Elimistö puolustautuu

Samankaltaiset tiedostot
Elimistö puolustautuu

11. Elimistö puolustautuu

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

Pienryhmä 3 immuunipuolustus, ratkaisut

KandiakatemiA Kandiklinikka

TARTUNTATAUDIT Ellen, Olli, Maria & Elina

Tunnin sisältö. Immuunijärjestelmä Luonnollinen immuniteetti Hankittu immuniteetti Rokotukset Allergiat HIV / AIDS

22. Ihmiselimistön ulkoiset uhat

Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö

KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS

Pienryhmä 3 immuunipuolustus

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

Spesifinen immuniteetti - Lymfosyyttityypit. 3. Puolustuslinja (hankittu ja spesifinen immuniteetti) Kahdenlaisia imusoluja (lymfosyyttejä):

Biologian tehtävien vastaukset ja selitykset

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio

Hankittu ja luontainen immuunijärjestelmä

IMMUUNIPUUTOKSET. Olli Vainio Turun yliopisto

VERIRYHMÄT JA VERIRYHMÄVASTA-AINEET

Immuunijärjestelmän toimintamekanismit

vauriotyypit Figure 5-17.mhc.restriktio 9/24/14 Autoimmuniteetti Kudosvaurion mekanismit Petteri Arstila Haartman-instituutti Patogeeniset mekanismit

Käänteentekevä brittiläinen syöpätutkimus kertoo, että lasten akuutti lymfoplastileukemia on ehkä ehkäistävissä!

Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET

IMMUNOLOGIAN PERUSTEET Haartman-instituutti

Kysymys 1: Mallivastaus:

Etunimi: Henkilötunnus:

Genetiikan perusteiden toisen jakson kaavailua

Anatomia ja fysiologia 1

VERIPALVELU JA VERENLUOVUTUS.

HLA alueen geenit ja niiden funktiot. Maisa Lokki, dosentti Transplantaatiolaboratorio Haartman Instituutti

HIV. ja ikääntyminen

Flunssavirus voidaan ohjelmoida infektoimaan vain syöpäsoluja

Kuva 1. Utaretulehdustilanteen kehitys

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Elämä hiv-positiivisena

Tutkijat askelta lähempänä MS-taudin aiheuttajaa

Veren välityksellä tarttuvat taudit. Ajankohtaista infektioiden torjunnasta OYS, infektiolääkäri Lotta Simola

Immuunijärjestelmän toimintamekanismit

Emmi Saha LASTEN IMMUNITEETIN TOIPUMINEN AKUUTIN LYMFOBLASTILEUKEMIAN HOIDON JÄLKEEN

Immuunijärjestelmän eri komponentit voidaan jakaa luonnolliseen ja adaptiiviseen immuniteettiin:

Miten taudit tarttuvat? Tartuntatiet

Narkolepsian immunologiaa ja Pandemrixiin liittyvät tutkimkset

Hiv tutuksi. Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto Batulo Essak HIV-tukikeskus

Solubiologia ja peruskudokset opintojakso Veri ja veren solut. Biolääketieteen laitos/ Anatomia, HY

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

GEENITEKNIIKAN PERUSASIOITA

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi raames

Neulasta. solunsalpaajahoidon tukena. Potilasohje

Mikrobiologian tenttitärpit Lyhyet kysymykset Toinen osatentti. Sisällys

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

Valintakoe Biologia. Tehtäväkohtainen analyysi

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus

KUIVAVEREN VALKOISUUS JA KLIINISET VERIMUUTTUJAT

Autoimmuunitaudit: osa 1

Ennen verensiirtoa tehtävät tutkimukset miksi veret viipyvät?

Hiv ja ikääntyminen 1.

Bioteknologia BI5. Mikrobit

Tulehdusreaktio (yksinkertaistettu malli) The Immune System Immuunijärjestelmä. Septinen shokki. Tulehdusreaktio 1/2

Pesässä on aina yli 20 C ja sikiöinnin aikana yli 30 C, suhteellinen kosteus sikiöalalla on yli 90 %

Hevosten rokottaminen. Eläinlääkäri Martti Nevalainen Intervet Oy, osa Schering-Plough konsernia

Suoliston immuunijärjestelmä ja ruoka-allergia

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Kansallinen rokotusohjelma tutuksi

Verensiirtoa edeltävät sopivuustutkimukset ja niiden oikea ajoitus

Helena Hohtari Pitkäkurssi I. Veri ja Hengitys I. (Kpl 11. ja 13.)

Lukijalle. HUS:in Naistenklinikan ja Hiv-säätiön yhteistyönä.

LOPPUTENTTI

IMMUUNIJÄRJESTELMÄN KEHITYS Petteri Arstila (2011)

IHMISEN SYNNYNNÄISEN IMMUNITEETIN TUTKIMINEN MITTAAMALLA E.COLI- BAKTEERIN EMITTOIMAA BIOLUMINESENSSIA

Maailman aids-päivä Harjoitus 2: Totta vai tarua

Koska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei?

Sisällys. TARTUNTA 35 Tartuntatiet 35 Infektioille altistavia tekijöitä 39 Infektioiden ennaltaehkäisy 40

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus

Gluteeniallergia ja -yliherkkyys

VALKOSOLU- JA VERIHIUTALEVASTEET VOIMAHAR- JOITUKSEN JA VOIMAHARJOITTELUN YHTEYDESSÄ MIEHILLÄ: ERITYISESTI PROTEIININ JA IKÄÄNTYMISEN VAIKUTUKSET

AMGEVITA (adalimumabi)

AMGEVITA (adalimumabi)

Sädehoitoon tulevalle

Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin

TÄRKEITÄ TURVALLISUUSTIETOJA RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE

Potilaan opas. Tärkeää tietoa LEMTRADA -hoitoa aloittaville potilaille

Opas terveydenhuollon ammattilaisille

2.3.5 Kudosten rappeuma Kalkkeumat Verenvuoto tai verenpurkauma Nestepöhö, turvotus, ödeema

VEREN SOPIVUUSTUTKIMUKSET

Raskaana olevien ja vastasyntyneiden verensiirto ja seulonta käytäntö. Uusi Verensiirto-opas

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto

VERIPALVELU Osana suomalaista terveydenhuoltoa

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

Suojautuminen tartunta-agensseja käsiteltäessä (esim. SARS) Labquality: Mikrobiologian neuvottelupäivä Osl. Jukka Suni. A.

Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia VERI JA VEREN SOLUT HEIKKI HERVONEN. Kuva imuroitu sivuilta: TopNews.

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys.

Aleksi Jokinen, Timo Viljanen & Lassi 81: 1 &82: 4 Ti 3.3.

Reuman puhkeamisen jäljillä

POTILAAN OPAS MAVENCLAD. Potilaan opas. Kladribiini (MAVENCLAD) RMP, versio 1.0 Fimean hyväksymä

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. TIETOA DARZALEX -HOITOA SAAVALLE MULTIPPELIA MYELOOMAA SAIRASTAVALLE POTILAALLE

Ternimaito ja rokotukset - vastustuskykyyn vaikuttamien. ELT Vesa Rainio, Dip.ECBHM Opettaja, Savonia AMK VAAVI-hanke vaavi.savonia.

Transkriptio:

Elimistö puolustautuu

Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin Mistä taudinaiheuttajat tulevat kehoon? Limakalvojen kautta (= ei ihoa): suu, nenä, sukupuolielimet + keuhkot. Ihon haavojen kautta Miten elimistö puolustautuu? Terve iho ja terveet limakalvot Hyödylliset mikrobit (normaalifloora) Värekarvat (keuhkoissa) Elimistön nesteet (esim. kyynelneste) Valkosolut Taudinaiheuttajat

Syntyvät luuytimessä. 1. Jyvässolut eli granulosyytit 1. Neutrofiilit ovat syöjäsoluja. 2. Eosinofiilit tuottavat mikrobeja tuhoavia aineita. 3. Basofiilit erittävät histamiinia erityisesti allergisissa reaktioissa (histamiini tuhoaa loisia) 2. Monosyytit Syöjäsoluja, muuttuvat verestä muihin kudoksiin siirryttyään isoiksi makrofageiksi. 3. Imusolut eli lymfosyytit Valkosolut eli leukosyytit 1. B-solut tuottavat vasta-aineita. 2. T-solut tuhoavat viruksia ja syöpäsoluja, sekä auttavat muita puolustusjärjestelmän soluja.

Erikoistuneet vain tietyntyyppisten taudinaiheuttajien tuhoamiseen (= miljoonia erilaisia, spesifi puolustus) Tunnistavat bakteerien ja virusten pintarakenteita eli antigeeneja. B-solut Erikoistuvat vasta-aineita tuottaviksi plasmasoluiksi Osa jakautuu muistisoluiksi (muistavat antigeenin ja taudinaiheuttaja tuhotaan nopeasti immuniteetti). T-solut Imusolut eli lymfosyytit Eivät tunnista antigeeneja vaan virusten saastuttamia soluja ja syöpäsoluja T-tappajasolut rikkovat epäilyttävän solun solukalvon. Syöjäsolut korjaavat jätteet pois. T-auttajasolut erittävät sytokiineja, jotka innostavat muita valkosoluja. T-estäjäsolut lopettavat toiminnan kun kohde on tuhottu

Valkosolut eli leukosyytit

Valkosolut eli leukosyytit

Veren vasta-aineet Elimistössä on (näennäisen) tarpeettomia antibodeja (bakteereita ja viruksia tuhoavia vasta-aineita). vaikeuttavat mm. verensiirtoja

ABO-veriryhmät: Punasolujen pinnassa antigeenejä (glykoproteiineja) joita vastaan plasmassa ei voi olla vasta-aineita. Antigeenit: A, B, A ja B tai ei mitään.

ABO-veriryhmien jakauma Veriryhmä Yleisyys maailmassa (%) 0 45 A 40 B 11 AB 4 Yleisyys Suomessa (%) 33 28 (Rh+) 5 (Rh-) 42 37 (Rh+) 5 (Rh-) 17 15 (Rh+) 2 (Rh-) 8 7 (Rh+) 1 (Rh-)

Reesustekijä RH-positiiviset (85% eurooppalaisista): punasolun pinnassa reesustekijä eli D-antigeeni henkilöllä ei voi olla tekijän vasta-ainetta veressään RH-negatiiviset (15%): punasolun pinnassa ei antigeeniä. Kehoon voi syntyä vasta-ainetta D-antigeeniä vastaan. Mahdollinen ongelma reesustekijän kanssa

MHC (major histocompatibility complex) Solukalvon proteiineja, joiden avulla valkosolut tunnistavat omat kehon omat solut esim. elinsiirtojen hylkimisreaktiot. MHC on kaikilla erilainen (samasta geenistä voi olla yli 2000 alleelia) Eläimet (mukaan lukien ihmiset) valitsevat lisääntymiskumppaninsa (hajun perusteella) niin että tämän MHC on erilainen kuin itsellä (mutta ei liian erilainen) Monipuolinen MHC-coctail = laaja vastustuskyky. Jos valkosolut tekevät virheen oman elimistön solun MHCtunnistuksessa autoimmuunisairaus.

Autoimmuunisairaudet = valkosolut eivät tunnista omiaan, elimistö hyökkää itseään vastaan. Esimerkkejä: Nuoruusiän diabetes (T-solut tuhoavat haiman Langerhansin saarekkeita joissa insuliini syntyy). Keliakia (gluteeni suolen pinnalla saa T-solut tuhoamaan suolinukkaa) Nivelreuma (nivelten soluja tuhoutuu) Psoriasis (ihosoluja tuhoutuu) MS-tauti (hermosolujen myeliinitupet tuhoutuvat)

Rokotteet Hankitaan immuniteetti tiettyä sairautta vastaan Elimistön altistus antigeeneille imusolujen aktivointi muistisolut muistavat taudinaiheuttajan torjuntakeinot. Käytetyt antigeenit: Bakteerien rakenneosat Inaktivoidut, tapetut virukset Heikennetyt virukset

Puolustusjärjestelmän sairauksia Leukemia eli verisyöpä Luuytimessä alkaa muodostua blasteja (syöpävalkosoluja) täyttävät veren ja luuytimen punasoluja, verihiutaleita ja normaaleja valkosoluja vähän. Immuunikato eli AIDS HIV-virus tunnistaa auttaja-t-solut solukalvon valkuaisaineen perusteella tunkeutuu soluun, monistuu ja tuhoaa solun T-solujen määrä vähenee immuunipuolustus heikkenee jatkuvia infektioita.

Biologian reaalikoe 13.3.2013

Lisää autoimmuunisairauksia Etsi netistä 2-3 autoimmuunisairautta. 1. Selvitä miten sairaus syntyy ja millaisia ovat oireet. 2. Onko tautiin hoitokeinoja (parantavia/ oireita lievittäviä)

Veripreparaatti 1. Pudota pisara verta kahdelle objektilasille ja vedä veri toisella objektilasilla tasaiseksi kerrokseksi. 2. Anna kuivua muutama minuutti. 3. Pudota näytteiden päälle pari pisaraa metanolia ja levitä (ns. kiinnitys eli fiksaus). 4. Anna kuivua vähintään 10 minuuttia. 5. Pudota toisen näytteen päälle pieni pisara eosiinia ja toisen pisara metyleenisineä. 6. Anna värjäytyä vähintään 5 minuuttia. 7. Huuhtele objektilasi pienellä määrällä vettä. 8. Peitä näyte peitinlasilla.

Eldon-kortin tuloksen tulkinta