SUOM ENM AAN V I R A L L I N E N TILASTO. IX. TILASTOLLINEN KATSAUS SUOMEN ALKEISOPISTOJEN TILAAN j a TOIMINTAAN» LUKUVUONNA 904 905. TOIMITTANUT KOULUTOIMEN YLIHALLITUS. (Aperçu statstque de Vétat des écoles publques en Fnlande, pendant l année scolare 904 905, suv d une notce sur les écoles prvées). HELSINGISSÄ, K E I S A R I L L I S E N S E N A A T IN K IR J A P A IN O S S A, 9 0 6.
Ssällys: T ekstä: Sv. Slm äys oppkoulun kehtykseen akakautena 870 905 (shen kuuluvne ltetaul u n e e n )... I X. Tauluja: I. O pettajen ja oppladen lu k u m ä ä rä... 2 II. O ppladen ädnkel, asunpakka sekä hedän vanhem pansa s ä ä t y... 8 III. K esk-kä ynnä vanhn ja nuorn kä kullakn l u o k a l l a... 4 IV. M ontako opplasta lukuvuoden kuluessa on opplatokseen otettu, seltä ero tettu sekä alem m alta hokalta ylem m älle m u u t e t t u... 20 V. O ppladen käytös ja e d s t y s... 26 VI. O pplatosten vuostulot y. m... 32 V II. O pplatosten palkkaussäännöt ynnä keskm ääränen vuotunen kustannus jokaselta o p p laalta... 38 T etoja ykstysstä o p p la to k s s ta... 42 Table des matères: Texte: Résumé du développement de Vensegnement secondare en 870 905 page.... I X. Tableaux: I. Nombre des maîtres et des é lè v e s... 2 II. Langue maternelle des élèves, leur domcle, et poston socale de leurs parents.... 8 III. Age moyen et âges extrêmes des élèves de chaque c la s se... 4 IV. Nombre des élèves nscrts pendant Vannée, de ceux qu ont qutté l école et des élèves promus à une classe supéreure... 20 V. Condute et progrès des élèves... 26 VI. Revenus des écoles etc... 32 V II. Budget des écoles et dépense moyenne annuelle par élève... 38 Aperçu des écoles p rvées... 42
Lyhyt slm äys oppkoulun k eh tyk seen ak ak au ten a 870 905.»Tlastollnen Katsaus Suonen Alkesopstojen Tlaan ja Tomntaan» esntyy tälläkn kolmannellakymmenennellävdennellä vuoskerrallaan suunntelmansa ja järjestelmänsä puolesta muuttumattomana. Melkosa laajennuksa ja muutoksa on kutenkn, kuten tunnettua, ajottu jo pakkon tomeenpanna. Tämän johdosta sekä muutenkn on tuntunut olevan syytä tlaston er vuosjulkasusta koota sellaset tedot, jotka parhaten vovat kuvata oppkoulun kehtyksen ulkoprtetä snä akana, jollon se on ollut oman Ylhalltuksen valvonnan alasena. Koska pernpohjanen selonteko koulujen uudestaan järjestämsestä löytyy Ylhalltuksen tomttamssa kolmvuotskertomuksssa, on tämän slmäyksen annettu rajottua shen, että snä kuvastuu oppkoulun er lajt ja koulujen lukumäärä, opplasten lukumäärä er koululajessa, suomalasten ja ruotsalasten kansananesten svstyspyrkmykset, sen mukaan kun tätä oppladen ädnkelestä 0 votu päättää, sekä mssä määrn er kansankerrokset ovat hyväksensä käyttäneet oppkoulun tarjoomaa svstystä. Lyhyt selonteko ykstysten perustamsta opplatokssta on samon otettu tähän ynnä graafllnen kuvaus nden ja valtonkoulujen verrannollsesta merktyksestä, etenkn mtä oppladen lukumäärään ja valton kustannuksn tulee. I. O p p k o u lu n e r la jt j a k o u lu je n lu k u m ä ä rä. Lukuvuosna 870 872. jollon varsnaset uudstustyöt koulun alalla suunnteltn ja pantn alulle, olvat seuraavat valtonkoulut tomnnassa: 5 Jcmnaasa (ruotsalasa), Porvoossa, Turussa, Hämeenlnnassa, Kuopossa ja Nkolankaupungssa; 2 alkesopstoa, tonen suomenkelnen Jyväskylässä, tonen ruotsnkelnen Oulussa; 3 ylä-alkeshoulua (ruotsalasa) seuraavssa kaupungessa: Porvoossa, Lovsassa, Turussa, Porssa, Hämeenlnnassa, Tampereella, Vpurssa, H enolassa, Savonlnnassa, Kuopossa, Joensuussa, Nkolankaupungssa ja Kokkolassa; IX.
II 33 ala-alkeskoulua (ruotsalasa) yks kussakn maan sllosessa kaupungssa; 7 tyttökoulua (ruotsalasa), Helsngssä, Turussa, Vpurssa, Hamnassa, Kuopossa, Nkolankaupungssa ja Oulussa; normalkoulu (ruotsalanen ynnä suomenkelnen osasto) Helsngssä. Mtenkä valtonkoulut sttemmn sekä laadultaan että luvultaan ovat muuttuneet, nähdään seuraavasta taulusta:
Oppkoulujen er lajt ja lukumäärä. suomenk. J ruotsnk. Norçnal- ruotsn k. lysetä suom enk. K lassll. lysetä suom enk. I suomenk. I ruotsnk. N orm alkouluja Reallysetä j ruotsnk. suom enk. ruotsnk. T y ttö kouluja suom enk. ruotsnk. - Uusa kouluja. 7 870 87 33 3 5 Lakkautettuja kouluja. Normallyseo ja Reallyseo, ruotsnk., H elsnkn; Massll. Lyseo, ruotsnk., M kkeln; Alkesopstot, ruotsnk., Real- ja alkeskouluja Luku vuonna. A la-alkeskoulu) a suom ruotsnk. enk. suom enk. ruotsnk. Alkesopstoja Ylä-alkeskouluja [suom ruotsnk. enk. 7 87 872 33 3 5 suom enk. K m naaseja ruotsnk. Porvooseen, Turkuun, H äm eenlnnaan, V purn, N kolankaupunkn; suom enk., K uopoon 7 872 873 33 2 6 7 Normalkoulu ; Kmnaast ja Ylä-alkeskoulut Porvoossa, Turussa, H äm eenlnnassa, K uopossa, N kolan- Normallyseo, suornenkel., H äm eenlnnaan; Realkoulut, ruotsnkel., H elsnkn, T am m saareen, T urkuun kaupungssa sekä Ylä-alkeskoulu Vpurssa. sekä suom enkel., T urkuun ja T a m p e re e lle... 2 3 7 873 874 30 2 6 7 Ala-alkeskoulut H elsngssä, Tam m saaressa, N aantalssa. Klassllset lyseot, suom enk., K uopoon, Joensuuhun, Jyväskylään; ruotsnk., Porvooseen, T urkuun, Porn, Vpurn, N kolankaup., K okkolaan, O uluun; Realkoulut, sk., U uteenkaup., V purn, H enolaan, Savonlnnaan, K uopoon, O uluun; rk., L ovsaan, Raum alle, Nkolankaup., K rstnaankaup. 3 8 8 7 7 874 875 23 4 Alkesopstot Porvoossa, T urussa, V purssa, K uopossa, N kolankaupungssa, Jyväskylässä, Oulussa; Ylä-alkeskoulut Turussa, Joensuussa, Kokkolassa; Ala-alkeskoulut Turussa, Uudessakaupungssa, Tam pereella, L appeenrannassa, H enolassa, Savonlnnassa, K rstnankaupungssa. Realkoulut, suomenkelset, Porn, Sortavalaan, R a a h e e n... 3 8 7 7 875 876 6 4 Ala-alkeskoulut Lovsassa, Raumalla, Vpurssa, Sortavalassa, Kasksessa, Oulussa, Raahessa. 3 8 2 7 7 876 877 2 3 Ylä-alkeskouh Tampereella; Ala-alkeskoulut Kuopossa, Nkolankaupungssa, Tornossa, Kajaanssa. 3 8 7 7 877 878 9 Ylä-alkesk. Lovsassa, Henolassa, Savonlnn.; Realk. Raahessa; Ala-alkesh Porssa, Joensuussa, Uudessakaarl. Realkoulu, suomenkelnen, K äksalm een... 3 8 2 7 7 878 879 _ 7 Ala-alkeskoulut H äm eenlnnassa, K äksalm essa. 3 8 2 7 7 879 880 7 Alkesopsto H äm eenlnnassa. 3 8 2 7 7 880 88 7 3 8 7 7 88 882 7 Realkoulu T urussa (suom enkelnen). 3 8 0 7 7 882 883 7 Realkoulu P orssa (suomenkelnen). Klassllset lyseot, suom enkelset, T urkuun ja O uluun; Alkeskoulu, ruotsnkelnen, P orn.... 5 8 9 8 7 883 884 G Realkoulu O ulussa; Aln-alkeskoulu M kkelssä. Klassllnen lyseo, suom enk., V purn; Reallyseot, suom enk., T am pereelle, Savonlnnaan; ruotsnk. Turkuun; Mkkeln lyseo kakskelnen; Alkeskoulut, suom enk., Porn, L appeenrantaan, K otkaan. (kakskelnen), Joensuuhun, R aaheen, T ornoon, ruotsnk., M aaranham naan, P etarsaareen, _ K okkolaan; reallcouht m uutettu alkeskouluks, pats H elsngn, K uopon, N kolankaup. koulut 5 5 < 2 2 4 0 7 884 885 5 Lyseot P orssa, Joensuussa, K okkolassa; Realkoulut, ruotsnkelnen T urussa ja suom enkelnen Savonlnnassa; Ala-alkeskoulu Jyväskylässä. 5 5 2 2 4 0 7 885 886 Ala-alkeskoulut Maaranhamnassa, Hamnassa, Petarsaaressa, Kokkolassa. Tyttökoulut, suomenkelset, Helsnkn, Vpurn, Kuopoon, Jyväskylään, O u lu u n... 5 5 2 2 4 0 5 7 886 887 Suomenkelnen normallyseo srretty H elsnkn; klassllnen Lyseo H äm een ln n aan... 6 5 2 2 4 0 5 7 887 888 Ala-alkeskoulu Porvoossa. 6 5 2 2 3 9 5 7 888 889 Realkoulut K uopossa, N kolankaupungssa. Klassllnen lyseo, suom enkelnen, Jo en su u h u n... 7 5 2 2 2 9 5 7 889 890 Alkeskoulu Joensuussa. Klassllnen lyseo, suom enkelnen, P o r n... 8 5 2 2 9 5 5 890 89 Alkeskoulu P orssa; Tyttökoulut H am nassa, K uopossa. Reallyseot, suom enkelset, H elsnkn ja V purn...... 8 5 4 2 0 9 5 5 89 892 Alkeskoulu V purssa (suom enkelnen). Reallyseo, suom enkelnen, N kolankaupunkn; Tyttökoulu, suom enkelnen, T u rk u u n... 8 5 5 2 6 9 G 5 892 893 Alkeskoulut Lappeenrannassa, K äksalm essa, Sortavalassa, N kolankaupungssa. 8 5 5 2 5 9 6 5 893 894 Alkeskoulu R aum alla (suom enkelnen). 8 5 5 2 5 I 9 6 5 894 895 8 5 5 2 3 7 6 5 895 896 Alkeskoulut, suom enkelset, U udessakaupungssa ja K ajaanssa, ruotsnkelset, P orssa ja Petarsaaressa. 8 5 5 2 3 6 6 5 896 897 Realkoulu H elsngssä; Alkeskoulu K otkassa. 8 5 5 2 3 5 6 5 897 898 Alkeskoulu K rstnankaupungssa. Reallyseo, suom enkelnen, S o rta v a la a n... 8 5 6 2 3 5 6 5 898 899 Reallyseo, ruotsnkelnen, Ouluun; Tyttökoulu, suomenkelnen, Jo en su u h u n... 8 4 6 3 3 5 7 5 899 900 Klassllnen lyseo Oulussa (ruotsnkelnen). 8 4 6 3 3 4 7 5 900 90 Alkeskoulu T am pereella (ruotsnkelnen). 8 4 6 3 3 4 7 5 90 902 8 4 6 3 3 4 7 5 902 903 Reallyseo, suom enkelnen, T urkuun; Mkkeln lyseo, anoastaan s u o m e n k e ln e n... 9 4 7 3 3 4 7 903 904 Klassllnen lyseo, suom enk., T am pereelle; Tyttökoulut, suom enk., Sortavalaan ja N kolankaupunkn.. 0 j 4 7 3 3 4 9 5 904 905
II. O p p la d en lu k u m ä ä r ä e r k o u lu la je ssa. Huhtkuun 26 p:nä 870 sekä marraskuun 30 p:nä 87 annettujen Armollsten kuulutuksen kautta määrättn että maan ylesks alkesopstoks perustettasn lysetä ja realkouluja; tästä aheutuva uudestaan]ärjestämstyö ol vähtelleen pantava tomeen. Tämän johdosta lakkautettn luokka luokalta slloset kmnaast. Ylä-alkeskoulusta toset samon lakkautettn, toset stä vaston muutettn ja laajennttn, ensn alkesopstoks, stten lyseks. Näden varsnanen tehtävä ol, kuten 8 p:nä elokuuta 872 annetun Armollsen Koulujärjestyksen :ssä määrätään, laskea perusteet slle teteellselle svstykselle, joka Ylopstossa saa täydennyksensä. Perustettavks määrättyjen realkoulujen tehtäväks tul taas kansakoulu-kurssn jatkamnen ja laajentamnen sekä myöskn oppladen valmstamnen varsnasn ammattkouluhn. Realkoulujen tomnta ja olemassa-olo tul kutenkn jotensakn lyhyeks. Ylesö pan kyllä tul shen kästykseen, että ne evät täyttäneet er pakkakunten svstystarpeta. Toset nstä sentähden lakkautettn, toset (Armollnen asetus 23 p:ltä elokuuta 883) järjestettn lyseden alempa luokka vastaavks alkeskouluks. Ala-alkeskoulut lakkautettn vähtellen, sen mukaan kun kaupungt ehtvät perustaa kansakoululatoksensa. Opplatokset nassvstystä varten pysyvät ptkän akaa melken muuttumatta. Vasta Armollsen asetuksen 27 p:ltä marraskuuta 885 lmestyttyä, käänty uudstustyö nhn. Tämän mukaan, on valtonkouluja ss ollut neljä päätyyppä: ) lyset sekä nhn sulautuneet kmnaast, ylä-alkeskoulut, alkesopstot ja normalkoulu, 2) real- ja alkeskoulut, 3) ala-alkeskoulut sekä 4) tyttökoulut. Kunka lukusa opplaat kussakn nästä koululajessa er akona ovat olleet sekä mtenkä svstystyö ss on jakautunut nden kesken, nähdään seuraavasta dagrammasta *) : *) D agram m a on kahdella pokkeuksella laad ttu vsvuotsjaksottan, ensm m änen välaka ssältää luonnollssta systä anoastaan 4 v u o tta; stä pats on lukuvuos 877 878 tässä saanut sjansa stä syystä, että ylä-alkeskoulut ja alkesopstot sllon m u u ttu v at lyseks, sekä senkn tähden, että sam an vuoden tlasto ens k erran tekee selkoa m aan ykstysstä koulusta (katso sv. IX ).
Oppladen lukum äärä er k o u lu la jessa = 500 oppla sta" lu k u v u o sn a 870 87. 874 875. 877 878. 879 880. 884 885. 889 890. 894-895. 899 900. 904 905. Lyset, Km - naast, Yläalkeskoulut, A lkesopstot. > 2 79 2 445 2 334 2 55 3 02 3 478 3 884 4 966 5 870 R eal- ja A lkeskoulut. /... 403.797 90 883 86 475 479 54 A la-alkeskoulut. ' 2 335 92 325 249 00 T yttökoulut. 789 734 857 907 927 40 552 98 2 909 Y hteensä. 5 843 4 503 4 33 4 58 4 93 5 704 5 9 7 426 9 293
V III. O p p la d e n ja k o h e d ä n ä d n k e le n s ä m u k a a n. Noden kahden, keleltään erävän kansanhemon kesknänen suhde ol lukuvuonna 870 87, pokakoulussa: ruotsnkelsä 63.5 /0, suomenkelsä 35.3 /0, opplatoksssa nassvstystä varten taas: ruotsnkelsä 92.4 /0, suomenkelsä 3.7 /0. Jotakn muuta keltä puhuva ol samana vuonna: edellsssä koulussa.2 /0, jälkmmässsä 3.9 %. Tuo slmäänpstävä, epäsäännöllnen suhde, jonka ylesest tunnetut, helpost seltettävät syyt tässä evät vo tulla kästtelyn alasks, pysy sellasenaan, mtä pokakouluhn tulee, vuosen kuluessa, olpa velä kasvamassakn, nnkauvan kun ala-alkeskoulujen lakkauttamnen kest. Korkemmalleen se nous lukuvuonna 882 883, jollon prosentt-luvut olvat 70.9 ja 27.6. Mutta jo lähnnä seuraavasta vuodesta, kun ykstysten perustamat suomenkelset lyset Turussa ja Oulussa joutuvat valton huostaan, rupes suomalanen kansananes kasvamaan ja pan kyllä ovat nuo kaks kelryhmää tostensa tasalla. Jo lukuvuonna 890 89 ol suomenkelsä opplata 53.5 /0, ruotsnkelsä 45. %, ja lukuvuonna 904 905 ovat vastaavat luvut 66.2 /0 ja 32.9 /0. Velä enemmän valtavana ol aluks ruotsnkelsten oppladen enemmstö tyttökoulussa. Lukuvuonna 870 87 olvat prosenttluvut, kuten edellä jo manttn, 92.4 /o ja 3.7 /0. Satunnasa, vähäpätösä muutoksa lukuun ottamatta vomme sanoa että verrannollnen suhde jä sellaseks ana lukuvuoteen 885 886. Mutta kun valto seuraavana lukuvuonna, huostaansa ott ykstyset suomenkelset tyttökoulut Helsngssä, Vpurssa, Kuopossa, Jyväskylässä ja Oulussa, kasvo suomenkelsten oppladen lukumäärä nn suurest, että se lukuvuonna 887 888 nous 33.4 /0. Tostensa tasalla ovat molemmat kelryhmät vasta lukuvuosna 897 898 ja 898 899. Lukuvuonna 904 905 olvat prosenttluvut: suomenkelsä 6.2 /0, ruotsnkelsä 37. /0. Oppladen kelolojen valasemseks saa Ylhalltus vtata seuraavaan tauluun, joka esttää: Opplaat valtonkoulussa, jaettuna ädnkelen mukaan. L ukuvuos. suom. Pokakoulussa ruots. joku m uu kel. suom. Tyttökoulussa ruots. joku m uu kel. 0/ /o / 0 / /o /o /0 / 0 870 87 784 35.3 3 20 63.5 60.2 29 3.7 729 92.4 3 3.» 874 875 29 32.3 2 507 66.5 43.2 29 3.9 667 90.9 38 5.2 877 878 999 28.9 2 409 69.7 48.4 47 5.5 782 9.3 28 3.2 879 880 08 30.2 2 522 68.6 44.2 44 4.9 84 92.7 22 2.4 884 885 423 35.6 2 532 63.2 49.2 22 2.4 87 93.9 34 3.7 889 890 2 269 52.8 965 45.8 60.4 509 36. 869 6.6 32 2.3 894 895 2 479 56.8 836 42. 44. 662 42.6 839 54. 5 3.3 899 900 3 463 63.6 933 35.5 49 0.9 083 54.7 865 43.6 33.7 904 905 4 224 66.2 203 32.9 57 0.9 78 6.2 080 37. 48.7 Mtenkä kelolot akakautena 870 905 vuos vuodelta ovat muuttuneet, nähdään tähän ltetystä dagrammasta.
Oppladen ädnkel valton kou lu ssa lu k u v u o sn a
VII IV. E r k a n sa n k e r r o k se t v a lto n k o u lu s s a. Kuta helpommn opp ja svstys ovat tulleet kansalasten saavutettavks. stä enemmän on oppkoulu lakannut olemasta jonakn ertysenä latoksena anoastaan muutama kansanluokka varten. >Kaupunken ja maaseudun vrkamesten» lapset ovat velä nykyään verraten suurena osana koulujen opplasta, mutta»muta kaupunklasa» edustaa tätä nykyä anakn yhtä suur opplasluku. s Kästyöläset ja alhasemmat porvart» ovat kasvaneet 5.5 prosentsta 9 prosenttn,» Torppart ja muu rahvaskansa» melken yhtä paljon. Tyttökoulussa ovat s Talollset» melken samassa määrässä vottaneet sjaa, pokakoulussa stä vaston jääneet entseen asemaansa. Lähes muuttumatta ovat»säätyläset maalla> pysyneet, jota vaston»kauppamehen ja tehtaan sänten luku on alentunut, pokakoulussa anoast vähän, tyttökoulussa tuntuvast. Tällä tavon kansanvaltaseen suuntaan tapahtuneet muutokset näyttävät mtä pokakouluhn tulee epäsäännöllsltä, anakn epätasaslta. Lähnnä seuraavassa taulussa esntyven kahden ensmmäsen lukuvuoden, 870 87 ja 874 875 tuloksn vakuttavat näet suurest ala-alkeskoulujen, kansan laajosta prestä tulleet opplaat (katso mustutus ) seuraavalla svulla). Kansanvaltasen leman antavat samon pokakoulujen opplalle ptkän akaa nuot muutoksen alaset realkoulut. Paljoa eheämmän kuvan kansanluokken tasottumsesta tarjoavat tyttökoulut. Nssä esntyvät jyrkemmät ja ulkonäöltä epäsäännöllset askelmat vodaan helpost selttää ottamalla huomoon muutamen ykstysten koulujen joutumnen valton kouluks. Seuraava taulu on laadttu näden kysymyksen valasemseks ja saa Ylhalltus sen tähden vtata shen.
VIII V altonkoulujen opplaat jaettuna hedän vanhem pansa säädyn m ukaan. L ukuvuos. Vrkamehä k au pungessa ja maalla. Kauppamehä ja tehtaan säntä kaupungessa. Kästyöläsä ja alhasempa p o rv a reja kaupungessa. Muta kaupunklasa. Säätyläsä maalla. Talollsa. Torppareja ja muuta rahvaskansaa. / / 0 / /o % l 0! 0 / 0 / 0 ) P o k a k o u lu t. 870 87 447 28.6 49 8.3 8 6. ) 360 26.9 289 5.7 480 9.5 248 4.9 874 875 327 35.2 395 0.5 49 3.0 639 7.0 26 6.9 425.3 23 6. 877 878 254 36.3 384. 433 2.5 477 3.8 272 7.9 42 2.2 25 6.2 879 880 342 36.5 48 3. 444 2. 508 3.8 300 8.2 398 0.8 20 5.5 884 885 34 33.5 55 2.9 52 2.8 655 6.4 334 8.3 449.2 98 4.9 889 890 398 32.6 486.3 628 4.6 65 5.2 425 9.9 49.4 25 5.0 894 895 394 32.0 58 3.3 690 5.8 670 5.4 409 9.4 444 0.2 7 3.9 899 900 538 28.3 66 2. 880 6.2 962 7.7 483 8.8 638.7 283 5.2 904 905 569 24.6 630 9.9 99 8.8 465 22.9 429 6.7 663 0.4 429 6.7 2) T y ttö k o u lu t. 870 87 427 54.0 05 3.3 96 2.2 2 4.2 47 6.0 2 0.3 874 875 383 52.2 08 4.7 6 5.8 79 0.8 37 5.0 7.0 4 0.5 877 878 48 48.7 76 20.5 3 5.3 79 9.2 39 4.6 8.0 6 0.7 879 880 439 48.4 233 25.6 94 0.4 95 0.4 36 4.0 5 0.6 5 0.6 884 885 4 44.4 208 22.4 6 2.5 2.0 75 8. 5 0.5 0. 889-890 578 4.0 246 7.5 202 4.3 23 5.0 24 8.8 35 2.5 2 0.9 894 895 550 35.4 245 5.8 203 3. 39 20.6 70.0 50 3.2 5 0.9 899 900 553 28.0 209 0.5 355 7.9 483 24.4 83 9.2 26 6.4 72 3.6 904 905 65 2.2 308 0.6 558 9.2 859 29.5 28 7.5 2 7.3 40 4.7 *) N ästä käv 08 ala-alkeskoulussa, joden opplasluku kakkaan ol 2 335.
IX V. Y k s t y s e t o p p la to k se t. Ana 870 luvun loppuvuosn saakka ykstysten koulujen merktys, valton koulujen asemaan verrattuna, ol varsn vähäpätönen. Määräyksä ykstysten opplatosten perastamsehdosta sekä tällasten koulujen asettamsesta valton valvonnan alasks ol kyllä akasn annettu. Manttakoon tässä anoastaan Armollset asetukset 26 p:ltä marraskuuta 849 ja 7 p:ltä huhtkuuta 856. Mutta stä vaston jä tuo tärkeä kysym ys näden opplatosten avustamsesta valton varolla peraatteeltaan yhä ratkasematta. Ensmmäset tätä kysymystä koskevat määräykset ssältää Armollnen asetus p:ltä joulukuuta 884. Monsta systä valtonkoulut evät voneet tyydyttää 70 luvun lopulla ja 80 luvun alussa rvakast kasvavaa svstystarvetta. Ykstyset koulut, jotka tästä alkaen perustuvat tuntuvaan opnpyrkmykseen, savat sentähden sellasen merktyksen, jommosta nllä tätä ennen yleensä tuskn ol ollut. E rttänkn suomenkelsten valtonkoulujen rttämätön lukumäärä ol omansa kehottamaan ykstysä asanharrastaja tarmokkaaseen tomelasuuteen. Valto kyllä 80 luvulla tek votavansa, muun muassa ottamalla huostaansa useta ykstysten perustama suomenkelsä kouluja, veläpä nnkn suuressa määrässä, että opplasluku ykstysssä koulussa muutamaks vuodeks alen (vertale tosnsa lukuvuosa 884 885 ja 889 890). Stä huolmatta on tärkeä tehtävä kutenkn jäänyt ykstysten suortettavaks. Tämän ovat vakuttaneet yhä laajempn prehn ulottuvat svstyspyrkmykset, jotka enemmän kun ennen ovat vaatneet opetusta nuorsolle sen kotseudulla, sekä m yöskn, erttänkn mtä ruotsnkelsn ykstyskouluhn tulee, ylesön harrastus reformehn kasvatuksen alalla, etenkn yhteskasvatukseen. Ylhalltuksen tomttamssa tlastollsssa vuosjulkasussa löytyy ens kerran tetoja ykstysstä opplatokssta lukuvuodelta 877 878. Kutenkn annetaan jo lukuvuodelta 874 875 lyhyenpuolenen selonteko ensmmäsessä Ylhalltuksen laatmassa alamasessa kertomuksessa ( p:ltä marraskuuta 8^5). Seuraava graafllnen estys, joka kuvaa valtonkoulujen ja ykstysten opplatoksen verrannollsta kehtystä ja merktystä, alkaa sentähden mantusta kahdesta lukuvuodesta. Lukuvuos 879 880 on otettu mukaan osottamaan ykstyskoulujen nopeata kasvamsta jo 70 luvun loppuvuosna sekä m yöskn sen tähden, että estys stä alkaen on vonut edstyä tasan vsvuotsjaksottan.
TAULUJA.
2 904 905. 3 O pston laatu. Désgnaton de l'école. I. O pettajen ja oppladen lukum äärä P akka. Leu. Nombre des martres O pettajen ja o p ettajattaren lukum äärä. Nombre des maîtres et des maîtresses. Vaknasa. Ttulares. V rkaa to m ttava. Extraord. Apulas- J (tunt-) opettaja, j Adjonts. Y hteensä. J Total.. L y se o t. a) O p e t u s k e l e n ä s u o m. N o rm ally se o... H elsnk 0 5 9 24 K lassllnen lyseo. T urku 6 7».... P o r 0 4 5»>... Häm eenlnna 0 6! 7»... Tam pere 3 6 9»... Vpur 2 2 5». :.. M kkel 2 2 2 6 Kuopo 0 3 3 6 Joen su u 2 3 6»>... Jyväsk y lä 2 2 5»... Oulu 3 3 7 23 R e a lly s e o... H elsnk 4 5 20... T urku 2 8 20... Tam pere 3 5... Vpur 2 3 6... Sortavala 9 5 5... Savonlnna 2 4... Nkolankaup. 2 4 6! Y hteensä 95 54 50 299! V) O p e t u s k e l e n ä r u o t s. N o rm ally se o... H elsnk 4 5 20 K lassllnen lyseo... Porvoo 4 2 7... T urku 0 2 3 5!... Vpur 0 4 3 7»... N kolankaup. 2-2 4 R e a lly s e o... H elsnk 3 2 0 25... T urku 0 4 4... Oulu 8 9 8 Y hteensä - 9 23 26 40 K akkaan 286 77 76 439 lukuvoden 904 905 kuluessa. et des élèves. I. Lycées. Lycées fnnos. O ppladen lukum äärä allam antulla luoklla syyslukukauden alussa. Nombre des élèves au commencement du premer semestre. j II. n. IV. V. VL 63 77 58 50 46 3 VII. V III. Y h te e n sä koko o p p la to k sessa. 3 20 376 4 4 42 8 20 22 24 28 236 38 39 27 24 23 20 4 0 95! 4 3 29 24 23 6 3 7 94 40 34 26 5 5 78 50 52 34 3 6 6 8 267 30 30 35 23 9 8 8 5 58! 63 35 39 22 27 29 20 5 250 63 39 43 37 25 2 20 4 262! 42 27 38 24 25 4 8 5 203 42 63 38 4 40 32 28 6 300 j 86 88 77 70 67 45 36 24 493 43 34 48 40 30 39 26 4 274 40 39 33 37 37 25 27 20 258 40 43 33 33 30 5 4 6 24 33 28 3 2 3 0 0 0 56 23 8 8 20 3 3 7 4 6 40 36 35 27 25 20 20 3 26 846 752 702 560 476 376 332 239 4 283 Lycées suédos. j 63 59 36 22 7 6 7! o 230 4 22 5 22 8 8 0 j 4 3 40 35 37 4 22 7 5 4 22 36 23 26 26 3 9 5 6 74 39 26 28 2 22 8 8 0 82 79 79 7 54 44 37 24 26 44 42 33 29 22 8 9 0 8 8 7 7 8 7 6 5 72 324 284 259 26 55 4 05 03 587 70 j 036 96 776 63 57 437 342 5 870
4 904 905. o O pston laatu. Pakka. O pettajen ja o p ettajattaren lukum äärä. Nombre des maîtres et des maîtresses. j j O ppladen lukum äärä allam antulla luoklla sy y slukukauden alussa. Nombre des élèves au cornmencermnt du premer semestre. Désgnaton de l'école. Leu. Vaknasa. Ttulares. V rkaa to m ttava. Extraord. Apulas- (tunt-) opettaja. Adjonts. Y hteensä.! Total. I. II. III. ÏV. V' VI. V II. Y h teen sä koko opplatoksessa. 2. A lk eskoulu t. a) O p e t u s k e l e n ä s u o m. \ 4-luokk. alkeskoulu.. H enola 6 4, 0 :! 5-luokk.».. Torno 6 2 3-luokk.».. R aahe 2 4 ; - 6 ; Y hteensä - 4 0-24 8 b) O p e t u s k e l e n ä r u o t s. 4-luokk. alkeskoulu.. Tam m saar 7 2 9 L ovsa 5 2 7 K okkola 5 4... 9 5-luokk. realopsto... M aaranham na 8 3 n! Y hteensä 25 36! ' ' K akkaan - 39 2-60 Ecoles élémentares. Ecoles fnnoses. 30 5 39 9 ; 03 5 5 3 8 5-56 3 2 4 ; 66 ( 76 4 66 37 5 - - 225 Ecoles suédoses. 8 0 3! _ 40 9 24 28 8 j : 8 9 23 3 _ 66 24 22 5 2 20! 02! 75 83 57 54 j 20 289 5 24 23 9 25! 54
C 6 904 905. 7 Opston laatu. P akka. O pettajen ja opettajattaren lukum äärä. Nombre des maîtres et des maîtresses. Oppladen lukum äärä allam antulla luoklla syyslukukauden alussa. Nombre des élèves au commencement du premer semestre. j Désgnaton de l école. Leu. Vaknasa. Ttulares. V rkaa to m ttava. Extraord. A pulas- (tunt-) opettaja. Adjonts. Y h te e n sä. Total. I V alm stavat luokat Koululuokat. Y hteensä koko opplatoksessa. ; 2. I. II. III. IV. V.!! 3. Tyttökoulut. a) O p e t u s k e l e n ä s u o m. Ecoles des demosell es. Ecoles fnnol ses. 7-luokk. ty ttö k o u lu... H elsnk 2 6 28 5-luokk.»... T urku 0 7 7... Vpur 0-8 8... K uopo 0 2 2... Jo ensu u 9 2 2 Jy v äsk y lä 6 4 0!»»... Oulu 0! n»»... Sortavala 5 6 3 4»»... N kolankaup. 3 8 2 Y hteensä - 75 9 40 34 b) O p e t u s k e l e n ä r u o t s. 7-luokk. ty ttö k o u lu... H elsnk 3 3 27 5-luokk.»... T urku 0 o V pur 7 3 2 I 2! -... Nkolankaup. 9-0 I»»... Oulu 7 2 2! Y hteensä 44 9 7 70! K akkaan 9 28 57 204 ; 40 40 09 85 69 75 55 473 80 66 6 33 42 282 - - 00 83 70 53 42 348 26 28 36 28 29 47-26 26 24 24 9 9 35 9 2 26 3 4 40 30 59 33 26 88 4 20 8 23 27 29 25 34 27 24 5 25 40 40 482 39 385 39 268 925 Ecoles suédoses. 37 44 78 69 75 69 46 48 40 40 38 3 29 78-3 37 3 27 7 43 40 29 39 35 25 68 25 3 2 3 4 77 37 44 24 88 95 75 3 984 77 84 696 579 580 494 399 2 909
j \! 8 904 9 II. Oppladen ädnkel ja asunpakka Langue maternelle des élèves, leur domcle sek ä hedän vanhem pansa sääty. et poston socale de leurs parents. O pston laatu. Désgnaton de l'école. P akka. Leu.. Oppladen lukum äärä sen m ukaan kun hedän V rk am ehä k a u p u n g e ssa ja m aalla. K a u p p a m e h ä ja te h ta a n säntä k a u p u n g essa. K ä sty ö lä sä ja alh a se m p a porvareja k a u pu n g essa. Muta k aup un klasa. Poston socale S ä ä ty lä sä m aalla. sänsä ovat säädyltään: des parents. j T alo llsa. Torppareja ja muuta rah v as- k a n sa a. O p p la ta y h te e n sä. O ppladen luku sen m ukaan kun hellä kouluun tullessaan ol ädnkelenään: j S uom. Langue maternelle. j R u o ts. Joku m u u k el. O ppladen lukum äärä kotopakan suhteen. O pplata asu: snä k a u p u n gssa, m ssä opplatos on. Domcle. 00 k lo m e trä ta v ä h e m m ä n matkaa o p sto s ta. en e m m ä n kun 00 k lo metrn p äässä o p sto sta.. L y se o t. a) O p e tu s k e le n ä s u o m. Lycées. Lycées fnnos. N o rm a lly se o... H elsnk 39 32 06 69 2 ; K lassllnen lyseo... T u rku 74 6 38 39 3».... P or 58 2 23 27 6».... H äm eenlnna 69 26 28 4 2 ; ^ Tam pere 32 33 4».... Vpur 42 8 42 06! 23 M kkel 47 22 8 5 ;».... K uopo 60 37 72 6! *».... Jo en su u 70 24 57 6 27 Jyväsk y lä 52 37 4 25 j»».... Oulu 4 30 47 45 23 ; R e a lly s e o... H elsnk 46 43 6 90 9... T urku 59 58 97 J... Tam pere 64 25 63 37 7... Vpur 9 7 ' 29 57... S ortavala 40 7 27 2... S avonlnna 22 4 5 27 9!»... N kolankaup. 67 5 3 25 Y h teen sä 074 304 ; 854 888 250 b) O p e tu s k e le n ä ru o ts. j N o rm ally se o... H elsn k 74 36 53 5 45 7 K lassllnen lyseo... Porvoo 23 9 5 3 6»>.... T urku 45 40 3 63 30 j».... Vpur 78 38 39 2 7».... N kolankaup. 54 37 2 50 7 R e a lly s e o... H elsn k 36 62 58 2 4... T urku 32 30 9 68 2... Oulu 22 6 6 3 5 Y hteensä _ 364 268 252 493 34 K akkaan 438 572 06 38 384 7 3 376 340 35 293 34 49 39 27 236 29 7-3 06.7 4 28 95 87 8 9 92!2 49 6 94 76 5 3 84 96 4 6 8 5 2 3 70 34 7 29 267 258 7 2 43 66 58 24 2 58 53 5 8 70 7 ; 24 30 250 246 2 2 50 76 24 47 2 262 238 24 89 22 5 j 39 25 203 20 2 86 93 24 30 300 292 8 79 82 39 ; 28 6 493 46 70 368 54 7 26 2 274 252 6 6 84 75 5 38 24 258 245 3 59 73 26 22 59 24 205 8 3 73 28 34 6 56 48 8 7 78 7 26 3 6 U I 5 69 46 44 23 26 84 32 9 90 35 55 362 4 283 3 983 284 6 2 434 360 489 Lycées suédos. 4 230 226 4 86 32 2 2 7 3 2 67 40 6! 9 3 22 22 64 52 5 74 7 46 2 5 4 9 8 5 82 4 75 3 39 27 6 6 44 404 9 328 54 32 7 4 8 2 77 2 8 4 22 72 5 57 64 5 3 46 30 587 29 58 40 27 265 05 597 392 5 870 4 02 802 56 3 65 625 594 IX. 2
0 904 905. O pston laatu. Désgnaton de l'école. P akka. Leu. O ppladen lukum äärä sen m ukaan kun hedän V rk am eh ä k a u p n n k e ssa ja m aalla. K au p p am eh ä ja te h ta a n säntä k a u pu n g essa. K ä sty ö lä sä ja alh a se m p a porvareja k a u pu n g essa. Muta k a u punklasa. Poston socale S ääty lä sä m aalla. sänsä ovat säädyltään: des parents. ; T a lo llsa. Torppareja ja muuta r a h v a s - j k a n saa. O p p la ta ; y h te e n sä. Oppladen luku sen m ukaan kun hellä kouluun tu lle s saan ol ädnkelenään:! Suom. Langue maternelle. R u o ts. I Joku m u u k e l. O ppladen lukum äärä kotopakan suhteen. O pplata asu : snä k a u p u n gssa, m s s ä opplatos on. Domcle. 00 k lo m e trä ta v ä h e m m ä n matkaa o p s to sta. en e m m ä n kun 00 k lo metrn p ä ä s s ä o p sto sta. 2. Vlkesko u l u t. a) O p e tu s k e l e n ä s u o m. - - 4-luokk. alkeskoulu.. J H enola 3 5 20 5-luokk.».. Torno 22 3 5 7 4 3-luokk.».. R aahe 4! 5 S o 23! 3 Y hteensä! 67 3! 45 4 7! b) O p e tu s k e l e n ä r u o t s. 4-luokk. alkeskoulu.. [ Tam m saar 6 7 0 8 3» j L ovsa 3 0 5 8 0»».. K okkola 0! 6 5 5-luokk. realopsto... M aaranham na 35 \ 2 8 6 4 Y hteensä 64 45 48 43 28 Kakkaan 3 58 93 ; 84 45 Ecoles élémentares. Ecoles fnno ses. Ecoles sucdoses. 7 I 9 03 95 8 63 38 2 4 56 48 8 37 4 5 0 l 66 66 _ 50 5 3 n 225 209 6-50 67 8 4 2 40 _ 40 _ 3 9 4 8 3 77 50 30 8 5 66 66 50 4 2 9 8 02 02! 63 39 35 26 289 3 285 94 92 3 66 37 54 22 30 344 59
2 904 005. 3 j O pston laatu. P akka. O ppladen lukum äärä sen m ukaan kun hedän Poston socale sänsä ovat säädyltään: des parents. Oppladen luku sen m ukaan kun hellä kouluun tullessaan ol ädnkelenään: Langue maternelle. O ppladen lukum äärä kotopakan suhteen. O pplata asu: Domcle. Désgnaton de l école. Leu. V rk a m e h ä I k a u p u n g e ssa! ja m aalla. K a u p p a m e h ä ja te h ta a n säntä k a u p u n g e ssa. K ä sty ö lä sä ja alh a sem p a porvareja k a u p u n g e ssa. Muta k a u p u n k la sa. S ä ä ty lä sä m aalla. T alo llsa.! Torppareja ja jjnuuta ra h v a s- k an saa. O p p lata y h te e n sä. ; S uom. R u o ts. Joku m u u kel. snä k a u p u n gssa, m ssä opplatos on. j00 k lo m e trä ta v ä h e m m ä n! matkaa ops to sta. en äm m än kun 00 k lo metrn p ä ä ssä o p sto sta. 3. T y t t ö k o u l u t. Ecoles des demoselles. a) O p e t u s k e l e n ä s u o m. Ecoles fnnoses.! 7-luokk. ty ttö k o u lu... H elsnk 4 53! 34 98 8 5-luokk.»... T urku 0 7 7 34 2... Vpur 28 64 39 4... K uopo 35 0 0 49 7... Jo en su u 39 7 8 7 22... Jyväsk y lä 34 3 20 0 7»»... Oulu 45 3 40 40 0 - j S ortavala 36 8 28 5 3»»... N kolankaup. 4 3 20 0 5 Y hteensä - 400 45 405 502 36 b) O p e t u s k e l e n ä r u o t s. - 5 24 473 430 43 405 4 24 j 39 8 282 264 6 2 98 72 ; 2 47 ; 45 348 335 0 3 90 09! 49 2 5 47 43 4 9 35 2 9 7 9 02 5 2 60 50 9 6 4 4 97 7 56 44 4 8 22 88 77 8 3 2 40 27 4 7 29 4 4 52 60 7 28 8 25 94 3 77 26 22 97 40 I 925 756 55 4 250 480 95 Ecoles suédoses.! ;» j ' 7-luokk. ty ttökoulu... H elsnk 67 52 29 232 33 5-luokk.»... T urku 35 ; 28 57 35 7»... Vpur 49 40 20 23... N kolankaup. 3 35 40 44 5... Oulu 33» 7 23 6 Y h teen sä 25 63 53 357 82 K akkaan 65 308 558 859 28 5 48 7 395 6 35 48 9 6 78-78 37 36 > j 43 3 3 7 0 20 3 3 68 66 32 30 6 77 4 73 64 4 9 4 984 25 925 34 794 38 52 2 40 2 909 78 080 48 2 044 68 247
4 004 I V O *. 5 III. K esk -k ä ynnä vanhn ja nuorn kä kullakn luokalla. Age moyen et âges extremes l:llä luokalla I 2:a luokalla 3:a luokalla des élèves de chaque classe. 4:llä luokalla! 5:llä luokalla 6:a luokalla 7:llä luokalla 8:a luokalla K oko opplatoksessa O pston laatu. Désgnaton de l'école. P akka. Leu.! k esk -k ä. j aln k ävuos. korken k ävuos. k e sk -k ä. aln k ävuos. korken k ävuos. k esk -k ä. aln k ävuos. korken k ävuos. k esk -k ä. aln k äv u o s. korken k ävuos. k esk -k ä. aln k ävuos. korken k ävuos. k e sk -k ä. aln k ävuos. korken k ävuos. k e sk -k ä. aln k äv u o s. korken k ävuos. ' k e sk -k ä. a ln 'k ä v u o s. korken k ävuos. k esk -k ä. aln k ävuos. korken k ävuos. l. L y se o t. a) O p e t u s k e l e n ä s u o m. N o rm ally se o... H elsnk.6 0.0 4.4 2.7 0.4 5.0 3.6.9 6.5 Klassllnen lyseo... Turku 2.4 0.3 5.7 3.4.4 ; 5.9 4.5 2.3 j 7.8 P or 2.5 0. 5.2 3.2.2 6.4 4.3.6 6.5».... Häm eenlnna 2.2 0.5! 4. 3.3.6 7.0 4.7 2.8 7.0»».... Tampere 2.! 0.4 3.9 3.5.7 6.0 4.6 2.4 6.2».... Vpur 2.5 ; 9.8 5.3 3.7. 6.4 4.7 2.6 8.S Mkkel 2.7 0. «3.9 3.0.0 4.7 [ 4.2 2.5 5.9 >».... Kuopo 2.3 0. (! 5.6 4.2.5 I 6.0 5. 2.4 6.9».... J oensuu 2. 9.7 4.3 3.3.4 5.9 4.2.9 6.6».... Jyväskylä 2.8 0.3 5.6 3.4.5 6. j 5.0 2.4 9.5».... Oulu 2. O.o 4.5 3.6.6 5.9 4.6 2.5 7. R e a lly s e o... j H elsn k.9 9.5 4.5 3.2.5 6.2 4.4 2.2 6.8... T urku 2.7 IO.o 4.6 3.6 0.7 7. 4.9.7 7.6...! Tam pere 2.0 0.6 4. 3.4.5 6. 4.5 3.0 6.6... V pur 2.3 0.6 4.8 3.7.3 5.5 5.0 3.0 8.4... S ortavala 2.9 0.8 5.4 3.6 0.8 6.0 4. 2.0 6.2... Savonlnna 2.2 0. 5.0 3..2 5.0 4.9 2.2 8.6»... N kolankaup..7! 9.7 4. 3.2 0. 6.3 4.3 2.4 6.3 b) O p e t u s k e l e n ä r u o t s.! N o rm ally se o... H elsnk.5 j 9.6 5.0 2.7.2 4.7 3.6 2.0j 6.3 : K lassllnen lyseo... Porvoo 2.0 0.3 4.2 3.. 5.8 4.6!3-6.7 I»».... T u rk u.9 9.2 4.8 3.0 0.6 4.9 4. 2.0 7.5».... Vpur.4 0. 4. 2.7. 5.8 3.8.6 6.3» Nkolankaup. 2.j 0.5 [ 4.8 3..3 5.8 4.3 J2. 6.8 R e a lly s e o... H elsnk 2.2 9.6 5. 3. 0.7 6.8 4.2 l l. 6.6... T u rku 2.3 0.4 I 4.7 3.8.8 6.6 4.9 2.6 7.4... Oulu 3.0.25. 3.9.8 6.2 4.3 2.4 8.0 L y c é es. Lycét;s fnnos.! 4.6 j 2.9 6.6 5.7 3.7 8.5 6.8 5. 2.2 8.2! 5.3 20.8 8.7 7.0 2.2 5.2 IO.o 2.2 5.8 3.5 7.8 7.4 4.7 9.4 7.8 5.5 22.3 7.9 6.6 j 23.8 9.0 6. 2.8 6.0 0.3 23.8 5.6 3.3 7.3 6.7 3.8 9.0 7.2 5.7 9.6 9.0 6.0 2.s 9.6 7. 2.5 5. 0. 2.8 4.9 3.0 7.0 6.9 5.0 20.7! 7.5 5.7!9.9 8.3 6.9 20.5 20. o 8.7 22. 6.0 0.5 22. 4.9 3.2 7.5 - -! - - _ 3.4 0.4 7.5 6.2 3.3 9.7 6.4 j 5. 8.3 7.0 5.3 9.0 8.5 5.6 2.0 20.4 8.2 22.9 4.6 9.8 22.9 6.0 4.2 8.0 7.5 5.0 9.4 7.6 5.9 9.4 9.0 7.5 2.5 9.2 7.5 2.5 4.9 0.6 2.5 6.0 3.7 8.4 6.5 5.0 9.9 7.4 5.7 j 9.6 8.3 7.2 2.3 9.8 7.3 22.6 5.3 0.6 22.6 5.7 3.0 9.9 6.9 4.4 2.9 I 7.5 4.5 2.0 9.0 6.3 22.9 9. 6.9 22.5 6.0 9.7 22.9! 5.9 3.6 7.9 6.7 4.0 9. 7.6 5.5 2. 8.6 6.5 2.2 9.5 7.9 2.2 6.2 0.3 2.2 5.9 3.6 9.7 6.7 4.5 9.3 ; 7.8 6. 9.8 8.6 6.4 2.0 20. 7. 23.9 5.5 IO.o 23.9 5.2 2.8 7.5 6.5 4.4 8.8 7.8 5.8 20.8 8.5 6.2 2.5 9.4 7.4 22.5 5.8 9.5 22.5 5.3 3.8 20.2 6.9 4.6 20.3 7.6 j 5.5 20.3 8.5 6.2 2.0 9.7 7.3 22.2 6.2 IO.o 22.2 5.7 3.7 8.9 5.9 3.9 7.7 7.4 5.4 9.4 8.2 6.8 2. 9.f 7.5 2. 5.3 0.6 2. 5.6 2.7 8.0 6.8 4.7 9.3 7.0 5.6 2.0 8.4 7.0 2.0 8.9 7.9 20.3 6.0 0.6 2.0! 5.2 4.0 7.7 6.5 4.5 9.2 7.8 6. 20.4 9.2 6.8 22.5 9.2 6.8 2.5 6.0 0.8 22.5 6. 4.3 8.4 6.6 4.2 8.9 7.3 5.3 9.4 8. 7. 9.6 9.8 9.7 20. o 5. 0. 20.0 5.8 j 3.3 9.0 6.9 3.9 20. 7.3 5.6 9.3 8.2 6.2 2.2 9.4 7.6 22.3 5.0 j 9.7 22.3 Lycéet 5 suédos. 5.2 2.8! 7.5 5.6 4.2 7.3 6.5 4.6 9.8 7.7 6.3 20.3 9.7 7.8 2.9 3.8 9.6 2.9 5.6 4.0 7.4 5.4! 4.4 6.4 7.6 6.3 8.6 7.8 5.8 8.9 9.5 7.9 22. 5.6 0.3 22. 5.6 3.2 9.8 6.7 5.2 9.8 7.0 5. 8.9 8.4 5.7 20.3 9.7 7.8 23.2 5.8 9.2 23.2 4.4 3. j 6.2 5.9 4.2 7.8 6.9 5.2 : 9.5 7.5 6.3 9.6 8.3 6.7 20.8 4.5 0. 20.8 5. 3.2 7.4 6.4 5.0 8.0 7.4 6.2 9.0 8.3 7.0 9.7 8.7 6.6 20.2 4.9 0.5 20.2 4.9 3.0 7.3 6.4 4.2 9.5 7. 5. ; 9.4 8.4 6.3 2.3 8.7 7.2 2.3 4.6 9.6 2.3 5.8 3. 8.0 ; 6.4 4.6 8.9 7.6 6.0 9.0 8.2 6.3 9.3 8.7 7.5 20. 4.9 0.4 20. 5.8 4.5 7.9 6.2 4.3 8.8 7. 5.8 8.5 7.8 6.7 9.2 20.2 8.4 2. 5.5.2 2.!
j I 6 0O4 905. L T l:llä luokalla 2:a luokalla j 3:a luokalla 4:llä luokalla 5:llä luokalla K oko opplatoksessa O pston laatu. Désgnaton de Vécole. P akka, Len. kesk-k. j aln k äv u o s. j korken k ä v u o s. k e sk -k ä. aln k ävuos. korken k äv u o s. kesk-k. aln k äv u o s. korken kävuos. kesk-k.. aln kävuos. korken k äv u o s. k esk -k ä., aln k ävuos. korken k ä v u o s. J k e sk -k ä. j aln k ävuos. korken k ävuos. 25. A lk e s k o u lu t. a) O p e t u s k e l e n ä s u o m. - - 4-luokk. alkeskoulu. H enola 2.5 0.9 5.4 4.0 2. 6.0 5-luokk.» T orno 2.8 0.2 5.3 3.2.9 4.7 3-luokk.» K aahe 2.3 9.5 4.4 3.5 0.9 6.0 b) O p e t u s k e l e n ä r u o t s. 4-luokk. alkeskoulu. Tam m saar.7 0.8 4. 3.7 3.0 5.4» L ovsa 2. 0.3 3.5 3..0 5.G» K okkola 2.0.0.2 3.9 3.2 0.9 6.7 5-luokk. realopsto... M aaranham na.8 9.5 6.8 3.0 0.9 5.8 Ecoles elémenta'.res. Ecoles jarmoses. 5. 2.3 8.4 6.0 4.» _ I.U.9 : 8.7 4.5 3. 6.0 5.5..3.3 6.8! 5.2 9.7 4 0.2 ; 9.7 5.0 3.5 6.0 - - - -!l.5 6.0 Ecoles suédoses. 3.8 ; 3.0 : 5. s 4. 3.x 7.9 ; _ 4.3 j 0.8 7.9 4.4 2.7 6.0 5.2 4.0 8.0 4.2 0.3 8.0 5.3 : 3.5 7.5 5.5 2.9 8.2 : - 4.7 0.2! 8.2 j 3.x.3 7.0 5.2 2. 8.4 j 5.9 : 3.8 7.0 4.6 ; 9.5 8.4 IX.
8 9 0 90S. 9! Valmstavat luokat! Imen 2:nen K 0 u u u 0 le a t: ] I I I I I IV V K o k o o p p la to k s e s s a O pston laatu. Désgnaton dc, Vécok. Pakka. Leu. kesk-kä. uln kävuos. korken kävuos. kesk-kä. aln kävuos. j korken kävuos. kesk-k. aln kävuos. k 0rken kävuos. kesld-k. «ln. kävuos. korken kävuos. kesk-k. aln kävuos. korken kävuos. kesk-kä. aln kävuos. korken kävuos. kesk-kä. aln kävuos. korken kävuos. kesk-kä. aln kävuos. korken kävuos. 3. T y rttö k o u lu t. a) O petuskslenä suom. Ecole, s des; dem m selles. Ecoles fnnoses.! 7-luokk. ty ttö k o u lu.. H elsnk 0.8 9..7.8 0.;> 4. ; 5-luokk.».. T urku - - _.... Vpur - - - Kuopo - - Joen su u - Jyväskvl ;.. Oulu ; -.».. Sortavaln -». Nkolankaup. - - - - h) Opetusk e len ä ruots. 7-luokk. tyttökoulu.. H elsnk 0.:; 8.9 2.8..6 0. 2 3.6 5-luokk... T urku... V pur - - -... Nkolankaup. - ' 2.9 l l. 5.9. 4. : 2.2 6.5 4.8 2.5 j 7.0' 5.9j.3.5 8.2! 6.8 : 5.2 9.2 4. 9.; 9.2 2.8 ll. t).0j 4. l2.f; 7.2 5.0 3.0 7.6 6.oj 4.2 8.2 7.4 ; 5.3 20.5 I5.!. 20.5 32 s 0 2 4.3 2.7 6.2 5.»! 3.5 7.7 6.2 4.2 8.7 ; 7.0 5. 8.9 4.8 0.2 8.9: ) 0 O: 4.0..7 I6.0 > 2 8 6.8; I6. 4.9 9. I 7. 5.3!! 8.8 4.5 0.8 9. 32 0 O! 3.5 2.2 5. 4.4: l 7 4 5.8 4. 8.9 6.7 5.! 9.0 4.5, 0.3 9.0. > 9 3.3:.2.»: 5.»! S 2 7.0j 5.7 4.2 8. 7.4 I6. 8.8 4.8.»! 8.8 ; 0 8 J l 4.0!.9 7.8 ) l 3 0 7 5! 6.4: 4.4 8.7 7.! 4-8 20.0 5.0 0.8! 20.0 2. J0.7; 5.0; 3.8 2. 5.9j H t I (). 7; 5.7; 3.7 7.4.7.2 ; 5.2 20.6 4.7 0.7 20.6;..»: 0.5: 7.0 2.9.0 5.5 -! 9 2.0 6.5! 4.9 3.2 7.5 6.2 : 4.fs j I 8.0 3.7 0.5 I8.0 ; Ecoles xuédoses. j 2.8 ll., 6.3; 3.9. 2.0 7. 4.9 3.0 7.2; 5.7 4.0 8.7 ; 7.0 5.3 9.0 4.2 8.9! 9.0 ï 3-6 IO.7! 5.l! 3.8;.7; 6. 5. o; 3. 7. 5.7 4.0 ;.7.2 6.8 4.8 8.3 4.6! 0.7 8.3 ; 2.6! 0.8 5.8! 3.3^.5; l(.o.7 2.6 le.sj.5.7 4.0 I 8.! 6.C 4.7 9.0 4.3 lo.sj 9.0; 2.5! l l.l f 4.l 3. s.8; 5...! 2.h 6.5 5.5! 3.4 7.8 6.5 : 5.3 8.2.5. 8.2 '.9 0.6 : 3.8; 3.5; 2.0 5.7. 2.s 7.4 4.«j 3.9 6.5 6.3 4.7 9.2 4.3 0.6 9.2
20 904 905. 2 IV. Montako opplasta lukuvuod en k u lu essa alem m alta luokalta on opplatokseen otettu, seltä eronnut, sekä ylem m älle m uutettu. Nombre des élèves nscrts pendant l année, de ceux qu ont qutté l école et des élèves promus à une classe supéreure. O pston laatu. üésjnntm n de Vêcote. Pakka. Len. Lukuvuoden kuluessa on opplata otettu vastaan. Elèves nscrts Lukuvuoden kuluessa on opplata eronnut. E lèves qu ont tfutté l'école. Oppmäärää päättäm ättä: Vhteensä eronneta. erotodstuksella. erotettuja. kuolleta..päätettyään oppmäärn s. o. opplatoksen läpkäynetä. Allamantnlta luoklta opplata m uutettu seuraavalle ylemmälle. Elèves promus à me classe, supéreure. Oppladen lukumäärä. kev ätlu k u I.. III. IV. V. VI. VI r. kauden alussa. t. L y s e o t. a) Cpetuskalen ä suem. Lycées. Lycées fnnos. N o rn ally se o... H elsnk 70 ; 20.9 39 K lassllnen ly seo.... T urku 4 9 23 43».... P or 42 ; 20 7 33 H äm eenlnna 38 4 5 20 ;» >.... Tampere, 39 ; j - : 2 ;».... Vpur 70! 40. 5 5».... M kkel 26 3 5 36».... K uopo CI ' 25 3 l 39,>.... Joensuu 02 9 0 20 Jyväskylä 37 29 L2 4».... Oulu -0 34-4 49 R e a l l y s e o... H elsnk 23 34... Turku 50 49 3 63... Tam pere 0 23 9 42 Vpur 44 29 0 40... S ortavala 34 : 6 0 20 :... Savonlnna 2 ; 3 7 2... N kolankaup. 44 33 ; 3 46 Y hteensä - 878 49 9 26 645 b) CJ p e tu s k e le n ä ru o ts. : N o rm a lly se o... H elsnk 07 20 8 29 K lassllnen lyseo... P orvoo 7 S 2 2»... Turku 38 7 4 2»... Vpur 46 II 9 3 ;»»... N kolankaup. 4 3 9 4 E e a l l y s e o... H elsnk 72 6! 2 23 : 86... T urku 45 8 j - 8 ; 27 Oulu 3 c ; -! 0 2 Y hteensä - 339! 62 7 99! 268 Kakkaan j 27 58 6 35 93 Lycées suédos. 5 ; 67 50 39 ; 27 ; 25 364 33 38 27 4.7 2 2 225 3 33 24 22 ; 22 9 4 9 26 20 4..2 0 0 8 93 35 3 22 4 _ 4 50 42 43 29! s 3 259 I!) 26 24 5 8 ( 8 55 54 ; 29 30 0 24 2 8 24 44 3 27 32 9 9 2 260! 35 20 33 7 j 25 3 6 200 3 49 28 30 34 9 20 275 78 74 07 j 59 49 ; 37 24 489 32 34 34 30 22 24 20 249 30 34 ' 25 29 ; 30 23 25 25 j 24 29 23 25 22 2 0 209 ; 29 24 2 5 8 7 7 53 3 9 9 0 9 4 2 35 33 32 20 ; 20 6 ; 0 2 662 023 I 533 446 386 290 255 4 5! 59 50 24 3 0..3 5 227 : 0 4 8 7 0 5 7 09! 29 MO 23 : 25 8! 5 3 20 29 20 22 : 2 0 2 2 7 32 23 2 ; 5 9 5 5.77 55 : 54 50 40 25 22 7! 395! 28 26 2 7 4.6 0.77 ; 0 6 2! G 0! 7 6 68 252 223 j 8 j 54! 8! 05 85 534 j 94 846 74 600 : 504 395 340 5 685
22 90* 005. 23 O pston laatu. Désgnaton de Vécole. P akka. Leu. Lukuvuoden kuluessa on opplata o te ttu v a sta a n. Elèves nscrts. L u k u v u o d e n k u lu e s s a o n o p p la ta e ro n n u t. Elèves qu ont qutté l'école. O p p m ä ä rä ä p ä ä ttä m ä ttä : erotods-! tu k se lla. je ro te ttu ja. k u o lle ta. op- pmäärän s. o. o p p lato k sen läp k ä y n e tä., Päätettyään! I Yhteensä ero n n e ta. A llam antulta lu o k lta opplata m u u te ttu seuraavalle ylem m älle. j Elèves promus à une classe supéreure. j Oppladen j lukum äärä k ev ätlu k u I. II. III. IV. V. kauden alussa 25. A lceskoulut. a) O p e t u s k l e l e n ä s u o m. 4-luokk. alkeskoulu.. H enola a! 6 28 ; - 5-luokk.».. j Torno 5 2 o ; 7 ; 3-luokk.».. j R aahe 24 8 3 22! Y hteensä! 70! 2! -! 2! 34 57 b) O p e t u s k e l e n ä r u o t s. - - 4-luokk. alkeskoulu.. Tam m saar 8 9! 0. * ' Lovsa 20 0-9 9 ; K okkola 3 9-7 7 5-luokk. realopsto... M aaranham na 22! 5 - j 9 24 f Y hteensä 63 25 44 70 K akkaan 33 46 I _! 3 78! 27 Ecoles élémentt lres.! Ecoles fnnoses. 23 2 4 32 7 23 ; 8 ; 3 66 57 34 62 30!! 225 j Kcolex suédoses. 6 4! 5 8 8 2 9! 39 7 22 8 9 75 5 7 ; 3 7 62 8 6 ; 2 ; 7 j 9 02 58 63 j 35 42 9! 278 5 97 97 72 24 503 05 54
24»»04 0OS. 25 Opston laatu. Désgnaton de Pécole. : I Pakka. I Am. Lukuvuoden kuluessa on opplata otettu vastaan. Elèves nscrts. j Lukuvuoden kuluessa on opplata urut! n tl t. ; Eleves qu ont qutté l'école. Oppmäärää päättämättä: \hteensa eronneta. orotodstuksrlln. erotettuja. kuolleta. Päätettyään op- pmaaran s. o. opplatoksen lapkavnet;». 3. T y ttö k o u lu t. - a) O p e t u s k e l e n ä s u o m. 7-luokk. tyttö k o u lu...! H elsnk 77 7 2 54 73 5-luokk.»... Turku 75 3 38 5 Vpur 0 29-38 ; 07... K uopo 33 2 28 : 3 ( Joensuu 29 4 8 22 > Jyväsk y lä 34 4!!2 7 :»»... Oulu 36 2 25 28... ; Sortavala - 20 20 :... N kolankaup. 25 t; 8 4 Yhteensä _ 400 77 4 247 ; 329 h) O p e t u s k e l e n ä r u o t s. ; 7-luokk. tyttö k o u lu... H elsnk 00 2 4 53 5-luokk.»... Turku 4 5-29 : 34»» ; Vpur 43 l ^ H) ; 23»... ; N kolankaup. 30 2 25 : 27!».., Oulu 26 4 4 8 ;! Yhteensä j 246 29 25 55 Kakkaan 72 06 ' 5! 372 : 484 A llam antulta lu o k lta opplata m u u tettu seuraavalle ylem m älle, j Eleves promus à une classe supéreure. V alm stavat luokat. l:nen. 2:nen.! I. Ecoles des demoselles. Ecoles fnnoses. Ecoles suédoses. K oululuokat. II. III. IV. V.. Oppladen lukum äärä k evätlu k u kauden alussa. 39 33 04 77 64 67 54 472 _ 72 59 47 23 38 269-79 67 56 44 38 337 - - 23 24 33 25 28 44 20 20 9 2 8 20 25 2 20 22 2 2 30 23 47 32 25 85 4 9 4 8 26 28 23 34 25 24 8 25 39 33 47 335 325 276 247 892 30 36 70 59 62 62 40 44 30 38 26 22 29 76 29 33 25 27 6 4 36 24 36 32 24 68! - 23 2 4 76! 30 36 88 65 60 55 23 975 j 69 69 605 500 485 43 370 2 867 IX. 4
j 26 904 905. 27 V. Oppladen käytös ja ed stys Condute et proarvosteltu vu ostu tk n n ossa v. 905. grès des élèves. K äytös. Condute. E dstys. Progrès. O pston laatu. Désgnaton de l'école. Pakka. Leu. N den oppladen lukum äärä, jotka ovat saaneet arvosanan: ktettävä. Keskmääränen arvosana koulun kakken oppladen käytöksestä: tyydyttävä ja kelpaava. motttava. Y hteensä opplata. \ Nden oppladen lukum äärä, jotka ovat saaneet arvosanan : ty y d y ttäv ä ja k tettävä. kelpaava. Y hteensä m otttava. opplata. K eskm äärä! kakken opp- laden edstyksestä.. L y se o t. a) O p e t u s k e l e n ä s u o m. N o rm ally seo... H elsnk 338 2-340 9.9 K lassllnen lyseo... T urku 220 2 222 9.9... P o r 80 80 0.... Häm eenlnna 60 2 72 9.7... Tam pere 3 4 0.... Vpur 250 3 253 9.9... M kkel 49 50 9.9... K uopo 229-229 0.... Jo en su u 256 4 260 9.9... Jy v äsk y lä 95 95 0.... Oulu 264 8 272 9.9 R e a lly s e o... H elsnk 44 5-446 9.9... T urku 240 24 9.9 Tam pere 247 248 9.9... Vpur 89 8 97 9.9... S ortavala 52-53 9.9... Savonlnna 05 3 08 9.9... N kolankaup. 205 2 207 9.9 Y hteensä - 3 933 54 3 987 b) O p e t u s k e l e n ä r u o t s. N o rm ally se o... H elsn k 23-23 0. K lasslln en lyseo... Porvoo 07 07 0.... Turku 20 20 0.... Vpur 55 0 65 9.8... N kolankaup. 68 2-70 9.8 R e a lly s e o... H elsnk 368 369 9.9... Turku 74 75 9.9... Oulu 62 4 66 9.7 Y hteensä _ 457 8 475 K akkaan 5 390 72-5 462 - Lycées. Lycées fnnos. 62 273 5 340 7.3 26 96 222 7.2 23 55 2 I 80 6.9 5 54 3 72 7. 5 09 4 6.9 35 20 8 253 6.9 6 32 2 50 6.8 4 87 229 7.3 34 225 260 7. 24 7 95 7.2 63 208 272 7.3 49 396 446 7. 37 204 24 7.3 33 25 248 7.3 3 77 7 97 6.8 9 33 53 7.2 ; 3 93 2 08 6.9 22 85 207 7. j 530 3 423 34 3 987 - Lycées suédos. \ 40 72 23 7.3 3 94 07 6.9 99 20 7.6 7 54 4 65 6.8 20 50 70 7.2 3 356 369 6.7 2 73-75 6.8 55 66 7.3 7 353 5 475 _ 647 4 776 39 5 462
904 905. 29 K äytös. Condute.! E dstys. Progrès. Opston laatu. Désgnaton de l école. Pakka. Leu. N d en oppladen lukum äärä, jo tk a o vat saaneet arvosanan: k te ttä v ä. ty y d y t tä v ä ja k elp aava. m o ttta v a. Y hteensä opplata. K eskm ääränen a rv o sana koulun k a k k e n oppladen k ä y tö k s e stä : Nden oppladen lukumäärä, jotka ovat saaneet arvosanan : k tettävä. ty y d y ttäv ä ja kelpaava. m otttava. J Y hteensä opplata. K eskm äärä kakken oppladen edsty k sestä. 2. A l k e s k o u l u t. a) O p e t u s k e l e n ä s u o m. 4-luokk. alkeskoulu... Henola 00 0 9.9 5-luokk.»... Torno 5 3 54 9.8 3-luokk.»... R aahe 62 3 66 9.7 Y hteensä - 23 7 22 - b) O p e t u s k e l e n ä r u o t s. 4-luokk. alkeskoulu... Tammsaar 39 39 0.... Lovsa 75 75 0.... K okkola 60 60 0. 5-luokk. realopsto... M aaranhamna 97 5 02 9.8 Y hteensä _ 27 5 276 K akkaan 484 2 497 Ecoles élémentares. Ecoles fnnoses. 6 84 0 7.2 8 46 54 7.2 54 66 7.3 35 84 2 22 - Ecoles suédoses. 37 39 6.8 0 6 : 4 75 6.6 55 4 60 6.3 3 96! 3 02 6.9 5 249 2 276 50 433 4 497 -!
j 30 004 905. 3 K äytös. Condute. j Edstys. Progrès. I O pston laatu. Désgnaton de Vécole. I " "! Pakka. Leu. N den oppladen lukum äärä, jotka ovat saaneet arvosanan : k te ttä v ä. ty y d y t- tä v ä ja kelp aava. m o ttta v a. Y h teen sä opplata. K eskm ääränen a rv o sana koulun k ak k en oppladen k ä y tö k sestä: 3. T y ttö k o u lu t. l) Opetuskelenä suom. j Nden oppladen lukumäärä, jotka ovat saaneet arvosanan : ty y d y ttäv ä ja Y hteensä ktettävä. m otttava. kelpaava. opplata. Ecoles des demoselles. Ecoles fnnoses. K eskm äärä j kakken opp- - laden eds- j tyksestä.! 7-luokk. ty ttö k o u lu... H elsnk 468-468 0.! 5-luokk.»... T urku 262 263 9.9»... Vpur 33 2 333 9.9... K uopo 4 4 0.... Jo ensu u 20 20 0.... Jy v äsk y lä 03 3 06 9.8... Oulu 82 82 0.!... S ortavala 27 27 0.... Nkolankaup. 2 - - 2 0. Y h teen sä - 855 6-86 - ; b) O p e t u s k e l e n ä r u o t s. 7-luokk. ty ttö k o u lu... H elsnk 406 407 9.9 5-luokk.»... T urku 72 72 0.... Vpur 40-40 o. N kolankaup. 65 65 0.... Oulu 76 76 0. Y hteensä 959 960 ; K akkaan 284 7 2 82 _ r 65 402 468 7.4 22 24 263 7.2 30 295 8 333 7.3! 34 07 4 8.0 29 9 20 7.5 0 96 06 7.5 22 59 82 7.3 7 20 27 7.4 9 2 2 7. 228 623 0 86 - Ecoles suédoses. \ 99 308 407 7.7 > 3 68 72 6.5 26 4-40 7.7 5 50 65 7.3 0 66 76 7.7 53 j 806 960-38 2429 2 82 -
82 904 905. "VI. T aulu osottava opplatoksen kakk v u o skunta, y k sty set lahjo- Revenus annuels tulot kun m yös m ssä m äärässä ntä valto, tu k set y. m. suorttavat. des écoles. O pston laatu. Désgnaton de l'école. Pakka. Leu. O pplatoksen palkka- sääntö. Budget de l école. E d ellstä sum m aa m aksaa Part de cette somme qu provent Suom en valto. de l état. K unta. de la commune. Y k sty se t la h jo tu k s e t ta o p sto o n j k u u lu v a t m a a tla t. de donatons. 3hnf. Shnf. tm f. jm. m! I j M äärärahoja stpendota, palkntoja y. m. v arten. Sommes affectés à des bources, prx etc. K orkoja stä v arten mää- ' räty stä lah jotukssta. Bentes. Satunnasa lahjoja. Recettes fortutes. Y hteensä. Total K orkoa tuottavn pääom a Captal pt cé à ntérêt \ Krjojen m äärä t lukuvuoden [ lopussa. Opston krjasto. Bblothèque de l'école. Lukuvuoden k u lu e ssa la h jo tu ste n, osto jen y. m. kautta lsä ä n tulleta k rjo ja. V uotuset m äärärahat I k rjastoa sekäj m uta kokoel-! ma varten. Sfmfc! 3!mf ps. ÜHnf. \? ü. Hmf- fm. SBmf fu.. Lyseot. - a) O p e t u s k e l e n ä s u o m. N o rm ally seo... H elsnk 43 240 43 240 - - K lassllnen lyseo.... T urku 80230 80 230 :».... P o r 80 250 85 80 250 85».... H äm eenlnna 88 823 67 88 823 67».... Tam pere 25 494 53 25 494 53 - - - j».... Vpur 98 086 4 98 044 52 4 62».... M kkel 84 560 82 680 880 _».... K uopo 86 530 86 530 - -».... Jo en su u 78 655 78 655 -».... Jy v äsk y lä 80 30 26 8030 26 -».... Oulu 93 445 93445 R e a lly s e o... H elsn k 05 080 05080 - -... Turku 62 675 62 675 :» Tampere 78 03 67 78 03 67 Vpur 77 095 77 095... Sortavala 62 290 62 290... Savonlnna 7454 2 7454 2 _... N kolankaup. 74 796 67 7996 67 2 800 Yhteensä - 47 048-466 326 38 880-2 84 62 b) O p e t u s k e l e n ä r u o t s. N o rm ally se o... H elsnk 33 09 33 09 K lassllnen lyseo.... P orvoo 96 505 85 645 7 860 3000».... T u rk u 82 50 82 50 _».... V pur 93 770 36 84438 36 9 332 - >».... Nkolankaup. 89 880 86 400-3 480 - R e a lly s e o... H elsnk 4 930 4 930... Turku 79 640 79 640... Oulu 67 865 79 67 865 79 Y hteensä - 75820 5 734 538 5 20 672 3 000 Kakkaan - 2 229 258 5 2 200 864 53 22 552 5 84 62 Lycée#: Lycées fnnos. \ \ 337 50 2 550 2 887 50 9 266 6 507 27 200 5 547 03-5 547 03 9 82 075 68 000 2 502 95 50 2 552 95 50 384 99 4 52 36 000 379 70 - - 379 70 2 597 96 8 759 59 000 500 2 088 65 250-2 338 65 39 485 2 005 32 000 50 50-8 500 3 68 36 000 4 208 7 4 208 7 76 000 2 655 53 000 737 56 600 _ I 337 56 742 56 552 39 000 60 9 00 9 30 047 96 5 752 76 000 326 04 20 346 64 990 0 000-474 79 000! 62 50 62 50 47! 89 89 000 025 000-2 025-276 30 000 j 35 38 35 38-33 0 000 208 02 800 008 02 5 905 340 47 000 73 ; 50-73 50 9 500 2 700. 85.000 3 0 50 350 3 30 50 40 800 ' 3 878 00. 000 25 270 73 Lycées suédos. 7 370 88 32 053 0 388 2, 84 52 947 539 7 700 248 9 205 I 453 9 22 700 j 4 99 29 200 _ 2 800 65-2 800 05 55 02 57 8 22 98 ooo!>935 48 9 935 j48 253 03 52! 24 300 298 000 j 04!) - 049 _ 2 000-3 649 90 000 0 34 0 34 79 225 25 948 24. 000 704 ; 05 j 704 ; 65 5 876 29 08 23 :. ooo - 275 20-275 26 5 874 74 454 09 000 j.535 75 300 835 75 25 209 06 487 0 000 27 343 70 505 27 848 70 559 69 78 93 95 : 064 8 200-52 020 43 7 88 88 00 502 3 947 732 02 40 802 2 00.3 25 900! IX. 5
J j 34 904 905. 35 O pston laatu. Desgnat,m dc Vécole. Pakka. Leu. O pplatok sen palkka- sääntö. Budget de l école. E d ellstä sum m aa m aksaa P art de cette somme qu provent Suom en valto. de l état. K unta. de la commune. Sfmp //k 3mf. j *jm 3 n f. Y k sty set la h jo tu k s e t ta o p sto o n k u u lu v a t m a a tla t. de donatons. ; M äärärahoja stpendota, palkntoja y. m. varten. ; Sommes affectés à des bources, p r x etc. K orkoa K orkoja stä v arten m ääräty stä lah jotukssta. Rentes. S atunnasa lahjoja.! Recettes fo r - [ tntes. Yhteensä. Total. tu o ttav a pääom a. C aptal placé : à ntérêt. Krjojen m äärä lukuvuoden lopussa. O pston krjasto. Bblothèque de Vécole. j Lukuvuoden kuluessa ; lahjotusten, ostojen y. m. kautta lsään tulleta krjoja.! V uotuset m äärärahat krjastoa sekä m uta kokoelma varten. /u % : m :/mr ' jm ' m. 4-luokk. a lkeskou lu... H enola 38 530 38 530 2. A lk e s k o u lu t. a) O p e t u s k e l e n ä s u o m. 5-luokk. >... Torno 40 230-37 76 - - 2 520 3-luokk.»... Raahe 20 242 7 24422 7 820 - Yhteensä -.05 008 7 00 068 7 -! - 4 340 _ b) O p e t u s k e l e n ä r u o t s. 4-luokk. alkeskoulu... Tam msaar 39 92 92 38 700. 52 92... Lovsa 37 20 37 20... K okkola 34 780 34 780 -j 5-luokk. realopsto... M aaranham na 27 400 _ 24 880 j 2 520 Y hteensä 39 22 92 35 540 _ 3 672 92! Kakkaan 244 22 09 236 208 7 8 02 92 E coles élémentares. Ecoles fnnyses. 250 256 4 600 758 8, 400 33 34 : - : 33 34 70 42 577 29 500 j_ - 608 2 300 569 34-569 34 IL 70 42 j 943 68 200 _ Ecoles suêdtoses j j 288 23 288 23 800 28 00 298 8 298 3 28 7dl 35 3 505 30 400 - - - _ 2 068 46 400 ~ ' M 823 46 500 586 54 586 54 28 706 35 796 50 700 : - ; 255 j 88-2 55 88 40 407 77 9 39 28 2 900