Mistä lähdettiin liikkeelle vuonna 2012? Mari Toivonen 24.9.2015 Vapriikki
Odotuksia työllisyydenhoidon palveluille kunnissa (Matti Luukinen) Te hallinto; Kunnat ottavat päävastuun palveluiden järjestämisestä niille, joiden työttömyys on pitkittynyt ja jotka tarvitsevat erityispalveluita? Politiikka; Kuntien työllisyydenhoidon palveluiden pääprioriteetti on niissä asiakkaissa, joiden osalta kunta maksaa KELA:n tmt osuutta? Sosiaalipalvelut; Sosiaalisen ja terveydellisen kuntoutuksen palveluvaje korvataan ohjaamalla asiakkaat työllisyydenhoidon palveluihin?
Mikä on tai tulisi olla tavoitteena työllisyydenhoidon palveluille? (Matti Luukinen) Asiakkaan siirtyminen yhdeltä vastikkeettomalta tuelta toiselle? KELA maksun pienentäminen? Tuottaa palveluita syrjäytyneille vai syrjäytymisvaarassa oleville? VAIKO Muodostaa palveluiden kokonaisuus, jonka tavoitteena on aina asiakkaan työllistyminen? Tuottaa palveluja, jotka vastaavat asiakkaiden palvelutarpeisiin? Ehkäistä aidosti syrjäytymistä?
Millaisia tavoitteita kuntakokeiluille (Matti Luukinen) Onko tavoitteena pitkäaikaistyöttömien palveluiden järjestämisvastuun siirtäminen kokonaisuudessaan kunnille vai Onko tavoitteena typ toimintamallin kautta lisätä kuntien taloudellista vastuuta palveluiden järjestämisestä ja Ovatko kunnat itse asettaneet vain sakkomaksujen vähentämisen tavoitteekseen vai onko tavoitteena yhteistyössä saada aikaan Tehokkaat, yksilölliset ja vaikuttavat palvelut, joiden turvaaminen perustuu valtion ja kuntien väliseen hallittuun työnjakoon.
vuodesta Yleistä: 2015 Lainsäädäntö muuttui niin, että saadaan tietoa entistä aikaisemmin työttömistä henkilöistä, esim. 500 pv:sten valumatiedot Ei puhuta enää sakkorahoista (= työmarkkinatuen kuntaosuudet) On päästy viranomaislähtöisestä asiakaslähtöiseen palveluun Eletään talouden nousukautta, työpaikkojen määrä on lisääntynyt Nuorisotakuu toteutuu hienosti
Yritysyhteistyö & työpaikat: Piilotyöpaikat on löydetty Matalan tuottavuuden työpaikkoja on saatu luotua lisää Syntyi työpankkiyritys, jossa on eri toimialoille erikoistuneita osastoja, yritysyhteistyö parani Yrityksille on opittu kertomaan ja ne ovat huomanneet työllistämisen hyödyt
Asiakkaat ja asiakasohjaus Työttömät hakeutuvat itsekin palveluihin Työnhakija-asiakkaat on löydetty palvelujen piiriin Rakennetyöttömien joukko on löytynyt Ei tule enää uusia pitkäaikaistyöttömiä Kunnat kehittivät asiakasohjausta toisiltaan oppien Työttömien henkilöiden tarpeet tunnistetaan paljon paremmin Työkyvyttömille asiakkaille on oma väylä; eläke tai muu rauha Kuntakokeiluun ohjatut asiakkaat ovat työkykyisiä Asiakkaat ohjautuvat oikeisiin palveluihin Verkostoyhteistyö toimii hyvin
Palvelut ehjät palveluprosessit, nivelvaiheen palvelut toimivat visiot kokonaisvaltaisesta palvelujärjestelmästä toteutuivat (toimeentulotuen saajien tilanne selvitetään, asiakkaat ohjataan kuntoutukseen, sosiaalityön palveluihin tai työllisyydenhoidon palveluihin tarpeidensa mukaan) ymmärrettiin, että työllisyydenhoito on poikkihallinnollinen prosessi; siihen annettiin tarvittavat resurssit ja prosessijohtaminen hoidettiin asiantuntevasti ymmärrettiin, että työllisyydenhoidossa kannattaa tehdä ennaltaehkäisevää työtä on saatu luotua toimiva oppisopimusmalli, jossa OKM on rahoittajana mukana
yritykset toimivat tuottajina palvelusetelin avulla ja muita toimivia yritysyhteistyön malleja on kehitetty työllisyydenhoidossa on läpinäkyvät, halutut ja uskottavat palvelut työllisyydenhoidon palvelut ovat seudullisia ja niiden käyttöaste on 90-100 % Sosiaalipalvelut ja kuntouttava työtoiminta toimii hyvin omana toimintana ja ostopalveluna, myös yrityksiltä 500 asiakasta on löytänyt työ-, koulutus- tai kokeilupaikan Järjestämme yksilöllisiä ja tarpeen mukaisia palveluja asiakkaille Byrokratiaa on saatu vähennettyä, työvire on hyvä ja tuloksia syntyy Nuorten palvelut on vakiinnutettu hyvälle tasolle Koulutukseen pääsy ja sisällöt ovat joustavampia, lähdetään työnantajan tarpeista, lyhyempiäkin koulutuksia on mahdollista suorittaa
Kuntouttavaa työtoimintaa on pystytty lisäämään ja kehittämään sisällöllisesti työelämälähtöiseen suuntaan asiakkaiden jatkopolkuja turvaten On saatu luotua toimiva työpankkiyritys, jossa on eri toimialoille erikoistuneita osastoja Sosiaalisen ja terveydellisen kuntoutuksen sekä työllisyyspalveluiden työnjako on selkeä On syntynyt lisää matalan tuottavuuden työpaikkoja On kyetty luomaan osallisuutta tukevaa toimintaa niille, joille palkkatyö tai kouluttautuminen ei ole mahdollista Palvelemme vuodessa 5000 asiakasta, joista saamme 50 % avoimille työmarkkinoille tai koulutukseen
Kuntakokeiluhankkeiden yhteistyö Vertaistukea saadaan yhteisillä foorumeilla, säännöllisissä tapaamisissa On löydetty hyvin toimivia malleja työllisyydenhoidossa, ne on kirjattu koordinaatioryhmän toimesta On yhdistänyt kuntia edunvalvonnassa
Valtio-kunta suhde ja resursointi Työnjako, rahoitus ja lainsäädäntö ovat kunnossa, ohjeistus on yksinkertainen ja tehokas Toimiva palvelurakenne: kukin järjestää omat vastuupalvelut ydintehtäviensä mukaisesti (TYP, aikuissosiaalityö, TE-toimisto) Kunta on luotettava yhteistyökumppani, läpinäkyvät ja halutut palvelut Kunnille on annettu resurssit hoitaa pitkäaikaistyöttömyyttä Kunnatkin työllistävät
Te-hallinto on tilaajaorganisaatio, joka hankkii 1-palvelulinjan palvelut henkilöstövuokrausyrityksiltä, 2-palvelulinjan palvelut oppilaitoksilta ja 3- palvelulinjan palvelut kunnilta; rahoitukseen on kytketty tulostavoitteet Sosiaaliseen ja terveydelliseen kuntoutukseen on riittävästi resursseja Tilaratkaisuilla päästiin tiiviiseen yhteistyöhön TE-toimiston kanssa TE-hallinto tiedottaa ajoissa toiminnan, säädösten ym. muutoksista ja budjetteihin vaikuttavista asioista TEM:n ohjeet kuntakokeiluun ovat selkeät ja ajantasaiset alun epäselvyyksien jälkeen Viranomaisten välinen tiedonvaihto on vapaata, tietojen sijainti työhallinnon asiakkaista on keskitetty
Elämä ei ole odottamista, toivomista, haaveilemista. Se on tekemistä, olemista ja joksikin tulemista. Se on sitä mitä aiot tehdä sen jälkeen kun olet lukenut tämän. - Mike Dooley