Elimistö puolustautuu
Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin Mistä taudinaiheuttajat tulevat kehoon? Limakalvojen kautta (= ei ihoa): suu, nenä, sukupuolielimet + keuhkot. Ihon haavojen kautta Miten elimistö puolustautuu? Terve iho ja terveet limakalvot Hyödylliset mikrobit (normaalifloora) Värekarvat (keuhkoissa) Elimistön nesteet (esim. kyynelneste) Valkosolut Taudinaiheuttajat
Syntyvät luuytimessä. 1. Jyvässolut eli granulosyytit 1. Neutrofiilit ovat syöjäsoluja. 2. Eosinofiilit tuottavat mikrobeja tuhoavia aineita. 3. Basofiilit erittävät histamiinia erityisesti allergisissa reaktioissa (histamiini tuhoaa loisia) 2. Monosyytit Syöjäsoluja, muuttuvat verestä muihin kudoksiin siirryttyään isoiksi makrofageiksi. 3. Imusolut eli lymfosyytit Valkosolut eli leukosyytit 1. B-solut tuottavat vasta-aineita. 2. T-solut tuhoavat viruksia ja syöpäsoluja, sekä auttavat muita puolustusjärjestelmän soluja.
Erikoistuneet vain tietyntyyppisten taudinaiheuttajien tuhoamiseen (= miljoonia erilaisia, spesifi puolustus) Tunnistavat bakteerien ja virusten pintarakenteita eli antigeeneja. B-solut Erikoistuvat vasta-aineita tuottaviksi plasmasoluiksi Osa jakautuu muistisoluiksi (muistavat antigeenin ja taudinaiheuttaja tuhotaan nopeasti immuniteetti). T-solut Imusolut eli lymfosyytit Eivät tunnista antigeeneja vaan virusten saastuttamia soluja ja syöpäsoluja T-tappajasolut rikkovat epäilyttävän solun solukalvon. Syöjäsolut korjaavat jätteet pois. T-auttajasolut erittävät sytokiineja, jotka innostavat muita valkosoluja. T-estäjäsolut lopettavat toiminnan kun kohde on tuhottu
Valkosolut eli leukosyytit
Valkosolut eli leukosyytit
Veren vasta-aineet Elimistössä on (näennäisen) tarpeettomia antibodeja (bakteereita ja viruksia tuhoavia vasta-aineita). vaikeuttavat mm. verensiirtoja
ABO-veriryhmät: Punasolujen pinnassa antigeenejä (glykoproteiineja) joita vastaan plasmassa ei voi olla vasta-aineita. Antigeenit: A, B, A ja B tai ei mitään.
ABO-veriryhmien jakauma Veriryhmä Yleisyys maailmassa (%) 0 45 A 40 B 11 AB 4 Yleisyys Suomessa (%) 33 28 (Rh+) 5 (Rh-) 42 37 (Rh+) 5 (Rh-) 17 15 (Rh+) 2 (Rh-) 8 7 (Rh+) 1 (Rh-)
Reesustekijä RH-positiiviset (85% eurooppalaisista): punasolun pinnassa reesustekijä eli D-antigeeni henkilöllä ei voi olla tekijän vasta-ainetta veressään RH-negatiiviset (15%): punasolun pinnassa ei antigeeniä. Kehoon voi syntyä vasta-ainetta D-antigeeniä vastaan. Mahdollinen ongelma reesustekijän kanssa
MHC (major histocompatibility complex) Solukalvon proteiineja, joiden avulla valkosolut tunnistavat omat kehon omat solut esim. elinsiirtojen hylkimisreaktiot. MHC on kaikilla erilainen (samasta geenistä voi olla yli 2000 alleelia) Eläimet (mukaan lukien ihmiset) valitsevat lisääntymiskumppaninsa (hajun perusteella) niin että tämän MHC on erilainen kuin itsellä (mutta ei liian erilainen) Monipuolinen MHC-coctail = laaja vastustuskyky. Jos valkosolut tekevät virheen oman elimistön solun MHCtunnistuksessa autoimmuunisairaus.
Autoimmuunisairaudet = valkosolut eivät tunnista omiaan, elimistö hyökkää itseään vastaan. Esimerkkejä: Nuoruusiän diabetes (T-solut tuhoavat haiman Langerhansin saarekkeita joissa insuliini syntyy). Keliakia (gluteeni suolen pinnalla saa T-solut tuhoamaan suolinukkaa) Nivelreuma (nivelten soluja tuhoutuu) Psoriasis (ihosoluja tuhoutuu) MS-tauti (hermosolujen myeliinitupet tuhoutuvat)
Rokotteet Hankitaan immuniteetti tiettyä sairautta vastaan Elimistön altistus antigeeneille imusolujen aktivointi muistisolut muistavat taudinaiheuttajan torjuntakeinot. Käytetyt antigeenit: Bakteerien rakenneosat Inaktivoidut, tapetut virukset Heikennetyt virukset
Puolustusjärjestelmän sairauksia Leukemia eli verisyöpä Luuytimessä alkaa muodostua blasteja (syöpävalkosoluja) täyttävät veren ja luuytimen punasoluja, verihiutaleita ja normaaleja valkosoluja vähän. Immuunikato eli AIDS HIV-virus tunnistaa auttaja-t-solut solukalvon valkuaisaineen perusteella tunkeutuu soluun, monistuu ja tuhoaa solun T-solujen määrä vähenee immuunipuolustus heikkenee jatkuvia infektioita.
Biologian reaalikoe 13.3.2013
Lisää autoimmuunisairauksia Etsi netistä 2-3 autoimmuunisairautta. 1. Selvitä miten sairaus syntyy ja millaisia ovat oireet. 2. Onko tautiin hoitokeinoja (parantavia/ oireita lievittäviä)
Veripreparaatti 1. Pudota pisara verta kahdelle objektilasille ja vedä veri toisella objektilasilla tasaiseksi kerrokseksi. 2. Anna kuivua muutama minuutti. 3. Pudota näytteiden päälle pari pisaraa metanolia ja levitä (ns. kiinnitys eli fiksaus). 4. Anna kuivua vähintään 10 minuuttia. 5. Pudota toisen näytteen päälle pieni pisara eosiinia ja toisen pisara metyleenisineä. 6. Anna värjäytyä vähintään 5 minuuttia. 7. Huuhtele objektilasi pienellä määrällä vettä. 8. Peitä näyte peitinlasilla.
Eldon-kortin tuloksen tulkinta