Paremmat arjentaidot ja opintojen kautta töihin kehittämisohjelman toteutuminen ja katse tulevaan Jari Rantamäki 30.11.2011
Tavoite Valtakunnallisen kehittämisohjelman tarkoituksena on: Ehkäistä nuorten syrjäytymistä koulutuksesta ja työelämästä Vähentää koulutuksen keskeyttämistä ja parantaa läpäisyä kaikilla koulutusasteilla Tukea osuvien koulutusvalintojen syntymistä ja löytää keinoja kitkattomaan sijoittumiseen koulutustasoa vastaaviin tehtäviin työmarkkinoilla Siirtymät koulutustasolta toiselle ja paluu koulutukseen keskeytyneiden opintojen jälkeen ovat erityisenä fokuksena. Manner-Suomen ESR-ohjelma 2007-2013 VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISOHJELMAT Raportti 30.4.2011
Kehittämisohjelman perusidea Kehittämisohjelman perusta on hallitusohjelman ydinlinjauksissa. Kiteytettynä ne voidaan ilmaista työurien pidentämisen tavoitteena. Siihen liittyvien teemojen merkitys on kasvanut ja on ilmeistä, että ne vahvistuvat tulevan hallituksen ohjelmassa Manner-Suomen ESR-ohjelma 2007-2013 VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISOHJELMAT Raportti 30.4.2011
KEHITTÄMISOHJELMAT Kehittämisohjelman sisältö pohjautuu kehittämisohjelmasta vastaavan ministeriön strategiaan Kehittämisohjelmia toteutetaan ESRohjelman jokaisessa neljässä toimintalinjassa Kehittämisohjelmia on yhteensä 23 ja ne ovat kooltaan, sisällöltään ja toteutustavoiltaan erilaisia
Ohjelmakaudella 2007-2013 ESR-ohjelman neljässä toimintalinjassa kehitetään Työorganisaatioita, työssä olevaa työvoimaa ja yrityksiä sekä lisätään yrittäjyyttä, edistetään työllistymistä ja työmarkkinoilla pysymistä sekä Ehkäistään syrjäytymistä, kehitetään työmarkkinoiden toimintaa edistäviä osaamis- ja palvelujärjestelmiä Kehitetään kansainvälistä yhteistyötä muiden jäsenvaltioiden ja alueiden kanssa (Manner-Suomen ohjelma-asiakirja 2007-2013)
Kehittämisohjelmia on yhteensä 23 TEM:in hallinnonalalla 9 OKM:n hallinnonalalla 8 STM:n hallinnonalalla 2 TEM:in ja OKM:n yhteistyönä 3 TEM:in ja STM:n yhteistyönä 1
KEHITTÄMISOHJELMAT TOIMINTALINJOISSA TOIMINTA- LINJA 1 2 3 4 TYÖORGANISAATIOIDEN, TYÖSSÄOLEVAN TYÖVOIMAN JA YRITYSTEN KEHITTÄMINEN SEKÄ YRITTÄJYYDEN LISÄÄMINEN TYÖLLISTYMISEN JA TYÖMARKKINOILLA PYSYMISEN EDISTÄMINEN SEKÄ SYRJÄYTYMISEN EHKÄISEMINEN TYÖMARKKINOIDEN TOIMINTAA EDISTÄVIEN OSAAMIS-, INNOVAATIO- JA PALVELUJÄRJESTELMIEN KEHITTÄMINEN JÄSENVALTIOIDEN JA ALUEIDEN VÄLINEN YHTEISTYÖ ESR- TOIMINNASSA 8 5 8 2
RAHOITUS TOIMINTALINJOITTAIN Hankkeita Toimintalinja Kehittämisohjelmia Kokonaisrahoitus (M ) Ka / hanke (M ) 1 8 128 123,7 0,97 2 5 144 159,4 1,1 3 8 132 110,2 0,8 4 2 27 24,4 0,9
TOIMINTALINJA 2 TYÖLLISTYMISEN JA TYÖMARKKINOILLA PYSYMISEN EDISTÄMINEN SEKÄ SYRJÄYTYMISEN EHKÄISEMINEN Kehittämisohjelmia: 5 (rahoituskehys yht. 159,4 M ) joista yksi: Paremmat arjentaidot ja opintojen kautta töihin (rahoituskehys 36,5 M ) Toukokuussa 2011 hankkeita 45 (muutama päättynyt 2010) joista 10 korkeakouluihin keskittyvää Ohjelmakauden 2007-2013 aikana kehittämisohjelmassa tullaan rahoittamaan n. 12-15 korkeakoulusektorin hanketta. Korkeakouluosuuden ESR-rahoitus ohjelmakauden aikana on n. 16,4 M ja koko julkinen rahoitus yli 19 M
Missä on onnistuttu erityisen hyvin? Kehittämisohjelman päätavoitteena on toimintakulttuurin muutos oppilaitoksissa ja korkeakouluissa. Sen toteutumisen ensimmäisiä konkreettisia merkkejä on jo havaittavissa. Toimintakulttuurien muutoksesta kertoo myös opiskelijajärjestöjen vahva panos tietyissä hankekokonaisuuksissa. Parhaimmillaan on syntynyt koko koulutussektorin kattavia yhteistuotantoja, joissa ei enää ole kysymys organisaatioiden yhteistyöstä vaan niiden toimintaverkostoista. Manner-Suomen ESR-ohjelma 2007-2013 VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISOHJELMAT Raportti 30.4.2011
Kehittämisohjelman hankkeiden kolme pääteemaa (1/2): 1. Opetuksen ja opiskelun tukijärjestelmät ja opintojärjestelyt. opintoneuvonnan ja -ohjauksen monitahoinen kehittäminen, osuvien koulutusvalintojen tekemistä parantavat järjestelmät ja palvelut, tutkinnon loppuunsaattamisen edistäminen ja keskeyttämisen ehkäisemisen moniammatillisin tukiverkostoin 2. Opiskelukykyä ja yhteisöllisyyttä synnyttävän toimintakulttuurin rakentaminen oppilaitoksiin ja korkeakouluihin. Keskeisiä teemoja ovat: elämänhallinnan, osallisuuden ja yhteisöllisyyden edellytysten luominen, sosiaalisten verkostojen ja vertaistuen vahvistaminen ja varhainen reagoiminen syrjäytymisvaaran tunnusmerkkeihin, kuten ulkopuolisuuteen, marginalisoitumiseen ja kasautuvaan huonoosaisuuteen. Manner-Suomen ESR-ohjelma 2007-2013 VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISOHJELMAT Raportti 30.4.2011
Kehittämisohjelman hankkeiden kolme pääteemaa (2/2): 3. Kitkaton siirtyminen opinnoista työelämään. Toimintaalueita ovat: ura- ja työllistymispalveluiden uudistaminen, koulutuksen ja työelämän vuorovaikutuskanavien vahvistaminen, uudet tavat tuottaa koulutietoa valintojen tueksi, tulevaisuussuuntautuneet ohjaus- ja neuvontapalvelut erityistuki ulkomaalaistaustaisille opiskelijoille Manner-Suomen ESR-ohjelma 2007-2013 VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISOHJELMAT Raportti 30.4.2011
Tuloksellisuus ja laatu Laadun mittaamiseen ehdotettiin narratiivista otetta eli tarinallisuutta. Voitaisiin puhua juonellisista tarinoista tai kertomuksista, joiden avulla olisi helpompaa pohtia projektien tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. Samalla tuloksista ja saavutuksista viestiminen olisi tarinoiden avulla kiinnostavampaa. Tällaisesta lähestymistavasta puhuttiin jo vuonna 2009 opetus- ja kulttuuriministeriössä rakennerahastojen viestintäryhmässä, jossa oli edustettuina silloiset rahoittajat lääninhallitusten sivistysosastot ja Opetushallitus. Tuolloin suunniteltiin, että parhaita projektituloksia ja toiminnan hyötyjä ryhdyttäisiin keräämään niin sanottuina kultahippuina. Ajatus olisi edelleen toteuttamisen arvoinen. Henna Antila 2011: Kehittämistoiminnan siivet ja juuret - toiminnan vaikuttavuuden ja pysyvyyden edistäminen arviointiprosessilla Opinnäytetyö, Haaga-Helia AMK
Eurooppa 2020: 7 lippulaivahanketta Älykäs kasvu Kestävä kasvu Osallistava kasvu INNOVOINTI EU:n lippulaivahanke Innovaatiounioni, jolla parannetaan tutkimuksen ja innovoinnin reunaehtoja ja rahoituksensaantia, jotta innovointiketjua voidaan vahvistaa ja lisätä investointien tasoa kaikkialla unionissa. KOULUTUS EU:n lippulaivahanke Nuoret liikkeellä (Youth on the move), jolla parannetaan koulutusjärjestelmien tuloksia ja eurooppalaisten korkea-asteen oppilaitosten kansainvälistä houkuttelevuutta. ILMASTO, ENERGIA JA LIIKKUVUUS EU:n lippulaivahanke Resurssitehokas Eurooppa, jolla autetaan talouskasvun irtautumista resurssien käytöstä vähentämällä hiilen määrää, lisäämällä uusiutuvien energianlähteiden käyttöä, uudistamalla liikenteen alaa ja edistämällä energiatehokkuutta. KILPAILUKYKY EU:n lippulaivahanke Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka, jolla parannetaan liiketoimintaympäristöä etenkin pk-yritysten osalta ja tuetaan vahvan ja kestävän, maailmanlaajuiseen kilpailuun pystyvän teollisuuden kehittymistä. TYÖLLISYYS JA OSAAMINEN EU:n lippulaivahanke Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma, jolla uudistetaan työmarkkinoita helpottamalla työvoiman liikkuvuutta ja kehittämällä ihmisten osaamista koko heidän elämänsä ajan, jotta voitaisiin lisätä osallistumista työmarkkinoille ja saada työvoiman kysyntä ja tarjonta kohtaamaan paremmin. KÖYHYYDEN TORJUNTA EU:n lippulaivahanke Euroopan köyhyydentorjuntafoorumi, jolla varmistetaan sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus niin, että kasvun ja työllisyyden edut jakaantuvat laajalle ja köyhyydessä elävät ja sosiaalisesti syrjäytyneet voivat elää arvokkaasti ja osallistua aktiivisesti yhteiskuntaan. DIGITAALINEN YHTEISKUNTA EU:n lippulaivahanke Euroopan digitaalistrategia, jolla nopeutetaan nopeiden internetyhteyksien leviämistä ja jonka avulla kotitaloudet ja yritykset pääsevät nauttimaan verkkopalvelujen ja -sisältöjen sisämarkkinoiden eduista. Lähde: EUROOPPA 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia http://ec.europa.eu/growthandjobs/pdf/complet_fi.pdf
ARVIOINTI 10: tuloksia (1/2) tyytyväisyys prosessiin, jossa ESR-toiminnalle haettiin laajempaa vaikuttavuutta prosessi avoin, vuorovaikutteinen sekä toimijoita lähentävä hallinto puhutti yllättävänkin paljon ja hidasti sisältöjen käsittelemistä tulevan ohjelmakauden suunnittelussa täytyy mennä sisällöt edellä ja välttää hallinnon muodostumista lähes itseisarvoksi rakennerahastot ovat vain yksi instrumentti, jonka hyvyys painottuu etenkin silloin, kun se on osa laajempaa ja vaikuttavampaa kehittämistä arviointiprosessi loi avoimen keskustelufoorumin kehittämiselle tarvitaan avoimia ja yhteistoiminnallisia foorumeita, mm. arviointien tulosten käsittelemiseksi arvioinnin avulla pystyttiin osin kartoittamaan koordinoivien hankkeiden kehittämistyötä, jota jatkossa tullaan aiempaa tiiviimmin kytkemään ministeriötasolla tehtävään kehittämistyöhön parhaiten toiminnan tulokset saadaan juurtumaan, mikäli 1) hanke tukee toteuttajaorganisaation keskeisiä ydinstrategia-aloja 2) kytkentä organisaation johtoon (ylin ja keskijohto) on tiivis Henna Antila 2011: Kehittämistoiminnan siivet ja juuret - toiminnan vaikuttavuuden ja pysyvyyden edistäminen arviointiprosessilla Opinnäytetyö, Haaga-Helia AMK
ARVIOINTI 10: tuloksia (2/2) rakennerahastotoiminnan kehittämistä on jatkettava asiakaslähtöisesti ja vuorovaikutteisesti arvioinnin on oltava heti hankkeen alusta lähtien keskeinen kehittämisen työkalu arvioinnin ei tule toimia tyhjiössä vain hallinnon tai hanketoimijoiden kesken, vaan haastattelut ja kyselyt pitää kohdistaa myös hankkeita keskeisesti toteuttavien organisaatioiden strategiatoimijoille ja johdolle sekä keskeisille aluekehittäjille Mikä on se muutos, mikä tällä toiminnalla tai rahoituksella on saatu aikaan? hanketoiminnalla aikaansaatuja kehittämiskulkuja ja (käyttäjälähtöisiä sosiaalisia) innovaatioita yli ohjelmien ja yli rahastojen tulee mallintaa (prosessit, tuotteet) ja nostaa arvioinnin avulla kehittämisen esimerkeiksi rahastojen ja ohjelmien arviointituloksia sekä kehittämistoimintaa on tarkasteltava enemmän yhdessä sekä kytkettävä osaksi laajempaa kehittämistoimintaa. yhteistyö rakennerahastotoiminnan kehittämisessä tiivistynyt ministeriöiden välillä ja vuonna 2011-2013 jatketaan yhteisten tilaisuuksien järjestämistä aluekehittämisen ideariihien sekä hyvistä hankkeista saatujen tulosten edistämisen merkeissä (Aluekehittäjien kevätkylvö, Sadonkorjuuseminaari, Vaikuttavuutta ESRkehittämisohjelmilla).
Hallitusohjelma ja RR: Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea Suomi(1) Hallitus tukee maakuntien, kaupunkien ja kuntien omaa dynaamista elinvoimaa, kehityspotentiaalia ja kilpailukykyä globaalissa taloudessa. Aluehallinnon uudistaminen ja kehittäminen on tiiviissä yhteydessä kuntauudistuksen jatkon kanssa. Valtion alue- ja paikallishallintoa, ohjausta ja aluekehitysvoimavarojen suuntaamista koskevassa päätöksenteossa korostetaan valtakunnallisten tavoitteiden edistämisen lisäksi kunkin alueen erityispiirteet huomioivaa aluekehitysnäkökulmaa. Kunkin hallinnonalan tulosvastuuta aluekehityksestä lisätään. Heti hallituskauden alussa alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan toteuttaminen integroidaan tehokkaaksi tulokselliseksi kokonaisuudeksi. Aluekehitysnäkökulma otetaan huomioon erityisesti elinkeinopolitiikan, tutkimusja kehitystoiminnan, sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden ja kestävän kehityksen tavoitteiden sekä liikenne- ja viestintäyhteyksien osalta. Henna Antila/OKM 20.9.2011
Hallitusohjelma ja RR: Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea Suomi(2) Rakennerahastojen tavoitteet kotimaassa Vahvistetaan kuntien ja alueiden edellytyksiä aluetalouden uudistamiseen ja kasvuun Edistetään alue-tason kumppanuutta EAKR:n ja ESR:n varojen jaolle ja käytölle asetetaan nykyistä selkeämmät tavoitteet Rakennerahastovarojen käytössä korostetaan niiden pysyvää elinkeinopoliittista vaikuttavuutta, kasvu- sekä työllisyysnäkökulmaa sekä alueiden elinkeinorakenteen ja toimintaedellytysten kehittämistä kestävällä tavalla Euroopan aluekehitysrahaston hankerahoitusta kohdennetaan seuraavalla ohjelmakaudella entistä voimakkaammin uusien elinkeinojen aikaansaamiseen, työllisyyden parantamiseen, kasvuhakuiseen yritystoimintaan ja päästöjen vähentämiseen Euroopan sosiaalirahaston painopistealueina ovat vaikeimmassa työmarkkinaasemassa olevien työllistäminen ja työvoiman osaamisen kehittäminen. ESRvaroilla edistetään myös maahanmuuttajien työllistymistä ja kotoutumista EU:n alue- ja rakennepolitiikan hallinnon toimivuus arvioidaan ja menettelytavat yksinkertaistetaan. Henna Antila/OKM 20.9.2011
OKM RR 2014+ linjaukset (1) Osaavat ja hyvinvoivat ihmiset ovat hallitusohjelman mukaan Suomen keskeisin taloudellinen menestystekijä. Hallitus lähtee siitä, suomalaiset nostetaan maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä, ja että kulttuurilla on keskeinen asema yhteiskuntaa rakennettaessa, sillä on luovuutta, työtä ja hyvinvointia vahvistava vaikutus eri sektoreille. Rakennerahastojen toiminnan keskiössä on yritystoiminnan, osaamisen ja innovatiivisuuden kehittäminen sekä työvoiman saatavuuden parantaminen. Tulevan rakennerahastokauden resursseilla tullaan tukemaan EU 2020 -strategian kansallisten tavoitearvojen saavuttamista. Osana Eurooppa 2020 -strategiaa tulee strategian kansallisten tavoitteiden lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriön sektorin toimin edistää erityisesti seuraavien lippulaivojen tavoitteiden toteutumista: Innovaatiounioni Nuoret liikkeelle Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma Euroopan köyhyydentorjuntafoorumi Henna Antila/OKM 20.9.2011
OKM RR 2014+ linjaukset (2) Tulevalla ohjelmakaudella rakennerahastovarat (ESR ja EAKR) tulee opetus- ja kulttuuriministeriön mielestä kohdentaa selkeästi hallitusohjelman toteuttamiseen: Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen: nuorten yhteiskuntatakuu hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen ja sosiaalisten ongelmien ennaltaehkäiseminen Kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen: koulutus- ja tutkimusjärjestelmän ohjauksen, rahoituksen ja rakenteiden uudistaminen sekä opintotukea koskeva uudistus valtion sektoritutkimuslaitosten uudistaminen luovan talouden vahvistaminen 2014+ rakennerahastoja koskevat asetusehdotukset tulevat 5.10. Henna Antila/OKM 20.9.2011
ARVIOINTI'10: "Juurilepakko" Henna Antila/OKM 20.9.2011
Uudenlaisia projekteja? Projektimaailmassa hyvinä tavoitteina uudistumisen edistämiseksi nähtiin esimerkiksi ns. Goal free eli tavoitteista vapaat projektit, joissa luodaan tuoteideoita tai vastaavasti päästään entistä paremmin testaamaan lopputuotteita ja jatkamaan ideoista käytäntöön luomatta joka kerta uutta. Koulutuksellisilla toimilla kehitettäisiin uranhallintataitoja, osaamisen paketointitaitoja, portfolioajattelua sekä keinoja tunnistaa asiantuntijuutta. Samalla kehitettäisiin mentorointijärjestelmiä ja -käytäntöjä sekä alumnitoimintaa ottamalla oppia jo olemassa olevista hyvistä käytännöistä. Tämä tähtäisi inhimillisen osaamisen sijoittamistaitojen kehittymiseen. Henna Antila 2011: Kehittämistoiminnan siivet ja juuret - toiminnan vaikuttavuuden ja pysyvyyden edistäminen arviointiprosessilla Opinnäytetyö, Haaga-Helia AMK
Keskeisiä käsitteitä Osallisuus Vertaisuus Kykyä nähdä vaihtoehtoja, yrittäjyysasenne, ennakointitaito Näkyväksi tekemisen pedagogiikkaa: oman osaamisen tunnistaminen Asiantuntijuus Vuorovaikutteinen hankemuisti