nro 3 2004 TEOLLISUUSKEMIKAALIT KONSERNIN YTIMEEN S. 8 TEKNOLOGIAKEHITYS SYNNYTTÄÄ VIRTUAALIYHTIÖITÄ S. 15 TIKKURILA ETSII OSTETTAVAA ITÄISESTÄ EUROOPASTA S. 32 Muurahainen tankkiin ja päästöt kuriin KEMIRAN SIDOSRYHMÄLEHTI
pääkirjoitus Kierrätysbisnes kaipaa joustoa KEMIRA-LEHTI on Kemiran sidosryhmälehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. 3/2004 ilmestyy 10.9. JULKAISIJA Kemira Oyj Porkkalankatu 3 PL 330, 00101 Helsinki puh. 010 8611 www.kemira.com Päätoimittaja Kari Savolainen puh. 010 862 1759 KUSTANTAJA Sanoma Magazines Finland Yritysjulkaisut Kornetintie 6, PL 2 00040 Sanoma Magazines www.sanomamagazines.fi Johtaja Leena Jaakkola Toimitus Anu Piippo Ulkoasu Suvi-Tuuli Junttila Taitto Aino Korpela PAINOPAIKKA Hansaprint Oy, Vantaa 2004 ISSN 0356-5122 Painos 34 000 kpl PAPERI Galerie One 80 g/m 2. Sen päällystyksessä käytetään Kemiran CoCoatkalsiumsulfaattipigmenttiä. Kannen kuva: Jukka Virtasen kuvasi Juha Salminen Kemira lyhyesti Kemira on kansainvälinen teollisuuskonserni, joka keskittyy monipuolista osaamista vaativille kemian-alan sektoreille. Kokonaispalvelumme ja tuotteemme ovat mukana mm. sellun ja paperin valmistuksessa, puhtaan veden tuotannossa, maalipinnoissa, teollisuuden prosesseissa sekä kasvinettä eläinravinteissa. Tuotantoa on yli 30 maassa ja työllistämme noin 10 500 henkilöä. Liikevaihto vuonna 2003 oli noin 2,7 miljardia euroa. Kemira on tunnistanut kierrätyksen yhdeksi ydinosaamisalueistaan. Omista kierrätysraaka-aineista valmistettujen tuotteiden myynti on kasvanut. Uutta teknologiaa ja sovelluksia kehitetään asiakkaiden kierrätystarpeiden ratkaisemiseen erityisesti vedenpuhdistuksessa ja metsäteollisuudessa. Lisäksi käytämme kasvavan määrän muiden tahojen kierrätysraaka-aineita omien lopputuotteiden valmistukseen ympäri maailmaa. Yhteiskunta ja päättäjät ovat etenkin EU:ssa ilmaisseet vahvasti tukensa kierrätykselle, puhumattakaan niistä tahoista, jotka tuntevat kierrätysasian erityisesti omakseen. Tämä kierrätyshenki ilmenee EU:n laajassa jätelainsäädännössä, joka on viime vuosina paisunut melkoiseksi direktii- YRITYKSET TÖRMÄÄVÄT JATKUVASTI TILANTEISIIN, JOISSA SÄÄDÖKSET viviidakoksi ankarine oikeustulkintoineen. VAIKEUTTAVAT KIERRÄTYSTÄ Kierrätysmyönteisestä hengestä huolimatta yritykset törmäävät markkinoilla tuon tuostakin tilanteisiin, joissa monimutkaiset säädökset tai luvat käytännössä vaikeuttavat kierrätystä. Jätteiksi luokiteltujen raaka-aineiden käyttö edellyttää yleensä normaalia laajempia lupia ja valvontamenettelyjä, joita kaikki asiakkaat tai partnerit eivät halua käydä läpi. Varastointi saattaa helposti luiskahtaa ankarien kaatopaikkamääräysten alaiseksi. Kierrätystuotteiden tiukka, sovelluskohtainen testaaminen on usein päällekkäistä tuotelainsäädännön kanssa ja syö katteita. Laaja jätetulkinta saattaa tarpeettomasti karkottaa erityisesti puhtautta ja turvallista lopputuoteimagoa vaalivia asiakasryhmiä. Ongelma on EU:n laajuinen eikä parane syyttelyllä tai tulkintojen hienosäädöllä. Kilpailukykyä ja tavaroiden vapaata liikkumista korostavassa EU:ssa kannattaisi laajasti pohtia, miten säädökset voisivat rohkaista ja kannustaa teollisuusyrityksiä ja asiakkaita kierrätykseen. Uudistuksia odotellessa tulisi nykyisiin säädöksiin hakea yhteistoiminnassa lisää joustoa soveltamis- ja valvontatasoilla suojelun tasosta tinkimättä. Aarno Salminen Kemira Oyj, johtaja Ympäristö ja turvallisuus
24 PRAHAN JANO EI SAMMU Vanhankaupungin aukiolla riittää vilskettä. Myös Kemira on kaupungissa läsnä. 42 JALOA JUOMAA Mehiläinen vierailee Söderbergien siideriomenapuussa. 8 TEOLLISUUS- KEMIKAALIEN UUSI AIKA Harri Kermisen johtama yksikkö nousi yhdeksi Kemiran painopistealueeksi. 41 HUULIPUNA Sisältö 8 Tavoitteet korkealle Teollisuuskemikaaliyksiköstä halutaan huippuluokan globaali yrityspeluri. 12 Kemira keskittää hankinnat Hanke on osa tuotannon tehostamista ja muuttuvien kustannusten pienentämistä. 15 Virtuaaliyhtiöiden aikaan Kemiran tutkimus ja tuotekehitys rakentuvat klusteriajattelun varaan. 18 Pakokaasut pois? Kemiran Denoxium vähentää selvästi raskaan kaluston typenoksidipäästöjä. 22 Työkyky säästää rahaa Suurin ongelma jaksamisessa ja työhyvinvoinnissa on työn mitoitus. 24 Puhtaan veden asialla Kemiralla on Tshekissä tukeva jalansija yhteisyritys Kemiflocin kautta. 28 Innovaatio vähentää jätettä Stora Enson apuna Oulun-paperitehtaalla oli myös kemikaalitoimittaja Kemira. 32 Tikkurila odottaa kasvua EU-jäsenyys vauhdittaa itäisen Euroopan maiden muutenkin vilkasta rakentamista. 38 Akselan ajatukset Opettajia kouluttavan Maija Akselan tuorein ylpeydenaihe on LUMA-keskus. 42 Suu makeaksi Lohjansaaressa valmistetaan myyntiin siideriä tilan omista omenoista. yhdistää Kleopatraa ja Kemiraa. JOKA NUMEROSSA 4 Ajan ihminen Tim Berners-Lee sai Millennium-palkinnon 5 Ajan asiat Kemian alan ja Kemiran kuulumiset 31 Kynävieras Opetushallituksen opetusneuvos Marja Montonen 40 Kemiran osavuosikatsaus Konserni parantaa edelleen kaikilla osa-alueilla 46 Ristikko Palkintona veitsisettien klassikko 3/2004 Kemira 3
ajan ihminen HERRA WEBBI Tim Berners-Lee World Wide Webin keksijä Tim Berners-Lee kävi kesäkuussa Helsingissä vastaanottamassa ensimmäistä kertaa jaetun, miljoonan euron suuruisen Millennium-teknologiapalkinnon. Vierailuohjelmaan kuului palkinnonjakojuhlallisuuksien lisäksi lukuisia muita tilaisuuksia, yleisöluentoja ja haastatteluja. 1. Maine ja kunnia ovat tiedemiehille yleensä rahaa tärkeämpiä palkintoja. Miltä teistä tuntuu olla lähes gurun asemassa? Suomessa olen saanut vastata maailmanpolitiikkaa, tekijänoikeuslakeja, lasten asemaa ja monia muita pätevyyteni ulkopuolelle kuuluvia aloja käsitteleviin kysymyksiin. Tietysti minulla voi olla mielipiteitä monistakin asioista, mutta ennen kaikkea olen fyysikko, tiedemies. On tärkeää, että ihmiset ymmärtävät, etteivät mielipiteeni ole sen arvokkaampia kuin muidenkaan mielipiteet. Ne vain sattuvat saamaan julkisuutta. 2. Puolustatte World Wide Webin avoimuutta. Toisaalta verkossa liikkuu paljon esimerkiksi lapsille haitallista materiaalia. Alkuperäinen ajatus www:n takana on ollut tuoda ihmiset lähemmäksi toisiaan ja tarjota heille eräänlainen abstakti työpöytä, jolla kehittää ideoitaan. Tämä on toteutunut. Verkosta on tullut yhteisten standardien ja avoimuuden ansiosta maailmanlaajuinen. Puolustan avoimuutta siitä huolimatta, että verkossa liikkuu myös arveluttavaa aineistoa. Katson, että vanhemmilla on pääasiallinen vastuu siitä, miten lapset netissä toimivat. Siksi nettiyhteyden pitäisikin olla keittiössä ja olohuoneessa, ei kellarissa. 3. Mikä on seuraava vaihe www:n kehityksessä? Tietojenkäsittely helpottuu tulevaisuudessa semanttisen verkon ansiosta. Yhä suurempi osa ihmisten rutiinitöistä jää tietokoneen tehtäväksi, ja ihmisille jää yhä enemmän aikaa luovaan työhön. Semanttisessa verkossa tietokone osaa poimia informaatiosta käyttäjän tarvitsemat osat eri sovelluksiin ja laitteisiin automaattisesti. 4. Albert Einstein sanoi vuonna 1920, että luovuus perustuu käsityötaitoon. Hän olisi poistanut ylioppilaskirjoitukset ja tehnyt käsityöammatin oppimisesta kaikille pakollisen. Mitä sanotte tähän? Miinä rakentelin lapsena tietokoneita rei itetystä teipistä ja pahvilaatikoista. 4 Kemira 4 Kemira 3/2004
ajan asiat LYHYESTI» Kemira on tehnyt Oulussa kolmen miljoonan euron ympäristöinvestoinnin, jonka avulla prosessissa syntyvä noki saadaan suoraan polttoon voimalaitoskattilaan. Nokea syntyy sivutuotteena, kun vetyperoksidin ja muurahaishapon raaka-aineeksi kaasutetaan raskaasta polttoöljystä hiilimonoksidia ja vetyä.» Kemira GrowHow investoi Pohjois-Irlannissa miljoona puntaa uusiin varastosiiloihin ja seitsemän miljoonaa euroa Belgian Tertren ammoniakkiyksikköön (kuvassa).» Kemira GrowHow Oy on ostanut liettualaiselta AB Lifosalta sen omistusosuuden yhtiöiden yhdessä omistamasta UAB Kemira Lifosasta. Kemira Lifosa tuottaa erikoislannoitteita päämarkkinoinaan Baltian maat, Puola, Unkari, Saksa ja Venäjä.» Kemira on tehnyt esisopimuksen Rakennusosakeyhtiö Hartelan kanssa Helsingissä sijaitsevan Kemira-talon (kuvassa) omistusvaihtoehtojen selvittämisestä ja Kemiran siirtymisestä Espoon Keilaniemeen rakennettaviin uusiin tiloihin.» Myyntiyhtiö Tikkurila Coatings (Ireland) Ltd on myyty yhtiön toimivalle johdolle. Yritys jatkaa Temaspeed-jälleenmyyjänä Corkissa Irlannin tasavallassa.» Sinbad Shippingille myyty GrowHow n rahtialus M/S Kemira on ristitty Sinbadiksi. Kemira-konsernin liikevaihdoltaan suurimman yksikön GrowHow n listaaminen Helsingin pörssiin ratkeaa kuluvan syksyn aikana. Strategian toteutuksessa painopiste kehitykseen ja yritysostoihin Kemira selvittää parhaillaan mahdollisuutta Kemira GrowHow n listaamiseksi Helsingin pörssiin. Listaamisajankohta riippuu markkinatilanteesta ja voisi toteutua alustavien suunnitelmien mukaan aikaisintaan kuluvan vuoden syksyllä. GrowHow n listaaminen parantaa sekä sen itsensä että Kemiran Oyj:n liiketoiminnan kehittämismahdollisuuksia. GrowHow on pitkään rakentanut organisaatiotaan, juridisia rakenteitaan, identiteettiään ja toimintamalliaan sellaiseksi, että se pystyy toimimaan tehokkaasti itsenäisenä yhtiönä. Kemira GrowHow n listaaminen voidaan toteuttaa mm. joko myymällä yhtiön osakkeita ja/tai jakamalla niitä osinkoina omistajille. Tavoitteena on, että valtio on yhtiön merkittävä omistaja ja että enemmistö yhtiön osakkeista on listautumisen jälkeen kotimaisessa omistuksessa. GrowHow on Euroopan suurimpia erikoislannoitteiden valmistajia. Sen tärkeimpiä asiakkaita ovat peltoviljelijät, ammattimaiset kasvihuone- ja puutarhaviljelijät sekä rehuntuottajat. Kahden kvartaalin jälkeen GrowHow ssa uskotaan lannoitteiden hintatason jatkuvan vahvana. Maailman viljavarastot ovat LISTAAMINEN HELPOTTAA YRITYKSEN KEHITTÄMISTÄ poikkeuksellisen pienet, mikä vahvistaa viljan hintaa ja auttaa säilyttämään lannoitteiden terveen hintatason. GrowHow n liikevaihdon odotetaan olevan edellisvuoden tasolla ja liikevoiton paranevan viime vuodesta huolimatta tuotantoseisokkien aiheuttamista poikkeuksellisista kustannuksista, jotka jatkuvat Isossa-Britanniassa yhden typpihappotehtaan osalta myös heinä syyskuussa. 3/2004 Kemira 5
ajan asiat MAGNETIC TEKEE SEINÄSTÄ ILMOITUSTAULUN Tikkurila on tuonut markkinoille uudenlaisen funktionaalisen maalin, jonka avulla seinästä voi tehdä ilmoitustaulun. Magnetic on himmeä vesiohenteinen erikoismaali kuiviin sisätiloihin. Se sisältää rautahiukkasia, joiden ansiosta magneetit tarttuvat maalilla käsiteltyyn seinään. Magnetic soveltuu sekä kotiin että julkisiin tiloihin. Enää ei tarvitse täyttää jääkaapin ovea lappusilla, vaan esim. eteisessä, työhuoneessa tai lastenhuoneessa voi olla Magneticilla maalattu alue, johon muistilaput ja muut tärkeät paperit kiinnitetään. Magnetic on tummanharmaata, mutta pinnan voi maalata yhdestä kahteen kertaa Tikkurilan sisäseinämaalilla halutun väriseksi. Magneticia myyvät rauta- ja maalikaupat. Lisätietoa Tikkurilan Maalilinjalta, puh. 010 860 8600. VESIKEMIKAALEIHIN VOIMAA PUOLASTA JA SLOVENIASTA Kemira vahvistaa asemiaan Puolassa ja Sloveniassa sekä näiden naapurimaissa ostamalla Zlotkinkin ja Belinka KTM:n vedenpuhdistuskemikaaliliiketoiminnot. Molempien yhtiöiden liikevaihto on noin viisi miljoonaa euroa. Zlotnik toimii Wroclavissa Puolassa ja Belinka Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa. Molemmilla yhtiöillä on laaja valikoima erilaisia vedenpuhdistuskemikaaleja. Uudet yhtiöt tukevat Kemiran kilpailuasemia laajentuneessa Euroopan unionissa. Tarkoituksena on kehittää tuotteita ja sovellusratkaisuja muun muassa Balkanin niemimaan alueelle. NAATTIPAATILLA PARTALANSAAREN YMPÄRI Kemiran Naattipaatti eli kirkkovenejoukkue kiersi viime kesänä jo 11. kerran Partalan saarta Sulkavalla. Perjantain yösoutuun starttasi yhteensä 187 venekuntaa, ja matkaa maaliin kertyi 58 kilometriä. Aikaa taipaleella kului 5.46,22 eli Nattipaatin viimevuotinen aika parani neljällä minuutilla. Kemiran joukkue sai neljännen soutuneuvoksensa, kun Aino Lammi osallistui pitkään soutuun kymmenennen kerran. Muut joukkueen jäsenet olivat (suluissa osallistumiskerrat) Keijo Ahlgren (7), Ari Brofeldt (9), Juhani Erkkilä (11), Anni Fast (1), Hannu Hartokari (7), Taisto Koivumäki (5), Pekka Korhonen (4), Timo Mattila (11), Seija Mörsky (7), Kaija Orkomies (11), Paula Pöntynen (9), Paula Salmi (5), Eeva Toivola (9) ja Joni Virtanen (1). MAAILMALTA» YK on julistanut vuoden 2005 kansainväliseksi fysiikan vuodeksi. Tuolloin tulee kuluneeksi sata vuotta Albert Einsteinin mullistavien tieteellisten artikkeleiden julkistamisesta. Helsingin yliopiston LUMA-keskus 22.6.2004» Kemiran viime vuonna Suomessa myymistä vedenpuhdistuskemikaaleista 86 prosenttia valmistettiin kierrätysmateriaaleista. Ilman hyötykäyttöä metallit (alumiini, rauta) olisivat jossakin läjitettynä. Kemira, Waternet 1/2004» Suomessa saatiin viime vuonna paperista ja kartongista talteen 73 prosenttia eli 114 kiloa per henki, mikä on maailman parhaita keräystuloksia. Ympäristö 3/2004» Tulvavesissä on runsaasti ravinteita, jotka ovat merkittävä ympäristöhaitta. Vantaanjoesta kulkeutui viikossa mereen fosforia saman verran kuin kuivana vuonna 2003. Kansan Uutiset 20.8.2004 6 Kemira 3/2004
ajan asiat GROWHOW LOPETTAA TUOTANNON TANSKASSA Kemira GrowHow lopettaa yhtiön tuotannon Tanskassa. Lakkauttaminen merkitsee kemikaalituotannon ja noin 300 työntekijän työsuhteen päättymistä Fredericiassa. Suljettavat laitokset ovat typpihappo-, dikalsiumfosfaatti- ja NPKlannoitetehtaat. Yhtiö on tehnyt tarvittavat alaskirjaukset jo aiempina vuosina. Jatkossa Frederician toimipaikka toimii varastona ja jakelukeskuksena tanskalaisille asiakkaille. PORIIN NOUSEE UUSI FERROSULFAATIN KUIVAAMO Kemiran Porin-tehtaalle rakennetaan uusi ferrosulfaatin kuivaamo, jonka kokonaiskustannusarvio on lähes 13 miljoonaa euroa. Ferrosulfaattia syntyy titaanidioksidipigmentin valmistuksessa, ja sitä käytetään mm. vesikemikaalien raaka-aineena. Lisäksi uusi sovellusalue Euroopassa on sementin käsittely. Ferrosulfaatin avulla kromi voidaan pelkistää haitattomaan kolmiarvoiseen muotoon. Pullonkaulat pois Ruotsissa Kemira poistaa vetyperoksidituotantonnostaan ns. pullonkauloja Helsingborgin tehtaillaan Ruotsissa. Hanke valmistuu vuoden loppuun mennessä. Toimenpiteillä lisätään vetyperoksidin vuosituotantokapasiteettia yli 10 000 tonnilla nykyisestä 240 000 tonnista. Vetyperoksidin markkinatilanne on parantunut tasaisesti viime vuosina. Helsingborgin strateginen sijainti mahdollistaa hyvät yhteydet Pohjoismaiden kasvaville markkinoille, ja voimme palvella tehokkaasti myös Manner-Euroopan asiakkaita, Kemiran Bleaching Chemicals -yksiköstä vastaava Mikael Kvist arvioi. KEMIRA KATSOO KOHTI KASVUA Kemira on karsinut ei-ydinliiketoimintojaan, ja on kasvun aika. Keväällä myytiin katalysaattoriliiketoiminta, kesällä orgaaniset hienokemikaalit ja kalsiumkloridiliiketoiminta sekä engineering-palvelut. Myös GrowHow n listaamista Helsingin pörssiin selvitetään. Katalysaattorit ostivat Eqvitec Partners Oy:n hallinnoimat rahastot ja Kemira Engineering Oy:n ruotsalaiseen SWECO-konserniin kuuluva PIC Engineering Oyj. Orgaaniset hienokemikaalit myytiin Euroopan johtaviin pääomasijoittajiin kuuluvalle 3i:lle ja kalsiumkloridi amerikkalaiselle TETRA Technologies, Inc:ille. Kaksi viime mainittua kauppaa ovat ehdollisia ja vaativat mm. viranomaisten hyväksyntää. Yritysmyynnit ovat nyt ohi eikä uusia liiketoimintojen myyntihankkeita ole käynnissä tai käynnistymässä. Katseemme ovat kääntyneet yritysostojen ja orgaanisen kasvun vauhdittamisen suuntaan, pääjohtaja Lasse Kurkilahti toteaa. Tavoitteemme on vahvistaa neljää liiketoiminta-aluettamme oman kehityksen ja orgaanisen kasvun sekä yritysostojen kautta. Nämä alueet ovat sellu- ja paperikemikaalit, vedenpuhdistuskemikaalit, teollisuuskemikaalit ja maalit. OSAKEMARKKINAT Ulkomaalaisomistus kasvaa Kahden edellisen vuosineljänneksen tapaan toisen neljänneksen tulosjulkistusperiodin anti on ollut varsin hyvää. Vahvat tulokset eivät kuitenkaan johtaneet yleiseen positiivisuuteen osakemarkkinoilla. Markkinoiden kehitystä on haitannut epävarmuus talouden suunnasta, mitä on lisännyt mm. korkea öljyn hinta. Kemiran kurssi on kesän aikana kehittynyt suotuisasti, ja kesäkuussa saavutettiin jälleen uusi kaikkien aikojen ennätys, kun kurssi kävi yli 11 euron. Toisen vuosineljänneksen tulos kasvoi selvästi vuoden takaiseen verrattuna, mutta tulosjulkistuksen jälkeen kurssi laski lievästi. Alkuvuoden aikana Kemiran ulkomaalaisomistus on kasvanut. Heinäkuun lopussa 8,3 prosenttia omistajista oli ulkomaalaisia, kun vuoden vaihteessa luku oli vielä alle 6 prosenttia. Myös osakkeen vaihto on alkuvuonna ollut merkittävästi vilkkaampaa kuin vastaavaan aikaan viime vuonna. Suurin osa vuoden 2001 optioista on konvertoitu osakkeiksi, ja lähes kaksi miljoonaa uutta osaketta on tulossa kaupan käynnin kohteeksi. Kirjoittaja on Kemira Oyj:n rahoituspäällikkö Ritva Sipilä. 10,00 8,00 6,00 4,00 2,00 HEX/KEMIRA KURSSIKEHITYS Kemira HEX 07.04 04.04 01.04 10.03 07.03 04.03 01.03 10.02 07.02 04.02 01.02 10.01 07.01 04.01 TAPAHTUMAKALENTERI 3.11. klo 9.00 osavuosikatsaus (9 kk) 3/2004 Kemira 7
Kemiran teollisuuskemikaaliyksikkö käy parhaillaan läpi suurta muutosta. Yksikön tuotevalikoima supistuu ja jäljelle jääviä alueita kehitetään. Teollisuuskemikaaleilta haetaankin nyt kestävää ja nopeaa kasvua. TEKSTI OLA KINNANDER KÄÄNNÖS MARJA BERISA KUVAT JUHA SALMINEN Teollisuuskemikaaliyksikkö on jatkossa yksi Kemiran neljästä ydinliiketoiminnasta. Harri Kerminen johtaa yksikköä. TUOLI: HARRY BERTOIA / AERO 8 Kemira 3/2004
Teollisuuskemikaalien uusi alku Harri Kerminen havainnollistaa muutoksia värikkäällä kaaviolla. Nuolia, laatikoita ja tuotenimiä vilisevä kaavio kuvastaa Kemiran Industrial Chemicals- eli teollisuuskemikaalibisneksen tulevaisuuden suunnitelmia. Kerminen johtaa liiketoimintaa. Yhtiön tulevaisuuden suunnitelmissa yksikkö on vahvempi kuin koskaan aikaisemmin: huippuluokan yrityspeluri, jolla on globaali olemus ja kunnianhimo. Paljon tehdään ja on jo tehty jotta tavoitteesta tulisi totta. Kesän aikana Kemira myi osia liiketoiminnoistaan, ja kaupat ovat nyt lähes loppuunsaatetut. Uusia tuotantolaitoksia voidaan tarpeen mukaan perustaa, ja uusia high tech -tuotteita kehitetään epäilemättä runsain mitoin. Kemiralla on ollut kolme ydinliiketoiminta-aluetta: paperi- ja sellukemikaalit, vedenpuhdistuskemikaalit sekä maalit. Tiedossa on kuitenkin ollut myös se, että teollisuuskemikaaliyksikkö on vuosien ajan tehnyt hyvää tulosta. Peruskemikaalien tuotanto ja myynti on ollut luotettavaa ja liiketoiminta kannattavaa. Teollisuuskemikaalien asema Kemirassa onkin nyt muuttunut. Jo ennestään innovatiivinen yksikkö kehittyy nopeammin kuin koskaan. VIIDESTÄ YKSIKÖSTÄ KOLMEEN Teollisuuskemikaaleihin on kuulunut viisi liiketoimintayksikköä ja näitä vastaavat tuotealueet: Pigmentit (Pigments). Titaanidioksidi on pigmentti, jota käytetään yleisesti maaleissa, muoveissa ja muissa tuotteissa. Sitä toimitetaan myös elintarvike-, lääke- ja kosmetiikkayrityksille. Muurahaishappo (Formics). Kemikaali, jota luonnossa esiintyy punamuurahaisissa (Formica rufa). Muurahaishapolla on useita käyttökohteita. Sitä käytetään mm. säilörehu-, tekstiili- ja lääketeollisuudessa, ja uusia sovelluksia löytyy jatkuvasti. Muurahaishappo on myös luonnossa hajoava tuote. Pesuaineet (Chemidet). Kemira toimittaa natriumperkarbonaattia suurille kuluttajatuoteyrityksille. Tätä valkai- suainetta hyödyntävät pesuaineissaan mm. Procter & Gamble ja Henkel. Hienokemikaalit (Fine Chemicals). Yksikkö tuottaa räätälöityjä hienokemikaaleja, joita käytetään esimerkiksi maataloudessa ja lääketeollisuudessa. Kalsiumkloridi (Calcium Chloride). Kemikaalia käytetään yleisimmin sitomaan pölyä ja sulattamaan jäätä teiden pinnoista. Hyötykäyttöä löytyy myös öljynporauksen ja elintarvikkeiden käsittelyn puolelta. Kaksi viimeksi mainittua yksikköä käytännössä myytiin kesän aikana. Keskitämme omistuksen ja kehitystyön vain sellaisiin liiketoimintayksiköihin, jotka näkemyksemme mukaan pystyvät saavuttamaan maailmanlaajuisesti johtavan aseman valituissa asiakassegmenteissä tai joilla on vahva synergia muun Kemiran kanssa, selventää Kerminen. Fine Chemicals ja Calcium Chloride menestyivät hyvin, mutta Kemiran olisi vaikeaa kehittää niistä alan globaaleja markkinajohtajia. Kun yksiköiden myyntiprosessi saadaan tänä syksynä päätökseen, teollisuuskemikaaleihin jää siis kolme liiketoimintayksikköä. Suunnitelmana on keskittyä niiden laajentamiseen. Laajentamisen kautta yksiköiden toivotaan kasvavan omien alojensa johtajiksi. Miksi alan johtajuus on niin tärkeää? Kerminen nostaa esiin useita kärkiaseman etuja. Suuret volyymit luovat kustannushyötyjä, ja tuotekehityksessä suuret asiakkaat haluavat yleensä tehdä yhteistyötä alan kärkiyrityksen kanssa. Kolme jäljelle jäävää yksikköä, Pigments, Formics ja Chemidet, kasvavat sekä orgaanisesti kehittämällä uusia tuotteita ja markkinoita sekä nostamalla volyymeja että yritysostoin. Tarkoituksena on nopea kasvu yritysostojen kautta ei ainoastaan orgaanisesti, Kerminen tarkentaa. Kolmelle yksikölle löytyy useita yhdistäviä tekijöitä, jotka ovat Kemiran näkökulmasta houkuttelevia ja ansaitsevat huolenpitoa, hän jatkaa. Kaikilla kolmella on esimer-» 3/2004 Kemira 9
kiksi vahva teknologia-alusta ja vahva innovointikyky. Myös suurtuotannon tarjoamat edut yhdistävät. Lisäksi yksiköt kohdentavat toimintojansa nopeasti kasvaville markkinoille, joiden kautta Kemiran tuotteille avautuu maailmanlaajuinen myyntikanava. Hyvä esimerkki tästä on pigmentit-yksikön erikoisuus, anataasi-tuoteryhmä. Kemira investoi tällä hetkellä erityistuotantolaitokseen, jonka huippuunsa viety hygieniataso tarjoaa mainiot puitteet kosmetiikka-, elintarvike- ja lääketeollisuuden tuotevalmistukseen. Alkamassa on myös nanoteknologiaa hyödyntävä projekti. Nämä pienenpienet hiukkaset ovat yksi tämän hetken merkittävimmistä teknologisista edistysaskeleista. TiO 2 -fotokatalyyttipartikkeleiden mahdollisuudet kaupallisissa sovelluksissa ovat huomattavat, Kerminen toteaa. Käyttömahdollisuuksia löytyy esimerkiksi sairaaloista ja suurkeittiöistä, joissa tarvitaan itsepuhdistuvia pintoja. Tämä on yksi tulevaisuuden alueista, hän jatkaa. Kemira ohjaa myös entistä enemmän resursseja muurahaishappobisneksen kehittämiseen. Kesäkuussa yritys julkisti uuden tuotteen, Denoxiumin, joka on muurahaishappojohdannainen. Denoxiumilla voidaan tehokkaasti vähentää raskaiden dieselajoneuvojen typenoksidipäästöjä myös kylmissä olosuhteissa. Kemira on saksalaisen BASFin jälkeen maailman toiseksi suurin yritys muurahaishappomarkkinoilla. Suomalaisyrityksen tavoitteena on kuitenkin saavuttaa johtoasema De- Harri Kerminen katsoo tulevaisuuteen luottavaisesti: Suunta on vahvasti eteen- ja ylöspäin. noxiumin kaltaisissa muurahaishapon johdannaistuotteissa. Todellinen tavoitteemme muurahaishappomarkkinoilla on keskittyä johdannaisiin, joita käytetään esimerkiksi hydraulisissa nesteissä, sellu- ja paperisovelluksissa, vuorivillan sideaineena sekä desinfiointitarkoituksissa, Kerminen kertoo. SOVELLUSOSAAMISTA YRITYSOSTOJEN KAUTTA Teollisuuskemikaalien kasvustrategian toinen puoli syntyy yritysostojen kautta. Etsimme yrityksiä, joilta löytyy vahvaa sovellusosaamista ja jotka täydentävät liiketoimintaamme teknologiaosaamisella. Yksi kriteereistä on myös se, että yritykset edustavat kasvualueita, Kerminen sanoo. Hän painottaa, että Kemiran kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttaminen on tiimityötä. Nyt, kun meillä on uudet tavoitteet, uusi visio ja uudet strategiat, on erittäin tärkeää, että koko organisaatio on työssä mukana ja että suunnittelemme yhdessä, kuinka edessä olevat haasteet voitetaan. TEOLLISUUSKEMIKAALIEN KOLMEN YKSIKÖN HALUTAAN KASVAVAN ALOJENSA JOHTAJIKSI Haasteet edellyttävät työntekijöiltä uutta osaamista. Kemiran henkilöstön asiantuntijuus on erittäin vahvaa teknologian sekä tutkimuksen ja tuotekehityksen saralla. Kerminen korostaa, että osaamista on kuitenkin terävöitettävä esimerkiksi myynnin ja markkinoinnin alueella: miten toimitaan tehokkaasti, kun tuotteille on saatava globaali menekki, tai miten rakennetaan partneriyhteistyötä monikansallisten asiakkaiden kanssa. Erilaisten kulttuurien syvempi ymmärtäminen on sekin asia, jota on vaalittava. Kerminen luottaa siihen, että yksikkö on sitoutunut uusiin tavoitteisiin. Uskon, että motivaatio on korkealla koko organisaatiossa aina tavoitteiden asettamisesta toteutukseen saakka. Kunnianhimoisten suunnitelmien läpiviemiseen liittyy tietenkin riskejä, koska yrityskaupat tuovat aina mukanaan jonkinasteista taloudellista epävarmuutta. Voi käydä niinkin, etteivät kaikki synergiaedut toteudu suunnitelmien mukaisina, Kerminen pohtii. Kun hän kuitenkin silmää uudelleen kaaviota, jossa yksikön tavoittelema tulevaisuus näkyy tiivistetyssä muodossa, uudet, jännittävät mahdollisuudet painavat vaakakupissa riskiskenaarioita enemmän. Ne liiketoiminnat, jotka säilyvät teollisuuskemikaaleissa, kuuluvat Kemiran ytimeen. Tästä on hyvä ammentaa motivaatiota. Suunta on vahvasti eteen- ja ylöspäin. 10 Kemira 3/2004
Eurooppa nyt KEMIANTEOLLISUUDEN MAINE PARANTUNUT Eurooppalaisella kemianteollisuudella on aihetta hillittyyn iloon: alan julkikuva onparantunut viime viime aikoina aikoina selvästi. selvästi. Tuoreessa Tuoreessa tutkimuk- tutkimuksessa enemmistö vastaajista pitää ensimmäisen kerran tutkimuksen 12- vuotiaan historian aikana teollisuuden yleiskuvaa myönteisenä. Käsitystä alan eri puolista mitataan kerran kahdessa vuodessa. Vastanneista 48 prosenttia näki kemianteollisuuden imagon myönteisenä, ja 42 prosenttia piti sitä kielteisenä. Tähän asti kielteiset mielipiteet ovat olleet voitolla. Tutkimuksessa on aina myös verrattu kemianteollisuutta seitsemään muuhun keskeiseen teollisuudenalaan, ja siinäkin on tapahtunut kohennusta. Kemia on parantanut asemiaan ja noussut sijaluvulle kuusi, tutkimuksen koordinaattori Marc Marc Devisscher Devisscher kemianteollisuusneuvostosta Euroopan kemianteollisuus- Euroopan Ceficistä neuvostosta kertoo. Ceficistä kertoo. Devisscher uskoo, että julkikuvan paraneminen heijastaa yleisempää trendiä: ihmisten luottamus uuteen teknologiaan ja talouden yhteiskunnallisiin myönteisiin vaikutuksiin on kasvanut. Mitään suurta aihetta rinnan röyhistelyyn kemianteollisuudella ei kuitenkaan ole. Mielipiteet vaihtelevat suuresti kahdeksassa tutkitussa Euroopan maassa. Ranskassa, Saksassa, Belgiassa, Espanjassa ja Italiassa yleiskuva on parantunut, Englannissa ja Hollannissa se on pysynyt ennallaan ja Ruotsissa heikentynyt. Ruotsissa vain 21 prosenttia ihmisistä pitää alan yleistä imagoa hyvänä. Yleiseurooppalaisella tasolla vaikuttaa siltä, että ihmiset tiedostavat entistä paremmin kemianteollisuuden taloudellisen roolin ja sen vaikutukset elintasoon ja elämisen laatuun. Teollisuuden suurimpina plussina pidettiin tuotteita, jotka parantavat elämisen laatua, innovatiivisia teknologioita, jotka hyödyttävät muita teollisuuden aloja, sekä materiaaleja, jotka auttavat vähentämään globaalia saastumista. Tutkimuksesta käy ilmi, että samalla kun kemianteollisuuden yleiskuva on parantunut, ihmiset vaativat alalle tiukempaa säätelyä. Työ tuotteiden terveys- ja ympäristöhaittojen vähentämiseksi tunnustetaan, samoin turvallisuuden eteen tehdyt toimenpiteet. Kemianteollisuuden aiheuttamina suurimpina riskeinä pidetään kuitenkin edelleen tehtaiden päästöjä ilmaan ja veteen ja kemiallisen jätteen aiheuttamia ympäristöhaittoja. Tutkimus tehtiin kahdeksassa Euroopan maassa tämän vuoden alussa. Siihen haastateltiin yli 9 000 ihmistä. Tutkimuksessa oli uutena osana kysymyspatteristo, jolla haluttiin selvittää ihmisten tietoja ja suhtautumista kemianteollisuuden tuotteisiin. Hieman yli puolet vastaajista, 53 prosenttia, oli sitä mieltä, että tuotteiden hyödyt ovat suurempia kuin haitat. Runsas kolmannes oli päinvastaista mieltä, ja 16 prosenttia ei osannut sanoa kantaansa. Marc Devisscher sanoo tutkimustulosten osoittavan, että kemianteollisuuden tuotteita tunnetaan huonosti silloin, kun kysytään niiden osuutta ihmisten jokapäiväiseen elämään. Tiedon tason ja kemian tuotteiden tunnettuuden parantamisessa teollisuudella on vielä paljon tekemistä. Devisscher uskoo, että kemianteollisuuden järjestämillä avoimien ovien päivillä on ollut merkitystä imagon paranemiseen, joten niitä on syytä jatkaa edelleen. Ceficissä uskotaan myös, että kemianteollisuuden hyödyistä kertovat kampanjat olisi syytä ottaa ohjelmaan niissä maissa, joissa niitä ei ole vielä harrastettu. TEKSTI LEENA MARTTINEN Kemian tuotteita ei vielä tunneta kovin hyvin Kemianteollisuuden yleisimago verrattuna muihin keskeisiin aloihin vuosina 2004 ja 2002 Elektro- 78 niikka 78 Elin- 77 tarvike 73 Auto 72 70 Lääke 70 68 Sähkö 70 72 Kemia 48 indeksi 2004: 0,77 44 indeksi 2002: 0,73 Öljy 45 46 Ydin- 35 8 teollisuudenalan energia 33 keskiarvo: 62 2004 2002 Saksa Espanja Italia Keskiarvo Englanti Belgia Hollanti Ranska Ruotsi 62 62 43 48 46 46 38 31 21 32 38 36 44 43 49 62 67 75 myönteinen ei osaa sanoa kielteinen Lähde: Cefic 3/2004 Kemira 11
Jori Fabricius vastaa hankintojen kustannusjahdista. Ostojen ja logistiikan osuus vuosisäästöistä on kymmeniä miljoonia euroja. 12 Kemira 3/2004
Hankintojen keskittäminen kannattaa Kemira keskittää hankintojaan yli liiketoimintayksikkörajojen. Näin voidaan saavuttaa jopa kymmenien prosenttien säästöjä ostettavien aineiden ja palvelujen kustannuksissa. TEKSTI HANNU VIRTANEN KUVAT JUHA SALMINEN Kemira käynnisti osto- ja logistiikkatoimintojen yhteistyön viime vuoden keväällä. Hanketta pilotoitiin osana Kempower-tuottavuusohjelmaa, jossa etsitään keinoja tehtaiden tuotannon tehostamiseksi ja muuttuvien kustannusten pienentämiseksi. Tavoitteena on ollut saavuttaa yhteensä sadan miljoonan euron vuosittaiset säästöt vuoden 2005 loppuun mennessä. Kemiran ulkoiset hankinnat ovat noin 60 prosenttia liikevaihdosta. Onkin luonnollista, että kustannusjahti on ulotettu koskemaan niitä, Kemiran osto- ja logistiikkajohtaja Jori Fabricius sanoo. Ostojen ja logistiikan osuus tavoitelluista vuosisäästöistä on 30 miljoonaa euroa. Fabricius uskoo, että summaan hyvinkin päästään. Viime toukokuun loppuun mennessä oli toteutettu noin 30 ohjelman mukaista hanketta, joiden vaikutus kustannuksiin vastaa noin 8,3 miljoonan euron säästöjä vuodessa. Joidenkin tarvikkeiden ja palvelujen hinnat ovat laskeneet jopa 30 prosenttia. Alkuvaiheessa ohjelma on keskittynyt Pohjoismaiden alueelle, myöhemmin uutta toimintamallia sovelletaan myös muualla. Käynnistetyt hankkeet kohdistuvat 150 miljoonaan euroon Kemiran koko 1 700 miljoonan euron hankinta- ja logistiikkapotista. Ohjelma tulee lopulta kattamaan kaikki hankinnat. KILPAILUTUS KESKEISTÄ Yhteistyö lähtee ajatuksesta, että eri liiketoiminnoilla on yhteneviä hankintoja ja toimitusketjuja, joita voidaan yhdistää laajoiksi paketeiksi eli kategorioiksi ja alakategorioiksi. Kun hankintoja, kuten esimerkiksi pakkauksia, kootaan yhteen, neuvoteltava volyymi kasvaa. Samalla kasvaa myös toimittajien panostushalukkuus asiakassuhteeseen, Kemirassa uskotaan.» 3/2004 Kemira 13
Raaka-ainehankinnat ovat vasta tulossa tarkastelun kohteeksi, Jori Fabricius kertoo. Hankinnat kilpailuttamalla hintoihin saadaan läpinäkyvyyttä. Esiin nousevat ne toimittajat, jotka ovat halukkaita ja kykeneviä toimimaan Kemiran ehdoilla. Vaikka kilpailutus on keskeinen ulkoisten resurssien johtamisväline, on hinta vain yksi valintakriteereistä. Keskeiset kriteerit ovat kuitenkin tuotteen tai palvelun hyvyys, sen toiminnallinen laatu sekä toimitus- ja maksuehdot, Fabricius korostaa. TOISTAISEKSI PISIMMÄLLE ON EDETTY PAKKAUSTEN JA KULJETUSTEN HANKINNASSA Hankintojen keskittäminen johtaa toimittajien määrän pienenemiseen, mikä ei kuitenkaan ole itseisarvo. Jatkoa ajatellen on tärkeää, ettei yksi toimittaja hallitse liiaksi markkinoita. Pitkällä aikavälillä on tärkeää, että Kemiralla on mielekäs määrä vahvoja ja hyviä toimittajia, jotka osaamisellaan ja tehokkuudellaan kykenevät aidosti tuomaan lisäarvoa liiketoiminnallemme ja loppuasiakkaallemme. Yhden toimittajan pois putoaminen on toiselle toimittajalle aina mahdollisuus tarjotessaan tilaisuuden kehittää ja laajentaa omaa liiketoimintaa. Aidosta kumppanuudesta hyötyvät aina kaikki osapuolet. Koko Kemiran ostotoiminta voidaan jakaa karkeasti kahteen ulottuvuuteen: hankintaryhmäkohtaiseen (kategoria) sopimusten kilpailutukseen sekä paikallisten toimipaikkojen kotiinkutsuihin. Kategoriatiimit koostuvat kuitenkin toimipaikkojen hankintavastuussa olevista henkilöistä, joista yhdelle on sovittu tiimin vetovastuu. Tähän mennessä on perustettu noin 16 tiimiä alakategorioineen. Näin toimii jo moni pakkaus- ja kuljetuskategoria. Ohjelman perusmetodologia on otettu Kempower-ohjelmasta. Ratkaisut rakentuvat faktojen keräämiselle ja analysoinnille. Toimintatavassa taas on ratkaisevaa avoimuus ja keskeisten toimijoiden mukanaolo sekä kaikkien sitoutuminen hankkeeseen. Tuottavuusohjelmassa näkökulma on toimipaikkakohtainen, osto- ja logistiikkatoiminnoissa yhteistä etua etsitään liiketoimintayksikkörajojen ylitse. Synergiaedut eivät synny itsestään vaan niiden esiin kaivaminen ja luominen vaatii työtä ja aikaa, Fabricius korostaa. Matkan varrella on pidettävä kiinni sovituista periaatteista, vaikka esimerkiksi vanhat tutut toimittajat koettelisivatkin rivien suoruutta. Hankintasopimusten suunnittelu usealle tehtaalle on vaativa optimointitehtävä. Aina sitä ei kuitenkaan tarvita tai pidetä mielekkäänä. Jo asioiden avoin yhdessä läpikäyminen lisää hintatietoisuutta, ja sen pohjalta eri tehtaat saattavat neuvotella alennuksia olemassa oleviinkin sopimuksiinsa. UUSI TAPA TOIMIA Keskittämisen mittakaava on riippunut ostettavasta palvelusta ja tarvikkeesta. Tämä on ollut paitsi luontaista myös tarpeen asioiden hallitsemiseksi. Raaka-aineiden ja monien perustuotteiden markkinointi on nykyään globaalia toimintaa. Mitä käsityövaltaisemmasta palvelusta taas on kysymys, sitä paikallisempaa sen tarjonta yleensä on. Esimerkiksi pakkauksissa hankintoja on tarkasteltu Euroopan tasolla. Kuljetuksissa on kilpailutettu kootusti Pohjoismaiden sisäiset ja väliset tavaravirrat. Kunnossapidossa ja vastaavassa huoltopalvelussa ratkaisut taas ovat paljolti maakohtaisia. Pisimmälle ostojen ja logistiikan yhteistyössä on edetty pakkausten ja kuljetusten hankinnassa. 15 20 prosentin säästöt hinnoissa ovat olleet yleisiä. Esimerkiksi sähkötarvikkeissa ja työvaatteissa on puolestaan saavutettu 30 prosentinkin alennuksia. Raaka-ainehankinnat ovat vasta tulossa tarkastelun kohteeksi. Kemianteollisuudessa useiden tuotteiden reaalihinnat laskevat globaaleilla markkinoilla. Samaan aikaan raakaaineiden ja monien muiden tuotantotekijöiden hinnat pyrkivät kuitenkin nousemaan. Tämä tekee jatkuvasta kustannusjahdista välttämättömyyden. Kemira ei voi jättää kilpailukyvystä huolehtimisessa käyttämättä yhtäkään keinoa. Samoin toimivat meidän kilpailijammekin. Nyt käynnissä olevan osto- ja logistiikkaohjelman myötä Kemiraan luodaan jatkuva yhteistoimintamalli, joka vastaa muuttuvan liiketoimintaympäristön vaatimuksiin jatkossakin, Fabricius korostaa. 14 Kemira 3/2004
Hannu Toivonen: Elämme virtuaaliyhtiöiden aikakautta Nopeasti kehittyvä teknologia on ajanut teollisuusyritykset virtaviivaistamaan toimintojaan. Lisäarvo tehdään klustereissa, jotka ovat eräänlaisia virtuaaliyhtiöitä, Kemiran tutkimus- ja teknologiajohtaja Hannu Toivonen sanoo. TEKSTI JORMA LEPPÄNEN KUVITUS TERO JUUTI Kemiran tutkimusta ja tuotekehitystä on rakennettu jo pitkaan yritys ei voi olla kaikkien alojen den, klustereiden synnylle. Suurinkään klusteriajattelun varaan. asiantuntija. Globaalissa kilpailussa Toivosen mukaan esimerkiksi Kemiran metsäteollisuusasiakkaat ovat jo pitkään keskittyneet ydinosaamiseensa. Esimerkiksi paperikoneen suunnittelu on vaativaa joukkuepeliä, jossa tarvitaan mm. elektroniikan, säädön, koneenrakennuksen ja kemian asiantuntijoita. Varsinainen paperintekijä on kapellimestari, joka kertoo joukkueelle, pärjätäkseen yritysten on virtaviivaistettava toimintojaan ja kasvettava omalla erikoisalallaan maailman parhaaksi. Vahvistaakseen osaamistaan klusterit kansainvälistyvät. Näin suomalainen metsäteollisuuden klusterikin on osa suurempaa pohjoismaista kokonaisuutta, joka laajenee edelleen Eu- mitä tarvitsee. Itse asiassa rooppaan, Pohjois-Amerikkaan ja suomalaisen kilpailukyvyn salaisuus piilee juuri tällaisessa Finnish Team -ajattelussa, Hannu Toivonen sanoo. Teknologioiden nopea kehitys on keskeisin syy näiden virtuaaliyhtiöimuualle maailmaan. Klusteri kansainvälistyy toimialojensa kansainvälistymisen kautta. Skandinaviassa metsän ympärille muodostunut yritysrypäs on Euroopan» 3/2004 Kemira 15
KUVA KEMIRA suurimpia klustereita. Viime vuosina sen vastapainoksi on Keski-Eurooppaan syntynyt vahva, kierrätyskuidun ympärille keskittynyt yritysrypäs. Tällainen kahden klusterin kilpailutilanne on kaikille toimijoille hyvin haasteellinen. Kunkin klusterin piiriin kuuluvien toimialojen sisällä, ja uusia palvelumarkkinoita jaettaessa myös niiden välillä, vallitsee ankara kilpailu siitä, mitkä yritykset pääsevät avaintoimittajiksi. Kova sisäinen kilpailu takaa klusterin tehokkuuden ja joustavuuden. GLOBAALI YHTEISTYÖ EI OLISI NYKYMUODOSSAAN MAHDOLLISTA ILMAN WEBBIÄ Kilpailu pakottaa yritykset panostamaan voimakkaasti tutkimukseen ja tuotekehitykseen, uusiin innovaatioihin. Samalla kun on ratkaistava asiakkaan akuutteja ongelmia, on katsottava kauemmas, siihen, mitä asiakkaan asiakas tulevaisuudessa haluaa. Tämä asettaa tutkimukselle ja tuotekehitykselle uudenlaisia haasteita. Skandinaviassa metsän ympärille muodostunut yritysrypäs on Euroopan suurimpia klustereita, Hannu Toivonen sanoo. TULOS HAHMOTTUU TIETOVERKOSSA Räätälöityjen ratkaisujen tarjoaminen edellyttää sitä, että tuotekehitystä tehdään asiakasrajapinnassa. Toisaalta liiketoiminnan jatkuvuus vaatii panostusta perustutkimukseen. Jos antaisimme liiketoimintayksiköiden toimia vapaasti, ne ohjaisivat kaikki tutkimusvoimavarat asiakaspalveluun. Sieltähän saa nopean tuoton investoinneille, Toivonen kärjistää. Pitkän aikavälin tutkimushankkeisiin liittyy aina jonkin verran epävarmuutta, koska asiakaskaan ei välttämättä tiedä, mitä jatkossa tarvitsee. Viisas suunnittelu vaatii koko kumppaniverkoston kattavaa yhteistyötä. Pitkän aikavälin hankkeissa on tärkeää varmistaa yhdessä klusterin toimijoiden kanssa, että valittu suunta on oikea. Päätöksen jälkeen tarvitaan kärsivällisyyttä ja rohkeutta, sillä tänään käynnistettävät tutkimushankkeet tuottavat bisnestä usein vasta kymmenen vuoden kuluttua, Toivonen sanoo ja jatkaa: Esimerkiksi metsäteollisuuden alueella klusteriajattelu tarkoittaa Kemiralle sitä, että meidän on jatkossa oltava yhä enemmän yhteydessä kaikkiin klusterin osapuoliin. Esimerkikiksi painopapereita kehitettäessä on luotava yhteys myös painotaloon ja kustantajaan. Millaisia ominaisuuksia aikakauslehden toimitussihteeri paperilta toivoo? Kuinka koko ketjun kannolta loppukäyttäjälle olisi toimittava, jotta keräyspaperin kierrättäminen olisi helppoa? Ketjun yhdessä kohdassa tehtävät muutokset heijastuvat kaikkialle. Mitä useamman toimialan yrityksiä verkostoon liittyy, sitä suuremmat haasteet keskinäisellä vuorovaikutuk- sella on. World Wide Web on välttämätön yritysten, tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa verkottuneelle Kemiran tutkimusorganisaatiolle. Kemiralla on eri puolilla maailmaa töissä 650 tutkimus- ja kehitysihmistä. Meillä on intranetissä projektiportaali, josta voimme seurata reaaliajassa eri kehityshankkeitamme. Esimerkiksi Atlantan, Vaasan ja Espoon tutkimusryhmät vievät yhdessä eteenpäin tiettyjä metsäalan hankkeita. Tulos hahmottuu verkossa abstraktina oliona. Kemira on rakentanut sisäiseen verkkoonsa myös eräänlaisen markkinatorin, jossa eri yksiköt esittelevät asiakkaille tarjoamiaan ratkaisuja. Kun yhtiön kumulatiivinen kokemus on kaikkien käytössä, edellytykset orgaaniselle kasvulle ovat hyvät. Webbi on yhteinen työpöytä, abstrakti kommunikaatiotaso. Ilman webbiä globaali yhteistyö nykyisessä muodossaan ei olisi mahdollista, Toivonen painottaa. MILLOIN TUTKIMUS SIIRTYY KIINAAN? Kemiran tutkimuksen ja tuotekehityksen osuus liikevaihdosta on keskimäärin alle kaksi prosenttia, mutta kasvualoilla paperi- ja vesikemikaaleissa osuus on selvästi keskiarvoa korkeampi. Kemiralle kaikki viisi liiketoiminta-aluetta ovat tärkeitä, niillä vain on erilaiset roolit. Odotamme metsän ja veden tuovan meille suurimman kasvun. Ajatus lähtee siitä, että Suomi on metsäteollisuuden alueella teknologiajohtaja maailmassa, ja metsäteollisuus on vahvasti riippuvainen vesienkäsittelyteknologiasta. Kun Kemiran liikevaihdosta yli 80 prosenttia tehdään maailmalla, konsernin tutkimusresursseista 90 prosenttia on edelleen Suomessa. Tämä perustuu Toivosen mukaan pitkälti Suomen hyvään koulutusjärjestelmään. Tai pikemminkin on perustunut. 16 Kemira 3/2004
Eri teollisuudenalojen tutkimus- ja kehitystoiminta on rakennettu Suomessa tarkoituksenmukaisella tavalla yliopistotason päälle. Suomen lukioissa ja peruskouluissa opetus on kansainvälisesti ottaen korkeatasoista. Opetuksesta vastaavat viranomaiset voivat syystäkin olla ylpeitä. Mutta mielestäni viime vuosina koulujärjestelmän tavoitteet on asetettu liian korkealle. Toivosen mukaan koulujärjestelmää on kehitetty Suomessa liian paljon aluepolitiikan ehdoilla. Luomalla Suomeen tiiviin yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen verkon opetuksesta vastaavat viranomaiset ovat taanneet sen, että kaikilla on liian vähän resursseja. Esimerkiksi Teknillinen korkeakoulu saa valtiolta alle puolet tarvitsemastaan rahamäärästä. Loput sen on kerättävä itse lyhytjänteisillä konsultinomaisilla selvityksillä. Sen sijaan, että parhaat voimamme tekisivät syvällistä perustutkimusta, ne tekevätkin markkinatyötä tyydyttääkseen omat resurssitarpeensa. Toivonen korostaa, että suomalaisten ei pitäisi keskittyä korkeasti koulutettujen ihmisten määrään, vaan heidän laatuunsa. Kansainvälisessä kilpailussa pärjätäkseen yrityksen on saatava käyttöönsä paras mahdollinen osaaminen. Globalisaation myötä paine tutkimus- ja kehitystoiminnan siirtämiseksi pois Suomesta, lähelle asiakkaita, on kova. Kiina-ilmiö ei toistaiseksi ole toteutunut suomalaisyritysten tutkimus- ja kehitystoiminnassa, mutta se on uhka, joka viranomaisten pitää ottaa vakavasti. Jos teollisuusyritykset eivät käytä parasta mahdollista osaamista, ne kuolevat pois. Kemira voi aivan hyvin teettää perustutkimuksensa jossakin ulkomaisessa yliopistossa, jos se ei löydä parasta osaamista Suomesta. Kemiralle tämä ei olisi ongelma, mutta Suomelle olisi, Toivonen toteaa. 3/2004 Kemira 17
18 Kemira 3/2004 De
noxium kahlitsee pakokaasupäästöt Denoxiumin avulla vähennetään raskaan ajoneuvokaluston aiheuttamia pakokaasupäästöjä kovillakin talvipakkasilla oleellisesti. Ratkaisu on Kemirassa tehdyn kehitystyön tulosta. TEKSTI PEKKA SÄILÄ KUVAT JUHA SALMINEN Moni on varmasti liikennevaloissa seistessään miettinyt, kuinka paljon suuri yhdistelmärekka puskee lähtökiihdytyksessä sisuksistaan epäpuhtauksia luontoon. Varsinkin pakkassäillä ilman epäpuhtaudet voi hengittäessään suorastaan tuntea. Asia on alkanut mietityttää myös eurooppalaisia lainsäätäjiä. EU:ssa valmistellaankin uutta direktiiviä raskaiden diesel-autojen pakokaasupäästöjen vähentämiseksi. Syksyllä 2005 voimaan tulevan Euro 4 -päästönormin tarkoituksena on vähentää erityisesti mustana savuna näkyvien hiukkasten ja palamisessa aiheutuvien typenoksidien määrää pakokaasuissa. Siirtymävaiheen jälkeen vuonna 2008 voimaan astuu Euro 5 -päästönormi, jossa rajoja tiukennetaan entisestään.» Schenker Expressin Jukka Virtanen ohjaa ajokkinsa Helsingin öisille ulosmenoväylille. 3/2004 Kemira 19
Kemira on vastannut haasteeseen kehittämällä uuden kokonaisratkaisun, jolla vähennetään selvästi liikenteen ja erityisesti raskaan ajoneuvokaluston ta ympäristöä ureaa enempää. Denoxiumia on testattu yhdessä katalysaattoriteknologiaan erikoistuneen Ecocat Oy:n, Valtion teknillisen tutkimuskespäästöjä. aiheuttamia typenoksidikuksen ja TEKESin kanssa. Tähän saakka kansainvälinen pakokaasukatalysaattoreiden Kemiran uudessa Denoxium-tuotteessa ureaan on lisätty muurahaishapon jatkojalosteena saatavaa ammoniumformiaattia. Tällöin liuoksen jäätymispiste voidaan alentaa jopa 30 pakkasasteeseen. Tämä on myös talvidiesel-laadun pakkasraja, Kemiran Formics-yksikön projektipäällikkö Timo Härmä kertoo. Typenoksidit pelkistetään haitattomaksi typpikaasuksi ja vedeksi suihkuttamalla Denoxium-liuosta ajoneuvon pakokaasujärjestelmään. VTT:n tutkimustulosten mukaan Denoxium toimii urea-vesiliuoksia paremmin kehitystyö ja sovellutukset ovat keskittyneet ratkaisuihin, joissa pakokaasujen pelkistys on pohjautunut urealiuokseen. Menetelmässä käytettävän urean (ADBlue) ongelmana on korkea jäätymispiste, -11 astetta. Jokainen voi ymmärtää, että talvikaudella varsinkin Pohjois- Euroopan alueella urea-liuoksen logistiikassa, jakelussa, varastoinnissa ja itse aineen käytössä olisi odotettavissa merkittäviä ongelmia, Härmä sanoo. Jotkut autonvalmistajat ovat suunnitelleet kehittävänsä autoihin ja jakeluverkostoon lämmitysjärjestelmiä DENOXIUMIN KÄYTTÖ ON TURVALLISTA PIENEN LAAJENEMISKERTOIMENSA ANSIOSTA SE EI RIKO AUTON PUTKISTOJA KIREILLÄ PAKKASILLAKAAN niin matalissa kuin korkeissa- kin pakokaasulämpötiloissa. Se on myös täydellisesti yhteensopiva katalysaattoreissa käytettävien urealiuosten kanssa, minkä vuoksi moottorin säätöjä ei tarvitse muuttaa. Denoxiumin käyttöön voidaan siirtyä joustavasti lämpötilan pudotessa, Härmä toteaa. Denoxium ei myöskään muodosta urean tavoin katalysaattorille haitallisia polymeerejä, vaan sen haihtuessa vapautuu ainoastaan hiilidioksidia, vettä ja haitatonta typpikaasua. YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLINEN LISÄAINE jäätymisongelmien ehkäisemiseksi. Tällaiset toimenpiteet olisivat kalliita ja epävarmoja toteuttaa, koska pakkassäillä lämmitysjärjestelmän pitäisi olla jatkuvasti päällä. Jos liuos esimerkiksi lämmityslaitteen rikkoutuessa pääsisi jäätymään, kuluisi auton lisäainesäiliön sulattamiseen tunteja. Myös jakelupisteissä letkut ja pistoolit jäätyisivät helposti pakkasilla. Denoxiumin kohdalla tällaisia ongelmia ei tarvitsisi edes miettiä, Härmä toteaa. LUPAAVIA TESTITULOKSIA Denoxiumin laajenemiskerroin on Kemira on esitellyt ammoniumformiaattipohjaisen pienempi kuin vedellä tai urealla, joten se ei riko esimerkiksi auton putkistoja tulipalopakkasillakaan vaan pysyy liuosmaisena. Denoxiumin käyttö on myös turvallista eikä se kuormisa Denoxium-konseptin- kaikille Euroopan tärkeimmille ajoneuvovalmistajille, ja vastaanotto on ollut innostunutta. Ensimmäiset autotehtaat ovat aloittaneet tuotteen Denoxiumin jakelupisteitä kaavaillaan huoltoasemien tankkauspisteiden yhteyteen. testaamisen moottorilaboratorioissaan ja testiradoillaan. Myös katalysaattori- ja moottorin ruiskutusjärjestelmiä suunnittelevat yritykset ovat pyytäneet Denoxiumista näytteitä testausta varten. Sisu-Auton testauspäällikkönä työskentelevällä Robert Sandströmillä on kokemusta Denoxiumin käytöstä viime talven testiajoista. Meidän ajoissamme Denoxium toimi hyvin myös kovemmilla pakkasilla, eikä ongelmia ilmennyt missään vaiheessa. Ainoastaan Denoxiumissa oleva urea aiheutti jonkun verran sotkuisuutta. Tähän toivoisimmekin valmistajalta jonkinlaista ratkaisua. Sandströmin mielestä Kemira on oikealla tiellä uutuusaineensa kanssa. Pelkän urean käyttö katalysaattorissa ei voi hänen mielestään tulla kysymykseen talvikäytössä. On täysin kestämätön ajatus, että autonvalmistajat joutuisivat rakentamaan monimutkaisia lämmitysjärjestelmiä, jotka takaisivat lisäaineen pakkaskestävyyden. Tämä nostaisi jo kaluston myyntihintaakin melkoisesti, hän sanoo. KYSYNTÄÄN VASTATAAN NOPEASTI Kemira on jo esitellyt uuden tuotteensa liikenne- ja viestintäministeriölle. Myös ympäristöministeriö on ollut kiinnostunut uudesta keinosta ehkäistä pakokaasupäästöjä. Viranomaisilla on seurantavastuu EU:ssa säädettyjen direktiivien noudattamisesta. Heidän etujensa mukaista on, että tuleviin päästörajoihin löydetään ratkaisu, joka toimii myös talviolosuhteissa, Härmä toteaa. Kemira on valmistautunut Denoxiumin kysyntään. 20 Kemira 3/2004