki laskee Sikasaaren edustalle ja joen suualue avautuu ensin Haikonselkänä ja muuttuu myöhemmin Emäsalonseläksi. Suualueen itäpuolella sijaitsee hyvin matala Stensbölenselkä. Emäsalonselkä yhtyy Svartbäckinselkään kapean Kuggsundin kautta. Mustijoki puolestaan laskee Kulloonlahteen, joka sijaitsee aivan Svartbäckinselän pohjoisosassa. Svartbäckinselän itäpuolella sijaitseva Emäsalon saari Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 263/217 1

6 erottaa Svartbäckinselän ja Orrenkylänselän toisistaan. Svartbäckinselän keskisyvyys on noin 14 metriä, mutta selän itärannat ovat jyrkät ja syvyys on näillä alueilla 2 3 metriä. Emäsalon itäpuolella sijaitseva Orrenkylänselkä on matalampi ja keskisyvyys on noin 8 metriä. Svartbäckinselkä ja Orrenkylänselän eteläosat avautuvat kynnyksettä Suomenlahdelle (Ramboll 211) (Liite 2). Porvoon merialueelle laaditun 3D virtausmallin (Korpinen ym. 22) mukaan Porvoon edustalla tuulen aiheuttamat virtaustilanteet syntyvät tyypillisimmin lännen- ja lounaanpuoleisilla tuulilla sekä idän- ja kaakonpuoleisilla tuulilla. Länsi-lounaistuulilla virtaus kiertää Emäsalon myötäpäivään ja päävirtaus suuntautuu pintakerroksessa lännestä itää. Itä-kaakkoistuulilla virtaus on päinvastainen. Pohjanläheinen virtaus on yleensä pintavirtaukselle vastakkainen tai epämääräinen ja nopeudeltaan hyvin pieni. Svartbäckinselällä Kilpilahden edustalla tyypillinen virtaussuunta on vastapäivään; Emäsalon rannan tuntumassa sisäänpäin ja länsirantaa takaisin ulos merelle. Jokivedet virtaavat yleensä lähellä pintaa ohuena kerroksena. Porvoon edustan merialuetta kuormittavat sekä joet (Porvoonjoki ja Mustijoki) (Liite 1) että yhdyskunta- ja teollisuusjätevedet. Jätevesikuormituksen nykyiset purkupaikat ovat Svartbäckinselän pohjoisosassa ja itse Svartbäckinselällä, Emäsalon itäpuolella (Liite 2). Öljysatamassa sijaitsevan purku 1:n kautta purkautuvat Neste Oil Oyj:n sekä Borealis Polymersin petrokemian laitosten jätevedet. Osa teollisuusalueen sadevesistä kulkeutuu pintavaluntana Kilpilahden jalostamoalueen läpi virtaaviin puroihin, jotka purkautuvat mereen purku 2:n kautta. Borealis Polymersin muovitehtaiden, Ashland Finland Oy:n sekä StyroChem Finland Oy:n jätevedet purkautuvat mereen purku 3:n (merivesitunneli) kautta. Merivesitunnelin kautta puretaan myös Kilpilahden tuotantolaitosten jäähdytysvedet. Jokien ainevirtaamien vaihtelu on erittäin suurta vuotuisista säävaihteluista johtuen, kun taas pistemäisen jätevesikuormituksen vuodenaikaismuutokset ovat vähäisiä. Pitkällä aikavälillä alueelle tuleva suora pistekuormitus on selvästi laskenut. Tätä nykyä alle 1 % alueelle tulevasta ravinnekuormituksesta on peräisin teollisuus- tai yhdyskuntajätevesistä. Alueen muut kuormituslähteet ovat lähivaluma-alue, ilmaperäinen laskeuma, meriliikenne ja muu Suomenlahteen kohdistuva kuormitus (Ramboll Analytics Oy 21). 2.2 SÄÄOLOT Vuosi 216 alkoi selvästi tavanomaista kylmempänä, kun taas helmi- ja maaliskuussa oli normaalia lämpimämpää (Kuva 1). Lunta, jäätä ja routaa oli maan eteläosassa talvella vähän (Ilmatieteenlaitos 216). Helmi- ja huhtikuu olivat sateisia, mutta maalis- ja toukokuussa satoi taas poikkeuksellisen vähän. Kevättulvat jäivät varsin pieniksi. Toukokuu oli lämmin ja vähäsateinen. Kesäiset lämpötilat olivat lähellä ko. kuukausien keskilämpötiloja, mutta sekä kesä- että elokuussa satoi erityisen runsaasti. Syyskuussa oli tavanomaista lämpimämpää. Marraskuun alkupuolen pakkaset jäädyttivät pienempiä 2 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 263/217

7 vesistöjä. Jäät sulivat ja jäätyivät marras-joulukuussa muutamaan otteeseen. Joulukuu oli yli 2 astetta pitkän ajan keskiarvoa leudompi ja vuosi päättyi lumettomana. Vuoden sademäärä 691 mm oli hieman suurempi kuin pitkän ajan keskiarvo (Helsinki Vantaa mm). Vuoden keskilämpötila oli lähes asteen korkeampi kuin pitkänajan keskiarvo. Terminen kasvukausi alkoi ja päättyi lokakuun puolenvälin paikkeilla (Ilmatieteen laitos 216) lämpötila ( C) Kuva 1. Helsinki-Vantaalta mitatut lämpötilan kuukausikeskiarvot ( o C) vuonna 216 ja vastaavat pitkän ajanjakson ( ) keskiarvot. Lähde: Ilmatieteen laitos. Porvoota lähinnä sijaitseva sääasema, mistä on saatavissa kuukausikeskiarvot sekä kuluneelta vuodelta että pitkältä ajanjaksolta on Helsinki-Vantaan sääasema sademäärä (mm) Kuva 2. Helsinki-Vantaalta mitatut kuukausittaiset sademäärät (mm) vuonna 216 ja vastaavat pitkän ajanjakson ( ) keskiarvot. Lähde: Ilmatieteen laitos. Porvoota lähinnä sijaitseva sääasema, mistä on saatavissa kuukausikeskiarvot sekä kuluneelta vuodelta että pitkältä ajanjaksolta on Helsinki-Vantaan sääasema. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 263/217 3

8 2.3 JÄÄTALVI Jäätalvi oli leuto ja keskimääräistä selvästi lyhempi (Ilmatieteen laitos 216). Jäätalven huippu oli harvinaisen varhain, jo 22. tammikuuta, jolloin jäätä esiintyi kaikkialla Suomen rannikkoalueilla. Pinta-alallisesti jäätä oli tuolloin koko Itämerellä 11 km 2 alueella. Suomenlahdella jäätalvi päättyi runsaasta kuukaudesta kahteen kuukautta keskimääräistä aikaisemmin; Suomenlahti vapautui jäistä lopullisesti huhtikuun 16. päivänä, jolloin viimeiset jäät sulivat Viipurinlahdelta. 2.4 MERENPINNAN KORKEUDEN VAIHTELU Meriveden pinnankorkeus vaihteli vuonna cm:n ja +55 cm:n välillä (Kuva 3). Merivesi oli korkeimmillaan helmikuussa, kesällä heinä-elokuussa ja loppuvuodesta joulukuussa. Alimmillaan meriveden pinta kävi loka-marraskuussa. Keskimääräinen vedenpinnankorkeus oli -3 cm, joka on selvästi vähemmän kuin edellisenä vuonna. 8 6 Vedenkorkeus (cm) Kuva 3. Meriveden pinnankorkeus Porvoon mareografilla vuonna 216. Teoreettinen keskivesi ( m) on ennuste vedenkorkeuden pitkäaikaisesta keskiarvosta. Lähde: Merentutkimuslaitos. 2.5 TUULIOLOT Vallitseva tuulensuunta oli vuonna 216 lounaasta (Kuva 4) kuten edellisenäkin vuonna. Muiden tuulen suuntien yleisyyksissä ei ollut suuria eroja. Vuositasolla tarkasteltuna voimakkaimpia olivat itätuulet (Kuva 4). Kovatuulisia päiviä (keskituulennopeus yli 1 m/s) havaittiin vuonna 216 Kotkassa yhteensä seitsemän, ja ne kaikki ajoittuivat joko tammikuulle tai syys-marraskuuhun. Myrskypäiviä (keskituulennopeus yli 21 m/s) ei havaittu lainkaan. 4 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 263/217

9 Kuva 4. Eri tuulensuunnan osuus (%) kaikista havainnoista sekä kunkin tuulensuunnan keskinopeus Kotka Rankissa vuonna 216. Lähde: Ilmatieteen laitos. 2.6 JOKIEN VIRTAAMAT Vuonna 216 vettä virtasi eniten Porvoon- ja Mustijoessa helmikuuta ja huhtikuussa (Kuva 5). Kesällä oli joitain yksittäisiä pienempiä virtaamahuippuja ja loppuvuodesta vesimäärät kasvoivat marraskuussa. Vuoden 216 keskivirtaama oli Porvoonjoessa 11,6 m³/s ja Mustijoessa 5,3 m³/s. Aikaisempiin 2 luvun virtaamiin verrattuna Porvoonjoen keskivirtaama oli normaali, mutta Mustijoessa virtasi normaalia vähemmän vettä Porvoonjoki (korjattu) Mustijoki (korjattu) Virtaama (m³/s) Kuva 5. Porvoonjoen ja Mustijoen keskivirtaama (m 3 /s) vuonna 216. Porvoonjoen virtaama perustuu Vakkolan ja Mustijoen virtaama Vekkosken havaintoihin. Virtaamat on korjattu valumaaluesuhteen perusteella. Lähde: Hertta-tietojärjestelmä. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 263/217 5

10 3 MERIALUEEN KUORMITUS 3.1 YLEISTÄ KUORMITUKSESTA Porvoon edustan merialueelle tuleva pistekuormitus koostuu Kilpilahden teollisuustuotantolaitosten, Porvoon kaupungin Hermanninsaaren jätevedenpuhdistamon sekä Tolkkisten höyryvoimalaitoksen (ei vaikutustarkkailuvelvoitetta) kuormituksesta. Lisäksi merkittäviä ravinne- ja kiintoainekuormittajia ovat alueelle purkautuvat joet. Kilpilahden tuotantolaitokset ja Hermanninsaaren jätevedenpuhdistamo ovat ympäristölupiensa perusteella velvoitettuja tarkkailemaan sekä mereen johdettavia jätevesiään että niiden vaikutuksia. Tolkkisten höyryvoimalaitos on velvoitettu tarkkailemaan vain mereen johdettavia jätevesiään. Tuotantolaitosten toimittamien kuormitus- ja virtaamatietojen sekä tarkkailuraporttien perusteella on laskettu Kilpilahden laitosten, Tolkkisten höyryvoimalaitoksen sekä Hermanninsaaren jätevedenpuhdistamon kokonaisjätevesikuormitus Porvoon edustan merialueelle vuonna 216 (Liite 3). Jokien tuoman kuormituksen arvioinnissa on käytetty Suomen ympäristökeskuksen Hertta tietojärjestelmää. Vedenlaatutietojen sekä päivittäisten virtaamatietojen (m³/s) perusteella on laskettu jokien tuoma kuukausikuormitus (kg/kk) sekä vuosikuormitus (kg/v) vuoden 216 osalta. Kuormitus on laskettu Vakkolan (Porvoonjoki) ja Vekkosken (Mustijoki) virtaamatietojen sekä virtapaikkoja lähellä sijaitsevien vedenlaatuhavaintopisteiden (Liite 1) ainepitoisuuksien perusteella. Ainepitoisuuksien havaintopaikkoina käytettiin samoja pisteitä kuin edellisinä vuosina. Vuonna 216 jokien alueelle tuoma kuormitus muodosti edellisten vuosien tapaan yli 9 % alueelle tulevasta kokonaiskuormituksesta (Taulukko 2 ja Liite 3). Kiintoaineen osalta lähes kaikki kuormitus tuli jokien mukana. Jokien osuus typpi-, fosfori- ja COD-kuormasta oli hyvin samaa tasoa edellisvuoden kanssa. Jokien jälkeen seuraavaksi eniten fosfori- ja COD kuormitusta tuli Kilpilahden laitoksilta. Typpikuormituksen osalta Kilpilahden laitokset ja Hermanninsaaren jätevedenpuhdistamo olivat jokseenkin yhtä suuria kuormittajia. Taulukko 2. Porvoon merialueelle tulevan pistekuormituksen prosentuaalinen jakautuminen jokien (Porvoonjoki ja Mustijoki), teollisuusjätevesien (Kilpilahden tuotantolaitokset), Hermanninsaaren jätevedenpuhdistamon sekä Tolkkisten höyryvoimalaitoksen välille vuonna 216. Kuormitusosuudet 216 kok. P kok. N Kiintoaine COD * % % % % Porvoonjoki ja Mustijoki 94,6 93,4 99,9 94,3 Tolkkisten höyryvoimalaitos,7,3,1 ei seurata Kilpilahden teollisuusjätevedet 3,9 3,1,6 4,1 Hermanninsaaren jvp 1,4 3,5,8 1,6 * Porvoonjoki ja Mustijoki CODMn, muut CODCr 6 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 263/217

11 3.2 JOKIEN TUOMA RAVINNEKUORMITUS Mustijoen ja Porvoonjoen mukanaan tuoma kokonaiskuormitus Porvoon edustalle oli vuonna 216 keskimääräistä 2 luvun tasoa (Liite 3). Kuukausitasolla tarkasteltuna jokien kuormitus oli suurinta ylivirtaamien aikaan helmi- ja huhtikuussa sekä loppuvuodesta marraskuussa (Taulukko 3). Jokien virtaama vaikuttaa oleellisesti jokien mukanaan tuomaan ainekuormaan. Virtaamahuippujen aikana kuormitus on aina hetkellisesti tavanomaista suurempi. Taulukko 3. Porvoonjoen ja Mustijoen yhteensä tuoma vuorokausikuormitus (kg/kk) Porvoon edustan merialueelle eri kuukausina vuonna 216. Virtaama Kiintoaine Kok. P Kok. N CODmn m³/kk kg/kk kg/kk kg/kk kg/kk tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu k-arvo/kk koko vuosi JÄTEVESIKUORMITUS Kilpilahden tuotantolaitoksille sekä Hermanninsaaren jätevedenpuhdistamolle on annettu ympäristöluvissa luparajat jäteveden johtamiselle (Taulukko 4). Kilpilahden tuotantolaitoksilla seurataan ravinnekuormituksen lisäksi vierasainekuormitusta (öljy, fenolit, hiilivedyt ja styreeni). Vuonna 216 Ashland Finland Oy sekä Hermanninsaaren jätevedenpuhdistamo toimivat lupaehtojen mukaisesti. Borealis Polymers Oy:n BOD:n puhdistustehovaatimus ei täyttynyt marras-joulukuussa. StyroChem Finland Oy:n kemiallisen hapenkulutuksen kuukausikuormitus ylittyi maalis- ja kesäkuussa ja styreenin tammikuussa. Neste Oyj:n elokuun fosforikuormitus (17,3 kg/d) ylitti luparajan kuten myös marraskuun typpikuormitus (261 kg/d). Muutoin laitokset toimivat lupaehtojen mukaisesti vuonna 216. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 263/217 7

12 Taulukko 4. Yhteistarkkailuvelvollisille kuormittajille asetetut jäteveden luparajat vuonna 216. Neste Oyj kuukausikeskiarvo vuosikeskiarvo Borealis Polymers Oy arvo enintään Öljy 22 kg/d 14 kg/d BOD7ATU 15 mg O₂/l Fenoli 1,5 kg/d 1, kg/d Kokonaisfosfori 1 mg/l Kokonaisfosfori 1 kg/d 8 kg/d Öljyhiilivedyt 5 kg/kk Kokonaistyppi 2 kg/d 15 kg/d CODCr 24 kg/d 16 kg/d Puhdistusteho BOD:n 9 ja fosforin osalta vähintään 8 % Hermanninsaaren jvp pitoisuus enintään käsittelyteho vähintään StyroChem Finland Oy kuukausikeskiarvo BOD 7ATU, O 2 1 mg/l 95 % Styreeni 1 kg/kk CODCr 6 mg/l 9 % CODCr 6 kg/kk kokonaistyppi 15 mg/l 7 % Kokonaisfosfori,5 mg/l 93 % Asland Finland Oy kuukausikeskiarvo typen osalta vuosikeskiarvo, muiden osalta 1/4 vuosikeskiarvo CODCr 25 kg/kk Porvoon edustan merialueelle johdettava jätevesimäärä oli vuonna 216 samaa tasoa kuin edeltävänä vuonna kuten myös typpi- ja kiintoainekuormitus. Fosfori- ja COD Cr kuormitus olivat vähän edellistä vuotta suurempaa. Hermanninsaaren jätevedenpuhdistamo oli suurin kiintoaine- ja typpikuormittaja ja Neste Oyj suurin fosfori- ja COD cr kuormittaja (Taulukko 5, Liite 3). Taulukko 5. Porvoon merialueen jätevesikuormittajien kokonaiskuormitus (kg/v) vuonna 216. Kuormitus 216 virtaama fosfori typpi kiintoaine CODCr m 3 /v kg/v kg/v kg/v kg/v Neste Oyj ei seurata Ashland Finland Oy 21 ei seurata ei seurata ei seurata 1 2 Borealis Polymers Oy ei seurata Bewi StyroChem Oy Hermanninsaaren jvp Tokkisten höyryvoimalaitos ei seurata yhteensä: Jätevesien fosforikuormitus oli suurinta elokuussa johtuen Nesteen normaalia suuremmasta kuormituksesta (Kuva 6). Kiintoainekuormitus oli suurinta alkuvuodesta, jolloin Hermanninsaaren jätevesien kiintoainekuorma oli paljon normaalia suurempaa (Kuva 7). 8 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 263/217

13 6 Neste Borealis Bewi S.chem Herm.jvp Tolk.höyry 5 Fosfori (kg/kk) tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kuva 6. Jätevesikuormittajien kuukausittainen fosforikuormitus (kg/kk) Porvoon edustalle vuonna Borealis Bewi S.chem Herm.jvp Tolk.höyry 5 Kiintoaine (kg/kk) tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kuva 7. Jätevesikuormittajien kuukausittainen kiintoainekuormitus (kg/kk) Porvoon edustalle vuonna 216. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 263/217 9

14 Kemiallisen hapenkulutuksen kuormitus oli tasaista läpi vuoden; ainoastaan toukokuussa kuormitus oli normaalia pienempää (Kuva 8). Marraskuun typpikuormitusta nosti Nesteen normaalia suurempi typpikuorma (Kuva 9) Neste Ashland Borealis Bewi S.chem Herm.jvp 35 COD Cr (kg/kk) tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kuva 8. Jätevesikuormittajien kuukausittainen CODcr -kuormitus (kg/kk) Porvoon edustalle vuonna Neste Bewi S.chem Herm.jvp Tolk.höyry 7 Typpi (kg/kk) tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kuva 9. Jätevesikuormittajien kuukausittainen typpikuormitus (kg/kk) Porvoon edustalle vuonna Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 263/217

15 Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna Porvoon edustalle tuleva jätevesikuormitus on osoittanut vuodesta 199 selvää laskevaa kehityssuuntaa typen, kiintoaineen ja kemiallisen hapenkulutuksen osalta (Kuva 1). Typpikuormitus laski huomattavasti vuonna 22 ja on sen jälkeen pysynyt jokseenkin samalla tasolla. Kiintoainekuorma on vaihdellut hyvin paljon vuosittain, mutta yleinen kehityssuunta on kuitenkin ollut laskeva. Pari viimeistä vuotta kiintoainekuormitus on pysynyt pienenä. Kemiallinen hapenkulutus on pysynyt vuoden 25 jälkeen hyvin tasaisena eivätkä vuosien väliset erot ole olleet suuria. Laskeva kehityssuunta ei ole koskenut fosforikuormitusta; sen osalta ei ole mitään selvää kehityssuuntaa. Jätevesien fosforikuorma on vaihdellut ajoittain hyvinkin paljon vuosien välillä; vuonna 216 kuormitus oli keskimääräisellä tasolla. 6 5 Kokonaistyppi (kg/d) COD cr (kg/d) Kokonaisfosfori (kg/d) Kiintoaine (kg/d) Kuva 1. Jätevesikuormittajien (Kilpilahden tuotantolaitokset, Tolkkisten höyryvoimalaitos ja Hermanninsaaren jvp.) kuormituksen kehitys Porvoon edustalla vuosina Kuviin on merkitty lineaarinen kehityssuunta (musta viiva). Kilpilahden tuotantolaitosten jäähdytysvesi otetaan Sandvikenin itäpuolelta 25 3 metrin syvyydeltä. Jäähdytysvedet johdetaan takaisin mereen merivesitunnelia (purku 3) pitkin ottoaukon pohjoispuolelle noin -4 metrin syvyyteen (Liite 2). Lupapäätöksen mukaisesti jäähdytysvesimäärä saa olla enintään 15 m³/h. Vuonna 216 mereen johdettu jäähdytysvesimäärä jäi luparajan alapuolella (Kuva 11). Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 263/217 11

16 25 vesimäärä lämpö Vesimäärä (1 m³/h) Lämpö (GJ/h) Kuva 11. Kilpilahden tuotantolaitosten lämpökuorma ja mereen johdettu jäähdytysvesimäärä vuosina TUTKIMUSAINEISTO JA MENETELMÄT 4.1 VEDENLAADUN TARKKAILU Fysikaalis-kemiallinen vedenlaatu Porvoon edustan merialueen vedenlaadun tarkkailuun kuuluu suppeina tarkkailuvuosina yhteensä 9 havaintoasemaa (Taulukko 6 ja Liite 2). Vesistönäytteitä haetaan kerran talvella (tammi-helmikuu) ja viisi kertaa avovesikauden aikana. Avovesikauden näytteenotto ajoittuu kesäkuulle (viikko 1-2), kaksi kertaa heinäkuulle (viikot 1-2 ja 4), elokuulle (viikko 3-4) ja syyskuulle (viikko 4). Talvinäytteet haettiin Myös avovesikauden näytteenotto toteutettiin tarkkailuohjelman mukaisesti ja näytteitä käytiin hakemassa 6.6, 12.7, 27.7, 25.8 ja Näytteenotosta vastasivat Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n sertifioidut näytteenottajat ja näytteenottotyössä noudatettiin voimassa olevia ympäristöhallinnon suosituksia (Mäkelä ym ja Kettunen ym. 28). Porvoon edustan ulkosaariston tilasta saadaan tietoa myös Uudenmaan ELY-keskuksen koordinoimalta UUS-15 Porvoo 55 havaintopisteeltä (Liite 2). 12 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 263/217

17 Taulukko 6. Vedenlaadun tarkkailun havaintopisteet sekä kunkin pisteen maksimisyvyys ja koordinaatit (YKJ yhtenäiskoordinaatisto). havaintopiste syvyys (m) koordinaatit (YKJ) 8 Orrenkylänselkä 8 Orrenkylänselkä Kuggsund 25 Kuggsundinsalmi Illvarden koillinen 27 Kulloonlahti, Mustijoen edusta UUS-11 Porvoo 32 Sköldvikin edusta, pohjoinen Sköldvikin edusta 38 Sköldvikin edusta, etelä UUS-13 Porvoo 48 Kalvön koillispuoli P3 Kalvön NW Kalvön luoteispuoli P4 UUS-3 Kitö kaakko 57 Löparöfjärden P5 Stuvubergsudden W Esthamnsfjärden Kaikilla havaintokerroilla jokaiselta tarkkailupisteiltä määritettiin näkösyvyys ja otettiin näytteet 1 m syvyydeltä sekä 1 m korkeudelta pohjasta. Tarkkailunäytteistä tehtiin ohjelman mukaiset analyysit pintavedestä, alusvedestä sekä -2 m kokoomanäytteestä (Taulukko 7 ja 8). Kaikki vesinäytteet analysoitiin akkreditoidussa KCL Kymen laboratorio Oy:ssä (Liitteet 4 ja 5). Taulukko 7. Vesinäytteistä tehdyt analyysit sekä käytetyt määritysmenetelmät. analyysi yksikkö menetelmä a-klorofylli µg/l * SFS 5572:1993 happi mg/l * Sis. menet., per. kumot. SFS 34:199 happikyllästys % * Sis. menet., per. kumot. SFS 34:199 ph * SFS 321:1979 saliniteetti Sisäinen menetelmä sameus FTU * SFS-EN-ISO 727:2 sähkönjohtokyky ms/m * SFS-EN ISO 27888:1994 kokonaistyppi (merivesi) µg/l * Aquakem, sis.men., per.kumot. SFS 331:199 nitraatti-nitriitti typpi, NO3 + NO2 µg/l * Aquakem, sis.men., per.kumot. SFS 331:199 ammoniumtyppi, NH4 µg/l * Fotom., SFS 323:1976 kokonaisfosfori µg/l * Sis.menet., per.kumot. SFS 326:1986 liukoinen fosfaattfosfori (nucleopore,4 µm) µg/l * Sis.menet., per.kumot. SFS 325:1986 E.coli -bakteerit pmy/1ml * Colilert Kolimuotoiset bakteerit pmy/1ml * Colilert * FINAS-akkredioitu menetelmä Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 263/217 13

18 Taulukko 8. Kaikilla havaintopisteillä vesinäytteistä tehnyt analyysit näytesyvyyksittäin eri vuodenaikoina. talvella kesällä ja syksyllä 1 m pohja-1 m 1 m -2 m pohja-1 m lämpötila x x x x happipitoisuus x x x x hepenkyllästys x x x x ph x x x x sähkönjohtavuus x x x x sameus x x x x kokonaistyppi x x x x nitraatti-nitriitti -typpi x x ammoniumtyppi x x kokonaisfosfiori x x x x suodatettu fosfaattifosfori x x a -klorofylli x x Jäähdytysvesien tarkkailu Kilpilahden tuotantolaitosten jäähdytysvesien johtamiseen liittyen havaintopisteiltä 25, 27, 38, 48 ja P3 määritettiin vesimassan vertikaalinen lämpötila- ja suolapitoisuuskerrostuneisuus kaikilla näytteenottokerroilla (Liite 6). Suola- ja lämpötilakerrostuneisuus määritettiin mittaamalla saliniteetti ja lämpötila kenttäkäyttöisellä sondilla (YSI 692 V21) metrin välein 2 metrin syvyyteen asti ja tästä alaspäin 5 metrin välein. Bakteerimääritykset Meriveden hygieenistä tilaa seurattiin bakteerimääritysten avulla. Näytteet otettiin heinäkuun molemmilla näytteenottokerroilla havaintopaikoilta 25, 27, 38, 48 ja P3. Näytteistä määritettiin E.coli bakteerit sekä kolimuotoiset bakteerit (Liite 4). Meriveden hygieeninen tila määritettiin Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 177/28 perusteella (Sosiaali- ja terveysministeriö 28). 4.2 POHJAELÄINTUTKIMUS Ohjelman mukaisesti vuonna 216 pohjaeläinnäytteet otettiin kahdelta vuosittaisessa seurannassa olevalta näyteasemalta, asemilta S (Öljysatama) ja B (Svartbäckinselkä) (Liite 7). Pohjaeläinnäytteet otettiin (Taulukko 9). Ns. laaja pohjaeläintutkimus, jossa näyteasemia on 12, tehtiin viimeksi vuonna 215. Seuraava laaja pohjaeläintutkimus on vuonna Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 263/217

19 Taulukko 9. Pohjaeläinnäyteasemien taustatiedot ja pohjanlaatutiedot. Asema ja näyt.ot. pvm Syvyys (m) KKJ YK Latitude KKJ YK Longitude Pohjan laatu + muuta As S liejupohja, hapellinen pintakerros n. 2 cm, alla harmaanmusta sulfidilieju/-savi As B 34, liejupohja, hapellinen pintakerros n. 1,5 cm, alla mustaharmaa sulfidilieju, H2S lievä (1/3) Näytteenotossa ja -käsittelyssä noudatettiin standardin SFS 576 (1989) ohjeistusta sekä vesi- ja ympäristöhallinnon ohjeita (Mäkelä ym. 1992, Kantola ym. 21). Näytteenotosta vastasivat Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n sertifioidut näytteenottajat. Näytteet otettiin Ekman-pohjanoutimella, jonka pinta-ala on 231 cm 2. Kummaltakin näyteasemalta otettiin yksi näyte, joka koostui kolmesta erikseen käsitellystä nostosta. Näytteenoton yhteydessä tehtiin samalla havaintoja pohjasedimentin laadusta (Taulukko 9). Näytteet seulottiin maastossa,5 mm:n seulalla, poimittiin tuoreeltaan laboratoriossa suurennuslampun avulla ja säilöttiin 7 %:een etanoliin. Näytteet punnittiin ryhmittäin,1 mg:n tarkkuudella. Nilviäiset punnittiin kuorineen. Liejusimpukoiden (Macoma baltica) pituus mitattiin millimetrin tarkkuudella. Pohjaeläinnäytteiden määrityksestä vastasi Marja Anttila- Huhtinen. Pohjaeläinaineisto pyrittiin määrittämään tärkeimpien ryhmien osalta lajitasolle ja määrityskirjallisuutena käytettiin soveltuvin osin ympäristöhallinnon internet-sivuilla listattua kirjallisuutta (Meissner 212). Nostokohtaiset tulokset (Liite 8) on viety myös ympäristöhallinnon tietojärjestelmän (Hertta) pohjaeläinrekisteriin. Aineistosta laskettiin BBI indeksi (Brackish water Benthic Index), joka on kehitetty Ympäristöhallinnon sisällä rannikkovesien ekologisen tilan luokitteluun kuvaamaan Itämeren vähäsuolaisten ja lajisten pehmeiden pohjien ja pohjaeläinyhteisöjen tilaa (Vuori ym. 29, Aroviita ym. 212, Perus ym. 27). Indeksin laskennassa käytetään lajimäärää, eri lajien yksilömääriä sekä eri eläinlajien tai ryhmien ympäristöstressin sietokykyä kuvaavia pistearvoja. BBI- ja BBI-ELS arvojen laskennassa käytettiin hyväksi ympäristöhallinnossa laadittua Excel-pohjaista makrotyökalua (Perus & Österberg 212). 4.3 KALATALOUDELLINEN TARKKAILU Kaupallisten kalastajien saaliita selvitettiin kalastustiedustelulla. Suomenlahden pyyntiruudulla 54 kalasti vuonna 211 kaikkiaan 35 kalastajaa. Vuoden 211 selvitysten perusteella tarkkailualueella kalastaa kuitenkin vain pieni osa kalastajista. Vuoden 216 saalistiedot saatiin vain kahdelta kaupalliselta kalastajalta. Tiedustelulomake on esitetty raportin liitteessä (Liite 9). Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 263/217 15

20 5 TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU 5.1 VEDENLAADUN TARKKAILU Vedenlaatu talvella Pintaveden hapenkyllästys vaihteli talvella %:n välillä (Liite 4). Jokivesien vaikutus oli havaittavissa talvella pintavedessä etenkin jokisuita lähinnä sijaitsevilla tarkkailupisteillä, missä vesi oli selvästi muita pisteitä sameampaa (Kuva 12) ja typpipitoisempaa (Kuva 13). Sameiden jokivesien seurauksena lähempänä jokisuita oli näkösyvyyttä vain noin,5 m, kun uloimmalla asemalla oli näkösyvyyttä yli 3 metriä. Pintaveden klorofyllipitoisuudet olivat talvella aiempien vuosien tapaan hyvin alhaisia (,5 2,3 µg/l). Pintaveden fosforipitoisuus oli tasolla 4 6 µg/l, mutta Kuggsundissa niinkin korkea kuin 81 µg/l. Alusvedessä happitilanne oli näytteenottohetkellä pääosin varsin hyvä ja happikyllästys oli selvästi yli 8 % lukuun ottamatta Orrenkylänselkää, jossa happikyllästys jäi 54 %:iin. Fosforipitoisuudet olivat kuitenkin hyvin samaa tasoa kaikilla pisteillä ja vaihtelivat välillä µg/l. Typpipitoisuus oli suurin Orrenkylänselällä (63 µg/l); muilla pisteillä pitoisuudet olivat välillä 4 5 µg/l. Sameus ja sähkönjohtavuus olivat varsin tasaiset koko alueella, joten jokivesien vaikutus ei juurikaan ulottunut alusveteen. Kuva 12. Pintaveden sameus (FTU) Porvoon edustan merialueella Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 263/217

21 Kuva 13. Pintaveden typpipitoisuus (µg/l) Porvoon edustan merialueella Vedenlaatu kesällä Pintaveden happikyllästys vaihteli kesällä % välillä (Liite 4). Suurimmat hapenylikyllästykset havaittiin heinäkuussa, jolloin levien perustuotanto oli voimakkaimmillaan. Alusveden happitilanne oli heikoimmillaan kaikilla matalilla näyteasemilla ja myös Orrenkylänselällä (as 8) jo heinäkuussa (Kuva 14). Sen jälkeen alusveden happitilanne koheni näillä asemilla. Sen sijaan kahdella Svartbäckinselän syvällä asemalla (asemat 48 ja P5) pohjan happitilanne heikkeni tasaisesti kesän aikana ja oli heikoimmillaan syyskuun lopussa (Kuva 14). Pohjan hapetonta tilannetta ei havaittu muilla asemilla kuin Kulloonlahdessa (as 27); heinäkuun puolen välin jälkeen happitilanne parani ko. asemalla. Pintaveden keskimääräinen fosforipitoisuus oli korkein jokisuita lähinnä sijaitsevilla pisteillä, mutta alueelliset erot olivat nyt hyvin pieniä (Kuva 15). Alusvedessä keskimääräinen fosforitaso oli korkein niillä näyteasemilla, joilla esiintyi kesän aikana merkittävää hapen vajausta tai jopa hapettomuutta (Kuva 16). Orrenkylänselällä (as 8) ja Svartbäckinselän syvillä alueilla (as 48 ja P5) alusveden fosforipitoisuus oli ajoittain µg/l. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 263/217 17

22 Kuva 14. Alusveden alhaisimmat happikyllästysarvot (%) Porvoon edustan merialueella kesällä (kesä-syyskuu) 216. Suluissa havaintopäivämäärä. Kuva 15. Pintaveden keskimääräinen fosforitaso (µg/l) Porvoon edustan merialueella kesällä (kesäsyyskuu) Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 263/217

23 Kuva 16. Alusveden keskimääräinen fosforitaso (µg/l) Porvoon edustan merialueella kesällä (kesäsyyskuu) 216. Päällysveden keskimääräinen typpipitoisuus oli varsin tasainen koko alueella (Kuva 17). Suurimmat typpipitoisuudet mitattiin heinäkuun lopussa Kuggsundissa ja Svartbäckinselällä aina asemalla P3 asti (55 63 µg/l). Alusveden keskimääräisiä typpipitoisuuksia (Kuva 18) kohotti huonon happitilanteen aikaiset, normaalia korkeammat typpipitoisuudet (6 88 µg/l) Kuggsundissa, Orrenkylänselällä ja Svartbäckinselän syvännealueilla. Jokien mukanaan kuljettama aines näkyi sameutena ja alhaisena näkösyvyytenä jokisuita lähinnä sijaitsevilla pisteillä (Kuvat 19 ja 2). Keskimääräinen näkösyvyys kasvoi noin 1,5 metriä siirryttäessä jokia lähinnä sijaitsevilta pisteiltä kohti uloimpia pisteitä. Vertailupisteellä (UUS-15 Porvoo 55) näkösyvyyttä oli avovesikaudella 216 liki 4 metriä. Alusvedessä sameusarvoja nosti normaalista tasosta huonosta happitilanteesta johtuva alusveden sameus mutta lähempänä jokisuita myös jokivesien sameus. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 263/217 19

24 Kuva 17. Pintaveden keskimääräinen typpipitoisuus (µg/l) Porvoon edustan merialueella kesällä (kesä-syyskuu) 216. Kuva 18. Alusveden keskimääräinen typpipitoisuus (µg/l) Porvoon edustan merialueella kesällä (kesä-syyskuu) Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 263/217

25 Kuva 19. Pintaveden keskimääräinen näkösyvyys (m) Porvoon edustan merialueella kesällä (kesäsyyskuu) 216. Kuva 2. Pintaveden keskimääräinen sameus (FTU) Porvoon edustan merialueella kesällä (kesäsyyskuu) 216. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 263/217 21

26 5.1.3 Pintaveden rehevyystaso Pintaveden rehevyyttä ja levämäärää kuvaava keskimääräinen klorofyllipitoisuus oli korkein jokisuita lähinnä olevilla pisteillä, mutta alueelliset erot olivat nyt pieniä (Kuva 21). Lähempänä jokisuita korkeita klorofyllipitoisuuksia mitattiin jo kesäkuussakin, mutta uloimmilla näyteasemilla suurimmat klorofyllipitoisuudet esiintyivät vasta elo- tai syyskuussa. Suurin mitattu klorofyllipitoisuus oli 15 µg/l asemalla 38 heinäkuun lopulla. Kuva 21. Pintaveden keskimääräinen klorofyllipitoisuus (µg/l) Porvoon edustan merialueella kesällä (kesä-syyskuu) 216. Fosfaattifosfori (liuennut epäorgaaninen fosfori, PO4-3) on levien pääasiassa käyttämä ravinne, mutta myös nitraatti (typen epäorgaaninen yhdiste, NO3-) kuuluu levien käyttämiin ravinteisiin (Oravainen 1999). Koska levät käyttävät hyväkseen vedessä olevia liukoisia ravinteita, niiden määrä on yleensä kesäisin päällysvedessä varsin vähäinen. Liukoisten ravinteiden määrä pintavedessä oli selvästi korkein talvella ja loppusyksystä, jolloin levätuotanto puuttuu kokonaan tai on selvästi kesää vähäisempää (Liite 5). Ravinnesuhteita tarkastelemalla voidaan arvioida, mikä ravinne toimii pääasiallisena levätuotantoa rajoittavana tekijänä. Rajoittavaa ravinnetta arvioitaessa voidaan käyttää seuraavia Forsbergin ym. (1978) esittämiä raja-arvoja (Taulukko 1). 22 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 263/217

27 Taulukko 1 Pintaveden ravinnesuhteiden arvioinnissa käytetyt raja-arvot typen ja fosforin kokonaisravinnepitoisuuksille sekä liukoisille ravinnepitoisuuksille. kokonaisravinteet liukoiset ravinteet (NO2, NO3, NH4, POP4) N/P -suhde minimiravinne N/P -suhde minimiravinne < 1 typpi < 5 typpi 1-17 typpi tai fosfori 5-12 typpi tai fosfori > 17 fosfori > 12 fosfori Ravinnesuhteet vaihtelivat kaikilla asemilla kesän aikana. Tuotantokauden keskimääräisten kokonaisravinnepitoisuuksien mukaan Porvoon edustalla vallitsi pääasiassa tilanne, jossa kumpi tahansa ravinteista voi toimia levätuotantoa rajoittavana tekijänä (Taulukko 11). Keskimääräisten pitoisuuksien mukaan uloimmalla asemalla (as P5) fosfori oli selkeimmin tuotantoa rajoittava ravinne. Liukoisten ja leville suoraan käyttökelpoisten ravinteiden mukaan typpirajoitteisuus oli selkeämpää; keskimääräisten pitoisuuksien mukaan vain asemilla 32 ja 38 vallitsi yhteisrajoitteisuus. Myös liukoisten ravinteiden osalta suhde vaihteli kuitenkin hyvin paljon sekä ajallisesti että alueittain. Mineraaliravinteiden mukaan kesäkuussa vallitsi selkeämmin fosforirajoittuneisuus ja syyskuussa taas typpirajoittuneisuus. Taulukko 11. Pintaveden (-2 m) rehevyyttä kuvaavien parametrien keskimääräisiä pitoisuuksia Porvoon edustan merialueella kesä-syyskuussa 216 ja näiden pohjalta laskettuja ravinnesuhteita. Havainto- kok. N NO3+NO2 NH4-N kok. P PO4-P klorofylli-a näkösyvyys N/P -suhde N/P -suhde paikka µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l m liukoiset ,6 3, 3 2,4 7 2,2 14, 3, ,9 7,2 31 3,2 8 1,6 13,2 4, ,5 5,2 32 2,6 1 1,5 14,2 4, ,3 11,8 3 3,6 8 2, 14,2 5, ,7 12,6 31 3,4 8 2, 14,9 6, , 3,9 26 2,6 8 2,5 16,4 3,4 P ,8 6,3 28 2,8 8 2,2 14,9 4, P4 48 4,6 3, 27 3,4 7 2,7 15,3 2,2 P5 48 4,4 3,9 23 2,6 6 3,1 17,4 3,2 Käytetyistä vertailupisteistä (liite 2) UYK-3 Sipoonselkä on Suomenlahden sisäsaaristoa kuten tarkkailualuekin, mutta Uudenmaan ELY UUS-15 Porvoo 55 kuuluu jo Suomenlahden ulkosaaristoon. Sipoonselän vedenlaatu poikkesikin vähemmän kuin näyteaseman UUS-15 Porvoo 55 tarkkailualueen uloimpien näyteasemien vedenlaadusta. Vertailupisteillä sameus oli vähäisempää (Porvoo 55,9 FTU ja Sipoonselkä 1,3 FTU) ja näkösyvyyttä (3,7 m ja 3,3 m) oli hieman enemmän kuin Porvoon edustan tarkkailupisteillä. Pintavedessä oli myös vähemmän fosforia (kasvukauden keskiarvo 19 µg/l ja 21 µg/l) ja typpeä (3 µg/l) kuin tarkkailualueen uloimmilla asemilla. Sipoonselän klorofyllipitoisuus (kasvukauden keskiarvo 5,6 µg/l) ei poikennut lainkaan tarkkailualueen näyteasemasta P5, Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 263/217 23

28 kun taas näyteasemalla Porvoo 55 klorofyllipitoisuus oli vähän pienempi (kasvukauden keskiarvo 4,7 µg/l). Kokonaisravinnesuhteiden perusteella vertailuasemilla oli vallalla enimmäkseen yhteisrajoittuneisuus, mutta loppukesästä fosforirajoitteisuus vahvistui. Liukoisten ravinnesuhteiden perusteella typpirajoitteisuus oli hallitsevampaa Vertikaaliset suolapitoisuus- ja lämpötilamittaukset Vertikaalisten suolapitoisuus- (saliniteetti) ja lämpötilamittausten avulla seurataan Kilpilahden tuotantolaitosten jäähdytysvesien purkuun mahdollisesti liittyviä vaikutuksia. Jäähdytysvedet johdetaan merivesitunnelia (purku 3) pitkin mereen pisteen 38 läheisyydessä (Liite 2). Edellisinä vuosina jäähdytysvesien vaikutukset ovat olleet hyvin vähäisiä tai niitä ei ole juurikaan havaittu. Helmikuussa vesimassa oli varsin tasalämpöistä kaikilla pisteillä pinnasta pohjaan asti (Liite 6). Lämpötila vaihteli välillä,4 1,2 o C. Vesi oli kaikissa syvyyksissä lämpimintä asemalla 38, mutta erot olivat hyvin pieniä (,6 o C). Suolapitoisuus oli varsin tasainen pinnasta pohjaan lukuun ottamatta Kuggsundin ja Tolkkisen pisteitä, joilla pintavedessä näkyi selvästi jokivesien vaikutus. Jäähdytysvesien havaitut vaikutukset olivat talvella hyvin pieniä. Kesäkuussa pintavesi oli lämmennyt noin 8-13 asteiseksi. Lämpötilan harppauskerros sijaitsi matalilla asemilla noin 5-1 metrin syvyydessä ja syvemmällä alueella noin 15 metrissä. Vesimassa oli kerrostunut myös suolapitoisuuden mukaan. Asemalla 38 vesimassa ei ollut kerrostunut samalla tavalla kuin muilla asemilla; selkeä harppauskerros puuttui. Heinäkuun alussa pintavesi oli lämmennyt noin asteen välille ja harppauskerros oli siirtynyt osalla pisteistä hieman alkukesää syvemmälle. Nyt myös asemalla 38 oli selvä harppauskerros 13 metrissä sekä lämpötilassa että suolapitoisuudessa. Jäähdytysvesien vaikutuksia ei ollut havaittavissa. Heinäkuun lopulla pintavesi oli lämmennyt kaikilla pisteillä jo noin 2 asteiseksi. Vesi oli kerrostunut kaikilla asemilla sekä lämpötilan että suolapitoisuuden mukaan. Parametrien vertikaalimuutokset harppauskerroksineen eivät olleet yhtä selkeitä kuin heinäkuun alkupuolella, mutta asema 38 ei poikennut muista asemista. Vedet viilenivät elokuun aikana ja pintavesi oli elokuun loppupuolella enää noin 17 asteista. Vesimassa oli edelleen lämpötilakerrostunut syvällä alueella, mutta muilla asemilla lämpötilakerrostuneisuus oli jo hyvin loivaa. Myös suolapitoisuuden mukainen kerrostuneisuus oli loiventunut kaikilla matalilla asemilla, mutta asemalla 38 sitä ei ollut juuri lainkaan. 24 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 263/217

29 Syyskuun lopulla pintaveden lämpötila oli laskenut noin asteen välille. Vesimassa oli kerrostunut enää vain syvällä alueella; kaikilla muilla asemilla vesi oli vertikaalisesti jokseenkin tasalämpöistä ja suolapitoista pinnasta alusveteen. Asema 38 ei poikennut muista asemista. Tulosten perusteella Kilpilahden tuotantolaitosten jäähdytysvesien vaikutukset alueen vesimassan lämpötilaan ja suolapitoisuuteen olivat vuonna 216 hyvin pieniä. Havaitut muutokset olivat pieniä muutoksia vesimassan kerrostuneisuudessa ja talvella havaittiin vesimassassa pientä lämpötilanousua Veden hygieeninen laatu Heinäkuun näytteenottojen yhteydessä pisteillä 25, 27, 38, 48 ja P5 tehtyjen Escherichia coli -bakteerimääritysten perusteella vesi oli hygieeniseltä laadultaan uimavesikelpoista kaikilla pisteillä. E. coli määrät jäivät kaikilla asemilla pieniksi (Kuva 22) ja olivat selvästi rannikon uimavesille asetetun toimenpiderajan alapuolella (E.coli bakteerit 1 pmy/1 ml). Kolimuotoiset bakteerit (koli36) ovat ns. maaperäbakteereja, ja niitä esiintyy yleisesti vesistövesissä, joissa on orgaanista ainetta koli36 E.coli pmy/1 ml P P Kuva 22. Escherichia colien ja kokonaiskolien määrä (koli36) (pmy/1 ml) pintavedessä heinäkuun näytteenottokerroilla 216 Porvoon edustan näyteasemilla. E. colien määrän perusteella vesi oli hygieeniseltä laadultaan uimakelpoista Vedenlaadun kehitys pidemmällä aikavälillä Vedenlaadun pitkäaikainen kehitys osoittaa, että Porvoon edustan merialueen rehevyys on vähentynyt selvästi vuosien välisellä ajanjaksolla (Kuva 23). Ravinnepitoisuuksien vaihtelu on myös selkeästi tasoittunut vuoden 25 jälkeen eikä Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 263/217 25

30 vuosien välinen vaihtelu ole ollut enää yhtä suurta kuin aiemmin. Erityisesti fosfori- ja klorofylli a -pitoisuudet olivat vuonna 216 lähivuosiinkin verrattuna alhaisia. Vedenlaadun kehitystä selittää ainakin osittain alueelle tulevan jätevesikuormituksen väheneminen (Liite 3). Jokien tuoma kuormitus sen sijaan ei ole osoittanut laskevaa kehityssuuntaa pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna. Kuormituksen ja vedenlaadun pidempiaikaista kehitystä tullaan tarkastelemaan lähemmin vuoden 219 laajan tarkkailun tulosten raportoinnin yhteydessä. 8 1 Kokonaisfosfori (µg/l) Kokonaistyppi (µg/l) Ammoniumtyppi (µg/l) Fosfaattifosfori (µg/l) N/P -suhde a-klorofylli (µg/l) Kuva 23. Vedenlaadun kehitys pintavedessä kasvukaudella (touko-syys) Porvoon edustan merialueella vuosina Kuvissa on esitetty kunkin vuoden vuosikeskiarvo kaikilta nykyisen tarkkailun suppeina vuosina mukana olevilta pisteiltä (8, 25, 27, 32, 38, 48, P3, P4, P5). 5.2 POHJAELÄINTARKKAILU Pohjanlaadun maastohavainnot Näyteasemat S ja B olivat molemmat liejupohjia (Taulukko 9). Öljysataman edustalla (as S) hapellisen pintakerroksen paksuus oli 2 cm eli 1 cm enemmän kuin edellisenä vuonna. Sen alla oli harmaanmusta savensekaista liejua, jossa näkyi sulfidiraitoja. Asemalla B 26 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 263/217

31 hapellisen kerroksen paksuus oli vain 1,5 cm kuten parina edellisenäkin vuotena. Tällä asemalla hapellisen kerroksen alla oli mustanharmaata sulfidiliejua, ja rikkivedyn haju oli lievää Pohjaeläimistö Asemien S ja B nostokohtaiset että keskimääräiset neliömetritulokset on esitetty liitteessä (Liite 8). Tulostaulukossa on esitetty myös näyteasemien viralliset nimet, joilla tulokset löytyvät Hertasta. Ympäristöhallinnon vesimuodostumien tyyppijaon mukaan molemmat näyteasemat ovat Suomenlahden sisäsaaristoa. Öljysataman edustalla (asema S) pohjaeläimistössä dominoivat sekä makeanveden rehevän pohjan Potamothrix/Tubifex harvasukasmadot että varsinaiseen murtovesilajistoon kuuluvat Marenzelleria monisukasmadot ja liejusimpukat (Macoma baltica) (Kuva 24). Oleellinen muutos parista edellisestä vuodesta oli se, että nyt näytteissä esiintyi yhteensä vain yksi raakkuäyriäinen (14 yks/m 2 ) (Ostracoda), kun niiden tiheys oli vuosina noin 1 yks/m 2. Kokonaislajimäärä oli nyt 6, kun se oli edellisenä vuonna 7. Runsain laji oli edelleen Marenzelleria monisukasmato, mutta sen yksilötiheydet eivät olleet runsaimpien vuosien tasoa. Liejusimpukoita esiintyi näytteessä yhteensä 7 yksilöä eikä joukossa ollut pieniä yksilöitä (Kuva 25) Svartbäckinselän eteläosan syvällä alueella (asema B) pohjaeläinten kokonaisyksilömäärä oli samaa tasoa kuin edellisenä vuonna (Kuva 24). Marenzelleria tiheyksien tipahtaessa alaspäin pohjaeläinten kokonaisyksilömäärät ovat olleet vuosina huomattavasti pienempiä kuin vuosina Aseman lajimäärä oli 6 kuten edellisenäkin vuonna. Marenzellerian jälkeen seuraavaksi yleisin laji oli makean veden, rehevän pohjan Potamothrix/Tubifex harvasukasmato. Myös tällä asemalla raakkuäyriäisten yksilömäärät olivat romahtaneet; vuonna 215 yksilötiheys oli yli 3 yks/m 2, mutta nyt näytteessä ei tavattu raakkuäyriäisiä lainkaan. Liejusimpukoita oli näytteessä yhteensä vain 2 yksilöä, joiden kummankin kokoluokka oli yli 1 mm (Kuva 25). Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 263/217 27

32 Havaintopaikka S yks./m g WW/m2 Tub Mon Chi Mac Marenz Muut Biom BBI,336,38,55,51,39 BBI ELS,56,636,92,85,65 tilaluokka H H E H H Havaintopaikka B 1 8 yks./m g WW/m Tub Mon Chi Mac Marenz Muut Biom BBI,293,36,37,46,42 BBI ELS,488,51,62,77,7 tilaluokka T T H H H Kuva 24. Pohjaeläinten tiheys (yks/m2) ryhmittäin/lajeittain (Tub=Tubificidae, Mon=valkokatka, Chi=surviaissääsket, Mac=liejusimpukka, Marenz=Marenzelleria ja Muut) ja kokonaisbiomassa (g WW/m2) näyteasemilla S ja B vuosina Huom. Y-akselien asteikot ovat kuvissa erilaiset. Kaaviossa on esitetty myös ko. vuosien pohjaeläintuloksiin perustuvat BBI- ja BBI-ELSarvot sekä BBI-ELS:in mukainen tilaluokka. Hu=huono, V=välttävä, T=tyydyttävä ja H=hyvä ja E=erinomainen 28 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 263/217

33 1 Asema S 8 yksilöä mm 1 Asema B 8 yksilöä mm Kuva 25. Liejusimpukan (Macoma baltica) kokojakauma vuonna 216 asemalla S (n=7) ja B (n=2). Yksilömäärät jäivät molemmilla asemilla vähäisiksi eikä joukossa ollut nuoria yksilöitä. Vuosina, jolloin näytteet otetaan vain intensiiviseurannassa olevilta asemilta (2 asemaa) liejusimpukkaaineisto jää pieneksi. Sekä BBI että BBI-ELS indeksi voivat saada arvoja väliltä 1. Mitä lähempänä indeksiarvot ovat nollaa, sitä heikompi on pohjaeläinyhteisön ja samalla pohjan ekologinen tila. Vesialueen pohjan ekologista tilaa kuvaava BBI-ELS arvo (BBI-Ekologinen LaatuSuhde) saadaan, kun aineistosta saatua BBI-arvoa verrataan vesistötyyppikohtaiseen BBI-vertailuarvoon. BBI-ELS-arvo on havaitun BBI-arvon ja vastaavan BBI-vertailuarvon välinen suhde. Indeksi on kehitetty rannikkovesien ekologisen tilan luokitteluun, jossa pohjaeläimistö on yksi luokittelumuuttujista. Yleensä BBI indeksi lasketaan vesimuodostelmalle pidemmän ajanjakson tulosten perusteella. Tässä BBI indeksiä ja BBI-ELS arvoja on käytetty kuvaamaan alueen pohjaeläimistöä perustuen vain yhden näytteenottokerran asemakohtaisiin tuloksiin. Varsinaisessa ekologisessa tilaluokittelussa pohjaeläimistön mukainen tilaluokka määräytyy 2th percentile- arvon eli Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 263/217 29

34 hajontaa kuvaavan 2 % -jakauman mukaan; tällöin 8 % aineistosta edustaa vähintään ko. tilaa. Indeksin perustuessa yhteen ainoaan havaintoon ei ole havaintojen välistä hajontaa, jolloin tilaluokka määräytyy mediaanin mukaan, mikä voi antaa liiankin hyvän kuvan vesistön tilasta. Rannikon pehmeiden pohjien pohjaeläinyhteisöjen tilaa kuvaavan BBI-luokitteluindeksin mukaan pohjan tila oli heikentynyt asemalla S merkittävästi vuosista ollen samalla tasolla kuin vuosina (Kuva 24). Indeksiarvon laskua selitti tällä asemalla raakkuäyriäisten (Ostracoda) tiheyden putoaminen edellisestä vuodesta; ko. ryhmän ympäristöstressin sietokykyä kuvaava pistearvo on arvioitu ko. indeksin laskennassa korkeimmaksi mahdolliseksi eli niiden ympäristöstressin sietokyky on erityisen huono. Indeksiarvon laskusta huolimatta aseman S tilaluokka oli BBI-ELS arvon mukaan pysynyt edelleen hyvänä (Kuva 24). Myös asemalla B BBI indeksiarvo oli laskenut mutta vain hieman edellisestä vuodesta, ja tilaluokka oli pysynyt edellisten vuosien tapaan hyvänä. Suomenlahden suurimmat ongelmat ovat yleinen rehevyys ja syvien alueiden huono happitilanne. Yleisen rehevyyden lisäksi alueelliseen tilanteeseen vaikuttaa aina lisäksi myös paikallinen kuormitus ja jokien tuoma ravinnekuorma. Em. ympäristöolosuhteet näkyvät yleisesti myös Suomenlahden sisäsaariston pohjaeläimistössä. Tämän selvityksen selvä valtalaji oli molemmilla näyteasemilla huonoissakin happioloissa selviävä Marenzelleria monisukasmato, kuten monilla muillakin yli 2 metrin syvyisillä merialueilla Suomenlahden rannikolla (Anttila-Huhtinen 213). Erityisesti Svartbäckinselän syvällä alueella Marenzellerian yksilötiheydet ovat kuitenkin laskeneet vuoden 211 huipputiheyksistä, kuten on havaittu muissakin alueen pohjaeläintutkimuksissa (Anttila- Huhtinen 213, Hällfors & Räsänen 213). Verrattuna vastaavan syvyisiin alueisiin Loviisan edustalla (Kymijoen vesi ja ympäristö ry 215) ja Pyhtää Kotka edustalla (Anttila-Huhtinen 213) pohjan tila oli Porvoon edustalla pohjaeläimistön perusteella parempi; lajisto on monipuolisempaa ja alueella on esiintynyt myös vaativampaa lajistoa. Tämä tuli näkyviin myös BBI-indeksin mukaisessa luokittelussa. Veden vaihtuvuus ja tämän seurauksena myös pohjien happitilanne on Porvoon edustalla parempi kuin Loviisan tai Pyhtää Kotka alueilla; sekä Loviisan että Pyhtää Kotka merialueilla esiintyy kynnyksiä ja allastuneisuutta kun taas Svartbäckinselkä ja Orrenkylänselän eteläosat avautuvat kynnyksettöminä Suomenlahdelle. Tämän merialueen syvillä pohjilla vallitsisi luonnostaan valkokatka (Monoporeia affinis) kilkki (Mesidotea entomon) pohjaeläinyhteisö, mutta tällaista ns. luonnontilaista syvän veden pohjaeläinyhteisöä ei tutkimusalueen syvillä alueilla ole tavattu pitkään aikaan, vaikka yksittäisiä valkokatkoja on näytteissä esiintynytkin. Tämän yhteistarkkailun näyteasemilla valkokatkaa on viimeksi tavattu merkittäviä määriä 198-luvun alkupuolella. Pohjaeläimistön muutoksia pidemmällä aikavälillä tullaan käsittelemään tarkemmin seuraavassa laajan tutkimusvuoden vuosiraportissa. 3 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 263/217

35 5.3 AMMATTIKALASTAJIEN SAALISTIEDUSTELU Kaksi tiedustelun palauttanutta kalastajaa tekivät kuukaudessa keskimäärin n. 14 kalastusmatkaa (Kuva 26). Kalastusaktiivisuus oli suurinta tammi-helmikuussa sekä lokakuussa. Kalastajat olivat pyytäneet alueilla 1-3, kuten edellisenä vuonna. Kalastajat ilmoittivat käyttäneensä verkkoja sekä katiskoita. Lohi- tai silakkarysiä ei ollut kummallakaan käytössä. Massamääräisistä kokonaissaaliista suurin osa koostui suutarista, kuhasta, särjestä, hauesta ja lahnasta (Kuva 27). Saaliissa oli vuodenaikojen välillä eroja, sillä suutaria kalastettiin ja saatiin kesäaikaan jokisuulla. Kalastajat eivät olleet havainneet saaliskaloissa haju- tai makuvirheitä. Kalastusta haittaavina tekijöinä toinen kalastaja mainitsi huonot jääolot, jonka vuoksi verkkokalastus on talvella vaikeaa. Kuva 26. Kalastajien kuukausikohtaiset kalastusmatkojen lukumäärät (keskiarvo). Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 263/217 31

36 Kuva 27. Kalastajien saamat saalislajit ja niiden osuudet (kg) kokonaissaaliista talvi- (ylempi kuva) ja avovesikaudella (alempi kuva). 32 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 263/217

37 6 YHTEENVETO Tässä vuosiraportissa on käsitelty Porvoon edustan merialueen tilaa vuonna 216 vedenlaatu- ja pohjaeläintarkkailun sekä ammattikalastajien saalistiedustelun perusteella. Vuosi 216 oli ohjelman mukaan suppean tarkkailun vuosi. Porvoon edustan merialueen suurimmat kuormittajat ovat Porvoonjoki ja Mustijoki, joiden osuus alueelle tulevasta kiintoaine- ja ravinnekuormasta on selvästi yli 9 %. Osuus vaihtelee vuotuisista virtaamaolosuhteista riippuen. Jokien tuoma kuormitus oli vuonna 216 hieman pienempää kuin keskimäärin 2-luvulla. Jätevesien kiintoainekuormitus oli pienempää mutta muuten kuormitus oli samaa tasoa kuin viimeisen viiden vuoden aikana keskimäärin. Jätevesikuormitus oli muutamia luparajojen ylityksiä lukuun ottamatta lupien mukaista. Jokivesien aiheuttamat vaikutukset olivat havaittavissa jokisuiden lähialueella, missä päällysvesi oli sameampaa ja talvella myös typpipitoisempaa kuin etäämpänä. Happitilanne pysyi talvella sekä pinta- että alusvedessä vähintään kohtalaisena. Sen sijaan kesällä alusveden happitilanne oli ajoittain heikko. Matalilla alueilla happiminimit havaittiin jo heinäkuussa, mutta syvillä asemilla happitilanne heikkeni kesän aikana ja oli heikoimmillaan myöhemmin syyskuussa. Huonosta happitilanteesta oli seurauksena alusveden fosforipitoisuuksien kohoamista. Päällysveden keskimääräiset fosfori- ja klorofylli a pitoisuudet olivat kasvukauden aikana edellisiä vuosia pienempiä. Lähempänä jokisuita korkeita klorofylli pitoisuuksia esiintyi jo kesäkuussa, mutta uloimmilla näyteasemilla myöhemmin loppukesästä. Keskimääräisten ravinnepitoisuuksien mukaan Porvoon edustalla vallitsi koko kesän pääsääntöisesti tilanne, jossa levätuotantoa saattoi rajoittaa kumpi tahansa pääravinteista. Todellisuudessa ravinnesuhteet vaihtelivat kaikilla asemilla kesän aikana. Mineraaliravinteiden mukaan fosforirajoittuneisuus oli selkeämpää kesäkuussa ja typpirajoittuneisuus syyskuussa. Vesi oli hygieeniseltä laadultaan uimakelpoista. Haettujen näytteiden perusteella veden laadussa ei havaittu alueelle purettujen jätevesien suoria vedenlaatuvaikutuksia. Jätevesivaikutuksia on kuitenkin hyvin vaikea erottaa jokivesien kuormituksesta sekä muusta alueelle tulevasta kuormituksesta. Kilpilahden tuotantolaitosten jäähdytysvesien havaittiin aiheuttavan ajoittain hyvin pieniä muutoksia vesimassan kerrostuneisuudessa ja talvella pientä lämpötilanousua. Pohjaeläinnäytteet otettiin kahdelta jokavuotisessa seurannassa olevalta asemalta: asemilta S (Öljysatama) ja B (Svartbäckinselkä). Molemmilla alueilla oli sedimentin pinnalla muutaman sentin hapellinen pintakerros, ja Svartbäckinselän syvännenäytteessä haisi lievästi rikkivety. Pohjaeläinlajistossa näkyi sekä merialueen yleinen rehevyys että syvempien alueiden huono happitilanne, mutta pohjan tila oli kuitenkin parempi kuin läheisillä merialueilla Loviisan edustalla tai merialueella Pyhtää Kotka. Molempien asemien valtalajeja olivat huonoissakin happioloissa selviävä Marenzelleria Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 263/217 33

38 monisukasmato ja rehevän pohjan Potamothrix/Tubifex harvasukasmadot. BBI luokitteluindeksin mukaan pohjan tila oli heikentynyt öljysataman edustalla ollen samaa tasoa kuin Indeksiarvon laskua selitti tällä asemalla raakkuäyriäisten (Ostracoda) tiheyden putoaminen vuosista ; ko. ryhmän ympäristöstressin sietokykyä kuvaava pistearvo on arvioitu ko. indeksin laskennassa korkeimmaksi mahdolliseksi eli niiden ympäristöstressin sietokyky on erityisen huono. Kaupallisten kalastajien saalistiedustelun palautti kaksi tutkimusalueella kalastanutta kalastajaa. Kalastajat olivat käyttäneet verkkoja sekä katiskoita. Aikaisemmin käytössä on ollut myös rysiä. Kalastusmatkoja kertyi kuukaudessa keskimäärin 14. Kalastajien saalis koostui pääosin suutarista, kuhasta, lahnasta, särjestä ja hauesta. Kalastajat eivät olleet havainneet kaloissa haju- tai makuvirheitä. Kalastusta haittaavana tekijänä mainittiin huonot jääolot, mikä haittasi talvikalastusta. 7 TARKKAILUN JATKAMINEN Porvoon edustan merialueen tilan tarkkailua jatketaan voimassa olevan ohjelman mukaisesti vuonna 217, jolloin tarkkailussa on vuorossa vuoden 216 tapaan suppeat tutkimukset. Kaupallisten kalastajien vähyyden vuoksi saaliskirjanpito- ja kalastustiedustelun jatkamista kannattaa harkita. Seuraavat laajat tutkimukset ajoittuvat vuoteen 219. VIITTEET Anttila-Huhtinen, M Pohjaeläintutkimukset merialueella Pyhtää-Kotka-Hamina vuosina Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 231/213. Aroviita, J., Hellsten, S., Jyväsjärvi, J., Järvenpää L., Järvinen, M., Karjalainen, S., Kauppila, P., Keto A., Kuoppala M., Manni K., Mannio J., Mitikka S., Olin M., Perus, J., Pilke A., Rask M., Riihimäki J., Ruuskanen, A., Siimes, K., Sutela T., Vehanen T. & Vuori K.-M Ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun vuosille päivitetyt arviointiperusteet ja niiden soveltaminen. Ympäristöhallinnon ohjeita no 7/212. Hällfors, H. & Räsänen, M Pohjaeläimet. Teoksessa: Vahtera, E., Hällfors, H., Muurinen, J., Pääkkönen, J-P. & Räsänen, M., Helsingin ja Espoon merialueen tila vuonna 212. Jätevesien vaikutusten velvoitetarkkailu. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 8/213:67-8. Ilmatieteenlaitos 216. Kuukausikohtaiset ilmastokatsaukset. Ilmatieteen laitos 216. Terminen kasvukausi > Ilmasto > Vuodenaikojen tilastot > Terminen kasvukausi, luettu Ilmatieteen laitos 216. Jäätalvi oli leuto ja lyhyt. > Ilmasto > Vuodenaikojen tilastot > Talvitilastot > Jäätalvet, luettu Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 263/217

39 Kantola, L., Koskenniemi, E., Paavola, R. & Heikkinen, M. 21. Ohjeita järvien ja jokien pohjaeläinseurannan näytteenottoon ja raportointiin. Ympäristöopas 87, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus. Kettunen, I., Mäkelä, A. ja Heinonen, P. 28. Ympäristöopas 28. Vesistötietoa näytteenottajille. Suomen ympäristökeskus. Korpinen, P., Kiirikki, M., Koponen, J., Sarkkula, J. ja Väänänen, P. 22. Rehevöitymiskehityksen arviointi Kotkan ja Porvoon edustan merialueilla 3D vesistömallin avulla. Suomen ympäristö, ympäristönsuojelu no 587. Kymijoen vesi ja ympäristö ry 215. Fortum Power and Heat Oy:n Loviisan voimalaitos ja Oy Loviisan Smoltti Ab: Merialueen yhteistarkkailun laaja yhteenvetoraportti 214, käsikirjoitus. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu 244/215. Meissner, K Pohjaeläinten määrityskirjallisuutta, Ympäristöhallinnon yhteinen verkko palvelu, , tila>pintavesien tilan seuranta>biologisten seurantamenetelmien ohjeet Mäkelä, A., Antikainen, S., Mäkinen, I., Kivinen, J. & Leppänen, T Vesitutkimusten näytteenottomenetelmät. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja sarja B 1. Oravainen R Opasvihkonen vesistötulosten tulkitsemiseksi havaintoesimerkein varustettuna. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Perus, J., Bonsdorff, E., Bäck, S., Lax, H.-G., Villnäs, A. & Westberg, V. 27. Zoobenthos as indikators of ecological status in coastal brackish waters: a comparative study from the Baltic Sea. Ambio 36(2-3): Perus, J. & Österberg, M BBI-excel makron opas. Moniste, lokakuu 212. Ramboll Analytics Oy 21. Porvoon edustan merialueen tila vuosina Työnro , moniste. Ramboll Oy 211. Porvoon edustan merialueen yhteistarkkailuohjelma vuosille Vesistö- ja kalataloustarkkailu. SFS Vesitutkimukset. pohjaeläinnäytteenotto Ekman-noutimella pehmeiltä pohjilta. Suomen standarsoimisliitto SFS. Sosiaali- ja terveysministeriö 28. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus (N:o 177) yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta. Vuori, K.-M., Mitikka, S. & Vuoristo, H. (toim.) 29. Pintavesien ekologisen tilan luokittelu. Ympäristöhallinnon ohjeita 3. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 263/217 35

40 LIITE 1 Mustijoen ja Porvoonjoen virtaamien sekä ainepitoisuuksien mittauspaikat.

41 Fysikaalis-kemiallisen vedenlaadun kaikki tarkkailupisteet, vertailupisteinä toimivat ulappa-alueen tarkkailupisteet sekä yhteistarkkailuvelvollisten jätevesikuormittajien purkupisteiden sijainnit. Vuonna 216 tarkkailussa olivat mukana pisteet: 27, 25, 8, 32, 38, 48, P3, P4 ja P5. LIITE 2

42 LIITE 3 Porvoon merialueen jätevesikuormitus Ashland Finland Oy Borealis Polymers Oy Bewi Styrochem Oy virtaama CODCr virtaama kok. P CODcr kiintoaine hiilivedyt* BOD7 virtaama kok. P CODcr kiintoaine styreeni kok. N m3/d kg/d m3/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d m3/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d , ,3 47 6,4, , ,1 41 3,6, , ,3 34 1,9, , , ,3 36 2,1, , , , ,3 3 1,8, , , , ,2 42 2,1, , , ,3, , , 66 12, ,3 29,6, , , ,5, , ,4, , , , ,21 8,3 2,1, , , ,2,2 35, ,11 9,3 2,6, , , 41 5,6,1 44, ,13 5,4 1,9, , , ,5,2, ,11 3,7 1,4, , , ,,1, ,12 4,2 1,1, , , , 1,1, ,1 5,1,8, , , ,2,8, ,17 6 1,1, , , ,6,4, ,7 7,1 2,6, , ,2 163,7,5, ,5 4,8 1,6, , ,3 35,8,6, ,7 5,4 1,7, , , ,2,4, ,17 15,9 5,8, , , ,1,7, ,36 18,9 3,1, , , ,9,4, ,68 23,6 3,2,6 4, , , ,9,6, ,83 9,6 1,9,4 3, , ,1 76 3,8,3, ,51 1,7 2,2,4 3, , ,1 5 2,,3, ,37 6,3 1,1,3 1, , ,1 49 1,5,3, ,12 7,4 1,4,4 1, , ,1 57 1,9,3, , ,7,6 3, ka. 89 5,7 ka. 4 69, ,7 4,8 ka. 283, ,3,3 2,8 * vuoteen 23 asti määritetty klooratut hiilivedyt ja tämän jälkeen poolittomat hiilivedyt

43 LIITE 3 Porvoon merialueen jätevesikuormitus Hermanninsaaren jätevedenpuhdistamo Neste Oyj vuodet Kokonniemen ja Hermanninsaaren yhteenlaskettu kuormitus ja vuodesta 22 eteenpäin Hermanninsaaren uuden puhdistamon kuormitus virtaama kok. P kok. N CODcr Öljy Fenolit virtaama kok. P kok. N CODcr kiintoaine BOD7 m3/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d m3/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d , , , , , , , , , , , , , , , ,2, , , ,3, , , ,4 2, , , ,7, , ,3, , ,1, , , ,5, , , ,6, , , ,5, , , , , , , ,6, , , ,3, , , ,9, , ,2, , , ,1, , , ,4, , , ,9, , , ,3, , , ,, , , ,2, , , ,1, , * ilman häiriötilannetta ka , ,9,82 ka ,

44 LIITE 3 Jokien tuoma kuormitus Porvoon merialueelle vuonna 216 Porvoonjoki Porvoonjoki kk Virtaama Kok. P Kok. N Kiintoaine COD kk Virtaama Kok. P Kok. N Kiintoaine COD m3/d kg/d kg/d kg/d kg/d m3/kk kg/kk kg/kk kg/kk kg/kk ka yht

45 LIITE 3 Jokien tuoma kuormitus Porvoon merialueelle vuonna 216 Mustijoki Mustijoki kk Virtaama Kok. P Kok. N Kiintoaine COD kk Virtaama Kok. P Kok. N Kiintoaine COD m3/d kg/d kg/d kg/d kg/d m3/kk kg/kk kg/kk kg/kk kg/kk ka yht

46 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk ph Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liupo4p E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka / oc mg/l % FTU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1ml pmy/1ml µg/l PORVOO / hermanni Hermanninsaaren jvp:n vanhan purkuputken edusta Kok.syv.,4 m; Klo 12:15; Näytt.ottaja JMä, LS; Ilm.lt. -3 C-ast;,1,6 2, , PORVOO / 32 UUS-11 Porvoo 32 Kok.syv. 24 m; Näk.syv.,9 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 1:25; Näytt.ottaja AL, JMä; Ilm.lt. C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt SW; 1,6 11, , ,8 23,8 12,5 9 3, , PORVOO / 38 Sköldvikin edusta 38 Kok.syv. 2 m; Näk.syv. 1,7 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 1:5; Näytt.ottaja AL, JMä; Ilm.lt. C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt SW; 1 4,37 1, 12,6 91 5, , ,1 19 4,71 1,2 12,6 92 3, , ,38,74 3 4,4,75 4 4,51,81 5 4,53,82 6 4,62,86 7 4,65,91 8 4,66,91 9 4,67,89 1 4,67, ,67, ,68, ,68, ,69, ,69, ,7, ,71, ,71,85 1/24

47 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk ph Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liupo4p E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka / oc mg/l % FTU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1ml pmy/1ml µg/l PORVOO / 48 UUS-13 Porvoo 48 Kok.syv. 4 m; Näk.syv. 2,7 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 11:25; Näytt.ottaja AL, JMä; Ilm.lt. C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt SW; 1 4,69 1, 12,7 92 3, 832 7, ,2 2 4,7,63 3 4,7,62 4 4,7,61 5 4,7,61 6 4,7,61 7 4,7,61 8 4,7,61 9 4,7,61 1 4,71, ,71, ,72,6 13 4,74, ,74, ,74, ,74, ,74, ,75, ,75,57 2 4,76, ,77,55 3 4,81, ,82, ,84,8 12,5 9 2, , PORVOO / P3 Kalvön NW Kok.syv. 14 m; Näk.syv. 2,9 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 12:; Näytt.ottaja AL, JMä; Ilm.lt. C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt SW; 1 4,8,8 12,5 9 2, , , 2 4,82,52 3 4,82,51 4 4,82,51 5 4,82,51 6 4,82,51 7 4,82,51 8 4,82,51 9 4,82,51 1 4,82, ,82, ,82, ,82,8 12,5 9 2, , /24

48 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk ph Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liupo4p E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka / oc mg/l % FTU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1ml pmy/1ml µg/l PORVOO / P4 UUS-3 Kitö kaakko 57 Kok.syv. 19 m; Näk.syv. 2,5 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 12:4; Näytt.ottaja AL, JMä; Ilm.lt. C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt SW; 1,7 12,4 89 2, , <1 18,7 11,5 83 2,2 85 7, PORVOO / 25 Kuggsund 25 Kok.syv. 2 m; Näk.syv.,6 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 11:25; Näytt.ottaja JMä, JN; Ilm.lt. -5 C-ast; Pilv. /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt NW; 1 1,48,5 11, , <1 2 4,2,44 3 4,5,55 4 4,55,55 5 4,57,58 6 4,6,61 7 4,6,6 8 4,62,56 9 4,63,53 1 4,65, ,66, ,66, ,67, ,67, ,68, ,68, ,68, ,69,5 19 4,69,7 12, 86 3, , /24

49 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk ph Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liupo4p E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka / oc mg/l % FTU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1ml pmy/1ml µg/l PORVOO / 27 Illvarden, koillinen 27 Kok.syv. 18 m; Näk.syv.,5 m; Lumi 1 cm; Jää 15 cm; Klo 12:35; Näytt.ottaja JMä, JN; Ilm.lt. -3 C-ast; Pilv. /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt NW; 1 2,98,5 12, , <1 2 4,24,6 3 4,37,62 4 4,53,65 5 4,58,67 6 4,62,7 7 4,66,72 8 4,68,73 9 4,69,74 1 4,7, ,72, ,73, ,78, ,79, ,8, ,8, ,81,8 12,5 9 2, , PORVOO / 8 Orrenkylänselkä 8 Kok.syv. 34 m; Näk.syv.,6 m; Lumi 13 cm; Jää 15 cm; Klo 15:3; Näytt.ottaja JMä, JN; Ilm.lt. -3 C-ast; Pilv. /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt NW; 1,5 12, 86 5, 752 7, <1 31 2, 7,2 54 2, 927 7, PORVOO / P5 Stuvubergsudden W Kok.syv. 45 m; Näk.syv. 3,2 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 1:3; Näytt.ottaja JMä, JN; Ilm.lt. -5 C-ast; Pilv. /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt NW; 1,4 12,8 91 2, , ,3 44 1,4 12,2 9 1, , /24

50 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk ph Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liupo4p E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka / oc mg/l % FTU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1ml pmy/1ml µg/l PORVOO / 25 Kuggsund 25 Kok.syv. 2 m; Näk.syv. 1, m; Klo 15:25; Näytt.ottaja JMä, MK; levä 1 /3; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt N; 1 4,27 13,36 9,3 9 7,5 75 8,1 2 4,28 13,59 3 4,28 13,5 4 4,28 13,32 5 4,34 12,79 6 4,53 1,65 7 4, ,67 8,78 9 4,67 8,7 1 4,68 8, ,7 8, ,71 8,7 13 4,73 7, ,73 7, ,73 7, ,73 7, ,73 7, ,73 7, ,73 8 9, , <5 35 <2 9, PORVOO / 27 Illvarden, koillinen 27 Kok.syv. 18 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 15:55; Näytt.ottaja JMä, MK; levä 1 /3; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt N; 1 4,74 8,32 9,4 82 4, ,8 2 4,74 8,33 3 4,74 8,27 4 4,74 8,16 5 4,76 7,54 6 4,88 5,63 7 4,89 5,31 8 4,9 5,7 9 4,97 4,48 1 4,99 4, ,2 4,6 12 5,4 3, ,4 3, ,5 3, ,7 3, ,8 3, ,9 4 8,3 65 8, , , <2 5,8 5/24

51 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk ph Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liupo4p E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka / oc mg/l % FTU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1ml pmy/1ml µg/l PORVOO / 32 UUS-11 Porvoo 32 Kok.syv. 24 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 14:15; Näytt.ottaja JMä, MK; levä 1 /3; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt N; 1 8,8 9,8 87 3, ,9 23 3,2 7,7 6 2,1 99 7, <5 29 <2 7, PORVOO / 38 Sköldvikin edusta 38 Kok.syv. 2 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 13:4; Näytt.ottaja JMä, MK; levä 1 /3; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt N; 1 4,66 9,84 9,7 87 3, , 2 4,66 9,7 3 4,66 9,65 4 4,7 8,82 5 4,71 8,71 6 4,72 8,53 7 4,73 8,12 8 4,76 7,9 9 4,76 7,91 1 4,76 7, ,76 7,9 12 4,81 6, ,83 6, ,84 6, ,84 5, ,9 5,2 17 4,91 5, ,95 4, ,1 5 8,8 71 1, , <5 32 <2 7,3 6/24

52 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk ph Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liupo4p E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka / oc mg/l % FTU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1ml pmy/1ml µg/l PORVOO / 48 UUS-13 Porvoo 48 Kok.syv. 4 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 12:25; Näytt.ottaja JMä, MK; levä 1 /3; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt N; 1 4,61 1,78 9,9 9 3,8 87 8,1 2 4,61 1,78 3 4,61 1,74 4 4,61 1,76 5 4,62 1,65 6 4,62 1,61 7 4,62 1,6 8 4,62 1,56 9 4,61 1,43 1 4,62 1, ,62 1,5 12 4,68 9, ,75 7,6 14 4,76 7, ,77 6, ,81 6, ,88 5,5 18 4,97 4, ,5 3,99 2 5,1 3, ,26 3,8 3 5,36 2, ,42 2, ,45 3,2 7,1 55 2, , <5 26 <2 5, PORVOO / 8 Orrenkylänselkä 8 Kok.syv. 34 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 14:5; Näytt.ottaja JMä, MK; levä 1 /3; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt N; 1 1,6 9,8 91 3, ,2 31 3,6 6,5 51 3, , <5 29 <2 5,8 7/24

53 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk ph Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liupo4p E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka / oc mg/l % FTU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1ml pmy/1ml µg/l PORVOO / P3 Kalvön NW Kok.syv. 14 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 1:5; Näytt.ottaja JMä, MK; levä 1 /3; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt N; 1 4,57 12,36 1,2 97 2,3 82 8,3 2 4,57 12,35 3 4,57 12,33 4 4,58 12,3 5 4,58 12,32 6 4,59 11,96 7 4,61 11,71 8 4, ,69 9,79 1 4,75 7, ,77 7,3 12 4,85 5, ,86 6,2 8,4 7 2, 846 7, <5 27 <2 5, PORVOO / P4 UUS-3 Kitö kaakko 57 Kok.syv. 19 m; Näk.syv. 2, m; Klo 11:25; Näytt.ottaja JMä, MK; levä 1 /3; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt N; 1 12,8 1,2 99 2,4 81 8,4 18 5,6 7,8 64 1, , <5 23 <2 4, PORVOO / P5 Stuvubergsudden W Kok.syv. 45 m; Näk.syv. 2,2 m; Klo 11:55; Näytt.ottaja JMä, MK; levä 1 /3; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt N; 1 11,9 1,1 96 2, 89 8,5 44 3,2 7,2 56 2, , <5 23 <2 5, 8/24

54 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk ph Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liupo4p E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka / oc mg/l % FTU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1ml pmy/1ml µg/l PORVOO / 25 Kuggsund 25 Kok.syv. 2 m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 16:25; Näytt.ottaja JMä, PP; levä 1 /3; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt SW; 1 5,17 14,71 9,5 97 2, , ,17 14,7 3 5,17 14,63 4 5,22 14,22 5 5,33 1,58 6 5,4 9,47 7 5,43 8,69 8 5,45 8,9 9 5,46 7,93 1 5,47 7, ,48 7, ,49 7,5 13 5,49 7,4 14 5,49 7, ,5 7, ,5 7, ,5 7, ,5 7, ,5 7,6 6, , <5 <5 21 <2 4, PORVOO / 27 Illvarden, koillinen 27 Kok.syv. 18 m; Näk.syv. 1,4 m; Klo 17:1; Näytt.ottaja JMä, PP; levä 1 /3; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt SW; 1 5,8 15,74 1,1 15 4, , ,8 15,68 3 5,7 15,58 4 5,9 15,42 5 5,9 15,1 6 5,12 14,85 7 5,16 14,73 8 5,17 14,48 9 5,18 14,31 1 5,18 14, ,18 14,2 12 5,17 14, ,17 14,9 14 5,17 13, ,17 13, ,18 12,5 17 5,41 9,45 <, , <5 <5 27 <2 5, 9/24

55 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk ph Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liupo4p E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka / oc mg/l % FTU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1ml pmy/1ml µg/l PORVOO / 32 UUS-11 Porvoo 32 Kok.syv. 24 m; Näk.syv. 2,3 m; Klo 15:2; Näytt.ottaja JMä, PP; levä 1 /3; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt SW; 1 14,2 9,7 97 2, , 23 6,5 6,6 56 3, , <5 <5 28 <2 5, PORVOO / 38 Sköldvikin edusta 38 Kok.syv. 2 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 14:45; Näytt.ottaja JMä, PP; levä 1 /3; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt SW; 1 5,19 13,89 1,2 12 1,6 89 8, ,19 13,87 3 5,19 13,85 4 5,19 13,83 5 5,19 13,8 6 5,19 13,8 7 5,2 13,76 8 5,22 13,54 9 5,23 13,5 1 5,24 13, ,24 13, ,24 13,2 13 5,39 1, ,45 9, ,55 7, ,58 7, ,59 7, ,6 7,5 19 5,65 6,26 6,3 54 2, , <5 <5 22 <2 3,9 1/24

56 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk ph Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liupo4p E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka / oc mg/l % FTU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1ml pmy/1ml µg/l PORVOO / 48 UUS-13 Porvoo 48 Kok.syv. 4 m; Näk.syv. 2,8 m; Klo 13:; Näytt.ottaja JMä, PP; levä 1 /3; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt SW; 1 5,15 14,3 1, 11 1, ,1 3 <1 2 5,15 14,29 3 5,15 14,27 4 5,15 14,27 5 5,15 14,24 6 5,15 14,22 7 5,15 14,17 8 5,16 13,72 9 5,22 12,65 1 5,39 9, ,42 8,7 12 5,43 8,2 13 5,47 7, ,48 7, ,49 7,1 16 5,53 6, ,55 6, ,57 6, ,6 6,54 2 5,61 6, ,78 5,21 3 5,84 4, ,98 4, ,3 3,92 5,5 44 1,8 12 7, <5 <5 22 <2 4, PORVOO / 8 Orrenkylänselkä 8 Kok.syv. 34 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 15:55; Näytt.ottaja JMä, PP; levä 1 /3; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt SW; 1 14,6 9,9 1 2, , 31 6,6 5,9 5 4,1 96 7, <5 <5 26 <2 4,1 11/24

57 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk ph Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liupo4p E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka / oc mg/l % FTU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1ml pmy/1ml µg/l PORVOO / P3 Kalvön NW Kok.syv. 14 m; Näk.syv. 2,9 m; Klo 11:; Näytt.ottaja JMä, PP; levä 1 /3; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt SW; 1 5,21 13,16 9,5 94 1, ,9 12 <1 2 5,21 13,15 3 5,21 13,6 4 5,22 13,1 5 5,22 13,6 6 5,22 12,78 7 5,26 12,33 8 5,36 1,85 9 5,45 9,93 1 5,48 8, ,51 7, ,57 7, ,62 6,8 7, 59 2, , <5 <5 24 <2 5, PORVOO / P4 UUS-3 Kitö kaakko 57 Kok.syv. 19 m; Näk.syv. 3,5 m; Klo 12:; Näytt.ottaja JMä, PP; levä 1 /3; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt SW; 1 13,3 9,4 93 1, , 18 5,8 6,7 56 1, , <5 < , PORVOO / P5 Stuvubergsudden W Kok.syv. 45 m; Näk.syv. 2,8 m; Klo 12:3; Näytt.ottaja JMä, PP; levä 1 /3; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt SW; 1 14,2 9,8 98 1, , 44 4,3 6,1 49 1,6 13 7, <5 < ,8 12/24

58 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk ph Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liupo4p E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka / oc mg/l % FTU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1ml pmy/1ml µg/l PORVOO / 25 Kuggsund 25 Kok.syv. 2 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 14:55; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 23 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt SW; 1 4,9 2,55 1, 114 5, 844 8, ,91 19,53 3 4,9 18,82 4 4,9 18,51 5 5,3 14,47 6 5,15 12,92 7 5,29 11,1 8 5,37 1,8 9 5,39 9,69 1 5,42 9, ,43 8,9 12 5,43 8, ,44 8, ,44 8, ,44 8, ,44 8, ,44 8, ,44 8, ,44 8,7 4, , < <2 7, PORVOO / 27 Illvarden, koillinen 27 Kok.syv. 18 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 15:35; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 2 /3; Ilm.lt. 23 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt SW; 1 4,82 2,22 1, , 832 8,6 < ,84 19,73 3 4,85 16,61 4 4,86 19,57 5 4,87 19,58 6 4,88 19,39 7 4,97 17,8 8 5,2 15,95 9 5,4 15,68 1 5,7 15, ,12 14, ,13 14,3 13 5,15 13, ,16 13, ,17 13, ,17 13, ,21 13,2 6, , < < /24

59 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk ph Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liupo4p E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka / oc mg/l % FTU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1ml pmy/1ml µg/l PORVOO / 32 UUS-11 Porvoo 32 Kok.syv. 24 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 13:5; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 2 /3; Ilm.lt. 23 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt SW; 1 19,7 11, 124 3, ,6 23 1,9 6, , < < PORVOO / 38 Sköldvikin edusta 38 Kok.syv. 2 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 13:2; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 2 /3; Ilm.lt. 23 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt SW; 1 4,93 19,61 11, , 85 8,6 < ,92 19,55 3 4,92 19,36 4 4,93 18,36 5 4,99 17,24 6 5, 17,3 7 5,6 15,95 8 5,13 15,25 9 5,18 15,3 1 5,13 14,6 11 5,16 13, ,16 13, ,17 13, ,17 13, ,19 13, ,19 13, ,22 13, ,26 13, ,28 13,2 8,3 82 5,1 97 7, < < /24

60 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk ph Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liupo4p E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka / oc mg/l % FTU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1ml pmy/1ml µg/l PORVOO / 48 UUS-13 Porvoo 48 Kok.syv. 4 m; Näk.syv. 3,1 m; Klo 12:1; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 2 /3; Ilm.lt. 23 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt SW; 1 4,89 2,36 1, , ,6 < ,91 19,1 3 4,93 18,6 4 5,5 17,5 5 5,4 15,9 6 4,99 15,1 7 5,1 14,86 8 5,1 14,71 9 5,6 14,48 1 5,9 14,4 11 5,1 14, ,11 14, ,14 14,1 14 5,17 13, ,25 13, ,3 12, ,31 12,5 18 5,33 12,9 19 5,34 11,79 2 5,38 11, ,56 7,77 3 5,73 5, ,89 4, ,94 4,8 4,5 36 2,2 11 7, <5 <5 23 <2 6, PORVOO / 8 Orrenkylänselkä 8 Kok.syv. 34 m; Näk.syv. 2,6 m; Klo 14:3; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 23 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt SW; 1 2,2 1, , ,5 31 6,2 2, 17 7, , <5 <5 32 <2 4,6 15/24

61 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk ph Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liupo4p E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka / oc mg/l % FTU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1ml pmy/1ml µg/l PORVOO / P3 Kalvön NW Kok.syv. 14 m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 1:4; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 2 /3; Ilm.lt. 23 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt SW; 1 5, 18,88 11, , ,5 < , 18,4 3 5, 17,61 4 5,4 16,95 5 5,5 16,76 6 5,9 16,66 7 5,1 16,31 8 5,11 15,93 9 5,13 15,37 1 5,16 14, ,19 14, ,21 14, ,23 14,2 8,5 85 8,2 9 7, < <2 9, PORVOO / P4 UUS-3 Kitö kaakko 57 Kok.syv. 19 m; Näk.syv. 3, m; Klo 11:15; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 1 /3; Ilm.lt. 23 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt SW; 1 19,1 11, , ,5 18 7,3 5,4 46 5, , <5 <5 25 <2 8, PORVOO / P5 Stuvubergsudden W Kok.syv. 45 m; Näk.syv. 3,9 m; Klo 11:4; Näytt.ottaja JMä, JN; levä 2 /3; Ilm.lt. 23 C-ast; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt SW; 1 2,1 1, , ,5 44 4,7 5,4 44 1,6 12 7, <5 6 2 <2 5, 16/24

62 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk ph Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liupo4p E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka / oc mg/l % FTU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1ml pmy/1ml µg/l PORVOO / 25 Kuggsund 25 Kok.syv. 2 m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 15:2; Näytt.ottaja JMä, LA; levä 1 /3; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt SW; 1 4,97 16,33 8,8 93 4, ,9 2 4,97 16,33 3 4,97 16,32 4 4,98 16,3 5 4,98 16,25 6 5,6 15,48 7 5,8 15,8 8 5,8 14,88 9 5,8 14,56 1 5,8 14, ,1 14, ,11 13, ,12 13, ,13 13, ,13 13, ,14 13,8 17 5,14 12, ,14 12,9 19 5,15 12,8 4, , < , PORVOO / 27 Illvarden, koillinen 27 Kok.syv. 18 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 15:55; Näytt.ottaja JMä, LA; levä 1 /3; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt SW; 1 4,8 17, 9,3 99 3, ,1 2 4,82 16,86 3 4,85 16,86 4 4,87 16,67 5 4,9 16,58 6 4,91 16,49 7 4,93 16,41 8 4,95 16,28 9 4,98 16,8 1 5,4 15, ,7 15, ,9 15, ,11 15, ,13 15,8 15 5,14 14,8 16 5,14 14, ,15 14,42 6, , < < /24

63 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk ph Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liupo4p E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka / oc mg/l % FTU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1ml pmy/1ml µg/l PORVOO / 32 UUS-11 Porvoo 32 Kok.syv. 24 m; Näk.syv. 2,3 m; Klo 14:15; Näytt.ottaja JMä, LA; levä 1 /3; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt SW; 1 16,6 8,6 91 2, , 23 14, 6, , < , PORVOO / 38 Sköldvikin edusta 38 Kok.syv. 2 m; Näk.syv. 2,2 m; Klo 13:5; Näytt.ottaja JMä, LA; levä 1 /3; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt SW; 1 5,13 16,79 9, 96 2, , 2 5,13 16,78 3 5,13 16,8 4 5,13 16,69 5 5,14 16,69 6 5,14 16,51 7 5,14 16,44 8 5,14 16,34 9 5,13 16,7 1 5,14 15, ,13 15, ,14 15, ,14 15, 14 5,17 14, ,18 14, ,19 14, ,2 14,8 18 5,2 14,8 19 5,2 14,78 7,9 81 3, , < ,5 18/24

64 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk ph Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liupo4p E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka / oc mg/l % FTU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1ml pmy/1ml µg/l PORVOO / 48 UUS-13 Porvoo 48 Kok.syv. 4 m; Näk.syv. 2, m; Klo 12:3; Näytt.ottaja JMä, LA; levä 1 /3; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt SW; 1 5,9 16,67 9,6 12 2, ,1 2 5,9 16,66 3 5,9 16,62 4 5,11 16,47 5 5,18 16,31 6 5,19 16,22 7 5,2 16,2 8 5,21 16,16 9 5,21 16,13 1 5,21 15, ,21 15, ,21 15, ,21 15, ,2 15, ,19 15, ,2 15,3 17 5,2 14, ,2 14, ,2 14,8 2 5,2 14, ,22 13,58 3 5,3 11, ,48 8, ,48 7,27 3,6 31 7, , < < PORVOO / 8 Orrenkylänselkä 8 Kok.syv. 34 m; Näk.syv. 2,3 m; Klo 14:45; Näytt.ottaja JMä, LA; levä 1 /3; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt SW; 1 17, 9,6 12 2, ,2 31 1,1 2,5 23 6, , < <2 9, 19/24

65 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk ph Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liupo4p E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka / oc mg/l % FTU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1ml pmy/1ml µg/l PORVOO / P3 Kalvön NW Kok.syv. 14 m; Näk.syv. 2, m; Klo 1:45; Näytt.ottaja JMä, LA; levä 1 /3; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt SW; 1 5,5 16,82 9,9 16 2, ,1 2 5,5 16,81 3 5,7 16,75 4 5,12 16,64 5 5,15 16,49 6 5,17 16,35 7 5,19 16,26 8 5,2 16,14 9 5,21 15,97 1 5,21 15, ,21 15, ,21 15, ,21 15,6 8, 83 5, , <5 <5 28 < PORVOO / P4 UUS-3 Kitö kaakko 57 Kok.syv. 19 m; Näk.syv. 2,9 m; Klo 11:25; Näytt.ottaja JMä, LA; levä 1 /3; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt SW; 1 16,9 9,8 14 1, , ,3 6,1 6 3, , <5 <5 25 <2 8, PORVOO / P5 Stuvubergsudden W Kok.syv. 45 m; Näk.syv. 3,5 m; Klo 12:; Näytt.ottaja JMä, LA; levä 1 /3; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt SW; 1 16,7 9,8 14 1, ,3 44 7, 4,6 39 2, , <5 <5 22 <2 6, 2/24

66 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk ph Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liupo4p E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka / oc mg/l % FTU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1ml pmy/1ml µg/l PORVOO / 25 Kuggsund 25 Kok.syv. 2 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 15:2; Näytt.ottaja JN, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt S; 1 5,1 14,74 8,1 83 1, , 2 5,9 14,6 3 5,9 14,55 4 5,8 14,34 5 5,7 14,8 6 5,6 14,1 7 5,5 13,93 8 5,5 13,86 9 5,4 13,82 1 5,2 13, ,1 13, ,1 13, , 13, , 13, , 13, , 13, , 13, , 13, , 13,7 7,4 73 5, , , PORVOO / 27 Illvarden, koillinen 27 Kok.syv. 18 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 15:5; Näytt.ottaja JN, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt S; 1 5,12 14,93 8,9 91 1, , 2 5,12 14,9 3 5,12 14,88 4 5,12 14,77 5 5,12 14,7 6 5,12 14,63 7 5,12 14,62 8 5,12 14,61 9 5,11 14,59 1 5,11 14, ,11 14, ,1 14, ,8 14,3 14 5,9 14, ,8 14, ,8 14,3 17 5,8 14,3 8, 8 2, , < /24

67 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk ph Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liupo4p E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka / oc mg/l % FTU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1ml pmy/1ml µg/l PORVOO / 32 UUS-11 Porvoo 32 Kok.syv. 24 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 14:15; Näytt.ottaja JN, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt S; 1 15,2 8,4 86 1,5 88 8, 23 14, 6,9 69 4,3 88 7, , PORVOO / 38 Sköldvikin edusta 38 Kok.syv. 2 m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 13:45; Näytt.ottaja JN, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt S; 1 5,11 15,38 8,7 9 1, ,9 2 5,11 15,36 3 5,11 15,3 4 5,12 14,9 5 5,13 14,83 6 5,13 14,59 7 5,13 14,52 8 5,14 14,37 9 5,14 14,34 1 5,13 14, ,13 14, ,13 14, ,13 14, ,14 14, ,14 14, ,14 14,2 17 5,15 14, ,15 14, ,15 14,4 7,3 74 2, 88 7, ,3 22/24

68 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk ph Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liupo4p E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka / oc mg/l % FTU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1ml pmy/1ml µg/l PORVOO / 48 UUS-13 Porvoo 48 Kok.syv. 4 m; Näk.syv. 2,7 m; Klo 12:25; Näytt.ottaja JN, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt S; 1 5,14 14,45 8,9 9 1, 878 8, 2 5,14 14,32 3 5,14 14,31 4 5,14 14,29 5 5,14 14,29 6 5,14 14,3 7 5,14 14,29 8 5,14 14,28 9 5,14 14,27 1 5,14 14, ,14 14, ,14 14, ,14 14, ,15 14, ,15 14, ,15 14, ,16 14, ,17 14,1 19 5,17 14,9 2 5,17 14,9 25 5,17 14,6 3 5,32 12, ,41 1, ,43 1,5 1,3 12 4, , < , PORVOO / 8 Orrenkylänselkä 8 Kok.syv. 34 m; Näk.syv. 2,3 m; Klo 14:5; Näytt.ottaja JN, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt S; 1 14,7 9,2 93 1,1 86 8, ,7 6, 6 3, , <5 < /24

69 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk ph Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liupo4p E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka / oc mg/l % FTU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1ml pmy/1ml µg/l PORVOO / P3 Kalvön NW Kok.syv. 14 m; Näk.syv. 2, m; Klo 11:; Näytt.ottaja JN, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 12 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt S; 1 5,14 14,33 8,8 89 1, ,9 2 5,14 14,29 3 5,14 14,27 4 5,14 14,26 5 5,14 14,25 6 5,14 14,24 7 5,14 14,23 8 5,14 14,22 9 5,15 14,2 1 5,16 14, ,17 14, ,17 14,4 13 5,17 14,3 8,5 86 1, , < , PORVOO / P4 UUS-3 Kitö kaakko 57 Kok.syv. 19 m; Näk.syv. 2,2 m; Klo 11:3; Näytt.ottaja JN, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt S; 1 14,4 9,1 92 1, , 18 14,2 8,5 85 1, , < PORVOO / P5 Stuvubergsudden W Kok.syv. 45 m; Näk.syv. 3, m; Klo 11:55; Näytt.ottaja JN, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt S; 1 14,5 9,1 92, ,1 44 9,7 2,1 19 1,4 93 7, < ,8 24/24

70 LIITE Havainto- kok. N NO3+NO2 NH4-N kok. P PO4-P klorofylli-a näkösyvyys N/P -suhde N/P -suhde paikka µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l m kokonais liukoiset ,5 29 1, 5,8 2 14,5 15, ,5 35 1, 9,5 1,8 11,7 14, , 5,8 1,5 14,8 25, ,5 29 1, 7,3 1,9 13,8 16, ,5 32 1, 7,3 2,5 15, 19, ,5 26 1, 5,6 1,9 15,4 17,5 P ,5 27 1, 5,2 3,1 15,2 16,5 P ,5 23 1, 4,8 3 17,8 15,5 P ,5 23 1, 5 2,9 17,4 14, Havainto- kok. N NO3+NO2 NH4-N kok. P PO4-P klorofylli-a näkösyvyys N/P -suhde N/P -suhde paikka µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l m liukoiset ,5 2,5 26 1, 4,1 3 14,6 5, ,5 2,5 21 1, 4 1,8 15,7 5, ,5 2,5 27 1, 5 1,6 16,3 5, ,5 2,5 28 1, 5,6 2,5 13,6 5, ,5 2,5 22 1, 3,9 2,8 18,6 5, ,5 2,5 22 1, 4,8 1,8 2,5 5, P3 34 2,5 2,5 24 1, 5,7 1,9 14,2 5, P4 35 2,5 2,5 23 2, 4,8 2 15,2 2,5 P5 32 2,5 2,5 23 2, 4,8 3,8 13,9 2, Havainto- kok. N NO3+NO2 NH4-N kok. P PO4-P klorofylli-a näkösyvyys N/P -suhde N/P -suhde paikka µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l m liukoiset ,5 2,5 32 1, 4,6 2,3 15, 5, , , 7,9 1 19,6 9, , , 12 1,1 16,5 9, , , 13 1,1 17,6 9, , , 15 1,4 16,2 12, ,5 2,5 23 1, 6,8 1,7 21,7 5, P3 56 2, , 9,4 2 18,1 9,5 P4 51 2,5 2,5 25 1, 8,3 2,2 2,4 5, P5 47 2, , 5 2,8 23,5 8,5

71 LIITE Havainto- kok. N NO3+NO2 NH4-N kok. P PO4-P klorofylli-a näkösyvyys N/P -suhde N/P -suhde paikka µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l m liukoiset , , 9 2,3 12,1 7, , , 9,6 1 8,5 3, , , ,5 11, , , 6 1,5 12,9 4, , , 6,5 2,4 11,9 4, , , 12 1,3 11,7 8,5 P3 35 2,5 2,5 28 1, 12 1,5 12,5 5, P4 35 2,5 2,5 25 1, 8,8 1,5 14, 5, P5 44 2,5 2,5 22 1, 6 2,3 2, 5, Havainto- kok. N NO3+NO2 NH4-N kok. P PO4-P klorofylli-a näkösyvyys N/P -suhde N/P -suhde paikka µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l m liukoiset ,5 2,5 33 8, ,6, , 8,8 1,2 12,4 3, ,5 38 9, 13 1,2 12,6, , 7,9 1,3 12,7 3, , 8,3 1,4 13,1 5, , , 9,2 2 14,8,9 P3 45 2, , 7,7 1,7 14,1 2, P4 42 2, , 1 1,8 11,4,6 P5 41 2, , 7,8,2 14,1 1,1

72 LIITE 5 Pitoisuus (µg/l) Pitoisuus (µg/l) , piste Klorofylli liuk. PO4P N(NO3+NO2) N(NH4) 83 piste Klorofylli liuk. PO4P N(NO3+NO2) N(NH4) Pitoisuus (µg/l) Pitoisuus (µg/l) piste Klorofylli liuk. PO4P N(NO3+NO2) N(NH4) 44 piste Klorofylli liuk. PO4P N(NO3+NO2) N(NH4) Pitoisuus (µg/l) Pitoisuus (µg/l) piste Klorofylli liuk. PO4P N(NO3+NO2) N(NH4) 13 piste P Klorofylli liuk. PO4P N(NO3+NO2) N(NH4) Pitoisuus (µg/l) Pitoisuus (µg/l) piste Klorofylli liuk. PO4P N(NO3+NO2) N(NH4) 13 piste P Klorofylli liuk. PO4P N(NO3+NO2) N(NH4)

73 LIITE 6 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY Tutkimustuloksia Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) 25 ja lämpötila ºC saliniteetti syvyys P syvyys P ,8 1, 1,,5,5 1 4,8 4,69 4,37 1,48 2,98 2,52,63,74,44,6 2 4,82 4,7 4,38 4,2 4,24 3,51,62,75,55,62 3 4,82 4,7 4,4 4,5 4,37 4,51,61,81,55,65 4 4,82 4,7 4,51 4,55 4,53 5,51,61,82,58,67 5 4,82 4,7 4,53 4,57 4,58 6,51,61,86,61,7 6 4,82 4,7 4,62 4,6 4,62 7,51,61,91,6,72 7 4,82 4,7 4,65 4,6 4,66 8,51,61,91,56,73 8 4,82 4,7 4,66 4,62 4,68 9,51,61,89,53,74 9 4,82 4,7 4,67 4,63 4,69 1,51,61,89,45,74 1 4,82 4,71 4,67 4,65 4,7 11,51,61,89,45, ,82 4,71 4,67 4,66 4,72 12,51,6,88,45, ,82 4,72 4,68 4,66 4,73 13,8,59,87,44, ,82 4,74 4,68 4,67 4,78 14,58,87,44, ,74 4,69 4,67 4,79 15,58,86,45, ,74 4,69 4,68 4,8 16,58,84,47, ,74 4,7 4,68 4,8 17,58,85,48,8 17 4,74 4,71 4,68 4,81 18,57,85,5 18 4,75 4,71 4,69 19,57 1,2,7 19 4,75 4,71 4,69 2,53 2 4,76 25, ,77 3,51 3 4,81 35, ,82 39,8 39 4, lämpötila ºC saliniteetti syvyys P syvyys P ,36 1,78 9,84 13,36 8,32 1 4,57 4,61 4,66 4,27 4, ,35 1,78 9,7 13,59 8,33 2 4,57 4,61 4,66 4,28 4, ,33 1,74 9,65 13,5 8,27 3 4,57 4,61 4,66 4,28 4, ,3 1,76 8,82 13,32 8,16 4 4,58 4,61 4,7 4,28 4, ,32 1,65 8,71 12,79 7,54 5 4,58 4,62 4,71 4,34 4, ,96 1,61 8,53 1,65 5,63 6 4,59 4,62 4,72 4,53 4, ,71 1,6 8,12 1, 5,31 7 4,61 4,62 4,73 4,58 4,89 8 1, 1,56 7,9 8,78 5,7 8 4,67 4,62 4,76 4,67 4,9 9 9,79 1,43 7,91 8,7 4,48 9 4,69 4,61 4,76 4,67 4,97 1 7,84 1,36 7,91 8,45 4,34 1 4,75 4,62 4,76 4,68 4, ,3 1,5 7,9 8,26 4,6 11 4,77 4,62 4,76 4,7 5,2 12 5,66 9,27 6,95 8,7 3, ,85 4,68 4,81 4,71 5,4 13 6,2 7,6 6,28 7,83 3, ,86 4,75 4,83 4,73 5,4 14 7,29 6,15 7,82 3, ,76 4,84 4,73 5,5 15 6,74 5,65 7,82 3, ,77 4,84 4,73 5,7 16 6,31 5,2 7,79 3, ,81 4,9 4,73 5,8 17 5,5 5,17 7,77 4, 17 4,88 4,91 4,73 5,9 18 4,66 4,66 7, ,97 4,95 4, ,99 5, 8, 19 5,5 5,1 4,73 2 3,74 2 5,1 25 3,8 25 5,26 3 2,84 3 5, , , ,2 39 5,45

74 LIITE 6 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY Tutkimustuloksia Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) lämpötila ºC saliniteetti syvyys P syvyys P ,16 14,3 13,89 14,71 15,74 1 5,21 5,15 5,19 5,17 5,8 2 13,15 14,29 13,87 14,7 15,68 2 5,21 5,15 5,19 5,17 5,8 3 13,6 14,27 13,85 14,63 15,58 3 5,21 5,15 5,19 5,17 5,7 4 13,1 14,27 13,83 14,22 15,42 4 5,22 5,15 5,19 5,22 5,9 5 13,6 14,24 13,8 1,58 15,1 5 5,22 5,15 5,19 5,33 5,9 6 12,78 14,22 13,8 9,47 14,85 6 5,22 5,15 5,19 5,4 5, ,33 14,17 13,76 8,69 14,73 7 5,26 5,15 5,2 5,43 5,16 8 1,85 13,72 13,54 8,9 14,48 8 5,36 5,16 5,22 5,45 5,17 9 9,93 12,65 13,5 7,93 14,31 9 5,45 5,22 5,23 5,46 5,18 1 8,47 9,61 13,42 7,74 14,26 1 5,48 5,39 5,24 5,47 5, ,77 8,7 13,36 7,57 14,2 11 5,51 5,42 5,24 5,48 5, ,22 8,2 13,2 7,5 14, ,57 5,43 5,24 5,49 5, ,8 7,67 1,94 7,4 14,9 13 5,62 5,47 5,39 5,49 5, ,52 9,54 7,39 13, ,48 5,45 5,49 5, ,1 7,83 7,37 13, ,49 5,55 5,5 5, ,82 7,51 7,34 12,5 16 5,53 5,58 5,5 5, ,71 7,37 7,31 9, ,55 5,59 5,5 5, ,66 7,5 7, ,57 5,6 5,5 19 6,54 6,26 7,6 19 5,6 5,65 5, ,61 6, , ,78 3 4,83 3 5, , , , , lämpötila ºC saliniteetti syvyys P syvyys P ,88 2,36 19,61 2,55 2,22 1 5, 4,89 4,93 4,9 4, ,4 19,1 19,55 19,53 19,73 2 5, 4,91 4,92 4,91 4, ,61 18,6 19,36 18,82 16,61 3 5, 4,93 4,92 4,9 4, ,95 17,5 18,36 18,51 19,57 4 5,4 5,5 4,93 4,9 4, ,76 15,9 17,24 14,47 19,58 5 5,5 5,4 4,99 5,3 4, ,66 15,1 17,3 12,92 19,39 6 5,9 4,99 5, 5,15 4, ,31 14,86 15,95 11,1 17,8 7 5,1 5,1 5,6 5,29 4, ,93 14,71 15,25 1,8 15,95 8 5,11 5,1 5,13 5,37 5,2 9 15,37 14,48 15,3 9,69 15,68 9 5,13 5,6 5,18 5,39 5,4 1 14,99 14,4 14,6 9,15 15,21 1 5,16 5,9 5,13 5,42 5, ,61 14,36 13,92 8,9 14, ,19 5,1 5,16 5,43 5, ,22 14,32 13,78 8,77 14,3 12 5,21 5,11 5,16 5,43 5, ,2 14,1 13,76 8,71 13, ,23 5,14 5,17 5,44 5, ,89 13,75 8,69 13, ,17 5,17 5,44 5, ,28 13,69 8,61 13, ,25 5,19 5,44 5, ,85 13,63 8,57 13, ,3 5,19 5,44 5, ,5 13,42 8,55 13,2 17 5,31 5,22 5,44 5, ,9 13,31 8, ,33 5,26 5, ,79 13,2 8,7 19 5,34 5,28 5, ,11 2 5, , ,56 3 5,77 3 5, , , ,8 39 5,94

75 LIITE 6 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY Tutkimustuloksia Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) lämpötila ºC saliniteetti syvyys P syvyys P ,82 16,67 16,79 16,33 17, 1 5,5 5,9 5,13 4,97 4,8 2 16,81 16,66 16,78 16,33 16,86 2 5,5 5,9 5,13 4,97 4, ,75 16,62 16,8 16,32 16,86 3 5,7 5,9 5,13 4,97 4, ,64 16,47 16,69 16,3 16,67 4 5,12 5,11 5,13 4,98 4, ,49 16,31 16,69 16,25 16,58 5 5,15 5,18 5,14 4,98 4,9 6 16,35 16,22 16,51 15,48 16,49 6 5,17 5,19 5,14 5,6 4, ,26 16,2 16,44 15,8 16,41 7 5,19 5,2 5,14 5,8 4, ,14 16,16 16,34 14,88 16,28 8 5,2 5,21 5,14 5,8 4, ,97 16,13 16,7 14,56 16,8 9 5,21 5,21 5,13 5,8 4, ,77 15,95 15,56 14,47 15,72 1 5,21 5,21 5,14 5,8 5, ,74 15,84 15,44 14,16 15, ,21 5,21 5,13 5,1 5, ,39 15,78 15,26 13,79 15, ,21 5,21 5,14 5,11 5, ,6 15,58 15, 13,48 15, ,21 5,21 5,14 5,12 5, ,29 14,73 13,27 15,8 14 5,2 5,17 5,13 5, ,12 14,74 13,22 14,8 15 5,19 5,18 5,13 5, ,3 14,78 13,8 14, ,2 5,19 5,14 5, ,97 14,8 12,95 14, ,2 5,2 5,14 5, ,91 14,8 12,9 18 5,2 5,2 5, ,8 14,78 12,8 19 5,2 5,2 5, ,2 14, , , ,31 3 5,3 35 8, , , , lämpötila ºC saliniteetti syvyys P syvyys P ,33 14,45 15,38 14,74 14,93 1 5,14 5,14 5,11 5,1 5, ,29 14,32 15,36 14,6 14,9 2 5,14 5,14 5,11 5,9 5, ,27 14,31 15,3 14,55 14,88 3 5,14 5,14 5,11 5,9 5, ,26 14,29 14,9 14,34 14,77 4 5,14 5,14 5,12 5,8 5, ,25 14,29 14,83 14,8 14,7 5 5,14 5,14 5,13 5,7 5, ,24 14,3 14,59 14,1 14,63 6 5,14 5,14 5,13 5,6 5, ,23 14,29 14,52 13,93 14,62 7 5,14 5,14 5,13 5,5 5, ,22 14,28 14,37 13,86 14,61 8 5,14 5,14 5,14 5,5 5, ,2 14,27 14,34 13,82 14,59 9 5,15 5,14 5,14 5,4 5, ,18 14,26 14,33 13,71 14,58 1 5,16 5,14 5,13 5,2 5, ,11 14,25 14,28 13,61 14, ,17 5,14 5,13 5,1 5, ,4 14,24 14,24 13,57 14, ,17 5,14 5,13 5,1 5, ,3 14,23 14,23 13,52 14,3 13 5,17 5,14 5,13 5, 5, ,18 14,25 13,48 14, ,15 5,14 5, 5, ,16 14,23 13,47 14, ,15 5,14 5, 5, ,15 14,2 13,46 14,3 16 5,15 5,14 5, 5, ,13 14,17 13,46 14,3 17 5,16 5,15 5, 5, ,1 14,14 13, ,17 5,15 5, 19 14,9 14,4 13,7 19 5,17 5,15 5, 2 14,9 2 5, ,6 25 5, ,55 3 5, , , ,5 39 5,43

76 LIITE 6 25 ja Saliniteetti ( ) 25 ja Lämpötila (⁰C) Syvyys (m) Syvyys (m) 1, 1,5 2, 2,5 3, 3,5 4, 4,5 5, 5, P Syvyys (m),,5 1, 1,5 2, 2,5 3, 3,5 4, P Saliniteetti ( ) Lämpötila (⁰C) 4, 4,2 4,4 4,6 4,8 5, 5,2 5,4 5, P3 P Syvyys (m) Saliniteetti ( ) Syvyys (m) 4,7 4,9 5,1 5,3 5,5 5,7 5,9 6, P Lämpötila (⁰C) Syvyys (m) P

77 LIITE 6 Syvyys (m) Syvyys (m) Syvyys (m) Saliniteetti ( ) 4,7 4,9 5,1 5,3 5,5 5, P Saliniteetti ( ) 4,7 4,9 5,1 5,3 5,5 5, P Saliniteetti ( ) 4,7 4,9 5,1 5,3 5,5 5, P Lämpötila (⁰C) Syvyys (m) Syvyys (m) P Lämpötila (⁰C) Syvyys (m) P Lämpötila (⁰C) P

78 LIITE 7 Pohjaeläintutkimuksen näyteasemat; vuonna 216 näytteet vain asemilta S ja B. Karttaan on piirretty 1 ja 2 metrin syvyyskäyrät.