TILINPÄÄTÖS JA TULOSKORTTI 2017 YLÄOUNASJOEN ALUELAUTAKUNTA 28.3.2018
Sisällys 1. TALOUSARVIO JA TOTEUMA 2017... 2 2. VARHAISKASVATUS... 3 3. PERUSOPETUSPALVELUT... 4 4. VAPAA-AIKA... 5 4.1 KULTTUURITUOTTAJAT... 5 4.2 KIRJASTO... 6 4.3 LIIKUNTA... 6 5. KÄSITELUETTELOT... 10 5.1 VARHAISKASVATUS... 10 5.2 KOULUTUSPALVELUT... 12 1
1. TALOUSARVIO JA TOTEUMA 2017 Alueelliset palvelut Kustannuspaikka : Alueelliset palvelut Budjettivertailu Jakso: 01/2017-12/2017 Yksikkö: EUR Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös Ero Käyttö-% 2016 2017 2017 Ta-Tp 122017 Toimielin -41511,09-39731,98-50338,96 10606,98 126,70 Hallinto -147582,60-118318,19-93870,44-24447,75 79,34 Yläkemijoen alueltk -2071051,02-2030843,78-1993277,74-37566,04 98,15 Sodankyläntien alueltk -464586,79-462289,78-444813,65-17476,13 96,22 Yläounasjoen alueltk -827117,13-882998,52-706443,25-176555,27 80,01 Alaounasjoen alueltk -3483277,09-3580378,94-3230670,51-349708,43 90,23 Alakemijoen alueltk -5915430,09-5523214,86-5494408,64-28806,22 99,48 Ranuantien alueltk -999943,45-1006497,86-936179,55-70318,31 93,01 Aluelautakunnat yhteensä -13761405,57-13486223,74-12805793,34-680430,40 94,95 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -13950499,26-13644273,91-12950002,74-694271,17 94,91 Yläounasjoen aluelautakunta Kustannuspaikka : Yläounasjoen alueltk Budjettivertailu Jakso: 01/2017-12/2017 Yksikkö: EUR Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös Ero Käyttö-% 2016 2017 2017 Ta-Tp 122017 3156 Meltauksen ryhmäpph -216 604,47-201 506,93-134 547,42-66 959,51 66,77 Päivähoitopalvelut -216 604,47-201 506,93-134 547,42-66 959,51 66,77 3446 Meltauksen koulu -565 973,98-624 717,09-517 278,62-107 438,47 82,80 Perusopetuspalvelut -565 973,98-624 717,09-517 278,62-107 438,47 82,80 3617 Kulttuurituottaminen/Yläounasjoki -5 839,30-5 761,12-5 572,03-189,09 96,72 Kulttuuripalvelut -5 839,30-5 761,12-5 572,03-189,09 96,72 3641 Meltauksen kyläkirjasto -12 410,14 0 3648 Yläounasjoen autokirjastopalvelut -10 139,26-39 878,60-39 289,99-588,61 98,52 Kirjastopalvelut -22 549,40-39 878,60-39 289,99-588,61 98,52 3721 Ryhmäliikunta/Yläounasjoki -1 289,67-2 502,69-1 960,09-542,60 78,32 Liikuntapalvelut -1 289,67-2 502,69-1 960,09-542,60 78,32 1368 Kehittämistoiminta/Yläounasjoki 367,60-0,00 54,18-54,18 1369 Perustoiminta/Yläounasjoki -15 227,91-8 632,08-7 849,28-782,80 90,93 Käyttösuunnitelmat/ltk -14 860,31-8 632,08-7 795,10-836,98 90,30 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -827 117,13-882 998,52-706 443,25-176 555,27 80,01 Kehittämistoiminta Kustannuspaikka : 1368 Kehittämistoiminta/Yläounasjoki Budjettivertailu Jakso: 01/2017-12/2017 Yksikkö: EUR Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös Ero Käyttö-% 2016 2017 2017 Ta-Tp 122017 TOIMINTATUOTOT/TULOT 26 150,00 36 266,00 35 000,00 1 266,00 96,51 PALVELUJEN OSTOT -18 977,08-23 516,00-11 208,66-12 307,34 47,66 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT -1 703,17 1 703,17 AVUSTUKSET -6 150,00-16 210,00 16 210,00 VUOKRAT 0-12 750,00-5 373,99-7 376,01 42,15 MUUT TOIMINTAKULUT -655,32-450,00 450,00 TOIMINTAKULUT/MENOT -25 782,40-36 266,00-34 945,82-1 320,18 96,36 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ 367,60 0 54,18-54,18 2
2. VARHAISKASVATUS YLÄOUNASJOEN ALUELAUTAKUNTA 3
3. PERUSOPETUSPALVELUT ALUELAUTAKUNNAT PERUSOPETUSPALVELUT MÄÄRÄ /PÄIVÄ OPP. /VUOSI YHT. Ala-aste 87 044 55,08 463 10 355 4 794 391 Ylä-aste 52 640 73,57 280 13 831 3 872 706 YHTEENSÄ 139 684 62,05 743 11 665 8 667 098 YLÄOUNASJOEN ALUELAUTAKUNTA MELTAUS MÄÄRÄ /PÄIVÄ OPP. /VUOSI YHT. Ala-aste 3 760 137,57 20 25 864 517 279 4
4. VAPAA-AIKA 4.1 KULTTUURITUOTTAJAT KUVAUS TOIMINNASTA AJALTA 1.1. 31.12.2017 Kulttuuritoimi vastasi kylien kulttuuripalvelujen järjestämisestä alueellisista palveluista vastaavien lautakuntien kanssa sovitulla tavalla. Rovaniemen Kylien Kehittämissäätiön tuki on ollut merkittävää kylien kulttuuritoiminnan järjestämisessä ja kylien omaehtoisen toiminnan tukemisessa. Säätiön myöntämät avustukset SUOMI100- tapahtumiin aktivoivat ja innostivat kyläyhdistyksiä ja seuroja yhteistyöhön ja kylien omien tapahtumien järjestämiseen. Kylille järjestettyjen kulttuuripalvelujen tuottamisessa paikallisilla kyläyhdistyksillä on ollut tärkeä ja keskeinen merkitys. Asukkaiden osallistuminen tapahtumien suunnitteluun ja toteuttamiseen takaa, että toiminta vastaa heidän tarpeitaan ja sitouttaa osallistumaan. Toimiva yhteistyö on onnistuneen palvelutuotannon edellytys. Kylien kulttuuritoiminnassa tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat olleet myös kaupungin kansalaisopisto ja Rovaniemen seurakunta. Kulttuuritoimi on pystynyt varsin nopeasti reagoimaan ja vastaamaan kylien esittämiin tarpeisiin. Palvelutuotannon lisäksi kulttuuritoimen rooli on ollut luoda mahdollisuuksia ja tukea ja kannustaa omaehtoista toimintaa sekä antaa asiantuntija-apua erilaisten kylätapahtumien järjestäjille. Kylätapahtumat ovat tarjonneet mahdollisuuden kohtaamiseen, sosiaaliseen kanssakäymiseen ja yhteiseen kokemukseen, jotka vahvistavat yhteisöön kuulumisen tunnetta ja vähentävät syrjäytymistä ja yksinäisyyttä. Tuotetut tapahtumat ovat löytäneet yleisönsä pienistäkin kylistä ja tarjonta on otettu ennakkoluulottomasti vastaan. Toistuvilla ja laadukkailla tuotannoilla on lisätty asukkaiden osallisuutta sekä hyvinvointia. Toiminta on myös lisännyt kylien omaa aktiivisuutta ja myös kylien välistä yhteistoimintaa. Laitakaupungin laulut hanke (2016-2018) on kohdentunut nimensä mukaisesti kaupungin reunaalueen kyliin. Hankkeen tavoitteena on mm. edistää kylien asukkaiden hyvinvointia kulttuuripalvelujen avulla ja turvata tasavartaisten kulttuuri-palvelujen saatavuus ja saavutettavuus. Kulttuurin lähipalveluja on järjestetty paikoissa, joihin on helppo tulla kylätalot, kyläbaarit, seurantalot, kyläkappelit tai paikoissa, joissa kyläläiset asioivat, kuten esimerkiksi Onnipalveluauton pysäkit tai kyläkaupat. Laitakaupungin laulut- hanke on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama. Pääosa hankkeen omarahoitusosuudesta saatiin Rovaniemen Kylien Kehittämissäätiöltä. Muu rahoitus on tullut Kittilän, Sodankylän, Kemijärven ja Posion kunnilta, joiden kanssa hanke on kuntarajat ylittävää yhteistyötä. Laitakaupungin laulut -hankkeen sekä lisääntyvien palvelutarpeiden myötä kulttuuritoimeen on työllistetty palkkatuella ammattimuusikoita. Tästä kolmen muusikon ryhmästä on muodostunut KUNNAN POJAT- kaupungin virallinen rytmiorkesteri, josta sangen lyhyessä ajassa on tullut tunnettu ja toivottu esiintyjäryhmä. Rytmiorkesteri esiintyi säännöllisesti esimerkiksi ikäihmisten palvelutaloilla, kotihoidon eri yksiköissä ja asukastuvalla. Yhtye muuntuu varsin ketterästi eri tapahtumiin tai tilanteisiin ja suunnittelee ohjelmistoaan tapauskohtaisesti esiintyessään milloin päiväkodeissa, kouluilla, kyläbaareissa, Onni-auton pysäkeillä tai kaupungin virallisemmissa tilaisuuksissa. Tämän uuden toimintamallin ansiosta kulttuuritoimen järjestämien tapahtumien ja niihin osallistuneiden määrät ovat nousseet huimasti. Palvelu on tavoittanut myös uutta yleisöä ja tarjonnut osallisuuden tilaisuuksia myös niille kaupunkilaisille, joiden ei ole helppoa hakeutua kulttuurin pariin. Esiintymispaikat ovat tietoisesti olleet matalan kynnyksen paikkoja, joihin on ollut helppo tulla. Lisäksi tilaisuudet ovat olleet maksuttomia. Erittäin myönteistä 5
palautetta on tullut myös kaupungin eri työyhteisöiltä, joiden omissa tapahtumissa yhtye on esiintynyt. Pienilläkin musiikkituokioilla on voitu lisätä työhyvinvointia ja edistää työssäjaksamista. 4.2 KIRJASTO KUVAUS TOIMINNASTA AJALTA 1.1. 31.12.2017 Rovaniemen kaupunginkirjaston alueelliset kirjastopalvelut muodostuvat kolmesta osasta: kiinteät kirjastopalvelut, kirjastoautopalvelut ja keskitetyt palvelut. Kiinteätä kirjastopalvelua on Alakemijoen alueella Muurolan kirjastossa ja Yläkemijoen alueella Vanttauskoskella. Henkilökuntaa oli kolme vakituista, jotka tekivät yhteensä 2,21 henkilötyövuotta. Aukiolotunteja oli 1912, jonka lisäksi Infopiste Siulassa oli 1035 tuntia muuta aukioloaikaa. Kirjastojen kävijämäärä 28 825 on pysynyt tasaisena kahteen edelliseen vuoteen verrattuna, mutta lainoissa on laskua noin viisi tuhatta määrän ollessa 28 080. Kirjastoissa on aktiivista tapahtumatoimintaa: vuoden aikana järjestettiin 235 eri tapahtumaa, joissa oli 4000 osallistujaa. Tapahtumat olivat pääasiassa lasten ja nuorten tapahtumia, kuten kirjastonkäytön opetusta, kirjavinkkausta ja satutunteja. Vuoden aikana suunniteltiin muutoksia vuodelle 2018. Vanttauskosken kirjasto vähentää palvelupisteen ja keskittyy Yläkemijoen koululle. Yläounasjoen monitoimitaloon avataan syksyllä 2018 Sinetän kirjasto, joka tulee tarjoamaan laajaa omatoimiaukioloa. Kirjastoautopalveluissa on yhteensä kaksi kirjastoautoa ja henkilökuntaa on viisi, mutta vain osa palveluista kohdistuu aluelautakuntien aluille. Kokonaisuudessaan autossa oli 127 000 lainaa ja 48 000, mutta aluelautakuntien lainojen määrän erittely on vaikeaa. Aluelautakuntien alueella oli 88 pysäkkiä, joissa aukioloaikaa kertyi yhteensä 868 tuntia. Pysäkkimäärä on laskenut kahdella kymmenellä, mutta pysäkkiaika on kasvanut hieman. Kouluyhteistyö ja koululaisten lukemisen edistäminen ovat erittäin tärkeä osa kirjastoauton palveluita, ja alueiden kaikki koululaiset ovat autopalveluiden kautta Kirjastopolku yhteistoiminnan piirissä. Toimintaa tehostetiin syksyllä, jolloin lasten ja nuorten osaston kirjastohoitaja on ollut mukana kirjastoauton reiteillä, joissa on koulupysäkkejä. Vinkkausmäärät kasvoivat ja yhteydenpito kouluihin parani. Keskitettyjä kirjastopalveluita ovat alueella tapahtuvat palvelut, joita hoidetaan keskistetysti kirjastolta, kuten Kirjat kotiin kotipalvelu ja aluelautakuntien alueella tapahtuva kirjavinkkaus kouluilla. Kotipalveluasiakkaiden määrä elää, mutta vuoden aikana on ollut keskimäärin noin 10 yhtäaikaista asiakasta. 4.3 LIIKUNTA KUVAUS TOIMINNASTA AJALTA 1.1. 31.12.2017 Liikuntapalvelut on tuottanut soveltavan, työikäisten, ikäihmisten, lasten ja nuorten liikunnan ohjaus- ja tapahtumapalvelut sekä uimahallipalvelut tapahtumineen suunnitellun mukaisesti. Liikuntapaikkojen investointiohjelmaa toteutettiin lähes suunnitellun mukaisesti. Soveltava liikunta Soveltava liikunnan avulla luotiin erityisen tuen tarpeessa oleville henkilöille mahdollisuus liikkua ja harrastaa liikuntaa. Soveltavan liikunnan kohderyhmät ovat kaiken ikäiset ihmiset, joilla on vamman, sairauden, sosiaalisen tilanteen tai muun toimintakyvyn heikkenemisen vuoksi vaikea osallistua yleisesti tarjolla olevaan liikuntaan. Toimintaa oli monipuolisesti viikoittain, lasten ja 6
nuorten liikuntakerhoista ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitämiseen. Soveltavassa liikunnassa hyödynnetään apuvälineitä, sekä muokataan liikuntalajeja liikkujille soveltuviksi. Vuoden aikana järjestettiin yksi tapahtuma, soveltava talvipäivä Ounasvaaralla. Osallistujia oli 284. Soveltavan liikunnan ohjaustuntien määrä oli yhteensä 512 tuntia ja käyntien määrä niissä oli yhteensä 5 435. Työikäisten ryhmäliikunta Terveysliikunnassa työikäisten ryhmäliikunnan ohjaustuntien määrä oli yhteensä 831 tuntia ja 10 174 käyntikertaa. Tapahtumia järjestettiin 4 ja käyntien määrä niissä oli 1026. Vuoden 2017 kampanjat keräsivät jälleen enemmän ulkoilijoita mukaan liikkumaan. Lumella liikkuen kampanjaan osallistui 591 liikkujaa ja Työmatkapyöräilyyn 361 liikkujaa. Kampanjoihin osallistui 116 liikkujaa enemmän kuin edellisenä vuonna. Senioriliikunta Senioreiden terveysliikuntatoiminta oli kurssimuotoista. Kurssit jaoteltiin kolmeen tasoon: kevyt, keskitaso, ja reipas. Tasot sisälsivät 2-3 tuntia ohjattua liikuntaa viikossa. Osallistuja sai valittavakseen oman kuntotasonsa mukaisen kurssin. Kurssisisältöinä on muun muassa kuntosalia, kuntojumppaa, kehonhuoltoa, kuntopiiriä, tuolijumppaa ja Lavis-lavatanssijumppaa. Senioreille pidettyjen ohjaustuntien määrä oli yhteensä 1138 h ja käyntien määrä 18514. Aluelautakunnille tuotettujen ohjaustuntien määrä oli lisäksi 150 tuntia ja käyntien määrä 1923. Omaehtoista liikuntaa tuettiin päivittäin omatoimisilla kuntosalivuoroilla, yhteensä 22 tuntia ja 1782 käyntikertaa. Senioreille tuotettiin yksi tapahtuma, jonka osallistujamäärä oli 87. Aluelautakunnille uimahallissa tuotettujen kylien liikuntatapahtumien määrä oli 18 ja niissä oli yhteensä 273 käyntiä. Vertaisohjaajakoulutus järjestettiin keväällä Ounasjoen monitoimihallissa yhteistyössä Lapin liikunta ry:n kanssa. Koulutukseen osallistui yhteensä 21 henkilöä. Liikuntapalvelut osallistui verkostotyönä ikäihmisille järjestetyn Sykettä syksyyn tapahtuman valmisteluun ja toteutukseen. Voimaa vanhuuteen -ohjelma käynnistyi syksyllä, ja sen yhteistyöryhmään kuuluu jäseniä vapaaajan palvelujen lisäksi perusturvasta, Neuvokkaasta, kaupungin kansalaisopistosta, seurakunnasta ja järjestöjen edustus. Ohjelman tavoitteena on huonokuntoisten ikäihmisten hyvinvoinnin ja kotona-asumisen tukeminen terveysliikunnan avulla. Syksyn aikana kartoitettiin ohjattuja liikuntatoimintoja Rovaniemellä sekä luotiin kehittämissuunnitelma toiminnan tueksi. Sportisti Roi Kevätkirmaus, koululaisille järjestetty lasten kesälajiesittelytapahtuma, toteutettiin nyt ensimmäisen kerran. Tapahtuma pidettiin 31. toukokuuta Antipuistossa ja osittain myös Ounaskosken uimarannan läheisyydessä. Kolmetoista (13) eri yhdistystä, pääosin urheiluseuraa, esitteli 1600 tapahtumaan osallistuneelle koululaiselle toimintaansa ja liikuntalajeja. Tapahtuman tavoitteena oli antaa vinkkejä erilaisista harrastuksista ja aktivoida heitä liikkumaan kesäloman aikana. Osallistujat olivat enimmäkseen alakoululaisia. Kevätkirmauksessa oli mukana myös Pirkka Street Basket 2017 -tapahtuma. Sen järjestelyistä vastasi paikallinen koripalloseura yhteistyössä koripalloliiton, kauppakeskuksen sekä paikallisen kaupan kanssa. Säpinää syksyyn liikunnallinen tapahtumapäivä pidettiin 28.9. Ounashallissa, Lapin urheiluopiston liikuntahallissa. Tapahtumaan osallistui 2559 oppilasta. Koululaisten viestikarnevaali oli Säpinää syksyyn tapahtuman yhteydessä. 7
Lasten ja nuorten liikuntakerhot Lasten ja nuorten liikuntakerhoja tuotettiin ostopalveluna ja yhteistyössä liikuntakerhopalveluja tuottavan järjestön kanssa. Liikuntakerhot pidettiin kouluilla. Kerhokertoja toteutui vuoden aikana yhteensä 723 ja käyntejä 7720. Kerhoista 172 kerhokertaa toteutettiin aluelautakuntien alueilla. Käyntejä niissä oli 2196. Kerhopalveluun osallistuneita tyttöjä oli kahdeksan prosenttia enemmän kuin poikia. Liikuntakerhokertoja oli vuoden aikana hieman enemmän edelliseen vuoteen verrattuna, mutta käyntien määrä oli hieman pienempi. Hankkeet Koto-liikuntahankkeen toteutusaikaan saatiin muutos aluehallintovirastolta. Hanke toteutettiin yhden vuoden sijasta kahden vuoden aikana. Sosiaalista osallisuutta parantavat innovaatiot seuratyössä -hankkeessa toteutui kolmas vuosi. Hanke on yhteinen Oulun ja Kemin kaupunkien sekä kolmen jääkiekkoseuran kanssa. Lisäksi olimme mukana Kemin kaupungin kanssa hankkeessa Viisas ja turvallinen liikkuminen liikuntapaikoille. Hanke oli vuoden mittainen. Vuoropalvelut Vuoropalvelut vastasi liikuntapaikkavuorojen haku- ja hallintaprosessista. Käyttövuoroina myönnettiin viikoittaisia vakiovuoroja sekä ottelu-, kilpailu- ja tapahtumavuoroja. Vuorojen viikoittainen tuntimäärä ympäri vuoden on yli 1000 tuntia. Liikuntapaikkavuorojen hallintaa toteutetaan noin 27 sisäliikuntatilan ja 22 vuokratukikohteen osalta. Kesävuorojen hallinta hoidetaan neljäntoista (14) kenttäalueen osalta. Lisäksi toteutetaan yksittäisten liikuntapaikkojen tilaisuuskohtaista vuokraustoimintaa. Alle 18-vuotiaiden vakiovuorojen asiakasmaksut olivat edelleen maksuttomina. Vuoropalvelujen käytössä olevassa sähköisessä tilanvarausjärjestelmässä on käytössä ominaisuus, jossa toimijat vahvistavat itse heille myönnetyt liikuntavuorot. Lisäksi toimijalla on mahdollisuus hakea käyttöönsä järjestelmän kautta vapaana olevia vuoroja. Liikuntapaikkojen käyttöaste oli Iltavuoroissa 100 %, päivisin ja viikonloppuisin lähes 100 % osassa liikuntapaikoista. Uimahallipalvelut Kesän uimakouluihin osallistui yhteensä 872 lasta. Määrä näyttää vakiintuneen tuolle tasolle. Vertailuna on vuosien 2010-2013 keskiarvo 800. Periaatteessa kaikki halukkaat saivat uimakoulupaikan ja ryhmät toteutuivat pääosin suunnitelmien mukaisesti. Asiakkaat olivat tyytyväisiä uimakouluihin. Kesän uimakoulutoiminnan tueksi järjestettiin uimakouluja myös ympäri vuoden. Lapsille ryhmiä oli yhteensä 24 ja aikuisille 6. Lisäksi vakituiseen ohjelmaan kuului myös vauvauinnit. Ryhmät kokoontuivat viikonloppuaamuisin yhdeksän eri ryhmän voimin. Uimahallissa toteutettiin valtakunnallinen Ui Kesäksi Kuntoon -tapahtuma maaliskuussa, toukokuussa osallistuimme koululaisten Vesisankarit -tapahtumaan, jonka toteuttivat liikunnanohjaajaopiskelijat yhdessä eri toimijoiden kanssa. Syyskuussa Rovaniemi-viikkoa vietettiin jo perinteeksi muodostuneella Taiteiden Yön Atmosfääri Vesihiisi -tapahtumalla. Samana päivänä järjestettiin myös Swim Dive & Rock n roll tapahtuma melonta ja laitesukellus kokeiluineen. Uimahallin kokonaiskävijämäärä laski hieman viime vuodesta johtuen lähinnä vuokralla olevan kuntosalin jäsenmäärän vähenemisestä. Uintiasiakkaita on käynyt edellisten vuosien tapaan. Uimahallin kova käyttöaste asettaa jatkuvia haasteita laitoksen kunnossapidolle. Allaspalveluiden toimintapäiviä oli yhteensä 338 ja käyntejä 166 462. Ohjaustunteja pidettiin yhteensä 2 088 tuntia ja käyntien määrä oli niissä 21 009. Uimahallikäyntien määrä oli yhteensä 187 471, kun se edellisenä vuonna oli 198 885 käyntiä. Kävijätilaston lukemiin on jonkin verran vaikuttanut toisen porttilaskurin toimintavika kesällä yli kuukauden ajan. 8
Avustukset Liikuntapaikkojen kunnossapitoavustuksia myönnettiin yhteensä 57 hakijalle. Avustuskohteet olivat pääasiassa hiihtolatujen ylläpitoa kylillä ja kouluilla. Liikuntatoiminta-avustusten haku toteutettiin toisen kerran sähköisellä lomakkeella. Vapaa-ajanlautakunta jakoi liikuntatoiminta-avustusta 71 liikunta- ja urheilujärjestölle. Avustusta haki 73 järjestöä. Muu toiminta Vuoden lopulla järjestettiin Liikuntafoorumi Arktikumin Polarium-salissa. Foorumin teemoina oli Voimaa vanhuuteen ohjelman seminaari Meillä mummot ja papatkin urheilee, viisas ja turvallinen liikkuminen liikuntapaikoille ja seurainfo. Osallistujamäärä oli 57 henkilöä. Liikuntapalvelujen toiminta perustuu verkostomaiseen toimintaan yhdessä kunnan eri toimijoiden, liikunta- ja urheiluseuratoimintaa tuottavien järjestöjen sekä ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Yhteistyö kaupungin perusturvan kanssa eteni ja esimerkiksi liikuntaneuvonta, hyvinvointiapteekki, ikäihmisten liikunta ja eri hankkeet olivat vuoden aikana yhteisessä valmistelussa. Vapaa-ajan palvelualueen sisällä sekä koulutus-, varhaiskasvatus- ja teknisten palvelujen kanssa tehtiin luontevaa ja antoisaa yhteistyötä kuluneen vuoden aikana. Liikuntapaikkojen ylläpito Liikuntapaikkojen ylläpitopalvelujen tuottajana toimi sopimuskauden toisen vuoden ajan Rovaniemen Infra Oy, nykyinen Napapiirin Infra Oy. Ulkoliikuntapaikkojen ylläpitosopimuksen arvo vuositasolla oli 907 403 euroa. Vuosittain tehtävien palvelusopimusten kolmevuotinen määräaikaisuus on päättymässä. Sitä ennakoiden käynnistettiin syksyllä liikuntapaikkojen ylläpitoasiakirjojen valmistelu ylläpitopalvelujen hankintaa varten. Yhdyskuntatekniikan ja liikunnan ylläpitohankinta-asiakirjojen valmistelu toteutetaan konsulttivetoisesti yhteistyössä teknisen palvelukeskuksen yhdyskuntatekniikan ja vapaa-ajan palvelualueen liikuntapalvelujen kesken. Liikuntapalvelut tuki myös pesäpalloseuran toimesta Korkalovaaran pallokentälle rakennettavaa katsomohanketta. Uimahallin lähtökorokkeet uusittiin. Uimahallihankkeen tarveselvityksen valmistelu sai loppuvuodesta lisää vauhtia. 9
5. KÄSITELUETTELOT 5.1 VARHAISKASVATUS OMA TOIMINTA PÄIVÄKOTIHOITO Päiväkodeissa järjestetään koko- ja osa-aikaista varhaiskasvatusta alle kouluikäisille lapsille. Lapsiryhmien muodostamisessa otetaan huomioon lasten ikä, sisarussuhteet, kehitykselliset tarpeet ja päiväkodin tilat. Lait ja asetukset määrittävät henkilöstön kelpoisuuden ja määrän suhteessa lasten määrään. Kokopäivähoito 0-2 v. = alle 3-vuotiaiden kokoaikainen varhaiskasvatus Kokopäivähoito 3-6 v. = yli 3-vuotiaiden kokoaikainen varhaiskasvatus Osapäivähoito = osa-aikainen varhaiskasvatus alle 5 h /pv Esiopetuksella tarkoitetaan kuusivuotiaille tarjottavaa perusopetuslain alaista maksutonta opetusta. Esiopetuksen tavoitteena on edistää yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa lapsen kehitys- ja oppimisedellytyksiä sekä vahvistaa lapsen sosiaalisia taitoja ja tervettä itsetuntoa leikin ja myönteisten oppimiskokemusten avulla. Rovaniemellä Esiopetus järjestetään pääsääntöisesti päiväkodeissa. Esiopetus = maksuton esiopetus Esiopetus + päivähoito = maksuttoman esiopetuksen lisäksi tarvittava muu varhaiskasvatus Esiopetus + erityispäivähoito = esiopetuksessa oleva lapsi, joka tarvitsee tehostettua tai erityistä tukea Esiopetus+ Jao 0-6 v. = maksuttoman esiopetuksen iltahoidon (klo 18-22) tarve Esiopetus+ Jao 0-6 v. (la-su auki) = maksuttoman esiopetuksen lisäksi iltaviikonloppuhoidon tarve Esiopetus+ ymp. vrk. hoito = maksuttoman esiopetuksen lisäksi ympärivuorokautisen päivähoidon tarve Esiopetus+ Integroitu erityisryhmähoito = esioppilas intergroidussa erityisryhmässä Jatketun aukiolon (Jao) palvelua eli iltahoitoa klo 18 jälkeen ja viikonloppuhoitoa on mahdollista käyttää vain, kun molemmilla vanhemmilla/avopuolisoilla on samanaikaisesti työ- tai opiskeluperuste. Jao alle 3 v = iltahoitoa klo 18-22 tarvitsevat alle 3-vuotiaat Jao yli 3 v = iltahoitoa klo 18-22 tarvitsevat yli 3-vuotiaat Jao la-su alle 3 v = viikonloppu- ja iltahoitoa tarvitsevat alle 3-vuotiaat Jao la-su Yli 3 v = viikonloppu- ja iltahoitoa tarvitsevat yli 3-vuotiaat Ymp. vrk. hoito = Vuorohoito on varhaiskasvatuksen lisäksi klo 18.00 06.00 tapahtuvaa päivähoitoa arkisin ja viikonloppuisin. Vuorohoitoa on mahdollista käyttää vain, kun molemmilla vanhemmilla/avopuolisoilla on samanaikaisesti työ- tai opiskeluperuste. 10
Erityispäivähoito (lausuntolapset) = Lapsilla kehityksen ja oppimisen tukena pedagoginen ja rakenteellinen tuki. Integroidun erityisryhmän päivähoito = Jos lapsella on vahvaa yksilöllisen erityisen tuen tarvetta, voi lapsen varhaiskasvatus ja esiopetuspaikka olla integroidussa ryhmässä. Ryhmän koko on 12, joista 5 on erityisen tuen paikkaa. Ryhmässä toimii tavanomaisen varhaiskasvatushenkilöstön lisäksi varhaiskasvatuksen erityisopettaja erityispedagogisena asiantuntijana. Varhaiskasvatuskerho on tarkoitettu yli 3-vuotiaille lapsille, jotka eivät ole kunnallisessa tai yksityisessä päiväkodissa, perhepäivähoidossa tai jotka kuuluvat palvelutakuun piiriin. Yhdessä kerhoryhmässä on 14 yli 3-vuotiasta lasta ja työntekijöinä lastentarhanopettaja ja lastenhoitaja. Varhaiskasvatuskerhotoimintaa järjestetään aamu- ja iltapäivisin eri puolilla kaupunkia yhtenä päiväkotien toimintamuotona. Varhaiskasvatuskerhot kokoontuvat kaksi kertaa viikossa kolme tuntia kerrallaan. PERHEPÄIVÄHOITO Perhepäivähoito = perhepäivähoitajan kodissa tapahtuvaa varhaiskasvatusta, jossa painottuvat hoitoja hoiva. Perhepäivähoidossa myös hoitajan perhe on mukana lapsen arkipäivässä. Perhepäivähoitajalla voi olla hoidossaan enintään neljä alle kouluikäistä lasta omat alle kouluikäiset lapset mukaan luettuna. MUU PÄIVÄHOITO Avoin päiväkoti = Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille lapsille ja heitä kotona hoitaville huoltajille. Toiminnan tavoitteena on lasten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen ja ennaltaehkäisevä työ yhdessä muiden lapsiperheiden palveluja tuottavien tahojen kanssa. Avoimessa päiväkodissa järjestetään myös varhaiskasvatuskerhotoimintaa. PALVELUSETELITOIMINTA Kunnan järjestämän varhaiskasvatuksen vaihtoehtona on palveluseteli, jolla perheet voivat hankkia palvelun yksityiseltä kaupungin hyväksymältä palveluntuottajalta yksityisestä päiväkodista tai yksityiseltä perhepäivähoitajalta. OSTOPALVELUT Muilta kunnilta hankittavat varhaiskasvatuspalvelut esimerkiksi lastensuojelulain perusteella sijaisperheisiin sijoitettujen lasten varhaiskasvatus TUET JA AVUSTUKSET Kotihoidontuki = Maksetaan perheelle Kelan kautta. Kotihoidon tukeen on oikeus, jos alle 3- vuotiasta lasta hoidetaan kotona. Alle 3-vuotiaan kotona hoidettavan lapsen muista alle kouluikäisistä sisaruksista voidaan myös maksaa kotihoidon tukea. Etuuden maksaminen päättyy viimeistään, kun perheen nuorin lapsi täyttää 3 vuotta. Kotihoidon tukea ei voi saada lapsesta, joka on kunnallisessa päivähoidossa. Jos kunnallista päivähoitopaikkaa ei irtisanota esim. kesäloman ajalta, kotihoidon tukeen ei ole oikeutta. 11
Yksityisen hoidon tuki = Yksityisen hoidon tukea maksetaan, jos lasta hoitaa palkattu hoitaja tai yksityinen päivähoidon tuottaja. Lapsen täytyy olla alle kouluikäinen. Tukea ei voi saada, jos lapsi on kunnan päivähoidossa. Yksityisen hoidon tuen kuntalisä = Rovaniemen maksama yksityisen hoidon tuen kuntalisä MUUT Projektit = määräaikaiset hankkeet 5.2 KOULUTUSPALVELUT PERUSOPETUS OPETUSTOIMINTA Ala-aste = Perusopetuksen vuosiluokat 1-6, alaluokat, järjestetään perusopetuslain ja asetuksen sekä Rovaniemen kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelman mukaisesti. Yläaste = Perusopetuksen vuosiluokat 7-9 ja lisäopetus eli 10luokka, yläluokat, järjestetään perusopetuslain ja asetuksen sekä Rovaniemen kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelman mukaisesti. Tukiopetus = Tukiopetus on eriyttämisen muoto, jolle ovat ominaisia yksilölliset tehtävät, yksilöllinen ajankäyttö ja ohjaus. Tukiopetus tulee aloittaa heti, kun oppimisvaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Tukiopetusta tulee järjestää niin usein ja niin laajasti kuin oppilaan koulumenestyksen kannalta on tarkoituksenmukaista. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella. Erityisopetus = Oppimisen ja koulunkäynnin tuen kolme tasoa ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Oppilas voi saada osa-aikaista erityisopetusta kaikilla tuen tasoilla muun opetuksen yhteydessä. Erityinen tuki järjestetään ensisijaisesti oppilaan omassa koulussa ellei oppilaan etu välttämättä edellytä opetuksen järjestämistä alueellisen pienryhmäopetuksen tuella tai kuntakohtaisessa kokoaikaista erityisopetusta antavassa ryhmässä (K-luokkaopetus). Vaativaa erityistä tukea tarvitsevan oppilaan erityisopetus voidaan järjestää Myllärin koulussa tai Valterikoulussa (Valtion erityiskoulu). Sairaalaopetuksen oppilaat ovat oman lähikoulunsa oppilaita sairaalaopetusjakson aikana. K-luokka = kokoaikaista erityisopetusta antava ryhmä Sairaalakoulu = Antaa sairaalassa tai kotona olevalle oppivelvollisuusikäiselle oppilaalle, 6-17- vuotiaalle, (tarvittaessa myös lukio-opetusta) perusopetusta (LKS), oppilasmäärä on kerralla noin 20 25 ja ikäjakauma 6-18 vuotta. Oppilaita tulee koko Lapin maakunnasta ja oppilaat ovat kirjoilla omassa koulussaan. 12
ILTAPÄIVÄTOIMINTA Iltapäivätoiminta = Perusopetuksen 1. ja 2. vuosiluokan ja erityisen tuen piirissä oleville 1.-3. luokkien oppilaille koulupäivän jälkeen järjestettävää vapaaehtoista, maksullista (90 / kk) toimintaa. Etusija toimintaan on 1. vuosiluokan oppilailla. Toiminnan aloittamiseen tarvitaan seitsemän hakijaa. Toimintaa tuottavat Rovaniemen seurakunta, Rovalan Nuoret ry., Suomen Nuorisoseurat ry, Rovaniemen 4H-yhdistys ry sekä Rovaniemen steinerkouluyhdistys ry. ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS Eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetus = Eri kieli- ja kulttuuriryhmillä tarkoitetaan saamenkielisten, romanikielisten, viittomakielisten ja Suomessa asuvien vieraskielisten lasten ja nuorten opetusta. Rovaniemellä järjestetään perusopetukseen valmistavaa opetusta vasta maahan muuttaneille oppivelvollisuusikäisille oppilaille, Suomi 2 kielenä opetusta ja oman kielen opetusta perusopetuksessa. Oppivelvollisuusiän ylittäneillä on mahdollista suorittaa perusopetuksen oppimäärä tai sen osia aikuisten perusopetuksessa Aikuislukiossa. PERUSOPETUKSEN OSTOPALVELUT JA KOTIKUNTAKORVAUKSET Perusopetuksen ostopalvelut = Steiner koulu, Myllärin koulu, perusopetuksen muut ostopalvelut esim. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri, Tervaväylä, Oulu (Opetushallituksen alaisuudessa toimiva valtakunnallinen oppimis- ja ohjauskeskus, joka tukee lähikouluperiaatteen toteutumista tarjoamalla monipuolisia palveluja yleisen, tehostetun ja erityisen tuen tarpeisiin), lastensuojelulain mukaiset kotikunnan maksuosuudet ja sijoitetun oppilaan koulukustannukset sekä erityisopetuksen muut ostopalvelut esim. Valterin tukijaksot ja sairaalakoulut. Kotikuntakorvaukset = Opetuksen järjestäjä on oikeutettu kotikuntakorvaukseen oppilaan suorittaessa oppivelvollisuuttaan muussa kuin oman kotikuntansa esi- tai perusopetuksessa. Kotikuntakorvaus määräytyy oppilaan iän mukaan. Kotikuntakorvausjärjestelmä sisältyy kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen. Rovaniemen kaupunki saa kotikuntakorvauksia, jos toisen kunnan oppilas suorittaa perusopetustaan Rovaniemen kaupungin koulussa. Rovaniemen kunta maksaa kotikuntakorvauksia toiselle kunnalle, jos rovaniemeläinen oppilas suorittaa perusopetustaan toisessa kunnassa. KANSALAISOPISTO Kansalaisopisto = Kansalaisopistojen tavoitteena on vapaan sivistystyön lain mukaan edistää ihmisten monipuolista kehittymistä, hyvinvointia sekä kansanvaltaisuuden, moniarvoisuuden, kestävän kehityksen, monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden toteutumista. Kansalaisopisto voi olla nimeltään kansalaisopisto, työväenopisto, opisto tai aikuisopisto. Kansalaisopisto on yksi vapaan sivistystyön oppilaitosmuodoista. Rovaniemen kaupungin kansalaisopiston, joka on kaupungin koulutuspalveluiden ylläpitämä oppilaitos, tarkoituksena on järjestää elinikäistä oppimista ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta. Rovaniemen kaupungin kansalaisopisto järjestää muun muassa yleistä taiteen perusopetusta lapsille musiikissa, kuvataiteessa ja käsitöissä koulupäivän yhteydessä eri kouluilla. 13
ALUEELLISET PALVELUT I YLÄOUNASJOEN ALUELAUTAKUNTA Tilinpäätös ja tuloskortti 2017 14
ALUEELLISET PALVELUT I YLÄOUNASJOEN ALUELAUTAKUNTA Tilinpäätös ja tuloskortti 2017 15
16