KIRJALLINEN KYSYMYS 223/2013 vp Tuomarin virassa toimivien henkilöiden ikäsyrjintä Eduskunnan puhemiehelle Eläkeiän nostamisesta puhutaan nykyisin paljon. Samalla kun eläkeikää halutaan nostaa, tapahtuu Suomessa lain sallimaa ikäsyrjintää työmarkkinoilla. Näin on asian laita mm. tuomarin virassa toimivien henkilöiden kohdalla. 1.1.1988 voimaan tulleen valtion virkamieslain perusteella valtion virkamiehen, kuten tuomarin, on jäätävä eläkkeelle sen kalenterikuukauden jälkeen, jona hän täyttää 68 vuotta. Poikkeuksen edellä mainittuun muodostavat ne tuomarit, jotka on nimitetty eläkkeellejäämishetken virkaansa ennen 1.1.1988; tuolloin eläkkeelle on jäätävä sen kalenterikuukauden jälkeen, jona henkilö täyttää 70 vuotta. Suomalaisten tuomioistuinten työsarka on yleisen tiedon mukaan sekä lisääntynyt että monimutkaistunut. Voinee siten ajatella, että biologiselta iältään vanhempien tuomareiden asiantuntijuudelle ja kokemukselle löytyisi oikeata kysyntää ja arvokasta käyttöä, mistä taasen seuraisi hyötyjä mm. oikeusprosessien asianosaisille. Edelleen, vaikka tuomarin virassa toimiminen on hyvin vaativaa, se samanaikaisesti on ns. siistiä sisätyötä, jota voi hyvin haluta ja jaksaa tehdä ikääntyneempikin henkilö. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta tuomarin virassa toimivien henkilöiden työntekoa ei estetä lailla 68 vuoden täyttämisen jälkeen, jos henkilö edelleen on työhaluinen ja -kykyinen? Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 2013 Maria Tolppanen /ps Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Maria Tolppasen /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 223/2013 vp: Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta tuomarin virassa toimivien henkilöiden työntekoa ei estetä lailla 68 vuoden täyttämisen jälkeen, jos henkilö edelleen on työhaluinen ja -kykyinen? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Kirjallinen kysymys koskee tuomarin virassa olevia henkilöitä. Tuomareiden eroamisikä oli 70 vuotta 1.1.1988 asti, jolloin valtion virkamieslaki (755/1986) tuli voimaan. Uudistuksen yhteydessä tuomarit saatettiin eroamisiän osalta samaan asemaan kuin muut virkamiehet. Tuomareiden osalta säädettiin tuolloin virkamieslain 25 :ssä poikkeus 50 :n mukaisesta pääsäännöstä. Valtion virkamieslain voimaanpanolain (756/1986) 25 :n mukaan tuomariin ei sovelleta uuden lain mukaista yleistä eroamisikää siinä virassa, jossa hän oli valtion virkamieslain voimaan tullessa. Tuossa virassa sovellettiin valtion virkamieslain voimaan tullessa voimassa ollutta eroamisikää eli 70 vuoden ikää. Valtion virkamieslain uudistus tuli voimaan 1.12.1994 (750/1994). Virkamieslain 35 :ssä säädettiin virkamiesten yleiseksi eroamisiäksi lain voimaan tullessa 65 vuotta. Säännöksen mukaan tuomariin sovelletaan kuitenkin 67 vuoden eroamisikää, ellei 75 :stä muuta johdu. Lain 75 :n 2 momentin mukaan tällä lailla kumotun valtion virkamieslain voimaanpanolain 25 :ää sovelletaan edelleen niihin virkamiehiin, joihin näitä säännöksiä sovelletaan tämän lain tullessa voimaan. Näin tuomariin säädettiin edelleen sovellettavaksi 70 vuoden eroamisikää, jos hän oli samassa virassa, jossa hän oli ollut 1.1.1988. Joulukuussa 1994 voimaan tulleen valtion virkamieslain hallituksen esityksessä (HE 291/1993 vp) ehdotettiin virkamiesten yleisen eroamisiän säätämistä 67 vuodeksi. Eduskunnan hallintovaliokunta ehdotti omassa mietinnössään (HaVM 5/1994 vp) yleisen eroamisiän muuttamista 65 vuodeksi. Valiokunta perusteli kantaansa sillä, että julkisen vallan käyttämiseen liittyvät tehtävät ovat niin vaativia, että 65 vuoden ikääkin voidaan pitää varsin korkeana eroamisikänä. Kaikkien virkamiesten, myös tuomareiden, yleistä eroamisikää muutettiin seuraavan kerran valtion eläkelainsäädännön uudistamisen yhteydessä (laki valtion virkamieslain muuttamisesta 682/2004). Vanhuuseläkkeelle siirtyminen muuttui eläkelainsäädännössä joustavaksi siten, että edunsaaja voi jäädä vanhuuseläkkeelle 63 ja 68 ikävuoden välillä. Työssä jatkamisen mahdollistamiseksi valtion virkamieslain 35 :ää muutettiin siten, että virkamiesten yleinen eroamisikä nousi 68 vuoteen 1.1.2005 lukien. Tämä ikäraja on ehdoton ja koskee myös tuomareita, jolleivät he ole samassa virassa kuin 1.1.1988. Tuomareiden yleinen eroamisikä oli vuoden 2005 lainmuutokseen asti korkeampi kuin muilla virkamiehillä. Valtion henkilöstöstä käytettävissä olevien tietojen mukaan tuomarin viroissa on 65 vuotta täyttäneitä 21 henkilöä, 66 vuotta täyttäneitä 13 henkilöä ja 67 vuotta täyttäneitä neljä henkilöä. Hallitus ei pidä perusteltuna tuomareiden ja muiden virkamiesten eroamisikien eriyttämistä toisistaan nyt, kun ne on eri vaiheiden ja pitkän siirtymäajan jälkeen yhtenäistetty myös käytännössä. Eduskunnan hallintovaliokunnan mietintö 2
Ministerin vastaus KK 223/2013 vp Maria Tolppanen /ps vuonna 1993 ja siinä esitetty toteamus julkisen vallan käyttöön liittyvien tehtävien vaativuudesta ja vastuullisuudesta johti hallituksen esitystä alemman eroamisiän säätämiseen muiden kuin tuomareiden osalta. Tuomarit ovat nyt yhdenvertaisessa asemassa muihin virkamiehiin verrattuna. Tuomareiden eroamisikää koskevat linjaukset liittyvät kiinteästi valtion kaikkia virkamiehiä koskevaan eroamisiän sääntelyyn. Jos tarpeita valtion yleisen eroamisiän korottamiseksi tulee tulevaisuudessa esiin, asia on perusteltua selvittää kokonaisvaltaisesti niin, että se selvitys koskee sekä tuomareita että muita virkamiehiä. Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2013 Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 223/2013 rd undertecknat av riksdagsledamot Maria Tolppanen /saf: Vad tänker regeringen göra för att innehavare av domartjänster som fyllt 68 år inte genom lag ska hindras att fortsätta i sitt arbete, om personen fortfarande är arbetsvillig och arbetsför? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Spörsmålet berör innehavare av domartjänster. Domarnas avgångsålder var 70 år fram till den 1 januari 1988, då statstjänstemannalagen (755/1986) trädde i kraft. I och med reformen försattes domare i samma position som andra tjänstemän i fråga om avgångsåldern. För domarnas del föreskrevs då i 25 i tjänstemannalagen en avvikelse från huvudregeln i 50. Enligt 25 i lagen om införande av statstjänstemannalagen (756/1986) tillämpas inte den i den nya lagen föreskrivna allmänna avgångsåldern på en domare i den tjänst som han innehade då statstjänstemannalagen trädde i kraft. I tjänsten tillämpades den avgångsålder som gällde då statstjänstemannalagen trädde i kraft, det vill säga 70 års ålder. Den reviderade statstjänstemannalagen trädde i kraft den 1 december 1994 (750/1994). I 35 i tjänstemannalagen föreskrevs att den allmänna avgångsåldern för tjänstemän då lagen träder i kraft är 65 år. Enligt bestämmelsen tillämpas dock en avgångsålder om 67 år på domare, om inte annat följer av 75. Enligt 75 2 mom. tilllämpas 25 i lagen om införande av statstjänstemannalagen, som upphävs genom denna lag, fortfarande på de tjänstemän på vilka bestämmelserna tillämpas när denna lag träder i kraft. Således föreskrevs att en avgångsålder om 70 år fortfarande tillämpas på en domare som innehar samma tjänst som den 1 januari 1988. I regeringens proposition med förslag till den statstjänstemannalag (RP 291/1993 rd) som trädde i kraft i december 1994 föreslogs att tjänstemännens allmänna avgångsålder fastställs till 67 år. Riksdagens förvaltningsutskott föreslog i sitt betänkande (FvUB 5/1994 rd) att den allmänna avgångsåldern ändras till 65 år. Utskottet motiverade sin ståndpunkt med att uppgifter som hänför sig till utövning av offentlig makt är så krävande att också 65 år kan anses vara en tämligen hög avgångsålder. Alla tjänstemäns, även domarnas, allmänna avgångsålder ändrades följande gång i samband med revideringen av lagstiftningen om statliga pensioner (lag om ändring av tjänstemannalagen 682/2004). Pensionslagstiftningen ändrades så att förmånstagarna kan avgå med ålderspension flexibelt mellan 63 och 68 års ålder. För att det ska var möjligt att fortsätta arbeta ändrades 35 i statstjänstemannalagen så att den allmänna avgångsåldern för tjänstemän höjdes till 68 år från och med den 1 januari 2005. Denna åldersgräns är indispositiv och gäller också domare, såvida de inte innehar samma tjänst som den 1 januari 1988. Före lagändringen år 2005 var den allmänna avgångsåldern högre för domare än för andra tjänstemän. Enligt den information som finns till förfogande om de statsanställda finns det 21 personer som fyllt 65 år, 13 personer som fyllt 66 år och fyra personer som fyllt 67 år som innehar domartjänster. Regeringen anser det inte motiverat att skilja åt domares och andra tjänstemäns avgångsålder 4
Ministerns svar KK 223/2013 vp Maria Tolppanen /ps nu då de efter olika faser och en lång övergångsperiod har förenhetligats även i praktiken. Riksdagens förvaltningsutskotts betänkande från 1993 och konstaterandet där om kraven och ansvaret i uppgifter som hänför sig till utövning av offentlig makt ledde till en lägre avgångsålder för andra tjänstemän förutom domare än vad som föreslogs i regeringens proposition. Domarna befinner sig nu i jämlik position med andra tjänstemän. Linjedragningarna som berör domares avgångsålder är fast knutna till regleringen av samtliga statstjänstemäns avgångsålder. Om det i framtiden framkommer behov av att höja den allmänna avgångsåldern inom staten, är det skäl att genomföra en heltäckande utredning som omfattar såväl domare som övriga tjänstemän. Helsingfors den 10 april 2013 Förvaltnings- och kommunminister Henna Virkkunen 5