SOTEYHTEISTYÖTÄ UUSMAALAISTEN HYVÄKSI JUHA TUOMINEN
JUHA TUOMINEN LT, dosentti, professori hc Lääketieteellinen johtaja, Organon Oy 2000-02 HUS 2003-09, useissa johtamispositioissa, viimeksi johtajaylilääkärinä Suomen Terveystalon johtava ylilääkäri 2010-18 HUS tj 1.1.2019 alkaen 2
HISTORIA 1811 keisarillisella kuulutuksella perustettiin Collegium medicum hallituskonseljin (=senaatti 1816 eteenpäin) alaiseksi virastoksi 1814 sairaalat otettiin valtion haltuun piirilääkärien tehtävä yleiseen terveydenhuoltoon liittyvä (kulkutaudit, yleinen hygienia), lääkintävastuu seurakunnilla ja kirkollisilla viranhaltijoilla 1865 erotettiin kunnallinen hallinto seurakunnallisesta, ja 1869 annettiin keisarillinen julistus joka siirsi terveydenhuollon järjestämis- ja kustannusvastuun kunnille (kunta sai periä kohtuullista maksua) 1883 palkattiin ensimmäiset kunnanlääkärit ja syntyi valtionapujärjestelmä 3
SOTEN NYKYHAASTEIDEN PERUSTA PYSYNYT SAMANA, VAIKKA ON LAAJENTUNUTKIN TAVOITTEET Yhdenvertaisuus Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen, perusoikeuksien toteutuminen ja turvallisuus Saatavuus ja saavutettavuus Vaikuttavuus ja laatu Kustannusten kasvun hillitseminen Kustannusvaikuttavuus Tehokkuus ja tehtävien työnjako (tiedolla johtaminen) Jatkuva kehittäminen ja innovaatiot Asiakaslähtöisyys Valinnanvapaus Osallisuus ja osallistuminen Integraatio ja palvelujen yhteensovittaminen 4
TERVEYDENHUOLLON KEHITYS EUROOPASSA 1883 1940 2000-luku Pohjoismaiden ja Britannian ns. Beveridge-rahoitusmalli perustuu verorahoitukseen. Näissä maissa terveydenhuollon rahoitus ja palveluiden järjestäminen ovat yhden organisaation tai tahon hallinnassa. Tämä malli siirtyy Keski-Eurooppalaiseen suuntaan lisäämällä potilaalle valinnanvapautta ja erottamalla tilaajan ja tuottajan. Bismarckin mukaan nimetty rahoitusmalli on käytössä Keski-Euroopan maissa, Saksassa, Hollannissa ja Ranskassa. Malli perustuu (sosiaali)terveysvakuutukseen, joka on käytännössä kansalaisille pakollinen. Mallin perusajatuksena on tehokkuuden ja toiminnan laadun saavuttaminen järjestelmässä sisäänrakennettuina olevien kilpailullisten elementtien avulla. Tilaaja on erotettu tuottajasta, ja potilas on hoitopaikan valitsija. Järjestäjien koko tässä mallissa on suurenemassa
TERVEYDENHUOLLON MONET KANAVAT 6
KEHITYS ON TU0NUT MYÖS UUSIA HAASTEITA Suomi liittyi EU:iin 1995 Lissabonin sopimus ja EU:n potilasliikkuvuusdirektiivi luovat paineita vapaaseen liikkuvuuteen (HE 68 2017 vp, Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain ja sairausvakuutuslain 2 luvun 6 :n ja 18 luvun 8 :n muuttamisesta) Terveydenhuoltolakiin kirjattu valinnanvapaus on lähtenyt hallitsemattomasti liikkeelle tarkoitus oli, että voisi mennä eri kunnan/sairaanhoitopiirin toimintoihin, mutta nyt sairaanhoitopiirit rakentavat osaomistusbulvaaneja toisen piirin alueelle. Tämä ei ollut lainsäädännön tarkoitus ns järjestäjä/tilaaja puuttuu. Luotettiin, että sellaista ei tarvita ja hinnat suurinpiirtein samoja. Potilasliikkuvuusdirektiivissä sentään otettu kantaa maksimihintaan 7
TERVEYDENHUOLTOMENOT / BKT POHJOIS- JA OECD-MAISSA Suomi OECD OECD Suomi 8
9
YLEISMAAILMALLISET TRENDIT Ikääntyneen väestön suhteellinen kasvu - nyt 8,5% >65v, 17% v 2050 Väestönkasvu 11 mrd v 2100 Ylipaino 3-kertaistunut vuodesta 1975 vuoteen 2016. 39% lihavia, 13% BMI>30 Kuluttajien odotukset kasvaneet Hoitomuodot ja teknologia murroksessa geeniterapia (7000 harvinaissairautta johon ei vielä hoitoja) elinten 3D-printtaus robottikirurgian kasvu 30%/v AI 10
SAATAVUUS 11
12
JÄRJESTÄMIS- JA RAHOITUSVASTUUT POHJOISMAISSA Järjestäminen Ruotsi Norja Tanska Suomi Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto 18 maakäräjää + 2 yhteisaluetta + 1 kunta 18 maakäräjää + 2 yhteisaluetta + 1 kunta 4 aluetta 5 aluetta 336 kuntaa (21 shp) 430 kuntaa 5 aluetta 336 kuntaa Sosiaalihuolto 290 kuntaa 430 kuntaa 98 kuntaa 336 kuntaa Terveyden-huollon kokonaisrahoitus 2008 (OECD 2010) Maakäräjävero (70%), valtion kapitaatio-perusteisia ja korvamerkittyjä tukia (12%), yksityiset (18%) Valtion ja kuntien verotus (73%), sosiaalivakuutus (11%), yksityiset (16%) Valtion ja kuntien verotus (73%), yksityiset (15%) Valtion ja kuntien verotus (59%), sairausvakuutus (15%), yksityiset (26%) 13
MITÄ UUSIA RISKEJÄ VALINNANVAPAUS TUO? Tukevatko hinnoittelumallit terveydentuottamista, vai osaoptimointia? Onko potilasturvallisuuskulttuuri kunnossa uudisperustettavissa yksiköissä? Onko riittävät resurssit? Suuri vai pieni kaunista? 14
MITÄ UUSIA RISKEJÄ VALINNANVAPAUS TUO? Erikoissairaanhoidon tai EU valinnanvapaus? fyysiset välimatkat hoitaneeseen yksikköön pitenevät, joten myöhäiskomplikaatiot jäävät toisen organisaation hoidettaviksi. Ongelma? 15
OLEMMEKO VALMIIT Kanta Laatuvertailu Digi 16
LEVEITÄ HARTEITA TARVITAAN Uudet teknologiat Digitaalisuus Väestön ikääntyminen Palvelujärjestelmän taloudellinen kestävyys 17
Digitalisoituminen tarkoittaa myös sitä, että it:n osuus budjetissa on kasvanut (3,5->6% 2000-luvulla) Näkyykö tehokkuuden lisääntymisenä vai asiakaslähtöisyyden tai laadun lisääntymisenä? Kommunkointialustat hakevat vasta paikkaansa uudet toimintatavat eivät voi olla vain sähköpostia, chattia, videota, kantaa, vaan niiden tulee olla sekoitus tuota kaikkea ja osa hoitopolun prosessia 18
DATAN MERKITYS KASVAA Tietoa on kerätty jo -70-luvulta lähtien sähköisesti (esim lab.tulokset) Tieto toimii vertailun ja benchmarkingin, mutta myös kohortoinnin työkaluna. Rakenteinen tieto mahdollistaa toiminnanohjauksen, jota moni kutsuu AI:ksi, mutta perustuu sääntömoottoreihin (esimerkiksi jos diabetestä sairastavan historiasta puuttuvat määrätyt tutkimukset, niihin tulisi kutsua automaattisesti ja niiden tuloksista tulisi syntyä ohjaavia toimia jotka osa voivat olla automaattisia, osa herätteitä ammattilaisille tai potilaalle) Data on valjastettava alueellisesti tukemaan integraatiota, ja yksinkertainen esimerkki on juuri diabetes: 15% terveydenhuollon kuluista (2,5 mrd) + 1 mrd ennenaikaisesta eläköitymisestä. Toimijoiden tulee pelata yhteen jotta ennaltaehkäisy ja hoito onnistuvat 19
SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TARVEVAKIOIDUT MENOT 2016, HE 15/2017 Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakioidut menot 2016, HE 15/2017 Nettomenot, Tarvekerroin Tarvevakioidut menot, indeksi indeksi Maakunta Euroa/asukas Koko maa=100 Koko maa=1,00 Koko maa=100 Nettomenot Etelä-Karjala 3185 105 1,11 94 Etelä-Pohjanmaa 3304 108 1,13 96 Etelä-Savo 3658 120 1,20 100 Kainuu 3710 122 1,19 102 Kanta-Häme 3056 100 1,02 98 Keski-Pohjanmaa 3096 102 1,02 104 Keski-Suomi 3087 101 1,05 96 Kymenlaakso 3389 111 1,13 98 Lappi 3670 120 1,08 112 Pirkanmaa 3027 99 0,98 101 Pohjanmaa 3174 104 0,98 107 Pohjois-Karjala 3433 113 1,18 96 Pohjois-Pohjanmaa 3045 100 1,04 96 Pohjois-Savo 3497 115 1,16 99 Päijät-Häme 3128 103 1,07 96 Satakunta 3238 106 1,05 101 Uusimaa 2639 87 0,88 99 Varsinais-Suomi 3102 102 0,99 103 20
TERVEYDEN- JA VANHUSTENHUOLLON TARVEVAKIOIDUT MENOT 2016 Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot 2016 Nettomenot Nettomenot, indeksi Tarvekerroin Tarvevakioidut menot, indeksi Maakunta Euroa/asukas Koko maa=100 Koko maa=1,00 Koko maa=100 Etelä-Karjala 2894 107 1,13 95 Etelä-Pohjanmaa 3093 115 1,16 99 Etelä-Savo 3460 128 1,26 102 Kainuu 3378 125 1,23 102 Kanta-Häme 2756 102 1,02 100 Keski-Pohjanmaa 3028 112 1,02 111 Keski-Suomi 2794 104 1,07 97 Kymenlaakso 3156 117 1,16 101 Lappi 3324 123 1,08 114 Pirkanmaa 2640 98 0,98 100 Pohjanmaa 3005 111 0,99 113 Pohjois-Karjala 3116 116 1,21 96 Pohjois-Pohjanmaa 2695 100 1,03 97 Pohjois-Savo 3160 117 1,20 98 Päijät-Häme 2722 101 1,08 94 Satakunta 3007 112 1,06 105 Uusimaa 2198 81 0,85 96 Varsinais-Suomi 2721 101 0,99 102 21
UUSIMAA Väestönkasvu ja maahanmuutto lisäävät kuluja, mutta operatiivisesti kasvu mahdollistaa paremmin tuottavuuden lisäämisen kuin kutistaminen Täällä on hyvä yhteistyö ja valmius yhteiseen tekemiseen. 20.11.2018 22
20.11.2018 23