5-2. a) Valitaan suunta alas positiiviseksi. 55 N / 6,5 N 8,7 m/s = =

Samankaltaiset tiedostot
TEHTÄVIEN RATKAISUT. b) 105-kiloisella puolustajalla on yhtä suuri liikemäärä, jos nopeus on kgm 712 p m 105 kg

Fysiikan perusteet. Voimat ja kiihtyvyys. Antti Haarto

TEHTÄVIEN RATKAISUT. s = 6,0 m + 6,0 m = 12 m.

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Luvun 5 laskuesimerkit

TEHTÄVIEN RATKAISUT N = 1,40 N -- 0,84 N = 0,56 N. F 1 = p 1 A = ρgh 1 A. F 2 = p 2 A = ρgh 2 A

Kitka ja Newtonin lakien sovellukset

VUOROVAIKUTUS JA VOIMA

Vedetään kiekkoa erisuuruisilla voimilla! havaitaan kiekon saaman kiihtyvyyden olevan suoraan verrannollinen käytetyn voiman suuruuteen

2.3 Voiman jakaminen komponentteihin

Fysiikan valintakoe , vastaukset tehtäviin 1-2

Harjoitellaan voimakuvion piirtämistä

NEWTONIN LAIT MEKANIIKAN I PERUSLAKI MEKANIIKAN II PERUSLAKI MEKANIIKAN III PERUSLAKI

g-kentät ja voimat Haarto & Karhunen

AUTON LIIKETEHTÄVIÄ: KESKIKIIHTYVYYS ak JA HETKELLINEN KIIHTYVYYS a(t) (tangenttitulkinta) sekä matka fysikaalisena pinta-alana (t,

Luvun 5 laskuesimerkit

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

HARJOITUS 4 1. (E 5.29):

on hidastuvaa. Hidastuvuus eli negatiivinen kiihtyvyys saadaan laskevan suoran kulmakertoimesta, joka on siis

766323A Mekaniikka, osa 2, kl 2015 Harjoitus 4

Massakeskipiste Kosketusvoimat

Voima F tekee työtä W vaikuttaessaan kappaleeseen, joka siirtyy paikasta r 1 paikkaan r 2. Työ on skalaarisuure, EI vektori!

Liike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä

Piirrä kirjaan vaikuttavat voimat oikeissa suhteissa toisiinsa nähden. Kaikki kappaleet ovat paikallaan

v = Δs 12,5 km 5,0 km Δt 1,0 h 0,2 h 0,8 h = 9,375 km h 9 km h kaava 1p, matkanmuutos 1p, ajanmuutos 1p, sijoitus 1p, vastaus ja tarkkuus 1p

Luku 7 Työ ja energia. Muuttuvan voiman tekemä työ Liike-energia

KERTAUSTEHTÄVIEN RATKAISUT

FYSIIKKA. Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille. Copyright Isto Jokinen; Käyttöoikeus opetuksessa tekijän luvalla. - Laskutehtävien ratkaiseminen

Lineaarialgebra MATH.1040 / voima

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Voiman momentti M. Liikemäärä, momentti, painopiste. Momentin määritelmä. Laajennettu tasapainon käsite. Osa 4

VUOROVAIKUTUKSESTA VOIMAAN JA EDELLEEN LIIKKEESEEN. Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka, luento Kari Sormunen

Työ ja kineettinen energia

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Luento 7: Voima ja Liikemäärä

FYSIIKAN HARJOITUSKOE I Mekaniikka, 8. luokka

ellipsirata II LAKI eli PINTA-ALALAKI: Planeetan liikkuessa sitä Aurinkoon yhdistävä jana pyyhkii yhtä pitkissä ajoissa yhtä suuret pinta-alat.

Suhteellinen nopeus. Matkustaja P kävelee nopeudella 1.0 m/s pitkin 3.0 m/s nopeudella etenevän junan B käytävää

Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012

:37:37 1/50 luentokalvot_05_combined.pdf (#38)

Havainnoi mielikuviasi ja selitä, Panosta ajatteluun, selvitä liikkeen salat!

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Jakso 3: Dynamiikan perusteet Näiden tehtävien viimeinen palautus- tai näyttöpäivä on keskiviikko

Fysiikan lisäkurssin tehtävät (kurssiin I liittyvät, syksy 2013, Kaukonen)

Kpl 2: Vuorovaikutus ja voima

Vektorit. Kertausta Seppo Lustig (Lähde: avoinoppikirja.fi)

Fy06 Koe Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7

Fysiikka 1. Dynamiikka. Voima tunnus = Liike ja sen muutosten selittäminen Physics. [F] = 1N (newton)

VUOROVAIKUTUKSESTA VOIMAAN JA EDELLEEN LIIKKEESEEN. Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet (mat/fys/kem suunt.), luento 1 Kari Sormunen

Nopeus, kiihtyvyys ja liikemäärä Vektorit

2 Kappaleeseen vaikuttavat voimat

KERTAUSTEHTÄVIÄ KURSSIIN A-01 Mekaniikka, osa 1

Energia, energian säilyminen ja energiaperiaate

Luvun 8 laskuesimerkit

Luento 5: Voima ja Liikemäärä

Laskun vaiheet ja matemaattiset mallit

Pietarsaaren lukio Vesa Maanselkä

Mekaniikkan jatkokurssi

KERTAUS KERTAUSTEHTÄVIÄ K1. P( 1) = 3 ( 1) + 2 ( 1) ( 1) 3 = = 4

Luvun 10 laskuesimerkit

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2013 Insinöörivalinnan fysiikan koe , malliratkaisut

Laskun vaiheet ja matemaattiset mallit

Käy vastaamassa kyselyyn kurssin pedanet-sivulla (TÄRKEÄ ensi vuotta ajatellen) Kurssin suorittaminen ja arviointi: vähintään 50 tehtävää tehtynä

HARMONISEN VÄRÄHTELIJÄN JAKSONAIKA JA HEILURIEN HEILAHDUSAJAT - johtaminen 1) VAIMENEMATON HARMONINEN VÄRÄHDYSLIIKE

Luento 7: Voima ja Liikemäärä. Superpositio Newtonin lait Tasapainotehtävät Kitkatehtävät Ympyräliike Liikemäärä

RATKAISUT: 3. Voimakuvio ja liikeyhtälö

Harjoitus 4. KJR-C2001 Kiinteän aineen mekaniikan perusteet, IV/2016. Tehtävä 1 Selitä käsitteet kohdissa a) ja b) sekä laske c) kohdan tehtävä.

TKK, TTY, LTY, OY, ÅA, TY ja VY insinööriosastojen valintakuulustelujen fysiikan koe , malliratkaisut.

Luento 10: Työ, energia ja teho. Johdanto Työ ja kineettinen energia Teho

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2012 Insinöörivalinnan fysiikan koe , malliratkaisut

1 Tieteellinen esitystapa, yksiköt ja dimensiot

Fysiikan perusteet ja pedagogiikka (kertaus)

Muunnokset ja mittayksiköt

Liikemäärän säilyminen Vuorovesivoimat Jousivoima

Derivoimalla kerran saadaan nopeus ja toisen kerran saadaan kiihtyvyys Ña r

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 5. viikolle /

2.5 Liikeyhtälö F 3 F 1 F 2

AVOIMEN SARJAN VASTAUKSET JA PISTEITYS

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Fysiikkakilpailu , avoimen sarjan vastaukset AVOIN SARJA

Sähköstatiikka ja magnetismi Coulombin laki ja sähkökenttä

1. Tasainen liike. Kappale liikkuu vakionopeudella niin, että suunta ei muutu

3.4 Liike-energiasta ja potentiaalienergiasta

Liikemäärä ja voima 1

Sovelletun fysiikan pääsykoe

Työ 3: Veden höyrystymislämmön määritys

BIOMEKANIIKKAA VALMENNUKSEEN

On määritettävä puupalikan ja lattian välinen liukukitkakerroin. Sekuntikello, metrimitta ja puupalikka (tai jääkiekko).

on radan suuntaiseen komponentti eli tangenttikomponentti ja on radan kaarevuuskeskipisteeseen osoittavaan komponentti. (ks. kuva 1).

MATEMATIIKKA. Matematiikkaa pintakäsittelijöille. Ongelmanratkaisu. Isto Jokinen 2017

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

LUKION FYSIIKKAKILPAILU PERUSSARJA

Jakso 6: Värähdysliikkeet Tämän jakson tehtävät on näytettävä viimeistään torstaina

Luku 8. Mekaanisen energian säilyminen. Konservatiiviset ja eikonservatiiviset. Potentiaalienergia Voima ja potentiaalienergia.

Luento 3: Liikkeen kuvausta, differentiaaliyhtälöt

2.2 Principia: Sir Isaac Newtonin 1. ja 2. laki

Miltä työn tekeminen tuntuu

Tutkimusten mukaan opiskelijoilla on monia

Transkriptio:

TEHTÄVIEN RATKAISUT 5-1. a) A. Valitaan suunta vasemmalle positiiviseksi. Alustan suuntainen kokonaisvoima on ΣF = 19 N + 17 N -- 16 N = 0 N vasemmalle. B. Valitaan suunta oikealle positiiviseksi. Alustan suuntainen kokonaisvoima on ΣF = 7 N -- 7 N = 0 N. b) Kappaleiden kiihtyvyydet: A. Newtonin II lain mukaan kiihtyvyys on vasemmalle. B. Kiihtyvyys on 0 m/s. 0 N 8,0 m/s a = ΣF = = m,5 kg 5-. a) Valitaan suunta alas positiiviseksi. ΣF 55 N / 6,5 N Kiihtyvyyden suuruus on 8,7 m/s a = =, suunta alas. m 5,6 kg b) Palloon vaikuttava kokonaisvoima on 0 N. Pallon kiihtyvyys on 0 m/s. 5-3. a) Voimakuvio: b) Kun liikkeen suunta valitaan positiiviseksi suunnaksi, kokonaisvoima on ΣF = 755 N -- 60 N = 135 N.

c) Newtonin II lain mukaan on Σ F = ma eli F + F = ma. Kun liikkeen suunta valitaan positiiviseksi, saadaan skalaariyhtälö F -- F µ = ma. F/ Fµ 755 N / 60 N Kiihtyvyys on a = = 3,9 m/s. m 35 kg 5-4. Koska hissi liikkuu alas ja vaa an lukema on suurempi kuin henkilön massa, hissin kiihtyvyys on ylös. µ Newtonin II lakia soveltaen yhtälö Σ F = ma saadaan muotoon N + G = ma. Valitaan suunta ylös positiiviseksi. Voiman ja vastavoiman lain mukaan vaa an tukivoima N vaikuttaa abiturienttiin yhtä suurella voimalla kuin abiturientti hissi lattiaan. Skalaariyhtälöstä N -- mg = ma hissin kiihtyvyyden suuruus on a 73,4 kg 9,81m/s / 6,0 kg 9,81m/s 6,0 kg N / mg = = 1,8 m/s. m Kiihtyvyyden suunta on ylös. Kokonaisvoiman ja kiihtyvyyden suunta on liikkeelle vastakkainen, koska hissi on hidastuvassa liikkeessä alas (eli hissi on pysähtymässä). Fysiikka 4 Tehtävien ratkaisut tekijät ja Sanoma Pro Oy 017

5-5. a) Elsaan kohdistuvat paino G ja korin pohjan tukivoima N. b) Korin pohjaan kohdistuvaa voimaa emme pysty laskemaan. Voiman ja vastavoiman lain mukaan tukivoima N vaikuttaa Elsaan yhtä suurella voimalla kuin Elsa vaikuttaa korin pohjaan. Tukivoima N voidaan laskea. Newtonin II lain mukaan on Σ F = ma eli N + G = ma. Valitaan suunta ylös positiiviseksi. Skalaariyhtälöstä N -- mg = -- ma saadaan tukivoiman suuruudeksi N = mg -- ma = m(g -- a ) = 55 kg (9,81 m /s -- 1,5 m / s ) 460 N. Elsa painaa korin pohjaa 460 N:n suuruisella voimalla. 5-6. Elementin kiihtyvyys a = v on vakio kaikilla alla olevilla aikaväleillä. t Kiihtyvyyksien suuruudet saadaan kuvaajasta fysikaalisena kulmakertoimena: v 1,5 m/s / 0,0 m/s 0,0 4,0 s: a1 = = = 0,375 m/s. t 4,0s 4,0 10,0 s: a = 0 m/s (liike on tasaista) 10,0 1,0 s: v 0,0 m/s / 1,5 m/s a3 = = = / 0,75 m/s. t,0s

Newtonin II lain seurauksena yhtälö Σ F = ma saadaan muotoon T + G = ma. 5-7. a) Sovitaan suunta ylös positiiviseksi. Skalaariyhtälöstä T -- mg = ma kannatinvaijeria jännittävä voima on T = mg + mg. Kiihtyvyyksiä vastaavat jännitysvoimat ovat T 1 = ma 1 + mg = m(a 1 + g) = 480 kg (0,375 m/s + 9,81 m/s ) 4,9 kn, T = mg = 480 kg 9,81 m/s 4,7 kn ja T 3 = ma 3 + mg = m(a 3 + g) = 480 kg ( 0,75 m/s + 9,81 m/s ) 4,3 kn. Newtonin II lain mukaan on Σ F = ma eli T + G = ma, jossa T on vaijerin jännitysvoima. Valitaan hissin liikesuunta eli suunta ylös positiiviseksi. Fysiikka 4 Tehtävien ratkaisut tekijät ja Sanoma Pro Oy 017

Skalaariyhtälöstä T -- G = ma saadaan vaijerin jännitysvoimaksi T = ma + G = ma + mg = m(a + g) = 850 kg (,4 m/s + 9,81 m/s ) 10 kn. b) Newtonin II lain mukaan on Σ F = ma eli T + G = ma. Nyt liike on hidastuvaa eli kiihtyvyyden suunta on liikkeen suunnalle vastainen eli alas. Valitaan suunta ylös positiiviseksi. Skalaariyhtälöstä T -- G = -- ma saadaan vaijerin jännitysvoimaksi T = -- ma + mg = m(-- a + g) = 850 kg (--,4 m/s + 9,81 m/s ) 6,3 kn. (Huomaa: Tiukalla olevan langan päihin vaikuttavat yhtä suuret, ulospäin suuntautuvat voimat. Newtonin III lain mukaan naru vaikuttaa sitä kiristäviin kappaleisiin vastaavilla vastavoimilla (ne on piirretty kuviin). Narussa on kaikkialla sama jännitys (jos narun omaa painoa ei huomioida). Se ei ole voima vaan skalaarisuure, jonka suuruus on sama kuin narun päihin vaikuttava, narua kiristävä voima. Jännitysvoimia ovat narun päihin vaikuttavat voimat.)

5-8. Oikein on kohta c) 70 N. Perävaunun voimakuvio: Newtonin II lain mukaan on Tienpinnan suhteen on F = ma eli T + F + N + G = ma. F = ma eli T + F = ma. Valitaan liikkeen suunta positiiviseksi, jolloin skalaariyhtälöstä T -- F vast = m p a saadaan voiman suuruudeksi T = F vast + m p a = 190 N + 1050 kg 0,50 m/s 70 N. vast vast 5-9. Sovitaan liikkeen suunta oikealle positiiviseksi. Newtonin II lain mukaan kelkan ja reen kiihtyvyys on 50 N a = F = F = 3,40136 m/s, suunta liikkeen m m1+ m 8,5 kg + 65 kg suunta. Pulkan voimakuvio: Fysiikka 4 Tehtävien ratkaisut tekijät ja Sanoma Pro Oy 017

5-10. a) Koska pulkan kiihtyvyys on sama kuin reen, Newtonin II lain mukaan on F = ma eli T + N + G = ma. Alustan suhteen on F= ma 1 eli T = ma 1. Narussa vaikuttavan jännitysvoiman suuruus on T= ma 1 = 8,5 kg 3,40136 m/s 9 N. Kirjoitetaan liikeyhtälöt erikseen kummallekin kappaleelle. Koska venymättömän langan jännitysvoima on langan molemmissa päissä yhtä suuri, on T1 = T = T. Kappaleilla on sama kiihtyvyyden suuruus, koska ne liikkuvat yhdessä: a1 = a = a. Kappale m 1 : Newtonin II lain mukaan on Σ F= ma 1 1eli T1+ G1= ma 1 1. Kun valitaan suunta ylös positiiviseksi, saadaan skalaariyhtälö T -- G 1 = m 1 a 1 eli T -- m 1 g = m 1 a 1. Kappale m : Newtonin II lain mukaan on Σ F= ma eli T+ G = ma. Kun valitaan suunta ylös positiiviseksi, saadaan skalaariyhtälö T -- G = /m a eli T -- m g = /m a. Saadaan yhtälöpari: T -- m 1 g = m 1 a T -- m g = -- m a.

Kerrotaan alempi yhtälö luvulla -- 1 ja lasketaan yhtälöt yhteen (eli vähennetään puolittain ylemmästä yhtälöstä alempi). Näin saadaan yhtälö g(m -- m 1 ) = (m + m 1 )a, josta kiihtyvyys on a m m / m + m 1 = g = 1,0 kg 9,81 m/s = 1,65 m/s 1, m/s. 16,0 kg Koska kiihtyvyyden arvo on positiivinen, kappaleen 1 kiihtyvyys on ylös ja kappaleen vastaavasti alas kuten tilanteesta on muutenkin pääteltävissä. Langan jännitysvoiman suuruus on T = m 1 a + m 1 g = m 1 (a + g) = 7,0 kg (1,65 m/s + 9,81 m/s ) 77 N. b) Kappale m törmää lattiaan nopeudella v = as = 1,65 m/s 1,0 m 1,6 m/s. 5-11. Piirretään voimakuvio. Newtonin II lain mukaan on kappaleelle 1 F+ T1+ G1+ N1= ma 1 1ja kappaleelle T+ N+ G = ma. Koska liike tapahtuu vaakasuunnassa ja pystysuunnassa voimat kumoavat toisensa, pystysuuntaa ei tarvitse tarkastella. Koska langan jännitys on jokaisessa kohdassa yhtä suuri, niin T1 = T = T. Koska kappaleet liikkuvat venymättömän langan takia Fysiikka 4 Tehtävien ratkaisut tekijät ja Sanoma Pro Oy 017

yhdessä, kummankin kiihtyvyyden suuruus on yhtä suuri eli a1 = a = a. Kappaleita voidaan tarkastella erillisinä systeemeinä. Kun suunta oikealle on positiivinen, saadaan skalaariyhtälöt kappaleelle 1: F -- T = m 1 a kappaleelle : T = m a. Sijoitetaan yhtälö T = m a yhtälöön F -- T = m 1 a, jolloin saadaan F -- m a = m 1 a eli F = (m 1 + m )a. a) Koska kappaleiden välissä on venymätön lanka, voima F antaa kiihtyvyyden a koko systeemille, jolloin kiihtyvyyden suuruus on 8,5N a = F 15,1786 m/s 15 m/s m + m = 0,3 kg + 0,33 kg =. 1 Kiihtyvyyden suunta on oikealle. b) Langan jännitysvoiman suuruus on T = m a = 0,33 kg 15,1786 m/s 5,0 N.