Kalliolan Nuoret ry:n sosiaalinen tilinpäätös 2010

Kalliolan Nuoret ry:n sosiaalinen tilinpäätös 20

Setlementtien sosiaalisen tilinpidon verkostohanke Tämä sosiaalinen tilinpäätös on tuotettu osana NÄKY-hanketta (Setlementtien sosiaalisen tilinpidon verkostohanke, 2008 2011). NÄKY-hanke on Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama kehittämishanke, jota Jyvälän Setlementti ry Jyväskylästä hallinnoi. Hankkeen tavoitteena on tuoda setlementeissä tehtävän työn näkymättömät tulokset näkyviksi. Vuonna 2008 hankkeeseen liittyi Jyvälän lisäksi neljä Setlementtiä: Puijola, Ukonhattu, Lievestuorela ja Koskela. Vuonna 2009 hankkeen kohderyhmä kasvoi neljällä setlementillä. Mukaan tulivat Suomen Setlementtiliitto, Kalliolan Nuoret ry, Naistari Setlementtiyhdistys Naapurista sekä Setlementti Louhela. Toimitus: Anne Siekkinen. Graafinen suunnittelu ja taitto: Kalle Parkkonen. Jyväskylän ammattiopiston paino 2011. Lievestuoreen Setlementti 4

Nuorisotyön johtajan tervehdys Kalliolan Nuoret ry on pääkaupunkiseudulla toimiva sosiaalisen nuorisostyön osaaja. Setlementtiarvot ovat työmme kivijalka. Perustehtävänä on haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja nuorten sosiaalinen vahvistaminen. Toimintamme saa aikaan konkreettisia muutoksia parempaan lasten ja nuorten elämässä. Kalliolan Nuorten sosiaalinen nuorisotyö antaa lapsille ja nuorille tarpeiden mukaista, yksilöllistä tukea kasvuun ja elämänhallintaan. Tämä tapahtuu ammatillisuuden, aikuisen läsnäolon ja yhteisöllisyyden kautta. Meillä on fokusoidut työmuodot ja selkeät menetelmät, jotka tukevat työssä jaksamista. Painopiste alueena toiminnassamme ovat sukupuolisensitiivisyys, yhteisöllisyys, osallisuus ja kulttuurisensitiivisyys. Olimme jo pitkään pohtineet laadullista menetelmää, jolla voisimme tuoda hyvin tehtyä työtä näkyväksi. Siihen vastauksena tuli sopivasti Jyvälän Setlementin koordinoima sosiaalisen tilinpidon Näky hanke, johon pääsimme mukaan syksyllä 2009. Meitä kiehtoi ajatus siitä, että saisimme vihdoin ja viimein sosiaalisia tuloksia näkyväksi ja juuri näitä edellä mainittuja asioita: arvoja, työmuotoja ja päämääriä. Miten onnistumme saavuttamaan tavoitteemme? Mitä mieltä lapset ja nuoret, henkilöstömme ja sidosryhmämme ovat tehdystä työstä? Sosiaalisen tilinpidon matka on ollut kiehtova ja välillä myös uuvuttava. Olemme opetelleet uuden SoT kielen ja menetelmät vuoden aikana. Sosiaalinen tilinpito on sitonut meitä tiukemmin yhteen. Menetelmän avulla saamme näkyväksi koko Kalliolan Nuorten sosiaalisen tuloksen, ei vain yhden toimintayksikön tulosta. Se on jo aivan mieletön juttu. Meillä on kuitenkin kaikilla työmuodoilla paljon yhteistä: arvot, toimintaperiaatteet ja menetelmät. Sosiaalinen tilinpito käynnisti meillä myös sisäisen kehittämisen prosessin. Laadullinen kehittäminen on ollut aivan ydintä tässä prosessissa ja on tuonut meille paljon työkaluja siihen. Vuoden 20 tulosta tulemme arvioimaan yhdessä yhteisessä kehittämispäivässämme ja teemme myös johtopäätöksiä siitä kuinka voimme vielä päästä parempaan tulokseen tai ylläpitää saavutetun tason. Ensimmäinen Kalliolan Nuoret ry:n sosiaalinen tilinpäätös on nyt tässä luettavissa. Olen ylpeä saavuttamistamme tuloksista. Toivon, että tekemämme lämmin, välittävä ja kohtaava työ välittyy myös tästä sosiaalisesta tuloksesta. Siihen olemme pyrkineet. Olemme oppineet paljon prosessissa ja meidän sosiaalinen tilinpäätös tulee muovautumaan edelleen entistä toimivammaksi ja vielä paremmin työmme tuloksia näkyväksi tekeväksi. Ensimmäisenä vuonna meillä on ollut mukana kolme toimintamuotoa sosiaalisessa tilipidossa: Tyttöjen Talo, pienten koululaisten iltapäivätoiminta ja Tyttöjen tuettu asuminen. Toisena toimintavuonna SoT koskettaa meidän kaikkia työmuotojamme. Odotan innokkaana jo tulevaa sosiaalista tulosta. Emme olisi pystyneet tähän ilman apujoukkoja ja työlle sitoutuneita ihmisiä. Kiitämme Jyvälän setlementin koordinoimaa Näky- hanketta kaikesta tuesta, Tyttiä konsultoinnista ja pioneeri setlementtejä uraa uurtavasta työstä. Meidän on ollut helpompi tulla teidän perässä. Erityiskiitokset kuuluvat meidän omalle ihanalle SoT- koordinaattorillemme Millalle, joka on uupumatta jaksanut työstää tätä hanketta ja esittämällä kriittisiäkin ajatuksia, on saanut meidät ajattelemaan monista eri näkökulmista asioita. Lämmin kiitos kuuluu myös yliopistoharjoittelijallemme Liisalle, joka teki hienon työn mm. kyselyjen toteuttamisessa. Kiitokset myös historian ensimmäiselle Kalliolan Nuorten SoT-tiimille: Mari, Leena, Anne ja Mari. Koimme kaikki tämän tärkeäksi ja siksi tämä onnistui. Nyt on helppo muidenkin tulla tähän mukaan! Kirsi Mäntyniemi-Sipilä nuorisotyön johtaja 5

Kalliolan nuoret ry esittäytyy Kalliolan Nuoret ry:n tarkoitus ja tavoitteet Kalliolan Nuoret ry. on vuonna 1974 rekisteröitynyt, poliittisesti ja uskonnollisesti riippumaton varhaisnuoriso- ja nuorisoyhdistys, jonka toiminta-aluetta on pääkaupunkiseutu. Toiminnassa mukana olevat lapset ja nuoret ovat iältään 6-29 -vuotiaita, mutta myös perheet ovat tärkeä Kalliolan Nuoret ry:n kohderyhmä. Kalliolan Nuoret ry. on osa Kalliolan Setlementtiä sekä Setlementtinuorten Uudenmaanpiiri ry:n jäsen. Kattojärjestönä toimii Setlementtinuorten liitto ry. Tehtävänsä mukaisesti Kalliolan Nuoret ry on aktiivisesti kehittämässä setlementtinuorisotyötä yhdessä muiden paikallisjärjestöjen, piirijärjestön ja Setlementtinuorten liitto ry:n kanssa. Yhdistyksen perustehtävänä on tukea toimintansa kautta lasten ja nuorten kasvua yksilöinä ja yhteisön jäseninä. Missio: Kalliolan Nuoret ry:n tehtävänä on haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja nuorten sosiaalinen vahvistaminen. Visio: Kalliolan Nuoret ry saa konkreettisia muutoksia parempaan lasten ja nuorten elämässä. Kalliolan Nuorten sosiaalinen nuorisotyö antaa lapsille ja nuorille tarpeiden mukaista, yksilöllistä tukea kasvuun ja elämän hallintaan. Tämä tapahtuu ammatillisuuden, aikuisen läsnäolon ja yhteisöllisyyden kautta. Kalliolan Nuorilla on fokusoidut työmuodot ja selkeät menetelmät, jotka tukevat työssä jaksamista. Arvojamme ovat: - erilaisuuden hyväksyminen - luottamus ihmisen ja hänen yhteisönsä kykyyn ratkaista itsenäisesti ongelmia - tasa-arvoisuus - yksilön oikeuksien kunnioittaminen Toimintamme on sosiaalista nuorisotyötä, joka pohjautuu setlementtiarvoihin. Sosiaalisella nuorisotyöllä tarkoitetaan lasten ja nuorten yksilöllisistä tarpeista käsin tapahtuvaa sosiaalista vahvistamista ja elämänhallinnan tukemista. Sosiaaliseen nuorisotyöhön liittyy sekä syrjäytymisen ehkäisyä että korjaavaa työtä. Keinoja sosiaalisessa nuorisotyössä ovat erilaiset lasten ja nuorten vuorovaikutukselliset ryhmät, leirit ja retket, avoimet kohtaamispaikat, tapahtumat ja juhlat. Painopistealueina toiminnassamme ovat sukupuolisensitiivisyys, yhteisöllisyys, osallisuus sekä kulttuurisensitiivisyys. Kalliolan Nuoret ry:n keskeinen toimintatapa on kumppanuus ja verkostotyö. Kalliolan Nuoret ry:llä on usean vuoden kokemus kumppanuustyöstä julkisen organisaation kanssa. Tyttöjen Talo on Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen, Kalliolan Nuoret ry:n ja Setlementtinuorten liitto ry:n kumppanuustalo ja Skarppi- nuorten päihdevalistusohjelmassa ja Kivikon kumppanuusnuorisotalossa kumppaneinamme on Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus. Lisäksi kumppanuus toteutuu Tyttöjen Tuetun asumisen hankkeessa Helsingin kaupungin sosiaaliviraston kanssa. Lisäksi Kalliolan Nuoret ry:n eri hankkeet tekevät laajaa verkostotyötä mm. sosiaalitoimen, nuorisotoimen ja muiden järjestöjen kanssa. Kumppanuusajattelut lähtökohtana on tasavertainen yhdessä toimiminen. Kumppanuuden osapuolet tuovat oman taustaorganisaationsa vahvuudet työhön ja saavat uutta osaamista kumppanuudesta. 6

Kalliolan Nuoret ry. tekee tiivistä yhteistyötä myös setlementtinuorisojärjestöjen kanssa, esimerkiksi Tyttöjen Talon verkostohankkeessa on mukana useita setlementtitoimijoita. Eri järjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö ja vaikuttaminen toteutuu konkreettisimmin Helsinki Teamissa, jossa on mukana useita nuorisoalan järjestöjä. Kalliolan Nuoret ry. on Helsinki Team ry:n aktiivinen jäsen ja osallistuu Helsinki teamin hallitustyöskentelyyn. Myös muiden järjestöjen kanssa tehdään yhteistyötä eri toimintojen kautta. Kalliolan Nuorten toiminnan rahoittajat ovat Helsingin kaupunki, RAY, Opetus- ja kulttuuriministeriö, ELY-keskus, Sohlbergin säätiö ja lisäksi lukuisa määrä lahjoittajia. Sijainti Kalliolan Nuoret ry:n keskustoimisto sijaitsee Helsingin Hakaniemessä Toisella linjalla. Samassa osoitteessa on myös Tyttöjen Talo. Iltapäivätoimintaa Kalliolan Nuoret ry:llä on Pihlajistossa, Vuosaaressa ja Kannelmäessä. Lähiötoimintojen osalta toimimme Itä-Pasilassa Kalliolan setlementin asukastalossa, Itä-Helsingissä Kivikon kumppanuusnuorisotalolla ja matalankynnyksen sosiaalista nuorisotyötä Pihlajamäessä, Puistolassa ja Laajasalossa. Tyttöjen tuettu asumisen toiminto sijaitsi vuoden 20 loppuun Oulunkylässä. Skarppi vertaisvalistus ohjelman toimitilat sijaitsevat Sörnäisissä nuorten toimintakeskus Hapessa. Hallinto ja henkilöstö Kalliolan Nuoret ry:n ylin päättävä elin on yhdeksänjäseninen johtokunta. Lisäksi Kalliolan Nuoret ry:llä on oma kuusihenkinen johtoryhmä, joka kokoontui noin kuukauden välein. Kalliolan Nuoret ry:n nuorisotyön johtaja on myös Kalliolan Setlementin johtoryhmän jäsen. Kalliolan Nuoret ry:llä on 38 päätoimista työntekijää. Kalliolan Nuoret ry:n toiminnot Pienten koululaisten iltapäivätoiminta Iltapäivätoiminta on ryhmämuotoista perusopetuslain mukaista toimintaa 1.-2.luokkalaisille lapsille eri puolilla Helsinkiä. Tavoitteena on tarjota turvallinen ja toiminnallinen iltapäivä aikuisen seurassa. Iltapäivän aikana askarrellaan, ulkoillaan, tehdään retkiä, levätään ym. Osa ryhmistä on suunnattu pienryhmä tarpeita tarvitseville lapsille. Lähiöissä tehtävä sosiaalinen nuorisotyö Lähiöryhmät Ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä tehdään yhteistyössä eri alueen toimijoiden kanssa Laajasalossa, Pihlajamäessä ja Puistolassa. Tavoitteena on tarjota virikkeellistä ja aikuisen läsnäoloa matalankynnyksen periaatteella lähiöissä asuville lapsille. Toiminnan painopisteenä on ennaltaehkäisevä työ ja terveellisten vapaa-ajan toimintamallien luominen nuorille. 7

Itä-Pasilan sosiaalinen nuorisotyö Itä-Pasilan betonisydämessä toimivan monikulttuurisen nuorisotyön kohderyhmänä ovat alueen lapset ja nuoret. Päätavoitteena on riskiolosuhteissa elävien lasten ja nuorten kohtaaminen sekä kokonaisvaltainen vahvistaminen. Lisäksi päämääränä on tukea tyttöjen ja poikien tasa-arvoisia mahdollisuuksia elää ikätasoaan vastaavalla tavalla. Tarkoituksena on auttaa lapsia ja nuoria löytämään itsestään uusia voimavaroja sekä vahvistaa väkivallattomia vuorovaikutuskeinoja. Pääpaino toiminnassa on ryhmillä, joissa huomioidaan kulttuuri- ja sukupuolisensitiivinen työote. Itä-Pasilassa järjestetään myös avointa toimintaa sekä harrasteryhmiä. Muita työmuotoja ovat retket, leirit ja erilaiset tapahtumat yhteistyössä Asukastalon kanssa. Työmuodon tavoitteena on tehdä moniammatillista yhteistyötä alueen muiden toimijoiden kanssa kuten sosiaali- ja nuorisotoimen sekä koulun kanssa ja toimia tiiviissä yhteistyössä alueen muiden verkostojen kanssa. Itä-Pasilan monikulttuurinen nuorisotyön toiminnan mahdollistavat Helsingin kaupungin sosiaalivirasto ja nuorisoasiainkeskus (kumppanuussopimus). Kivikon kumppanuusnuorisotalo Kivikon kumppanuusnuorisotalossa työskentelevät yhdessä Kalliolan Nuorten ja Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen työntekijät. Toiminnan tavoitteena on edistää lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia. Nuorisotalolla on avointa toimintaa, pienryhmiä, kerhotoimintaa ja erilaisia tapahtumia. Tyttöjen Talo Tyttöjen Talo on Suomen ensimmäinen naistietoisen tyttötyön keskus, jossa kehitetään sukupuolisensitiivistä työtä tyttöjen ja nuorten naisten parissa. Tyttöjen Talo on Kalliolan nuorten, Setlementtinuorten liiton ja Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen kumppanuustalo. Uusimpina kumppaneina toiminnassa ovat myös sosiaalivirasto ja terveyskeskus. Tyttöjen Talo toimii -28 vuotiaiden tyttöjen ja nuorten naisten tukena pääkaupunkiseudulla tarjoten matalan kynnyksen avun saamiselle. Perutehtävänä on tukea tyttöjen ja nuorten naisten kasvua kohti oman itsensä näköistä naiseutta naistietoisessa ja yhteisöllisessä ilmapiirissä. Tyttöjen Talo rakentuu matalankynnyksen moninaisen ja kokonaisvaltaisen tuen muodoista, jotka ovat syntyneet tyttöjen tarpeista käsin. Tärkeimmät tuen muodot ovat kohtaava ja yhteisöllinen avoin toiminta, vuorovaikutteiset tyttöryhmät, avoimet ryhmät harrastusryhmät ja yksilötuki. Omia työmuotoja, jotka ovat syntyneet perustoiminnasta, ovat monikulttuurinen tyttötyö, seksuaalikasvatus- ja neuvonta, seksuaalinen väki- 8

valtatyö sekä Nuoret äidit toiminta. Lisäksi Tyttöjen Talo kouluttaa tyttöjen kysymyksiin liittyvissä teemoissa sekä pyrkii edistämään ja tukemaan sukupuolisensitiivistä, naistietoista tyttötyötä. Työ painottuu ennaltaehkäisevän ja korjaavan työn koko kirjoon. Sosiaalinen vahvistaminen ja osallisuus ovat Tyttöjen Talossa tehtävän sosiaalisen nuorisotyön ydintä. Skarppi- vertaisvalistusohjelma Skarppi vertaisvalitusohjelma on nuorten osallisuuteen ja vertaistoimintaan perustuva alkoholivalistusmalli. Toimintamuoto on kumppanuustoiminto Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen kanssa. Mallin tavoitteena on vahvistaa ja lisätä nuorten elämässä aktiivisen kansalaisen roolia, vaikutusmahdollisuuksia, avointa keskustelua, päihteiltä suojaavia tekijöitä sekä yhteisöllisyyttä. Mallissa tuetaan nuorten aktiivisen kansalaisen roolin syntymistä ja luodaan todellisia vaikutusmahdollisuuksia kouluttamalla heidät vertaisvalistajiksi, jotka keskustelevat alkoholista sekä muista nuorten maailmaa koskettavista asioista toisten nuorten kanssa. Skarppi vertaisvalistusohjelmassa on kehitetty kaksi toimintamallia, malli kouluun ja malli vapaa-aikaan. Skarppi -koulutuksien ohella vertaisvalistusohjelman sisällä toimii koulutuksen käyneistä vapaaehtoisista muodostuva nuorten suunnitteluryhmä. Tyttöjen tuettu asuminen Tyttöjen tuetun asumisen hanke on suunnattu 16-21- vuotiaille nuorille naisille. Tuetun asumisen malli on tarkoitettu tytöille, jotka sosiaalisista syistä tarvitsevat tukea itsenäistymiseen. Hanke on kumppanuustoiminto Helsingin kaupungin sosiaaliviraston kanssa. Asumismuotona on asumisyhteisö, joka sijaitsee vuokra-asunnossa. Yhteisössä on 5 paikkaa nuorille naisille, jokaisella on oma huone ja yhteinen keittiö, olo- ja kylpyhuone. Toimintaan on palkattu kaksi työntekijää, joiden työhuone sijaitsee asumisyhteisössä. Tuetun asumisen malli on tarkoitettu tytöille, jotka sosiaalisista syistä tarvitsevat tukea itsenäistymiseen. Toimintamallia ohjaa naistietoinen näkökulma ja setlementtiarvot. Tyttöjen Talon kanssa tehtävä yhteistyö on tiivistä. Asumismuodon on tarkoitus antaa nuorille naisille mahdollisuus opetella vastuunottamista omasta elämästään ja itsenäistyä turvallisessa yhteisössä. Yhteisö toimii siltana itsenäistymisessä ja oman naisidentiteetin vahvistumisessa. Asumismuoto perustuu vapaaehtoisuuteen ja haluun sitoutua yhteisön sääntöihin. Tytöillä tulee olla valmiutta asua yhteisössä, jossa ei ole ympärivuorokautista tukea. Tytöillä tulee olla lastensuojelun asiakkuus. Yhteisön toiminta päättyi tammikuussa 2011. Mallinnusta tukiasuntoyhteisötoiminnaksi tehdään. 9

Sosiaalinen tilinpito Teksti: Anne Siekkinen Kaavio: Kalle Parkkonen Tililuokka Tavoitteiden muodostama kokonaisuus Tavoite Organisaation sosiaalinen tavoite toimintavuodelle Indikaattori Osoittaa sosiaalisen tavoitteen toteutumista Esimerkiksi: 400 00 SETLEMENTTI ON OSAAVA JA LUOTETTAVA YHTEISTYÖKUMPPANI 401 00 Setlementti reagoi joustavasti alueellisiin tarpeisiin 401 01 Kysymykseen vastanneista yhteistyökumppaneista on samaa mieltä Sosiaalinen tilinpito tarjoaa organisaation toiminnasta kiinnostuneille mahdollisuuden tutustua käytännönläheisesti tehtyyn työhön ja sillä aikaansaatuihin tuloksiin. Kalle Parkkonen Tililuokat muodostuvat tavoitekokonaisuuksista. Varsin yleistä on että esimerkiksi joillekin toimintamuodoille varataan omia tililuokkia. Lisäksi usein on mukana koko talolle yhteisiä tililuokkia, esimerkiksi yhteistyökumppanuutta, henkilöstöä tai arvoja koskevia. Sosiaalisen tilinpäätöksen lukuohje Tavoitteet jokainen organisaatio asettaa itselleen toimintavuosittain. Työmuodot ja käynnissä olevat hankkeet vaikuttavat kauden tavoitteisiin. Selkeällä tavoitteiden asettelulla on myönteisiä vaikutuksia henkilöstölle ja koko työyhteisölle. Indikaattorit osoittavat yksittäisen tavoitteen saavuttamista. Yhtä tavoitetta todentamaan tarvitaan useampia indikaattoreita. Indikaattoreille asetetaan etukäteen tulosodotus eli niille ilmaistaan selkeä tavoitetaso, johon toimintakauden aikana pyritään. Lukijaa tililuokat voivat ohjata kattavan toimintakuvan saamisessa tai tiettyyn, itseä kiinnostavaan työmuotoon paneuduttaessa. Lukija voi tavoitteiden kautta kurkistaa organisaation sisään ja nähdä mihin toiminnalla pyritään. Sosiaalisessa tilinpäätöksessä lukija näkee myös yksittäisen indikaattorin tavoitetason saavuttamisen Tulos-osiossa. Sosiaalinen tilinpito pähkinänkuoressa: 1. Sosiaalisen budjetin laadinta 2. Kirjanpitovaihe 3. Sosiaalisen tilinpäätöksen kokoaminen 4. Ulkopuolinen tilintarkastus 5. Julkistaminen

Kalliolan nuoret ry:n sosiaalinen tilinpito Aloittaessani työt Kalliolan Nuoret ry:ssä kehittämissuunnittelijana vuonna 2009, minulle esiteltiin melko pian sosiaalisen tilinpidon menetelmä keinona sosiaalisten tulosten esille tuomiseen. Innostuin itsekin menetelmän tuomista mahdollisuuksista ja haimmekin heti Jyvälän NÄKY-hankkeeseen mukaan. NÄKY-hanke eli sosiaalisen tilinpidon verkostohanke mahdollisti Kalliolan Nuoret ry:lle tarvittavan tuen ja konsultoinnin menetelmän haltuun ottamiseksi. Syksyllä 2009 osallistuimme myös uuden sosiaalisen tilinpidon tiimimme voimin sosiaalisen tilinpidon koulutukseen ja konsultointiprosessiin. Näin käynnistyi prosessimme ja pian huomasimmekin olevamme uuden edessä. Halusimme ottaa sosiaalisen tilinpidon vastaan positiivisena haasteena ja mahdollisuutena kehittää Kalliolan Nuoret ry:n toimintaa laajemmaltikin. Sosiaalisen tilinpidon prosessi käynnisti arvokasta keskustelua organisaatiomme perustehtävästä, arvoista sekä yhteisistä tavoitteista. Halusimme tuoda näkyviin organisaatiomme yhteiset tavoitteet ja saada arviointitietoa siitä, minkälaisia tuloksia tavoitteet tuottavat toimintokohtaisesti. Ensimmäisenä vuonna mukaan valittiin Kalliolan Nuorten toiminnoista Tyttöjen Talo, iltapäivätoiminta sekä Tyttöjen tuettu asuminen. Näin jälkikäteen ajateltuna mukana olisi voinut olla alusta saakka myös muut toiminnot, koska tililuokat muodostuivat kaikkia koskevista yhteisistä tavoitteista. Toisaalta rajaaminen oli ns. pehmeä lasku sosiaaliseen tilinpitoon ja toimi sellaisena oikein hyvin. Kalliolan Nuorten tavoitteet on koottu viiden tililuokan alle, joissa tarkastellaan yhdistyksen toimintaa kokonaisuudessaan. Ensimmäisessä tililuokassa tarkastellaan arvojen ja toimintaperiaatteiden toteutumista, toinen ja kolmas tililuokka liittyvät asiakastyöhön ja niissä arvioinnin kohteena on Kalliolan Nuorten kyky reagoida paikallisten lasten ja nuorten tarpeisiin sekä rooli lasten ja nuorten kasvua ja elämänhallintaa tukevana toimijana. Neljännessä tililuokassa tavoitteena oli arvioida Kalliolan Nuoria organisaationa ja työyhteisönä ja viidennessä tililuokassa haluttiin tuoda esille yhteistyökumppaneiden näkemys Kalliolan Nuoret ry:stä toimijana. Näiden tililuokkien alle on kerätty tietoa eri toimintamuodoista. Varsinaisessa toiminnan tulosten keräämisessä päästiin vauhtiin vasta syksyllä 20. Sot-tiimi kokoontui säännöllisesti n. kahden viikon välein koko kevään ajan, jonka aikana käytiin polveilevia keskusteluja arvoihin ja toiminnan tavoitteisiin liittyen. Hyvässä yhteishengessä saimme lyötyä lukkoon tililuokat ja tavoitteet sekä sovittua aikatauluista ja tiedonkeruumenetelmistä. Koordinaattorina otin vastuun varsinaisesta tiedonkeruusta ja analysoinnista sekä aikataulutuksesta. Tietolähteinä käytettiin kyselyjä, haastatteluja, toiminnan kuvauksia (sekä asiakkailta että työntekijöiltä) sekä jo olemassa olevia dokumentteja, kuten pro gradu-tutkielmia ja radiohaastattelua. Palautetta kerättiin asiakkailta, työntekijöiltä sekä yhteistyökumppaneilta. Toteutimme myös Työterveyslaitoksen työyhteisöindeksin, jonka avulla selvitimme työyhteisön toimivuutta. Kovan työn tulos on nyt luettavissa näiden kansien välissä. Suurkiitos mahtavalle ja sitoutuneelle sot-tiimille sosiaalisen tilinpidon valmistumisesta ja monipuolisesta keskustelusta! Vaikka välillä väsymys meinasikin ottaa vallan, niin hienolla tsempillä ja toistemme tuella saimme tämän työn päätökseen. Mukana tiimissä olivat nuorisotyön johtaja Kirsi Mäntyniemi-Sipilä, iltapäivätoiminnan esimies Mari Karilahti, Tyttöjen Talon johtaja Mari Uusitalo-Herttua, Tyttöjen Talon monikulttuurisen työn vastaava ohjaaja Anne Väisänen sekä Tyttöjen Tuetun asumisen projektivastaava Leena Vainikka- Szelag. Korvaamattoman työn tiedonkeräämisessä ja jäsentämisessä teki ihana yliopistoharjoittelijamme Liisa Ahonen. Erityiskiitos myös Develooppi Oy:n Tytti Siltaselle ohjauksesta, tuesta ja kuuntelevasta korvasta prosessin aikana. Milla Holmberg Kalliolan Nuoret ry:n kehittämissuunnittelija/sot-koordinaattori 11

Kalliolan Nuoret ry:n tililuokat ja tavoitteet 0 00 KALLIOLAN NUORET RY TOIMII OMIEN ARVOJENSA JA TOIMINTAPERIAATTEIDENSA MUKAISESTI 1 00 Kalliolan Nuoret ry:ssä kunnioitetaan erilaisuutta... 14 2 00 Kalliolan Nuoret ry:ssä toteutuu sukupuolisensitiivisyys... 16 3 00 Kalliolan Nuoret ry:ssä toteutuu kulttuurisensitiivisyys... 18 4 00 Kalliolan Nuoret ry:n toiminnassa toteutuu yhteisöllisyys... 22 5 00 Kalliolan Nuoret ry:n toiminnassa toteutuu tasa-arvoisuus... 26 6 00 Kalliolan Nuoret ry:ssä kunnioitetaan yksilön oikeuksia... 27 7 00 Kalliolan Nuoret ry:ssä luotetaan yksilön voimavaroihin ja kykyyn kasvaa ja kehittyä... 28 8 00 Kalliolan Nuoret ry:n toiminnassa toteutuu ihmisen aito kohtaaminen... 32 200 00 KALLIOLAN NUORET RY ON PAIKALLISTEN LASTEN JA NUORTEN TARPEISIIN REAGOIVA 201 00 Tunnistamme toimintakenttämme lasten ja nuorten tarpeet... 34 202 00 Kalliolan Nuoret ry:n toiminta suunnitellaan lasten ja nuorten tarpeista lähtien... 36 203 00 Lapset ja nuoret ovat osallisina Kalliolan Nuoret ry:n toiminnan suunnittelussa... 37 203 00 Toimintaa on resursoitu riittävästi vastaamaan lasten ja nuorten tarpeisiin... 38 12

0 00 KALLIOLAN NUORET RY ON LASTEN JA NUORTEN KASVUA SEKÄ ELÄMÄNHALLINTAA TUKEVA 1 00 Lapset ja nuoret tulevat kohdatuiksi ja kuulluiksi ainutkertaisina... 42 2 00 Lapset ja nuoret kokevat, että ympärillä on turvallisia aikuisia... 43 3 00 Lapset ja nuoret saavat yksilöllistä ja tarpeenmukaista tukea... 44 400 00 KALLIOLAN NUORET RY ON HYVÄ TYÖNANTAJA JA HYVÄ TYÖYHTEISÖ 401 00 Kalliolan Nuoret ry:n työntekijät voivat työssään hyvin... 46 402 00 Kalliolan Nuoret ry:n työntekijöillä on mahdollisuus kehittyä työssään... 47 402 00 Työntekijöillä on mahdollisuus kehittää työtään ja vaikuttaa omaan työhönsä... 47 0 00 KALLIOLAN NUORET RY ON LUOTETTAVA YHTEISTYÖKUMPPANI 1 00 Kalliolan Nuoret ry:n toiminta on laadukasta ja ammatillista... 48 2 00 Kalliolan Nuoret ry on arvostettu ja luotettava yhteistyökumppani... 49 3 00 Kalliolan Nuoret ry:tä pidetään innovatiivisena yhteistyökumppanina... 4 00 Kalliolan Nuoret ry:tä pidetään innovatiivisena yhteistyö-kumppanina... 51 13

Tililuokka 0 00 Tililuokka muodostuu 8 tavoitteesta KALLIOLAN NUORET RY TOIMII OMIEN ARVOJENSA JA TOIMINTAPERIAATTEIDENSA MUKAISESTI Tavoite 1 00 Kalliolan Nuoret ry:ssä kunnioitetaan erilaisuutta Tämän tavoitteen toteutumista osoitamme seuraavilla indikaattoreilla: 1 01 Tyttöjen Talon asiakkaista on täysin samaa tai samaa mieltä siitä, että Kalliolan Nuoret ry:ssä kunnioitetaan erilaisuutta 5=täysin samaa mieltä 4= samaa mieltä 2=eri mieltä 1=täysin eri mieltä 0 Tyttöjen Talon kyselyyn vastanneista on täysin samaa tai samaa mieltä siitä, että Tyttöjen Talolla kunnioitetaan erilaisuutta. (n=39) 0 1 02 iltapäiväkerholaisista vastaa hymynaamalla kysymykseen Saako kerhossa olla oma itsensä? Hymynaamakysely. Asteikolla 1= Kyllä 2= Ei 95 iltapäiväkerholaisten kyselyyn vastanneista on sitä mieltä, että kerhossa saa olla oma itsensä. (n=75) 95 14

1 03 iltapäiväkerholaisten vanhemmista on vahvasti tai osittain samaa mieltä siitä, että erilaisuuden kunnioittaminen toteutuu iltapäiväkerhoissa 5=vahvasti samaa mieltä 4=osittain samaa mieltä 2=osittain eri mieltä 1=vahvasti eri mieltä 71 iltapäiväkerholaisten vanhemmista on vahvasti tai osittain samaa mieltä siitä, että erilaisuuden kunnioittaminen toteutuu iltapäiväkerhoissa. (n=44) 71 1 04 Tyttöjen tuetun asumisen asiakkaiden kuvaukset erilaisuuden kunnioittamisesta 1 05 henkilöstöstä on vahvasti tai osittain samaa mieltä siitä että Kalliolan Nuoret ry:ssä kunnioitetaan erilaisuutta Mun ei tarvi esittää mitään muuta mitä mä oon ja mä saan olla täällä niinku, ihan minkänä- KÖSENÄ* mä haluan. Mua on ainaki hirveesti opettanu, et on oppinut, on oppinu niinku, elää ihmisten kaa, vaikka, vaikka, vaikka et tykkää niistä ja vaikka ne, niinku, vaikket olisi parhaimpii ystävii niitten kaa. (Tyttöjen Tuetun asumisen asukkaat erilaisuuden kunnioittamisesta) 5=vahvasti samaa mieltä 4=osittain samaa mieltä 2=osittain eri mieltä 1=vahvasti eri mieltä 92 henkilöstöstä on vahvasti tai osittain samaa mieltä siitä että Kalliolan Nuoret ry:ssä kunnioitetaan erilaisuutta (N=27/36) 92 1 06 Kaksi kuvausta siitä, miten erilaisuuden kunnioittaminen toteutuu Kalliolan Nuorissa (Tyttöjen Talo, Tyttöjen tuettu asuminen) Ihmiset täällä ovat ihan mahtavia. Kaikkein hienointa on se, että täällä voi olla ihan oma itsensä ja sinut hyväksytään sellaisena kuin olet. Tyttöjen Talo on pelastanut minut ja olen sen avulla löytänyt uutta iloa elämään. (Tyttöjen Talon asiakas) Tyttöjen tuetussa asumisyhteisössä yksilöllisyyttä ja erilaisuutta pyritään kunnioittamaan huomioimalla kunkin tytön henkilökohtaiset toiveet, tarpeet, arvot ja kiinnostuksenkohteet. Tytöt esimerkiksi suhtautuvat toisiinsa kunnioittaen tilanteessa, jossa joku tytöistä ei halua syntymäpäiviään juhlittavan uskonnollisista syistä. Tällöin saatetaan tytön suostumuksella kuitenkin järjestää jokin muu juhla, esimerkiksi juhlistaa tytön 1-vuotispäivää yhteisössä. Tytöt huomioivat toistensa erilaisuutta myös esimerkiksi ruokailutottumusten suhteen. He ovat laatineet listan ruoka-aineista, joita ei yhteisellä sopimuksella ruoanvalmistuksessa käytetä, olivatpa syyt sitten mieltymyksissä, uskonnollisessa vakaumuksessa tai eettisissä arvoissa. (Tyttöjen tuetun asumisen ohjaaja) 15

Tavoite 2 00 Kalliolan Nuoret ry:ssä toteutuu sukupuolisensitiivisyys Tämän tavoitteen toteutumista osoitamme seuraavilla indikaattoreilla: 2 01 Tyttöjen Talon asiakkaista on täysin samaa tai samaa mieltä siitä, että heitä tuetaan talon toiminnassa oman näköiseen tyttöyteen/naiseuteen 5=täysin samaa mieltä 4= samaa mieltä 2=eri mieltä 1=täysin eri mieltä 81 Tyttöjen Talon kyselyyn vastanneista 81 on täysin samaa tai samaa mieltä siitä, että heitä tuetaan talon toiminnassa oman näköiseen tyttöyteen/naiseuteen. 2 03 iltapäiväkerholaisista vastaa hymynaamalla kysymykseen Koetko, että saat olla ryhmässä sellainen tyttö tai poika kun haluat? Hymynaamakysely. Asteikolla : 1= Kyllä 2= Ei 84 iltapäiväkerholaisten kyselyyn vastanneista on sitä mieltä, että he saavat olla sellaisia tyttöjä tai poikia kuin haluavat. (n=77) 84 2 02 Tyttöjen tuetun asumisen asukkaiden kuvaus siitä, miten sukupuolisensitiivisyys toteutuu asumisyhteisössä Emmä oikeen tiiä. No, sillon se (jos asumisyhteisössä olisi poikia) varmaan muuttuis niin et, et me tytöt oltais vähemmän äänekkäitä.. Niinku et me, oltais enemmän meijän huoneissamme eikä tultais kauheesti*, varsinkin jos ne hengais koko aika siel ympärillä, emmä tiiä me oltais enemmän sellasii, ehkä ei pystyis olla KUNNOLLA niin hyvin oma ittensä kun nyt on tääl pystyny olee, jos on miespuolisii ihmisii ni on aina vähän sellanen, tunne et, oonkohan mä nyt ihan hölmö* ku mä nauran noit omia*. (Tyttöjen tuetun asumisen hankkeen asukas) 2 04 Iltapäiväkerholaisten vanhemmista on vahvasti tai osittain samaa mieltä siitä, että iltapäiväkerhotoiminnassa otetaan hyvin huomioon tyttöjen ja poikien sukupuolten erityispiirteet 5=vahvasti samaa mieltä 4=osittain samaa mieltä 2=osittain eri mieltä 1=vahvasti eri mieltä 46 iltapäiväkerholaisten vanhemmista on vahvasti tai osittain 46 samaa mieltä siitä, että iltapäiväkerhotoiminnassa otetaan hyvin huomioon tyttöjen ja poikien sukupuolten erityispiirteet. (n=44) 16

2 05 henkilöstöstä on vahvasti tai osittain samaa mieltä siitä, että sukupuolisensitiivisyys toteutuu hyvin oman yksikön toiminnassa 5=vahvasti samaa mieltä 4=osittain samaa mieltä 2=osittain eri mieltä 1=vahvasti eri mieltä 89 henkilöstöstä on vahvasti tai osittain samaa mieltä siitä, että sukupuolisensitiivisyys toteutuu hyvin oman yksikön toiminnassa. (N=27/36) 89 2 06 Kaksi kuvausta toiminnoista, jotka toteuttavat sukupuolisensitiivisyyden periaatteita (Tyttöjen Talo, Tyttöjen Tuettu asuminen) Tyttöjen tuetun asumisyhteisön koko toiminta perustuu sukupuolisensitiiviseen työotteeseen. Yhteisö on tarkoitettu vain tytöille, ja sen kaksi työntekijää ovat naispuolisia. Tyttöjen kertoman mukaan yhteisössä voi olla rauhassa oma itsensä, koska siellä asuu vain tyttöjä. Naiseus ja tyttömäisyys elävätkin näkyvästi yhteisön arjessa, spontaaneissa arkielämän tilanteissa, esimerkiksi tyttöjen laittautuessa yhdessä ulos lähtöä varten, tai jakaessa tavallisia nuoren naisen elämään liittyviä kokemuksia keskusteluissaan. (Tyttöjen tuetun asumisen ohjaaja) Tyttöjen Talo on kehittänyt sukupuolisensitiivistä ja naistietoista tyttötyötä kymmenen vuoden ajan. Sen ytimessä on aito kohtaaminen, jossa työntekijä tiedostaa naiseksi kasvuun liittyviä kipukohtia ja on myös tietoinen omasta naiseudestaan. Työntekijät tiedostavat merkityksensä aikuisen naisen malleina ja peileinä tytöille pohtia oman itsensä näköistä naiseutta. Tyttölähtöisyys tarkoittaa, että työmuodot ovat nousseet tyttöjen tarpeista ja jokainen tyttö kohdataan ainutkertaisena ja kokonaisvaltaisesti. Tyttöjen Talolla toteutui vuonna 20 yhteensä 45 ryhmää, joissa tyttöerityisyys on keskeinen toimintaperiaate. (Tyttöjen Talon työntekijä) Niinku joskus on kiva olla ihan vaan tyttöjen kans eikä poikien kans. Ku nois nuorisotalois on aina niit poikii ja jos ne riehuu ja sit siel on näit poikien juttuja, sit ei voi olla ihan oma ittensä et pystyy olee tääl niinku oma ittensä ja tekee sellasii tyttöjen juttui mitä nyt ei ehkä sit pysty toisel nuorisotalol tekee kauheesti. (Tyttöjen Talon asiakkaan kommentti) 17

Tavoite 3 00 Kalliolan Nuoret ry:ssä toteutuu kulttuurisensitiivisyys Tämän tavoitteen toteutumista osoitamme seuraavilla indikaattoreilla: 3 01 Tyttöjen Talon asiakkaista on täysin samaa tai samaa mieltä väittämän Saan arvostusta ja hyväksyntää talon toiminnassa omia arvojani ja kulttuuriani kohtaan kanssa 5=täysin samaa mieltä 4= samaa mieltä 2=eri mieltä 1=täysin eri mieltä 88 Tyttöjen Talon kyselyyn vastanneista on täysin samaa tai samaa mieltä väittämän Saan arvostusta ja hyväksyntää talon toiminnassa omia arvojani ja kulttuuriani kohtaan kanssa. 88 3 02 iltapäiväkerholaisista vastaa kieltävästi kysymykseen Onko sinua kiusattu uskontosi tai ihonvärisi takia kerhossa? Hymynaamakysely. Asteikolla 1= Kyllä 2= Ei 92 iltapäiväkerholaisten kyselyyn vastanneista on sitä mieltä, että heitä ei ole kiusattu uskontonsa tai ihonvärinsä takia. 92 3 03 Tyttöjen tuetun asumisen asukkaiden kuvaus siitä, miten he saavat arvostusta ja hyväksyntää kulttuuriaan kohtaan asumisyhteisössään Tähän kohtaan ei ole kerätty vastauksia tänä vuonna 18

3 04 Tyttöjen Talon asiakkaista on täysin samaa tai samaa mieltä väittämän Mielestäni talon toiminnossa otetaan hyvin huomioon eri kulttuureista tulevat nuoret kanssa 5=täysin samaa mieltä 4= samaa mieltä 2=eri mieltä 1=täysin eri mieltä 88 Tyttöjen Talon kyselyyn vastanneista on täysin samaa tai samaa mieltä väittämän Mielestäni talon toiminnossa otetaan hyvin huomioon eri kulttuureista tulevat nuoret kanssa. 88 3 05 Tyttöjen Talon ja iltapäivätoiminnan asiakkaista, jotka ovat kokeneet toiminnassa kiusaamista oman uskontonsa tai ihonvärinsä takia, ovat sitä mieltä, että asiaan on puututtu ohjaajien toimesta 91 iltapäiväkerholaisista on sitä mieltä, että mahdolliseen kiusaamiseen on puututtu ohjaajien toimesta. 91 Kysely. Asteikolla 1=kyllä 2=ei Tyttöjen Talolta ei ole tästä tuloksia tänä vuonna. 3 06 Iltapäivätoiminnan ohjaajan kuvaus siitä, miten kiusaamiseen on puututtu iltapäiväkerhossa. Ryhmässämme on yksi poika, jonka isä on ulkomaalainen, äiti on suomalainen. Kyseinen poika on toista vuotta ryhmässämme ja häntä on kiusattu kulttuurinsa vuosi edellisenä lukuvuonna sekä koulussa että iltapäiväkerhossa. Silloin ryhmässämme oli eri ohjaajat. Elo-syyskuu 20 jatkui myös samoissa merkeissä sekä koulussa että kerhossa. Häntä syrjittiin, haukuttiin ja kiusattiin mm. kulttuurinsa vuoksi. Aloitettuaan syksyllä ryhmässämme tartuimme kovalla kädellä kiusaamisen kerhossa. Kiusaajat olivat kaikki lähinnä omia luokkakavereita, jotka olivat myös samassa iltapäiväkerhossa. Puuttuminen oli aina lähinnä sitä, että kerroimme lapsille, ettei kukaan toinen ole huonompi tai pahempi eri kulttuurin, ulkonäön, puhetyylin tai vaatteidensa vuoksi. Kysyimme myös olisiko mukavaa jos itselle kävisi niin. Kukaan ryhmäläinen ei leikkinyt hänen kanssaan vaan päivät menivät haukkuen ja tapellen. Reilun kahden kuukauden päivittäisen kiusaamiseen puuttumisen ansioista muut pojat alkoivat pikku hiljaa puolustamaan kiusattua niissä tilanteissa, joissa häntä oli ennen haukuttu. Pahin kiusaaja otti hänet suojaansa ja lopulta muutkin hyväksyivät hänet pikku hiljaa. Syyskuusta asti kerhossamme on ollut nolla-toleranssi kiusaamisen suhteen. Poika on tällä hetkellä sekä koulussa että kerhossa kavereiden ympäröimä sekä haluttu leikkikaveri. (Iltapäiväkerhon ohjaaja) 19

3 07 Tyttöjen tuetun asumisen asukkaiden kuvaus siitä, miten mahdolliseen kiusaamiseen uskonnon tai ihonvärin takia on puututtu Tyttöjen tuetusta asumisesta ei ole kerätty vastauksia tästä aihealueesta tänä vuonna. 3 08 henkilöstöstä on vahvasti tai osittain samaa mieltä väittämän oman yksikön toiminnassa toteutuu kulttuurisensitiivisyys kanssa 5=vahvasti samaa mieltä 4=osittain samaa mieltä 2=osittain eri mieltä 1=vahvasti eri mieltä 85 henkilöstöstä on vahvasti tai osittain samaa mieltä väittämän oman yksikön toiminnassa toteutuu kulttuurisensitiivisyys kanssa. (N=27/36) 85 3 09 henkilöstöstä on vahvasti tai osittain samaa mieltä väittämän Olen huomannut työssäni positiivisia kohtaamistilanteita eri kulttuureita edustavien henkilöiden välillä kanssa 5=vahvasti samaa mieltä 4=osittain samaa mieltä 2=osittain eri mieltä 1=vahvasti eri mieltä 85 henkilöstöstä on vahvasti tai osittain samaa mieltä väittämän Olen huomannut työssäni positiivisia kohtaamistilanteita eri kulttuureita edustavien henkilöiden välillä kanssa. (N=27/36) 85 20

3 Kaksi kuvausta toiminnoista, joissa toteutuu kulttuurisensitiivisyys Työskentelen viidettä vuotta erityistä tukea tarvitsevien koululaisten iltapäivätoiminnassa. Tänä aikana kerhossamme on ollut lapsia eri kulttuureista ja uskonnoista, esim. venäläistaustaiset pojat ja intialaistaustaustaiset tytöt. Tänä vuonna kerhossamme on thaimaalaisen perheen poika (muslimi) ja ulkomailta adoptoitu poika. Kun lapsille teetettiin Kalliolan Nuoret ry:n kysely, jossa yhtenä kysymyksenä oli, että kiusataanko sinua uskontosi tai ihonvärisi takia, jokainen lapsistamme vastasi tähän kohtaan EI. Näiden vuosien aikana en ole huomannut, että kerhoni lapset kiusaisivat toisiaan uskonnon tai ihonvärin takia. Enemmänkin lapset ovat olleet kiinnostuneita esim. siitä, miksi toinen ei syö porsasta. Tällaisissa tilanteissa olemme keskustelleet erilaisista uskonnoista ja niihin liittyvistä ruokavalioista. Lasten puheista voi välittyä perheessä olevat arvot ja asenteet, mutta lapset ovat yleisesti ottaen toisiaan kohtaan värisokeita. (Iltapäiväkerho-ohjaajan kuvaus) Kulttuurisensitiivisyys on yksi Tyttöjen Talon keskeisistä toimintaperiaatteista sekä ideologisesti että käytännön tasolla. Se on punainen lanka, joka ulottuu läpi työyhteisön kaikkiin talolla käyviin asiakkaisiin. Kulttuurisensitiivisyys tarkoittaa oman ja toisten kulttuuristen näkökulmien tunnistamista, näkyväksi tekemistä ja voimavarojen etsimistä. Avoin keskustelu, omien ennakkoluulojen ja asenteiden arviointi ovat keskeisessä roolissa kulttuurisensitiivisessä työskentelyssä. Tyttöjen Talon monikulttuurinen tyttötyö koostuu samoista osa-alueista kuin talon perustoimintakin ja siitä vastaamaan on palkattu yksi työntekijä. Monikulttuurisuus huomioidaan Tyttöjen Talon avoimessa toiminnassa, harrastusryhmissä sekä tapahtumissa. Tämän lisäksi järjestetään suljettuja vuorovaikutteisia tyttöryhmiä erityisesti maahanmuuttajataustaisille tytöille sekä tarjotaan yksilötukea tarpeen mukaan. Erilaiset tapahtumat, työpajat ja näyttelyt pitävät yllä monikulttuurista näkökulmaa painottuen monikulttuuristen tyttöjen kulttuuri-identiteetin ja kompetenssin vahvistamiseen, moninaisuuden arvostamiseen sekä ennakkoluulojen vähenemiseen. (Tyttöjen Talon työntekijä) 21

Tavoite 4 00 Kalliolan Nuoret ry:n toiminnassa toteutuu yhteisöllisyys Tämän tavoitteen toteutumista osoitamme seuraavilla indikaattoreilla: 4 01 Tyttöjen Talon asiakkaista on täysin samaa tai samaa mieltä väittämän Koen yhteisöllisyyden tärkeäksi osaksi Tyttöjen Talon toimintaa kanssa 5=täysin samaa mieltä 4= samaa mieltä 2=eri mieltä 1=täysin eri mieltä 89 Tyttöjen Talon kyselyyn vastanneista 89 on täysin samaa tai samaa mieltä väittämän Koen yhteisöllisyyden tärkeäksi osaksi Tyttöjen Talon toimintaa kanssa. (n=39) 4 02 Tyttöjen Tuetun asumisen asukkaiden kuvaukset asumisyhteisönsä yhteisöllisyydestä Se [yhteisöllisyys] on mun mielestä, ihan semmonen, emmä periaattees niinku ehkä, haluiskaan et ois yhtään tän enempää tai vähempää, niinku semmonen henkinen juttu siellä on että, että se on, se on mun mielestä aika lailla hyvä. (Tyttöjen tuetun asumisen asukkaan kuvaus yhteisöllisyydestä) 22

4 03 iltapäiväkerholaisista vastaa myöntävästi kysymykseen Koetko, että tämä on meidän ilttis? Hymynaamakysely. Asteikolla 1= Kyllä 2= Ei 96 iltapäiväkerholaisista vastasi myöntävästi kysymykseen Koetko että tämä on meidän ilttis 96 4 04 henkilöstöstä on vahvasti tai osittain samaa mieltä väittämän Koen yhteisöllisyyttä omassa työyksikössäni kanssa 5=vahvasti samaa mieltä 4=osittain samaa mieltä 2=osittain eri mieltä 1=vahvasti eri mieltä 93 vastanneista on vahvasti tai osittain samaa mieltä väittämän Koen yhteisöllisyyttä omassa työyksikössäni kanssa. (N=27/35) 93 4 05 henkilöstöstä on vahvasti tai osittain samaa mieltä väittämän Mielestäni Kalliolan Nuoret ry:ssä on hyvä yhteishenki/me-henki kanssa 5=vahvasti samaa mieltä 4=osittain samaa mieltä 2=osittain eri mieltä 1=vahvasti eri mieltä 81 vastanneista vahvasti tai osittain samaa mieltä väittämän Mielestäni Kalliolan Nuoret ry:ssä on hyvä yhteishenki/me-henki kanssa. (N= 27/36) 81 4 06 henkilöstöstä on vahvasti tai osittain samaa mieltä väittämän kanssa Pyrin edistämään yhteisöllisyyttä työssäni lasten ja nuorten kanssa 5=vahvasti samaa mieltä 4=osittain samaa mieltä 2=osittain eri mieltä 1=vahvasti eri mieltä 93 vastanneista on vahvasti tai osittain samaa mieltä väittämän kanssa Pyrin edistämään yhteisöllisyyttä työssäni lasten ja nuorten kanssa (N=27/36) 93 23

4 07 Kalliolan Nuoret ry:n eri toiminnoissa edistetään yhteisöllistä toimintaa. Esimerkkikuvaukset Tyttöjen Talon ja Tyttöjen tuetun asumisen yhteisöllisistä menetelmistä. Yksi Tyttöjen tuetun asumisen kulmakivistä on yhteisöllisyys. Tyttöjen asunnossa kullakin tytöllä on oma huoneensa, mutta keittiö ja olohuone ovat yhteisessä käytössä. Tytöt yhdessä luovat arjen toimivuuteen liittyvät säännöt, kuten viikoittaiset siivous- ja ruoanvalmistusvuoronsa. Tytöt viettävät aikaa yhdessä päivittäin esimerkiksi seurustel- len, kokkaillen ja TV:tä katsellen. Arjen askareiden lisäksi yhteisöllisyyttä tuetaan kaksi kertaa viikossa toteutuvilla ryhmäilloilla. Ryhmissä käydään läpi ajankohtaisia asioita, retkeillään ja suunnitellaan tulevaa yhteistoimintaa. Retket voivat suuntautua tyttöjen toiveiden mukaan esimerkiksi elokuviin, ulkoilmaretkelle tai teatteriin. Kesällä 20 asumisyhteisön tytöt ja työntekijät kävivät yhdessä Berliinissä tutustumassa paikallisen tyttöjen asumisyhteisön toimintaan. (Tyttöjen tuetun asumisen ohjaajan kuvaus yhteisöllisyydestä) Astuessani ensimmäistä kertaa sisään Tyttöjen Talon ovaesta, tunsin sen erityisen tunnelman saman tien. Ihmiset olivat iloisia, pirteitä, mukavia ja avoimia. Itse olin jännittynyt ja ujo. En tainnut puhua kuin muutaman sanan, vaikka yleensä olen eritäin puhelias. Jokin tunnelmassa kuitenkin vetosi minuun ja seuraavalla viikolla astuin uudestaan ovesta. Silloin tajusin, että Tyttöjen Talo on mahtava paikka. Vaikka olen käynyt täällä vain vähän aikaa, en tiedä mitä tekisin ilman taloa. Tänne voi tulla aina kun siltä tuntuu ja olla niin pitkään kuin haluaa. Ihmiset täällä ovat ihan mahtavia. Kaikkein hienointa on se, etät täällä voi olla ihan oma itsensä ja sinut hyväksytään sellaisena kuin olet. Tyttöjen Talo on pelastanut minut ja olen sen avulla löytänyt uutta iloa elämään. (Tyttöjen Talon asiakas) 4 08 Perinteet ja juhlat luovat yhteisöllisyyden kokemuksia Kalliolan Nuoret ry:n toiminnan piirissä oleville lapsille ja nuorille. Yksi esimerkkikuvaus jokaisesta yksiköstä (Tyttöjen Talo, Tyttöjen tuettu asuminen, iltapäivätoiminta) Puistolan peruskoulun IP-kerhossa on jo 8 kertaa toteutettu lasten ja vanhempien yöretki Kanniston kotieläintilalle Alastaroon toukokuussa. Motiivina on ollut tehdä jotain yhteistä mukavaa lukuvuoden päätteeksi ja ikään kuin palkinnoksi lapsille hyvin sujuneesta kerhovuodesta. Retkeä ei olisi voinut toteuttaa ilman yhteistyötä vanhempien kanssa, mikä on jo kevään mittaan huomattavasti lisännyt päivittäistä kanssakäymistä. Saadaksemme varat retkeen olemme järjestäneet koululla huhtikuussa Suuren Kevät-tapahtuman, jossa on ollut arpajaiset, puffetti, ongintaa, kirpputori ym. Tapahtuman suunnittelu on yhdistänyt vanhempia, kerhoa ja lapsia. Vanhemmat ovat innolla olleet mukana tapahtuman talkoissa ja hoitaneet leivonnaiset puffettiin. Kaiken on kruunannut yhteinen viikonloppu Kanniston kotieläintilalla. Tutustumista eri kotieläimiin, hyvää ruokaa, mukava majoitus perheille mökeissä tai huoneissa, saunominen, grillaaminen yhdessä lauantai-iltana, kerhovuoden muisteleminen ja mukava yhdessäolo. Kaikki vanhemmat ovat olleet todella tyytyväisiä saadessaan kerrankin viettää kiireetöntä aikaa yhdessä (yksi opetusvirastossa työskentelevä isä sanoi ehdottavansa sitä pakolliseksi ohjelmaksi joka koululle). Retken mieleenpainuvuudesta kertonee sekin, että vielä neljäs-viidesluokkalaisetkin keväisin kyselevät: voisko vielä päästä mukaan. Yhteisöllisyys on mielestäni toteutunut mukavimmalla mahdollisella tavalla kun lapset, vanhemmat, sisarukset ja perheen koirat kokoontuvat keväällä viettämään mukavaa aikaa yhdessä! Iltapäivätoiminnan työntekijä 24

Tyttöjen asumisyhteisössä juhlitaan yhdessä niin yleisiä juhlapyhiä kuin yksittäisiä merkkipäiviäkin. Esimerkiksi tyttöjen syntymäpäiviä, valmistujaisia ja läksiäisiä juhlitaan heidän toivomallaan tavalla. Joulua ja pääsiäistä juhlistetaan yhteisillä juhla-aterioilla. Yhteisön kesäperinteiksi ovat muodostuneet grilliretki Pihlajasaareen, käynti Linnanmäellä sekä retki kesäteatteriin. Lisäksi uusi tyttö toivotetaan tervetulleeksi yhteisöön antamalla tälle lahjaksi pieni onnenkivi tuomaan onnea matkan varrelle. Yhteisöstä pois muuttavalle tytölle annetaan läksiäislahjaksi valokuvaalbumi, johon on koottu muistoksi valokuvia yhteiseltä ajalta. (Tyttöjen tuetun asumisen ohjaaja) Viime joulu oli eka joulu poissa kotoa, tai ihan kokonaan poissa uudessa paikassa, niin musta oli jännä kun täällä oli sellainen ihan oma juttu. Siitä tuli sellainen erilainen joulufi ilis. Sit kun meni jouluaattona kotiin, niin sitten se oli tosi jännää. Siis täällä koitetaan aina keksiä, niin kuin ohjaajakin on tosi hyvä keksimään kaikkea. Se on tosi kivaa. Kaikki on saman pöydän ääressä ja sitten vaan syödään ja avataan lahjoja niin onhan se ihan oma juttu. Se on jäänyt mun mieleen ekaksi jouluksi poissa kotoa. (Tyttöjen Tuetun asumisen asukas) Tyttöjen Talolla vietetään jo perinteiksi muodostuneita elämyskokemuksellisia tapahtumia, kuten Tunnepolku ja Kulttuuripolku, keväällä ja syksyllä. Polku-tapahtumia on järjestetty jo vuosia ja tapahtumat tulevat täyteen osallistujia ilman mittavaa markkinointia. Ne ovat tärkeitä yhteisöllisiä tapahtumia niin talon vakinaisille kävijöille kuin myös uusille tutustujille, joille ilta tarjoaa yleensä hyvin kiitellyn yhteisöllisen kokemuksen ja mahdollisuuden liittyä sitä kautta talon toimintaan. Näihin tapahtumiin tullaan kaukaakin ja kiitosta ne saavat ihanasta, välittävästä tunnelmastaan ja taianomaisuudestaan. Naistenpäivää juhlitaan perinteisesti 8.3. Juhla kerää yleensä vähintään 200 hyvin eri taustaista osallistujaa. Myös äitejä ja muita tärkeitä naisia tuodaan usein mukana juhlaan. Juhlassa on perinteisesti tarjolla vaaleanpunaista täytekakkua ja kaikki kävijät saavat mukaansa ruusun kotimatkalle merkiksi siitä, että on tyttönä arvokas. Juhlan aikana toteutetaan yleensä yhteisöllisiä työpajoja kädentaidoista hoivaan. Monet yhteisölliset työt koristavat Tyttöjen Talon seiniä. Myös muita eri vuodenaikoihin liittyviä juhlia, kuten syysstarttia, joulua ja kevätjuhlia vietetään joka vuosi. Tytöt osaavat odottaa näitä juhlia ja niiden merkitys on suuri monille. Kauden päätökseen liittyvät jouluja kevätjuhlat ovat täynnä tunnelatausta ja luopumisen vaikeutta, kun lomaviikot lähestyvät. (Tyttöjen Talon työntekijä) Onneksi on tämä naistenpäivä, jolloin voi hakea ruusun, ahtaa lärviin kakkua ja turista muiden kanssa. Ensi vuonna nähdään taas, minun Tyttöjen Talo! (Tyttöjen Talon asiakas) 25

Tavoite 5 00 Kalliolan Nuoret ry:n toiminnassa toteutuu tasaarvoisuus Tämän tavoitteen toteutumista osoitamme seuraavilla indikaattoreilla: 5 01 Tyttöjen Talon asiakkaista on täysin samaa tai samaa mieltä väitteen Koen olevani tasa-arvoinen Tyttöjen Talon toiminnassa kanssa 5=täysin samaa mieltä 4= samaa mieltä 2=eri mieltä 1=täysin eri mieltä Tähän ei ole kerätty vastauksia tällä tilikaudella 5 02 Tyttöjen tuetun asumisen asiakkaista kokee, että he ovat asumisyhteisössään tasa-arvoisia Tähän ei ole kerätty vastauksia tällä tilikaudella 5 03 henkilöstöstä on vahvasti tai osittain samaa mieltä väittämän Koen tasa-arvoisuutta omassa toimintayksikössäni kanssa 5=vahvasti samaa mieltä 4=osittain samaa mieltä 2=osittain eri mieltä 1=vahvasti eri mieltä 93 henkilöstökyselyyn vastanneista on vahvasti tai osittain samaa mieltä väittämän Koen tasa-arvoisuutta omassa toimintayksikössäni kanssa. (N=27/36) 93 5 04 henkilöstöstä on vahvasti tai osittain samaa mieltä väittämän Mielestäni tasa-arvoisuus toteutuu Kalliolan Nuoret ry:ssä kanssa 5=vahvasti samaa mieltä 4=osittain samaa mieltä 2=osittain eri mieltä 1=vahvasti eri mieltä 78 vastaajista on vahvasti tai osittain samaa mieltä väittämän Mielestäni tasa-arvoisuus toteutuu Kalliolan Nuoret ry:ssä kanssa. (N=27/36) 78 26

Tavoite 6 00 Kalliolan Nuoret ry:ssä kunnioitetaan yksilön oikeuksia Tämän tavoitteen toteutumista osoitamme seuraavilla indikaattoreilla: 6 01 Tyttöjen Talon asiakkaista on täysin samaa tai samaa mieltä väittämän Mielestäni oikeuksiani kunnioitetaan Tyttöjen Talon toiminnassa? kanssa 5=täysin samaa mieltä 4= samaa mieltä 2=eri mieltä 1=täysin eri mieltä 89 Tyttöjen Talon kyselyyn vastanneista on täysin samaa tai samaa mieltä väittämän Mielestäni oikeuksiani kunnioitetaan Tyttöjen Talon toiminnassa? kanssa 89 6 02 Tyttöjen tuetun asukkaiden kuvaus siitä, miten oikeuksien kunnioittaminen toteutuu asumisyhteisössä Kaikki asukkaat ovat keskenään samanarvoisia, kotona vanhemmat voi rikkoa sopimuksia ihan miten huvittaa, mutta täällä pitäisi ainakin olla kaikille samat (säännöt) (Tyttöjen tuetun asumisen asukas) 6 03 iltapäiväkerholaisista vastaa myöntävästi kysymykseen Kuunnellaanko ajatuksiasi, toiveitasi ja ehdotuksiasi kerhossa Hymynaamakysely. Asteikolla 1= Kyllä 2= Ei 86 iltapäiväkerholaisten kyselyyn vastanneista on sitä mieltä että heidän ajatuksiaan, toiveitaan ja ehdotuksiaan kuunnellaan 86 27

6 04 iltapäiväkerholaisten vanhemmista on vahvasti tai osittain samaa mieltä siitä, että, yksilön oikeuksia kunnioitetaan iltapäiväkerhoissa 5=vahvasti samaa mieltä 4=osittain samaa mieltä 2=osittain eri mieltä 1=vahvasti eri mieltä 73 iltapäiväkerholaisten vanhemmista on vahvasti tai osittain samaa mieltä siitä, että, yksilön oikeuksia kunnioitetaan iltapäiväkerhoissa. 73 6 05 henkilöstöstä on vahvasti tai osittain samaa mieltä väittämän Yksilön oikeuksien kunnioittaminen suhteessa asiakkaisiin toteutuu työyksikköni toiminnassa kanssa 5=vahvasti samaa mieltä 4=osittain samaa mieltä 2=osittain eri mieltä 1=vahvasti eri mieltä 93 henkilöstökyselyyn vastanneista on vahvasti tai osittain samaa mieltä väittämän Yksilön oikeuksien kunnioittaminen suhteessa asiakkaisiin toteutuu työyksikköni toiminnassa kanssa. (N=27/36) 93 6 06 henkilöstöstä kokee, että omassa toimintayksikössä kunnioitetaan työntekijöiden oikeuksia 5=vahvasti samaa mieltä 4=osittain samaa mieltä 2=osittain eri mieltä 1=vahvasti eri mieltä 93 henkilöstökyselyyn vastanneista kokee, että omassa toimintayksikössä kunnioitetaan työntekijöiden oikeuksia. (N=27/36) 93 Tavoite 7 00 Kalliolan Nuoret ry:ssä luotetaan yksilön voimavaroihin ja kykyyn kasvaa ja kehittyä Tämän tavoitteen toteutumista osoitamme seuraavilla indikaattoreilla: 7 01 Tyttöjen Talon asiakkaista on täysin samaa tai samaa mieltä väittämän Koen, että Tyttöjen Talon toiminnassa luotetaan minun omiin voimavaroihini ja kykyyn kasvaa ja kehittyä kanssa 5=täysin samaa mieltä 4= samaa mieltä 2=eri mieltä 1=täysin eri mieltä 28 83 Tyttöjen Talon kyselyyn vastanneista on täysin samaa tai samaa mieltä väittämän Koen, että Tyttöjen Talon toiminnassa luotetaan minun omiin voimavaroihini ja kykyyn kasvaa ja kehittyä kanssa. 83