SELVITYS LAPSET PUHEEKSI- TOIMINTA- MALLISTA Lokakuu 2017 Palvelujohtaja Heli Vertanen 1
SISÄLLYSLUETTELO 1. LAPSET PUHEEKSI TOIMINTAMALLI 3 2. LAPSET PUHEEKSI-TOIMINTAMALLI SAARIKAN ALUEEN KUNNISSA JA SAARIKASSA..4 3. TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2016 6 4. TILASTOTIETOA.8 LIITTEET 1. Lapset puheeksi- toimintamallin käyttämisen linjaukset 2. Yhteenveto saaduista vastauksista/näkemyksistä tarkastuslautakunnan pyytämää selvitystä varten 2
1. LAPSET PUHEEKSI -TOIMINTAMALLI Lapset puheeksi toimintamalli on lapsikeskeinen ja ennaltaehkäisevä työmenetelmä. Sen taustalla on tutkimustieto vanhemman ongelmien tuomasta vaarasta lapsen kehitykselle ja mielenterveydelle. Lapsen kehitys samoin kuin pärjäävyyden rakentuminenkin, tapahtuu arkisessa toiminnassa ja vuorovaikutuksessa kotona, päivähoidossa, koulussa ja kaveripiirissä. Vanhemman ongelmat vaikeuttavat perheen toimintaa ja kommunikaatiota ja heijastuvat lapseen kotona, päivähoidossa ja koulussa. Toimintamallin rakentamisessa ovat olleet mukana Suomen Mielenterveysseura sekä THL. Työmenetelmän tavoitteena on rakentaa lapselle toimivia ihmissuhteita ja tukevaa arkipäivää lapsen hyvinvoinnin ja suotuisan kehityksen tueksi niin kotona, päivähoidossa, koulussa kuin vapaa-aikana. Työmenetelmää käytetään tilanteissa, joissa vanhemmuuden voimavaroja verottaa, jokin iso tekijä perheen arjessa esimerkiksi vanhemman vakava fyysinen sairaus, mielenterveys- tai päihdeongelma, taloudelliset vaikeudet, vankeus tai lapsen käyttäytymiseen tai tunne-elämään liittyvät vaikeudet. Työmenetelmä on kaksiportainen. Lapset puheeksi keskustelu Lp- keskustelu on kehitetty vahvistamaan vanhemmuutta sekä lapsen ja vanhemman myönteistä suhdetta. Lp-keskustelu on matalan kynnyksen menetelmä, joka koostuu 1-2 tapaamisesta. Lp- keskustelu on kehitetty osaksi arkista työtä. Lp- keskustelussa on tarkoitus tunnistaa lapsen/nuoren tavallista arkea ja näin ollen kehitystä tukevia tekijöitä sekä pohtia ratkaisuja kehitystä uhkaavien asioiden suhteen. Lapset puheeksi- neuvonpito Tarkoituksena on räätälöidä toimiva kehitystä suojaava arki lapselle ja /tai perheelle. Toiminnallinen verkostotyön menetelmä. Tuo avun lähelle lapsen arkea ja sitouttaa verkoston konkreettisiin toimiin lapsen toimivan arjen ja tarvittavan tuen suhteen. Neuvonpidossa suunnitellaan, mitä kukin osallistuja voi tehdä tilanteen selvittämiseksi yhdessä määriteltynä ajanjaksona. Jokaisen osallistujan lupaama toiminta kirjataan suunnitelmaan. Seuraavassa neuvonpidossa arvioidaan suunnitelman toteutumista arjessa ja laaditaan tarvittaessa seuraavan jakson suunnitelma. Jakson pituus yksilöllinen, keskimäärin 4 8 viikkoa. 3
Mitä teet on tärkeämpää kuin se,mitä puhut. Mitä lupaat tehdä,että tämä lapsi pärjää ennen seuraavaa tapaamista. teitkö mitä lupasit Lapset puheeksi toimintamallia käytetään varhaiskasvatuksessa, koulussa, lasten ja aikuisten sosiaali- ja terveyspalveluissa, järjestöissä, seurakunnissa jne. 2. LAPSET PUHEEKSI -TOIMINTAMALLI SAARIKAN ALUEEN KUNNISSA JA SAARIKASSA Päätös toimintamallin käytöstä Saarikassa tehtiin vuonna 2013 linjaus, että toimintamalli otetaan Saarikassa käyttöön. Syksyllä 2013 toimintamallia esiteltiin alueen sivistystoimen johtajille. Maaliskuussa 2014 Saarikasta lähetettiin tiedustelu alueen kunnan- ja kaupunginhallituksille sitoutumisesta toimintamallin käyttöön ottoon varhaiskasvatuksessa ja koulussa. Kaikista kunnista tuli syksyyn 2014 mennessä myönteinen päätös. Henkilöstön kouluttaminen Syksyllä 2014 käynnistettiin kouluttajakoulutus alueen kuntien varhaiskasvatuksen ja koulun sekä Saarikan henkilöstölle. Kouluttajakoulutukset saatiin päätökseen keväällä 2015. Joka kunnasta ja Saarikan eri palveluista oli osallistujia kouluttajakoulutuksessa. Kouluttajakoulutuksen käyneet ovat kouluttaneet työyhteisön muuta henkilöstöä. Kouluttajakoulutusten päättymisen jälkeen syksyisin hieman varhaiskasvatuksen toimintavuoden ja kouluvuoden alkamisen jälkeen on pidetty ns. aloitusseminaari. Se on ollut osa uusien koulutettavien koulutuspakettia,mutta myös hyvää kertausta toimintamallia jo jonkin verran käyttäneille. Saarikan alueen varhaiskasvatus ja koulut ovat tällä hetkellä eri vaiheessa henkilöstön koulutuksen ja toimintamallin käyttöön oton suhteen. Henkilöstön koulutukset tulevat vielä jatkumaan jonkun aikaa. Henkilöstössä tapahtuu myös vaihtumista, minkä vuoksi kouluttaminen on osin myös jatkuvaa. Syksyisin pidettävää aloitusseminaaria tullaan myös jatkamaan, koska se on koettu tärkeäksi toimintamallin juurruttamisessa osaksi arjen työtä. Saarikan henkilöstö on koulutettu. Myös Saarikassa on henkilöstön osalta vaihtuvuutta. Uusi henkilöstö koulutetaan kouluttajakoulutuksen käyneiden toimesta. 4
Ohjausryhmä Joulukuussa 2014 aloitti toimintansa ohjausryhmä. Peruskunnat nimesivät omat jäsenensä ohjausryhmään. Jäsenet edustavat varhaiskasvatusta tai koulua. Saarikan osalta johtokunta nimesi edustajat. Ohjausryhmän puheenjohtajana on perhe- ja sosiaalipalveluiden palveluvastaava Tiina Mankonen ja sihteerinä palvelujohtaja Heli Vertanen. Ohjausryhmä kokoontuu 2-3 kertaa vuodessa. Ohjausryhmän keskeisinä tehtävinä on mm. mallin käyttöön oton suunnittelu esim. kouluttajakoulutukset, muun henkilöstön koulutuksen suunnittelu jne. tehdä tarvittavia linjauksia toimintamallin käyttämisestä seurata mallin käyttöönoton etenemistä eri palveluissa seurata varhaiskasvatuksen ja koulun tuekseen tarvitsemien sosiaali- ja terveyspalveluiden toimivuutta Toimintamallin käyttäminen Toimintamallin koulutusten ja käyttöön oton edetessä on ohjausryhmässä käsitelty, mille ryhmälle vanhempia ja missä tilanteissa lapset puheeksi keskusteluja tarjotaan (Liite 1) Toimintayksiköissä on erikseen sovittu, ketkä pitävät lapset puheeksi neuvonpitoja. Varhaiskasvatuksessa on lähtökohta, että neuvonpitoja pitävät erityislastentarhanopettajat ja lastentarhanopettajat. Kouluissa on tarkoitus, että neuvonpitoja pitää oppilashuollon henkilöstö. Saarikassa neuvonpitoja pitävät sosiaalityöntekijät, sosiaaliohjaaja, perheohjaajat, terveydenhoitajat, mielenterveystoimiston henkilöstö sekä terapiapalveluiden henkilöstö Varhaiskasvatuksen ja koulun tukeminen Helmikuusta 2016 alkaen on ollut kuntien varhaiskasvatukselle ja kouluille Saarikassa yksi puhelinnumero, mistä he voivat pyytää Saarikan työntekijän neuvonpitoihin. Edellä olevat neuvonpitoja pitävät työntekijät ovat samasta ajankohdasta varanneet joka viikon keskiviikon klo 14.00-16.00 välisen ajan neuvonpitoihin osallistumiseen. Keskiviikkojen varaamisessa on Saarikan työntekijöillä kiertävä lista. 5
Helmikuun ja joulukuun 2016 välisenä aikana neuvonpitoon osallistumispyyntöjä tuli 15. Niistä koululta 11. Vuonna 2017 30.6.2017 mennessä pyyntöjä on tullut 8. Niistä kouluilta 5. Pyynnöistä tilastoidaan syykoodit. Yleisimpiä syitä ovat lapsen käyttäytymisen tai tunne-elämän ongelmat, perheristiriidat/perheen kriisitilanne, lapsen ja vanhempien välinen vuorovaikutus ja koulunkäynti. Tiedottaminen Vanhempia on tiedotettu mallista varhaiskasvatuksen ja koulun vanhempain illoissa. Mallista on tehty omat esitteet varhaiskasvatukseen, kouluun ja Saarikkaan. Varhaiskasvatuksen ja koulujen esitteet ovat kaikkien kuntien yhteiset. Toimintamallista on ollut lehtijuttuja. Lehtijuttuja tullaan tekemään aika ajoin. Saarikan nettisivuille tullaan tekemään Lapset puheeksi -tietopaketti. Mallin käyttöön oton laajentaminen Ohjausryhmän linjauksen mukaisesti mallia tullaan levittämään seurakuntien henkilöstölle ja eri järjestöille. 3. TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2016 Tarkastuslautakunta pyysi arviointikertomuksessaan vuodelta 2016 yhtymähallitukselta selvityksen, miten eri toimijoiden välinen yhteistyö on Lapset puheeksi toimintamallin myötä toteutunut ja miten toiminta on mallin käyttöönoton myötä muuttunut. Tarkastuslautakunta edellytti selvityksen käsittelyä vuoden 2017 syyskauden valtuustossa. SoTe-kuntayhtymän yhtymävaltuusto käsitteli arviointikertomuksen kokouksessaan 18.5.2017. Selvityksen tekemistä varten ohjausryhmän jäsenten kautta pyydettiin toimintayksiköiltä vastauksia/näkemyksiä tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa esille nostamiin asioihin. Vastauksia ei saatu kaikilta tahoilta. Saaduista vastauksista/ näkemyksistä on laadittu yhteenveto (Liite 2) 6
Yhteenvetoa saaduista vastauksista/näkemyksistä Toimintamalli on tuonut vanhempien kanssa käytävät keskustelut perhelähtöisemmiksi. Vanhempien näkökulma asioihin tulee entistä paremmin esille. Mallin käyttäminen tukee keskittymistä lapsen näkökulmaan, muistuttaa vahvuuksien huomioimisesta ongelmien sijaan, konkretisoi tekemisen ja sitouttaa eri tahoja. Vahvuuksien ja hyvien asioiden korostaminen on antanut perheille voimia. Varhaiskasvatuksessa painopiste on siirtynyt lapsen kehityksen arvioinnista enemmän lapsen ja perheen kokonaistilanteen arviointiin. Toimintamallia on linkitetty varhaiskasvatussuunnitelmakeskusteluihin. Koulujen oppilashuollon asiakirjat on muokattu vastaamaan mallin tarpeita. Muuttanut perheneuvolassa työskentelyn aloittamistapaa uuden asiakkaan kanssa. Vastaanotoilla on kiinnitetty aiempaa enemmän huomiota perheiden erityistilanteisiin. Yhteistyö on alkanut tuntumaan helpommalta ja selkiytynyt. Tieto yhteistyötahoista ja niiden tarjoamista palveluista on lisääntynyt. Tietoisuuden lisääntymisen myötä kynnys palveluihin ohjaamisen on madaltunut ja auttanut tiedostamaan, missä tilanteissa yhteistyötä tulisi lisätä. Sote- työntekijöiden saaminen mukaan neuvonpitoihin yhden puhelinnumeron kautta on helpottanut työskentelyä koulussa. Tietyn säännöllisen ajan varaaminen neuvon pitoihin on helpottanut asiakaspalaverien järjestämistä ja säästänyt aikaa. Vaikka toimintamallin on tuonut hyvää yhteistyöhön, niin kuitenkin vielä parannettavaa on. Palaute vanhemmilta on ollut pääsääntöisesti myönteistä. Vanhemmat ovat kokeneet,että heidän asia etenee ja he tietävät, mitkä tahot ovat mukana heidän perheen asioissa. Vanhemmat ovat kokeneet, että heitä kuunnellaan ja ollaan kiinnostuneita heidän perheen tilanteesta. Malli koetaan hyväksi, mutta sen täydellinen käyttöönotto vaatii aikaa. Toimintakäytäntöjen muuttaminen koskettaa isoa joukkoa eri alojen ammattilaisia. Malli pitää olla hyväksytty ja läpikäyty perusteellisesti työpaikoilla. Henkilöstön asenteella on suuri merkitys mallin toimivuuden kannalta. Sitä mukaan, kun opitaan toimimaan, päästän lähemmäksi asiakkaan omaa osallisuutta oman elämänsä asioissa ja palvelujen oikea-aikaisuutta. Tähän astiset kokemukset ovat rohkaisevia. Tästä on hyvä jatkaa. 7
4. TILASTOTIETOA Taulukossa on esitetty lastensuojelun tilastotietoja ajalla 1.1.2012-30.6.2017. Vuosi Lastensuojeluilmoitukset Aloitetut asiakkuudet Kiireellisen sijoituksen päätökset Kiireellisen sijoituksen jatkopäätökset Avohuollon sijoitukset Huostaanotto hakemukset hallinto-oikeudelle/päätökset 2012 433 186 22 1 22 0/3 2013 406 165 26 1 22 4/0 2014 430 168 11 2 24 0/1 2015 361 54 7 2 21 1/5 2016 245 58 8-16 0/0 2017 (30.6.) 121 28 6-8 0/2 Taulukossa on esitetty tilastotietoja sosiaalihuoltolain mukaisista ilmoituksista ajalta 2016-30.6.2017 Vuosi Sosiaalihuoltolain mukaiset ilmoitukset 2016 111 2017 82 (30.6.) Lastensuojeluilmoitusten, lastensuojeluasiakkuuksien ja kiireellisten sijoitusten määrä on pudonnut. 1.4.2015 tuli voimaan uusi sosiaalihuoltolaki, mikä korostaa sosiaalihuoltolain mukaisten palveluiden käyttämistä ennen lastensuojelulain keinoja. Uuden lain myötä sosiaalihuoltolain mukaisten ilmoitusten ja asiakkuuksien määrä on kasvanut. Palveluina on käytetty entistä enemmän avohuollollisia tukitoimia; sijoitetaan kotiin, kuntoutetaan kotona. Mitkä asiat ovat vaikuttaneet tilanteen muuttumiseen? Sosiaalihuoltolain ja lastensuojelulain muutokset ovat vaikuttaneet paljon tilanteen muuttumiseen. Lakimuutokset ovat jalkautuneet perheiden palveluihin. Sosiaalityöntekijät pitävät huolen, että asiakkaat ovat oikeissa asiakkuuksissa. Tarvittavat palvelut pyritään toteuttamaan sosiaalihuoltolain mukaisina tai lastensuojelun avohuoltona. 8
Kun Lapset puheeksi- toimintamallia on jalkautettu samaan aikaan lakimuutosten kanssa, niin ne ovat tukeneet toinen toisiaan. Eri palveluiden työntekijöille on konkretisoitunut toimintamallin myötä, mitä lakimuutos tarkoittaa käytännössä. Lapset puheeksi- toimintamalli on ollut muuttamassa lastensuojeluilmoituksia sosiaalihuoltolain mukaisiksi ilmoituksiksi. 9