Ympäristö- ja tekninen lautakunta 109 29.06.2012 Lausunto Sotkamo Silver Oy:n ympäristölupahakemuksesta 75/1/2012 YMPTEKLT 109 Ympäristötarkastaja Pohjois-Suomen aluehallintovirasto pyytää Sotkamon kunnan ympäristönsuo jeluviranomaiselta lausuntoa Taivaljärven hopeakaivoksen ympäristö- ja ve sitalouslupahakemuksesta sekä toiminnan aloittamisluvasta ja töiden aloit ta mis lu vasta. Lausunto on pyydetty toimittamaan 8.6.2012 mennessä. Lau sunnon antami selle on pyydetty ja saatu lisäaikaa 29.6.2012 saakka. Sotkamo Silver Oy on pyytänyt vesilain (264/61) 2 luvun 26 : n mukaista lupaa töiden aloittamiseen (vedenotto Pieni Tipasjärvestä ja louhoksen kuivanapitopumppaus) jo ennen päätöksen lainvoimaiseksi tuloa. Sotkamo Silver Oy on pyytänyt ympäristönsuojelulain101 :n mukaista oikeutta toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta. Toiminnan kuvaus Sotkamo Silver Oy:n tarkoituksena on hyödyntää Taivaljärven hopeamalmiesiintymä. Kaivostoiminnan päätuotteina saadaan hopea-kulta-lyijyrikastetta. Lisäksi sivutuotteena saadaan pyriittirikastetta. Hankealueelle perustetaan avolouhos aputoimintoineen sekä maanalainen kaivos. Taivaljärven hopeamalmiesiintymä ja suunniteltu kaivostoiminta sijoittuvat Sotkamon kunnan eteläosaan Tipasojan kylään, noin 40 km kaakkoon Sotkamon keskustaajamasta. Sijaintikartta on esityslistan liitteenä. Taivaljärven hopeamalmiesiintymän tämänhetkiset tunnetut todennäköiset mineraalivarannot ovat yhteensä noin 2,4 miljoonaa tonnia. Malmivarannon on arvioitu kasvavan jatkotutkimusten myötä. Vuosittainen malmin louhintamäärä on noin 350 000 t ja sivukiven louhinta 100 000-150 000 t niin, että kokonaislouhinta on enintään 500 000 t. Malmista noin 250 000 t louhitaan laajimmillaan 3,6 ha:n kokoisesta avolouhoksesta kolmena peräkkäisenä vuotena lomakauden ulkopuolella keväisin ja syksyisin noin kahden kuukauden jaksoissa, jolloin vuotuinen avolouhinta kestää noin 4 kuukautta ja kaikkiaan yhteensä noin 12 kuukautta. Maanalainen louhinta käynnistyy samanaikaisesti avolouhinnan kanssa vanhan vinotunnelin kautta. Maanalaisesta kaivoksesta louhitaan malmia vähintään viisi vuotta. Jos malmia jatkotutkimuksissa löytyy lisää, maanalainen louhinta voi jatkua huomattavasti pitempään. Kaivoksen toiminta-ajaksi nykyisillä malmivaroilla on arvioitu 7-10 vuotta. Irrotettu malmilouhe kuljetetaan maanpäällisen murskaamon viereiselle varastointialueelle, josta se syötetään suoraan tai lyhyen varastoinnin jälkeen murskaukseen. Murskauslaitos voidaan sijoittaa myöhemmin mahdollisesti maan alle, toiminnan ensimmäisinä vuosina malmin murskaa urakoitsija
maanpäällisellä siirrettävällä murskausyksiköllä. Murskattu malmi jauhetaan 75 %:sti alle 0,074 mm:n raekokoon. Vaahdotus Jauhatuspiiristä malmi siirretään 3-vaiheiseen vaahdotukseen perustuvaan rikastukseen. Vaahdotuksen 1-vaiheessa malmista erotetaan lähes kaikki jalometallit ja lyijyhohde. Vaahdotuksen 2-vaiheessa malmista erotetaan sinkkivälke. Rikasteina saadaan Ag-Au-Pb- ja Zn-rikasteet. Kolmannessa vaahdotuspiirissä malmista erotetaan rikkikiisu eli pyriitti omaksi tuotteeksi. Pyriittipiirin jälkeen malmista on erotettu kaikki arvoaineet, ja arvoton rikastushiekka johdetaan rikastushiekka-altaalle tai kaivostäyttöön. Rikasteen kuivaus ja varastointi Vaahdotuksen jälkeen Ag-Au-Pb ja Zn-rikaste kuivataan ja varastoidaan rikastevarastoon. Rikastevarasto tulee suunnitelman mukaan olemaan katettu betonipohjainen halli, jonka kapasiteetti molempien metallirikasteiden suhteen tulee olemaan kuukausi. Rikasteet kuljetetaan sulatolle rekka-autoilla. Sulattoa ei ole vielä valittu. Pyriittirikaste kuivataan ja varastoidaan vastaavasti omaan rikastevarastoonsa. Pyriitti varastoidaan katetussa betonipohjaisessa hallissa. Pyriitti kuljetetaan jatkojalostukseen rekka-autoilla. Sivukiven ja pintamaan varastointi Sivukiveä muodostuu vuosittain avolouhoksen toiminta-aikana keskimäärin noin 100 000-150 000 tonnia kokonaislouhinnan pysyessä alle 500 000 tonnin. Sivukivien läjitykseen osoitetaan läjitysalue louhosten välittömään läheisyyteen, koska kuljetusmatkoja on taloudellisista syistä ja ympäristön kannalta minimoitava. Rakentamisvaiheessa osa sivukivestä käytetään rikastushiekka-altaan patorakenteisiin, mikäli se on ympäristökelpoisuuden osalta mahdollista. Toiminnan aikana lähes kaikki sivukivi tullaan todennäköisesti käyttämään maanalaisen louhoksen täyttöihin. Rikastushiekan varastointi Taivaljärven rikastusprosessissa syntyvän rikastushiekan määrä on suunnitelman mukaan noin 250 000 m 3 vuodessa. Osa rikastushiekasta pyritään hyödyntämään maanalaisen kaivoksen kovettuvassa kaivostäytössä. Hyödynnettävän hiekan osuus koko määrästä on kokemusperäisen arvion mukaan 30 %. Muu osa rikastushiekasta varastoidaan altaaseen. Hyödynnettävä osuus johdetaan maanalaiseen kaivokseen vesilietteenä, vinotunneliin asennettavassa putkessa. Kaivospiirialueelle rakennetaan rikastushiekka-allas rikastushiekan varastointia varten. Rikastushiekka-allas rakennetaan Koivumäen ja Hanhipetäikön väliselle suoalueelle. Altaan tilavuudeksi tulee noin 550 000 m 3. Kemikaalit Kaivoksesta louhitun, murskatun ja jauhetun malmin jalostus Ag-Au-Pb-,
Zn- ja pyriitti-rikasteiksi toteutetaan vaahdotusprosessilla. Tuotannossa kemikaaleja tarvitaan vaahdotusrikastukseen ja ph-luvun säätöön. Tiedot olennaisista päästöistä ja syntyvistä jätteistä Vesienhallinta ja vesipäästöt Arvion mukaan rikastamon vedentarve on 96 m 3 /h. Rikastushiekka-altaasta rikastamolle palautuu kierrätysvettä keskimäärin 72 m 3 /h eli noin 75 % rikastuslietteen mukana rikastamolta poistuneesta vedestä. Rikastamolle tarvittavan Pieni Tipasjärven Olkilahdesta otettavan raakaveden määrä on keskimäärin 210 000 m 3 /v eli 24 m 3 /h. Tuotantovaiheessa rikastushiekka-allas toimii laskeutusaltaana, jolta vesi johdetaan vesienkäsittelyaltaaseen ja palautetaan pääosin takaisin rikastusprosessiin. Ylimääräinen vesi johdetaan ylivuotona altaan pohjoispuolella sijaitsevalle suoalueelle, joka toimii pintavalutuskenttänä ja edelleen ojassa vesistöön. Vedenkäsittelyä varaudutaan tarvittaessa tehostamaan kemikaloinnilla. Kaivosalueelta johdetaan käsiteltyjä jätevesiä keskimäärin noin 57 m 3 /h reittiä Koivupuro-Ollinjoki-Pirttilampi- Pirttijoki- Syvä-Niminen-Nimisenjoki-Pieni-Hietanen. Johdettavan veden lyijypitoisuus on noin 100 mikrog/l, sinkkipitoisuus 50 mikrog/l, sulfaattipitoisuus noin 700 mg/l ja kiintoainepitoisuus noin 20 mg/l sekä epäorgaaninen typpi noin 12 mg/l. Vuotuiseksi kuormitukseksi vesistöön on arvioitu 45 kg lyijyä, 29 kg sinkkiä, 262 t sulfaattia ja noin 7 t kiintoainetta sekä 6 t epäorgaanista typpeä. Hakemuksen mukaan kaivoksen päästöt vesiin tulisivat vaikuttamaan vesistöjen vedenlaatuun vain purkureitin yläpäässä eli Koivupurossa ja Ollinjoessa, joissa lähinnä räjähdeaineperäisten typpiyhdisteiden, kalsiumin ja sulfaatin pitoisuudet kohoaisivat. Päästöjen seurauksena lyijyn ympäristölaatunormi ylittyisi Koivupurossa koko vuoden ajan ja Ollinjoessa talvella. Hakemuksessa on pyydetty määräämään Koivupuro ja Koivupuron laskun alapuolinen osa Ollinjoesta Pirttilampeen saakka kaivoksen vesipäästöjen sekoittumisvyöhykkeeksi, jolla ympäristölaatunormi saa ylittyä. Toiminnassa muodostuvat saniteettijätevedet käsitellään biologis-kemiallisesti siten, että 90 % kiintoaine-, typpi- ja fosforikuormasta sekä kemiallisesta hapenkulutuksesta poistetaan. Louhoksen kuivanapidon seurauksena pohjaveden pinta alenee erityisesti kaivoksen ja louhoksen lähialueella. Vaikutuksen on arvioitu ulottuvan noin 600 metrin etäisyydelle kaivostunnelista (tuuletusnousu).
Ilmapäästöt Kaivostoiminnassa ilmapäästöjä aiheuttavat malmin ja sivukiven louhinta avolouhoksessa sekä malmin ja sivukiven lastaus, kuljetus, murskaus ja varastointi. Varsinaisesta kiviaineksen käsittelystä muodostuvat ilmapäästöt ovat yksinomaan hiukkasmaisia päästöjä eli pölypäästöjä. Lisäksi polttoaineperäisiä savukaasupäästöjä aiheutuu energiantuotantoyksiköistä ja työkoneista sekä malmin kuljetukseen käytettävistä ajoneuvoista. Avolouhintavaiheessa ensimmäisenä toimintavuotena pölypäästöiksi on arvioitu 8,4 tonnia ja maanalaiseen louhintaan siirryttäessä 7,6 tonnia. Hakemuksen mukaan pöly laskeutuu pääosin kaivoksen lähialueelle. Hienojakoisin pöly voi kulkeutua epäedullisissa oloissa jopa 1000 metrin etäisyydelle. Melu ja tärinä Toiminnasta aiheutuu eniten melua avolouhinnan alkuvaiheessa, jolloin ympäristömelutaso voi ylittää keskiäänitasona 50 db noin 500 metrin etäisyydellä avolouhoksesta. Avolouhinnan räjäytysten tärinä voi olla aistittavissa yli kilometrin etäisyydellä räjäytyspaikasta. Maanalaisen louhinnan aikana räjäytyksiä tehdään 1-2 kertaa vuorokaudessa, eikä niistä aiheudu merkittävää tärinää kaivosalueen ulkopuolella. Jätteet Muodostuvista kaivannaijätteistä määrällisesti suurimmat jakeet ovat sivukivi (100 000-150 000 t/v) ja rikastushiekka (noin 250 000 m 3 /v). Hakemuksen mukaan lähes kaikki sivukivi voidaan käyttää maanalaisen louhoksen täyttämiseen. Mikäli kaikkea sivukiveä ei voida hyödyntää, loppusijoitetaan ylimääräinen kivi noin 2 ha:n suuruiselle sivukivialueelle. Arviolta 30 % rikastushiekoista voidaan hyödyntää kaivostäytössä. Rikastushiekasta 70 % eli noin 2 000 000 m 3 loppusijoitetaan 27 ha:n laajuiseen rikastushiekka-altaaseen. Mahdollisesti myymättä jäävä pyriittirikaste sijoitetaan lietteenä rikastamon pohjoispuolelle rakennettavaan tiivisrakenteella varustettuun varastoaltaaseen tai suodatettuna maanalaiseen louhokseen. Muutoin toiminnassa syntyy tavanomaista teollisuustoimintojen jätettä, jotka toimitetaan käsiteltäväksi kaivoksen ulkopuolelle. Rakentamisessa muodostuva ylimääräinen moreeni sekä pintamaat varastoidaan käytettäväksi maisemointiin toiminnan lopettamisen jälkeen tehtävän jälkihoidon aikana. Liikenne Taivaljärven kaivoshankkeen tuotantoprosessissa käytetään pääasiallisena raaka-aineena malmia, jonka kuljetus ei edellytä kaivosalueen ulkopuolista ajoneuvoliikennettä. Tuotannossa käytetään kuitenkin useita muita alueen ulkopuolelta tuotavia aineita, jotka kuljetetaan kaivokselle maanteitse. Tällaisia aineita ovat mm. polttoaineet, kemikaalit sekä räjähdysaineet.
Kaivoksen aiheuttamat rikaste- ja raaka-ainekuljetukset hoidetaan maanteitse. Lisäksi kaivokselle suuntautuu muita huoltokuljetuksia, kuten jätehuolto- ja kunnossapitokuljetukset. Suurin raskaan liikenteen määrä aiheutuu tuotteen kuljetuksista. Jos kaivos toimii vuoden jokaisena päivänä, niin rikastekuljetuksia on 1-2 vuorokaudessa. Työntekijöiden työmatkaliikennettä on arviolta 100 autoa vuorokaudessa (yksisuuntainen liikenne). Kaavoitus Iso-Tipasjärven, Pieni-Tipasjärven, Iso-Raatelammen, Kalettomanlammen, Kourulammen ja Mäntylammen rannoilla on vireillä Tipasjärven ranta-asemakaavan laadinta. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä 4.1.-2.2.2011 välisen ajan. Kaava-alue rajoittuu Pieni-Tipasjärven Olkilahden alueella kaivospiiriin. Kaivoksen vedenottamo sijoittuu kaavan mukaiselle maa- ja metsätalousalueelle. Kaivosta lähinnä olevat lomarakennuspaikat sijaitsevat Olkiniemen alueella noin kilometrin etäisyydellä kaivoksesta vedenottamoa vastapäätä. Palvelualuejohtaja Ehdotus Lisätietoja antaa ympäristötarkastaja Taina Huttunen, puh. 044-750 2179. Ympäristö- ja tekninen lautakunta toteaa lausuntonaan hakemuksesta seuraavaa. Ympäristö- ja tekninen lautakunta katsoo, että ympäristölupa voidaan myöntää. Hakijalle voi daan myön tää myös ym pä ris tön suo je lu lain 101 :n mukainen aloittamislupa muutoksen hausta huolimatta lupapäätöstä noudattaen. Lupapäätöksessä tulee määrätä riittävän suuresta vakuudesta. Myös vesilain (246/61) 2 luvun 26 :n mu kainen lupa töiden aloittamiseen (vedenotto Pienestä Tipasjärvestä ja louhoksen kuivanapitopumppaus) jo en nen pää tök sen lain voi mai suut ta voi daan myön tää. Täs sä kin tu lee aset taa riittää vän suuri vakuus. Toiminnanharjoittajan tulee noudattaa lupamääräysten lisäksi myös sitä mi tä lupahakemuksessa on esitetty. Lupaehtojen tarkistaminen tulee määrätä tehtäväksi riittävän varhaisessa vaiheessa toiminnan aloittamisesta, koska kyseessä on uusi toiminta. Lupaehtojen tarkistus tu lee määrätä tehtäväksi viimeistään kolmen vuoden kuluessa. Rakentaminen Kaivoksen rakentamisen aikana joudutaan tekemään alueella massiivisia maanrakennustöitä. Ennen rakennustöihin ryhtymistä tulee huolehtia, että ve denkäsittelyjärjestelmät ovat käytössä, jotta saadaan rajoitettua kiintoainepäästöjä alapuolisiin vesistöihin. Rakentamisen aikanakin tulee kiinnittää huomiota myös pölyn- ja melun torjuntaan. Melu
Taustamelun vähäisyyden vuoksi kaivostoiminnasta aiheutuva melu voidaan kokea häiritsevänä kaukanakin kaivoksesta melun matalataajuisuuden vuoksi.ympäristöluvassa tulee antaa määräykset, joilla riittävästi rajoitetaan toi min nan meluvaikutuksia. Melua rajoittavia toimia voivat olla sekä rakenteelliset toimet että toimin ta-aikojen rajoittaminen. Tarvittaessa toimin nan har joit taja tu lee vel voittaa suo rit ta maan me lu mit tauksia häi riintyvissä koh teissa. Tuu letus nousun ylä päässä si jaitsevat pois toilma pu haltimet tulee vel voittaa ko teloi maan tai muulla ta voin vel voittaa estä mään puhaltimien melun leviä minen. Lupaharkinnassa tulee huomioida, että rakennettaessa uusi sähkölinja, tie ja vedenottoputki Olkilahdesta, muodostuu Olkilahden suuntaan melukäytävä. Päästöt ilmaan Hakemuksessa esitetään, että Taivaljärven alueella vallitsevat tuulensuunnat ovat etelästä ja kaakosta eli kaivosalueelta Pieni-Tipasjärvelle päin, johon suuntaan pölypäästöjen leviäminen on siten voimakkainta. Vallitsevien tuulien suunnassa on jonkin verran loma-asutusta. Päätöksessä tulee asettaa velvoite tarkkailla pölypäästöjä ja pölypäästöille tulee asettaa luvassa raja-arvo. Toiminnasta myös aiheutuviin hajapölypäästöihin, kuten tiestön, lastauksen, läjitys- ja varastoalueiden ja rikastushiekka-altaan pölypäästöjen rajoittamiseen tulee päätöksessä ottaa kantaa. Päästöt vesiin Kaivospiirin alueella muodostuvat sade-, valuma-, prosessi- ja kuivatusvedet on käsiteltävä ennen vesistöön johtamista niin, että ne eivät aiheuta ympä ristön pilaantumista tai pilaantumisen vaaraa. Louhinnassa tulee käyttää niukkaliukoisia räjähdysaineita, joista liukenee ammoniumnitraattia mahdollisimman vähän veteen. Ympäristölupahakemuksessa esitetään, että rikastushiekka-allas rakenne taan suoalueelle, missä voidaan hyödyntää turvekerrosta pohjan tiivistysmateriaalina. Altaan pohjan maaperä tulee tutkia ennen rakentamista ja yhtiön on esitettävä, että rakenteet toimivat esitetysti. Tarvittaessa lupapäätöksessä on määrättävä pohjan tiivistämisestä keinotekoisilla rakenteilla. Sivukivi- ja rikastushiekka-alueilta johdettavia vesiä on tarkkailtava säännöllisesti ja mikäli niistä voi aiheutua haittaa tai vaaraa pohja- tai pintavesille ja ympäristölle vedet on puhdistettava. Hakemuksessa on esitetty, että vedet johdetaan kaivokselta Koivupuroa pitkin eteenpäin. Koivupuron uoma on kapea, vaarana on, että Koivupuroon johdettavat vedet leviävät ympäristöön alavaan maastoon. Kaivokselta johdettavaa vesimäärää on mitattava. Ennen vesienjohtamista Koivupuroon on rakennettava selkeytysallas/-altaita. Lupahakemuksessa on mainittu, että tarvittaessa rakennetaan kaivoksen
jätevesille ns. aktiivinen puhdistamo. Puhdistamo tulee edellyttää rakennettavaksi jo heti toiminnan alkuvaiheessa. Passiiviset puhdistusmenetelmät voivat toimia aktiivisen puhdistamon jälkipuhdistamona. Tarkkailu Tarkkailutulokset tulee toimittaa tiedoksi myös Sotkamon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailutulokset ja johtopäätökset on esitettävä selkeästi. Tarkkailutuloksissa on oltava näkyvissä lupahdot ja esitettynä mahdolliset luparajojen ylitykset. Vesistötarkkailupiste tulee lisätä Sapsokosken alapuolelle, sopiva paikka tarkkailupisteelle olisi esimerkiksi Sapsokosken sillan luona. Häiriö- ja poikkeustilanteet Poikkeuksellisia olosuhteita varten tulee hakijan esittää varautumissuunnitelmat siitä, miten estetään patoaltaiden mahdolliset tulvimiset tai puhdistamattomien prosessivesien joutuminen luonnonvesistöihin. Poikkeuksellisia päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista sekä muista vahingoista ja onnettomuuksista, joissa pääsee haitallisia aineita ympäristöön on viipymättä ilmoitettava myös Sotkamon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Viranomaisille tiedottamisen lisäksi on huolehdittava riittävästä tiedottamisesta myös alueen asukkaille ja mökkiläisille. Muuta Kainuun Ely-keskus on antanut päätöksen YVA-menettelyn soveltamisesta (päätös KAIELY/6/07.04/2011). Päätöksen mukaan hanke ei edellytä YVA-lain mukaista menettelyä. Sotkamon kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on antanut Kainuun Ely-keskukselle lausunnon YVA-menettelyn soveltamisesta. Lausunnossaan Sotkamon kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on edellyttänyt tehtäväksi YVA-lain mukaista ympäristövaikutusten arviointia. Lupaharkinnassa tulee ottaa huomioon kaivoksen sijoittuminen Hiidenportin kansallispuiston läheisyyteen. Hiidenportti on yksi Kainuun huomattavimmista luonnonnähtävyyksistä. Hiidenportin kansallispuisto on perustettu säilyttämään kainuulaista erämaaluontoa. Ympäristöluvassa tulee esittää ehdot, joilla varmistetaan ettei toiminta heikennä Hiidenportin kansallispuiston luonnonarvoja. Sotkamo Silver Oy:n tulee kiinnittää erityistä huomiota toiminnasta sekä toiminnasta aiheutuvista päästöistä tiedottamiseen jo heti toiminnan alkuvaiheessa. Tämä on tärkeää, koska ympäristötietoisuus ja tiedontarve kasvaa jatkuvasti kansalaisten keskuudessa.
Päätös Lautakunta hyväksyi palvelualuejohtajan ehdotuksen. Jäsenet Heikki Karjalainen, Annikki Hakkarainen ja Unto Väisänen ilmoittivat, että he ovat esteellisiä eivätkä osallistuneet asian käsittelyyn eivätkä päätöksentekoon. Tämä pykälä tarkastettin heti päätöksenteon jälkeen. Otteet Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, PL 293, 90101 Oulu Ympäristötarkastaja Taina Huttunen Tekniset palvelut