VESILUPAHAKEMUS 101010048 12.10.2018 PORIN KAUPUNKI HUVILAJUOVAN YLÄOSAN KUNNOSSAPITORUOPPAUKSEN VESILAIN MUKAISEEN LUPAHAKEMUKSEEN LIITTYVÄ SELVITYS
1 Porin kaupunki Huvilajuovan yläosan kunnossapitoruoppauksen vesilain mukaiseen lupahakemukseen liittyvä selvitys Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN JA HAKIJAN YHTEYSTEIDOT... 1 3 HANKKEEN TARKOITUS JA KUVAUS... 1 3.1 Hankkeen tarkoitus... 1 3.2 Aikaisemmat vesilain mukaiset luvat ja lupaehdot... 2 3.3 Hankkeen kuvaus... 2 4 RUOPPAUKSEN TOTEUTUS... 3 4.1 Ruoppausalueet, ruoppaustasot ja massamäärät... 3 4.2 Ruoppausmenetelmä ja ruoppauksen toteutus... 4 4.3 Ruoppausmassojen läjittäminen... 4 4.3.1 Läjitysalueen sijainti ja mitoitus... 4 4.3.2 Läjitysaltaan virtausjärjestelyt... 4 4.4 Ympäristövaikutusten hallinta... 4 4.4.1 Vesistövaikutukset... 4 4.4.2 Melu... 5 5 KAAVOITUS... 5 5.1 Maakuntakaava... 5 5.2 Yleiskaava... 10 5.3 Asemakaava... 11 6 VESISTÖKUVAUS... 11 6.1 Virtaamat, vedenkorkeudet ja tulvauhka... 11 6.1.1 Valuma-alue... 11 6.1.2 Virtaama... 12 6.1.3 Vedenkorkeus... 12 6.2 Sedimenttitutkimukset... 13 6.3 Vedenlaatu... 15 6.4 Pohjaeläimet... 20 6.5 Kalasto ja kalastus... 23 6.6 Vesistöjen ekologinen luokitus... 24 6.7 Vesienhoidon suunnittelu ja tavoitteet... 26 7 HANKKEEN VAIKUTUKSET... 27 7.1 Vedenkorkeudet ja virtaamat... 27 7.2 Tulvasuojelu... 28 7.3 Vesistövaikutukset... 28
7.4 Kalasto ja kalastus... 28 7.5 Vesistön käyttö... 29 8 NATURA... 29 8.1 Natura-alueet... 29 8.2 Natura-tarvearviointi... 30 9 HANKKEEN TOTEUTUS... 31 9.1 Omistussuhteet ja sopimukset... 31 9.2 Hankkeen kustannusarvio... 31 9.3 Hankkeen hyödyt ja haitat, intressivertailu... 31 9.4 Hankkeen aikataulu... 32 10 TYÖNAIKAINEN VESISTÖTARKKAILU... 32 10.1 Hanke... 32 10.2 Samentuminen... 32 10.3 Vedenlaadun tarkkailu... 33 10.3.1 Alueella tehtävä velvoitetarkkailu... 33 10.3.2 Töiden aikainen tarkkailu... 33 10.3.3 Tulosten toimittaminen ja raportointi... 34 10.3.4 Tarkkailuohjelman muuttaminen... 35 11 HANKKEEN OIKEUDELLISET EDELLYTYKSET... 35 12 VIITTEET... 35 2 Liitteet Liite 1 Kopio vesioikeuden päätöksestä (Lupa nro 12/1984 B, DN:ot 79060 B ja 82268 B) Liite 2 Kokemäenjoen järjestely, Suuosan pengerrys ja ruoppaussuunnitelma, v. 1977 Liite 3 Kokemäenjoen valuma-aluekartta Liite 4 Tulokset Huvilajuovan sedimenttitutkimuksesta 13.2.2012, Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Liite 5 Kustannusarvio Piirustukset 101010048/1 Ruoppausaluekartta, Huvilajuopa yleiskartta 101010048/1.1 Ruoppausaluekartta, Huvilajuopa ruoppausalueen pohjoisosa 101010048/1.2 Ruoppausaluekartta, Huvilajuopa ruoppausalueen eteläosa 101010048/2 Pituusleikkaus, Huvilajuopa, pääuoma 101010048/3 Poikkileikkaukset, Huvilajuopa, pääuoma 101010048/4 Pituusleikkaus, Huvilajuopa, sivu-uoma 101010048/5 101010048/6 101010048/7 Poikkileikkaukset, Huvilajuopa, sivu-uoma Pituusleikkaus, Lanajuopa Poikkileikkaukset, Lanajuopa 101010048/8 Hevosluodon läjitysaluekartta Pohjakartat Maanmittauslaitoksen aineistoja
3 Pöyry Finland Oy Janne Tuikka, Ins. amk Marko Lehmikangas, DI Pirkko Virta, FM Eero Taskila, FM Mikko Tolkkinen, FT Ella Kilpeläinen, FM Yhteystiedot Elektroniikkatie 13 90590 OULU puh. 010 3311 sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com www.poyry.fi
1 1 JOHDANTO Porin kaupungin tulvasuojeluhankkeeseen liittyen Porin kaupungilla ja Varsinais- Suomen ELY-keskuksella on tarkoitus toteuttaa yhteistyössä Huvilajuovan yläosan kunnossapitoruoppaus. Porin kaupunki toimii hankkeessa hankevastaavana. Hanke liittyy osana Porin tulvasuojeluhankkeeseen ja Huvilajuovan virkistyskäyttöön. Pöyry Finland Oy on laatinut Huvilajuovan ruoppauksen yleissuunnitelman, jonka perusteella hankkeelle haetaan vesilain mukaista lupaa. Huvilajuovasta haarautuvan Lanajuovan yläosan ruoppaus on tarkoitus toteuttaa samassa yhteydessä. Ruoppausmassat on tarkoitus sijoittaa Hevosluodon läjitysalueelle. Tässä hakemussuunnitelmassa esitetään vesilain 1. luvun mukaiset asiat soveltuvin osin, kuten hankkeen kuvaus, ympäristön tila, hankkeen ympäristövaikutukset, edut ja haitat sekä esitys töiden aikaisesta tarkkailusta. 2 TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN JA HAKIJAN YHTEYSTEIDOT Porin kaupunki hakee vesilain mukaista lupaa kunnossapitoruoppaukseen tässä hakemuksessa esitetyin tiedoin. Hankealue on esitetty kuvassa 3-1. Hakijan yhteystiedot: Pekka Vuola Porin kaupunki Tekninen toimiala puh. 044 701 8926 pekka.vuola@pori.fi 3 HANKKEEN TARKOITUS JA KUVAUS 3.1 Hankkeen tarkoitus Huvilajuopa sijaitsee Porin keskustan tuntumassa. Huvilajuopa haarautuu Raumanjuovasta Kirjurinluodon alapuolelta. Nykytilanteessa Huvilajuopa on mataloitunut huomattavasti yläosastaan, mikä on vaikuttanut virtaamiin sekä veneilymahdollisuuksiin heikentävästi. Huvilajuovan varrella on tiivistä vapaa-ajan asutusta, ja aloite juovan ruoppaamiseen on tullut Huvilajuovan asukasyhdistykseltä. Kunnossapitoruoppauksen tarkoituksena on turvata veden sopiva virtaus Huvilajuovassa tulvasuojelun ja virkistyskäytön kannalta. Virkistyskäytön osalta kunnossapito vaikuttaa sekä veneilyyn että rannalla olevien huvilatonttien viihtyvyyteen. Ruoppaus edistää merkittävästi Huvilajuovan virkistyskäyttöarvoa sekä parantaa veden vaihtuvuutta ja laatua Huvilajuovalla. Huvilajuovan virtaama suurehkon virtaaman tilanteessa on noin 5 % Kokemäenjoen kokonaisvirtaamasta, ja kuivimpana kautena virtausta ei ole nykytilanteessa ollenkaan juovan yläpäässä tapahtuneen mataloitumisen tähden. Huvilajuovan ruoppaus lisää virtaamaa Huvilajuovan kautta myös tulvatilanteessa. Tämä voi pienentää tulvannousua joissakin jääpatotilanteissa, esimerkiksi jääpadon ollessa Luotsimäenhaaran puolella. Pelkästään suuresta tulvavirtaamasta johtuvaan tulvaan Huvilajuovan ruoppauksella ei ole vaikutusta. Lanajuovan yläosan ruoppaus tehdään sen yläpäässä tapahtuneen merkittävän tukkeutumisen vuoksi.
3.2 Aikaisemmat vesilain mukaiset luvat ja lupaehdot Vesihallitus on hakenut lupaa Kokemäenjoen järjestelyyn liittyvälle joen suuosan pengerrys- ja ruoppaushankkeelle, joka käsitti tulvasuojelutoimenpiteet Kokemäenjoen suistossa Porin kaupungin alueella. Länsi-Suomen vesioikeus on myöntänyt luvan Kokemäenjoen suuosan pengertämiseen sekä joen ruoppaamiseen vuonna 1984 (Lupa nro 12/1984 B, DN:ot 79060 B ja 82268 B). Kopio päätöksestä on liitteenä 1. Vuonna 1984 myönnetyn luvan mukaan Kokemäenjokea, Luotsinmäenhaaraa, Raumanjuopaa, Huvilajuopaa ja Laiskanränniä tulee ruopata suunnitelman mukaisesti. Päätöksessä on annettu lupa rakentaa läjitysalueet ruoppaus- ja kaivumassoja varten mm. Hevosluotoon. Lupaehtojen mukaan (kohta 9) luvan saajan on pidettävä kunnossa lupapäätöksen mukaiset uomat, rakenteet ja laitteet. Vaikka kohde onkin toteutettu osittain luvasta poiketen luotojen alueen osalta, on lupaan liittyvissä ratkaisuissa ja kunnossapitovelvoitteessa ollut ilmeinen tarkoitus varmistaa veden virtaus Huvilajuovassa. Luvassa on edellytetty Huvilajuovan ylä- ja alaosaan rakennettavaksi tulvasulut, jotka ovat suljettavissa tulvan uhatessa. Lisäksi lupamääräyksissä on edellytetty Huvilajuovan yläpään läntisen haaran yli rakennettavaksi penger, Pajukarin ja Liljanluodon välinen rumpu poistettavaksi sekä Pajukarin ja Hevosluodon siirtolapuutarhan välisen siltaaukon korvaaminen rummulla. Esitettyjä sulkurakenteita ei ole kuitenkaan rakennettu eikä myöskään Pajukarin ja Hevosluodon välistä siltaa ole korvattu rummulla. Vain ruoppaushankkeet on toteutettu sellaisenaan. Kopio lupapäätöksen perusteena olleesta suunnitelmasta Kokemäen järjestely, Suuosan pengerrys- ja ruoppaussuunnitelma on esitetty liitteessä 2. Lanajuopaa on ruopattu viimeksi vuonna 2000 ja 2001 Porin kaupungin ja Lounais- Suomen ympäristökeskuksen yhteistyönä. Porin kaupunkikeskustan kohdalla Kokemäenjoki on mataloitunut merkittävästi sedimentoitumisen seurauksena, mikä aiheuttaa merkittävän jääpatoriskin Kirjurinluodon alueelle. Kunnossapitoruoppaus Porin kaupungin alueella toteutettiin syksyllä 2017. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt hankkeelle luvan 22.10.2014 antamallaan päätöksellä (Dnro ESAVI/183/04.09/2013). 3.3 Hankkeen kuvaus Huvilajuovan kunnossapitoruoppauksen suunnittelun lähtökohtana on vuonna 1984 myönnetty vesilain mukainen lupa. Ruoppaukset Huvilajuovalla on tarkoitus toteuttaa pääosin Pöyry Finland Oy:n laatimien alustavien suunnitelmien mukaisesti: läntinen Huvilajuovan uoma em. suunnitelman mukaisesti pohjan tasolla -1,5 N2000 ja leveydellä 15 metriä itäinen uoma em. suunnitelmasta poiketen siten, että pohjan taso on -2,0 N2000; leveys on suunnitelmien mukaisesti 10 metriä eteläosassa ja pohjoiseen päin kaventuen siten, että rantoja ei kaiveta. Itäinen uoma on ensisijainen veneväylä ja siksi syvempi Lanajuovan yläosa siten, että pohjan taso on -1,0 N2000; leveys on suunnitelmien mukaisesti Huvilajuovan yhteydessä 35 metriä, josta se kapenee 15 metrin matkalla 5 metriin. Leveys kaventuu ruopattavan alueen loppua kohti 3 metriin. Ruopattava alue on yhteensä noin 86 metrin pituinen. Ruoppausmassat läjitetään Hevosluodon läjitysalueelle, joka kunnostettiin vuonna 2014 Porin keskustan alueen kunnossapitoruoppausmassojen läjitystä varten. Porin keskustan alueen kunnossapitoruoppaus toteutettiin syksyllä 2017. 2
Kuvassa 3-1 on esitetty Huvilajuovan ja Lanajuovan ruoppausalueet, Hevosluodon läjitysalue sekä syksyllä 2017 toteutetun keskustan alueen kunnossapitoruoppausalueet. Ruopattava vesialue, läjitysalue ja niiden välinen maa- ja vesialue ovat Porin kaupungin omistuksessa, samoin Huvila- ja Lanajuovan vesialue kokonaisuudessaan. Osa Huvilajuovan rantatonteista on yksityisessä omistuksessa. 3 Kuva 3-1 Huvilajuovan ja Lanajuovan ruoppausalueet ja Hevosluodon läjitysalue, sekä vuonna 2017 toteutetut kaupunkikeskustan kunnossapitoruoppausalueet. 4 RUOPPAUKSEN TOTEUTUS 4.1 Ruoppausalueet, ruoppaustasot ja massamäärät Nyt toteutettava kunnossapitoruoppaus sijoittuu Huvilajuopaan, sen sivu-uoman alkupäähän Polsanluodon ja Pajukarin väliin ja Lanajuovan yläpäähän. Vuoden 1984 vesilain mukaisessa luvassa on myönnetty lupa Huvilajuovan ruoppaamiselle, mutta tarkkoja suunnitelmia ruoppauksen toteuttamisesta ei ole käytettävissä. Tämän suunnitelman mukainen ruoppausalue on esitetty suunnitelmapiirustuksessa 101010048/1. Huvilajuovan pääuoman ruoppaustaso on -1,50 m (N2000), ruoppauspohjan leveys 15 m ja ruoppausalueen luiskien kaltevuus on 1:5. Pääuoman ruoppausalueen pituus on 910 m, pinta-ala noin 19 900 m 2 ja ruoppausalueen kokonaisleveys on 20 30 m. Sivu-uoman ruoppaustaso on -2,0 (N2000), ruoppauspohjan leveys 10 m eteläosassa kaventuen pohjoiseen päin siten, että rantoja ei kaiveta. Ruoppausalueen luiskien kaltevuus on 1:5. Sivu-uoman ruoppausalueen pituus on 135 m, pinta-ala noin 1 750 m 2 ja ruoppausalueen kokonaisleveys 10 22 m. Huvilajuovan pääuoman ruopattava massamäärä on noin 11 800 m 3 ktr, sivu-uoman noin 1 780 m 3 ktr ja Lanajuovan noin 120 m 3 ktr. Yhteensä ruopattavia massoja suunnitelma-
kartalla esitetyltä alueelta kertyy noin 13 700 m 3 ktr. Ruoppausalue ja leikkaukset on esitetty suunnitelmapiirustuksissa 101010048/1-7. 4.2 Ruoppausmenetelmä ja ruoppauksen toteutus Ruoppaus toteutetaan imuruoppaamalla ja imuruoppausmassat pumpataan paineputkea pitkin Hevosluodon läjitysalueelle. Ruopattava massa on pääasiassa joen kuljettamaa ja kasaamaa hienoa hiekkaa ja savea. Imuruoppaukseen käytetään joelle sopivaa kalustoa, jonka imuruoppausteho on enintään noin 800 l/s (noin 2 880 m 3 /h). Jos imuruoppauslietteen kiintoainepitoisuus on 4 %, maa-aineksen poistoteho on noin 115 tn/h eli noin 77 m 3 /h (kuivatilavuuspaino 1.5 tn/m 3 ), imuruoppausteholla 800 l/s ruoppaus kestäisi keskeytymättömän työnä noin 176 h. Ruoppaustyön tapahtuessa arkipäivisin välillä klo 7 22 ja lauantaisin klo 9-16, ruoppaustyön kokonaiskesto keskeytymättömänä olisi hieman yli 2 viikkoa. Kaluston siirrot ja muut keskeytykset huomioiden, työn kokonaiskesto on noin 3 4 viikkoa. 4.3 Ruoppausmassojen läjittäminen 4.3.1 Läjitysalueen sijainti ja mitoitus Ruoppausmassojen läjittämiseen käytetään Hevosluodon vanhaa läjitysaluetta, jolle Länsi-Suomen vesioikeus on myöntänyt luvan vuonna 1984. Läjitysalueen hyötypintaala on noin 10 hehtaaria. Suunnitellun läjitysalueen maa-alue on Porin kaupungin omistuksessa. Hevosluodon läjitysaluetta hyödynnettiin myös Kokemäenjoen kunnossapitoruoppauksen läjitysalueena. Läjitysalue on kunnostettu keskustan alueen kunnossapitoruoppausta varten vuonna 2014. Kunnostetun läjitysalueen tilavuus tasolla +3,50 oli ennen keskustan alueen ruoppausmassojen läjitystä 86 000 m 3 ja pinta-ala 81 000 m 2. Altaaseen rakennetut välipenkereet kasvattavat virtausmatkaa ja viipymää altaassa. Altaan tehollinen tilavuus myös kasvaa, kun virtauksen suuntainen altaan pituus on huomattava verrattuna leveyteen. Keskustan alueen kunnossapitoruoppauksessa syksyllä 2017 Hevosluodon läjitysalueelle läjitettiin ruoppausmassoja noin 40 000 m 3. Läjitysalueen todellinen läjityskapasiteetti tarkistettiin kunnossapitoruoppauksen jälkeen ja tilavuutta on jäljellä noin 45 000 m 3. 4.3.2 Läjitysaltaan virtausjärjestelyt Imuruoppausmassat johdetaan paineputkea pitkin läjitysalueelle siten, että virtausmatka ja viipymä altaassa ovat mahdollisimman pitkät. Läjitysaltaasta ylitevedet johdetaan ylivuotokaivon kautta Raumanjuopaan. 4.4 Ympäristövaikutusten hallinta 4.4.1 Vesistövaikutukset Ruoppauksen vesistövaikutukset liittyvät työnaikaiseen veden samenemiseen sekä pohjan ravinteiden ja happea kuluttavan aineksen irtoamiseen ja kulkeutumiseen. Pihlavanlahden tämänhetkinen keskimääräinen sedimentaationopeus vuosien 1931 2010 välillä on ollut 0,73 cm/v eli noin 150 000 m³/v (Niinikoski 2011). Nyt ruopattava massamäärä on alle 10 % tästä määrästä. Ruoppaustyön aikana veteen sekoittuvan ja 4
virtaaman mukaan lähtevän kiintoaineen määrä on vähäinen verrattuna luontaiseen kiintoainekuormitukseen. Ruoppausalueen yläosassa ruopattava maa-aines on hiekkaa ja silttiä, jossa humuspitoisuus on pieni, hehkutushäviö alle 5 %. Ruopattavan aineksen savipitoisuus on sedimenttitutkimusten perusteella 5 30 %. Ruoppauksessa vesistöön joutuu kiintoainesta jonkin verran, mutta pienellä virtaamalla suurin osa laskeutuu joen pohjalle lähialueelle. Isolla virtaamalla jokivesi on luonnostaan niin sameaa, että ruoppauksen vaikutusta ei juuri havaitse ja vaikutus havaitaan ainoastaan Huvilajuovan alueella ja hyvin vähäisessä määrin Lanajuovan alueella. Ruoppauksessa karkaavan maa-aineksen mukana karkaa hienoainekseen ja humukseen sitoutuneita haitta-aineita. Näiden määrä on kuitenkin vähäinen, koska maa-aineksen hienoaines- ja humuspitoisuus ovat pienet. Joen virtaus aiheuttaa luontaisestikin haittaaineiden pilaaman joenpohjan eroosiota kaikkialla, joten jokivesi kuljettaa luonnostaan mukanaan niitä haitta-aineita, joita ruoppauksessa voi vapautua. Kokemäenjoen alaosalla merkittäviä eroosioalueita on Harjavallan voimalaitokselta alkaen. Huvilajuovan ruoppauksessa irtoava haitta-ainesmäärä on huomattavan pieni verrattuna Kokemäenjoen luontaisesti kuljettamaan haitta-aineksen kokonaismäärään. Ruoppauksen aiheuttama samentuminen ja ruoppauksen aiheuttamat haitta-aineiden lisäpäästöt arvioidaan niin vähäisiksi, että niitä ei pystytä mittaamaan Kokemäenjoen alaosalla eikä Pihlavanlahdella. Työnaikaiseksi tarkkailumenetelmäksi esitetään ruoppaussyvyyden valvontaa luotaamalla sekä samentuman silmämääräistä tarkkailua Huvilajuovassa. 5 4.4.2 Melu Melua aiheuttava työskentely tehdään arkisin maanantaista lauantaihin. Melua aiheuttava työskentelyaika on arkipäivisin kello 07:00 22:00 ja lauantaisin kello 9:00 16:00. 5 KAAVOITUS 5.1 Maakuntakaava Hankealueella on voimassa Satakunnan maakuntakaava. Ympäristöministeriö vahvisti 30.11.2011 Satakunnan maakuntakaavan (N:o YM1/5222/2010). Kaava on saanut lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden antamalla päätöksellään 13.3.2013. Kuvassa Kuva 5-1 on esitetty ote Satakunnan maakuntakaavasta, joka käsittelee hankealuetta. Maakuntakaavan tavoitteena on kehittää erityisesti maakunnan aluerakenteen runkona Kokemäenjokilaakson nauhataajamaa kaupunkien ja taajamien verkostona. Sen ulkopuolelle jäävän kyläverkoston kehittämistä tuetaan edistämällä olemassa olevien rakenteiden hyödyntämistä, maaseutuelinkeinotoiminnan monipuolistamista sekä ympäristöarvojen säilyttämistä alueella. Maakuntakaavalla tuetaan Satakunnan matkailun ja virkistyksen kannalta merkittäviä vyöhykkeitä. Kaavassa on huomioitu maisema- ja kulttuurimatkailun kannalta merkittävät valtakunnallisesti arvokkaat aluekokonaisuudet. Kokemäenjoen suistoalueella on otettu huomioon maankohoamisrannikon erityispiirteet sekä tulvariskin vaikutus maankäyttöön (Satakuntaliitto). Satakunnan maakuntakaava-alueella on annettu koko maakuntakaava-aluetta koskevat seuraavat suunnittelumääräykset:
Tulvasuojelu: Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaara-alueet ja tulviin liittyvät riskit. Uutta rakentamista ei tule sijoittaa tulva-alueille. Tästä voidaan poiketa vain, jos tarve- ja vaikutusselvityksiin perustuen osoitetaan, että tulvariskit pystytään hallitsemaan ja että rakentaminen on kestävän kehityksen mukaista. Suunniteltaessa alueelle tulville herkkiä toimintoja tulee tulvasuojelusta vastaavalle alueelliselle ympäristöviranomaiselle varata mahdollisuus lausunnon antamiseen. Rantarakentaminen: Rantojen suunnittelussa tulee ottaa huomioon, että rakentaminen suunnitellaan ensisijaisesti sijoitettavaksi sietokyvyltään kestäville ranta-alueille, turvaten kullakin vesistöalueella riittävät yleiset virkistyskäyttömahdollisuudet ja yhtenäisen vapaan ranta-alueen varaaminen rannan suunnittelussa. Suunnittelussa on turvattava myös maankohoamisrannikolle ominaisten luonnon kehityskulkujen alueellinen edustavuus. Rantojen suunnittelussa tulee ottaa huomioon rakennusoikeuden, yhteiskäyttöalueiden ja yleisten alueiden tasapuolinen jakautuminen eri maanomistajille, palvelujen kohtuullinen saavutettavuus ja vesihuollon järjestäminen. Omarantaisen loma-asutuksen mitoitus tulee sijoittua välille 0 8 loma-asuntoa mitoitusrantaviivakilometriä kohti. Yhteisrantaisena loma-asutuksena mitoitus voi olla perustellusti suurempi. Vesien tila: Koko maakuntakaava-alueella on yksityiskohtaisen alueidenkäytön suunnittelun oltava alueelle kohdistuvien vesienhoitosuunnitelmien ja toimenpideohjelmien toteuttamista edistävää. Vesiensuojelullisesti erityisen herkillä, kaltevilla sekä eroosio- ja tulvaherkillä vesistöjen rannoilla tulee maankäyttö- ja rakennuslain mukainen alueidenkäyttö suunnitella siten, että estetään tai vähennetään ravinteiden, kiintoaineen ja haitallisten aineiden huuhtoutumista vesistöihin. 6
7 Kuva 5-1 Ote Satakunnan maakuntakaavasta (Satakuntaliitto). Seuraavat kaavamerkinnät ja suunnittelumääräykset koskevat hankealuetta tai sen ympäristöä: Huvilajuovan ruoppausalueen yläpuolen ympäristö on merkitty maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristöksi (kh2). Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät kulttuuriympäristöt. Suunnittelumääräys on yhteneväinen kh1:n kanssa Huvilajuovan ruoppausalue, kp. Merkinnällä osoitetaan maankäyttö- ja rakennuslain 68 ja 69 :ien mukaisesti ympäristöministeriön päätöksellä perustettu kansallinen kaupunkipuisto. Sunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa on otettava huomioon puiston esityisominaisuudet perustamispäätöksen mukaisesti. Hankealue sijaitsee Kokemäenjoen jokisuiston tulvariskin selvitysalueella (se). Merkinnällä osoitetaan sellaiset alueet, joiden käyttöä ei ole voitu ratkaista maakuntakaavaa laadittaessa mutta, jotka merkittävyytensä vuoksi katsotaan tarpeelliseksi osoittaa maakuntakaavassa alueeseen kohdistuvien intressien johdosta. Alueidenkäytön ratkaiseminen edellyttää lisäselvityksiä tai jatkosuunnittelua. Palvelujen alue, P. Merkinnällä osoitetaan julkisten ja yksityisten palveluijen ja hallinnon alueita. Alueelle voidaan sijoittaa myös paljon tilaa vaativan kaupan yksiköitä.
8 Pohjavesialue, pv. Merkinnällä osoitetaan yhdyskuntien vedenhakinnan kannalta tärkeät ja siihen soveltuvat pohjavesialeuet. Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa on otettava huomiooon pohjaveden laatu ja muodostumisen turvaaminen Huvilajuovan ruoppausalueen alaosalla on keskustoimintojen alue C1. Merkinnällä osoitetaan maakuntakeskuksen ydinalue, johon sijoittuu koko maakuntaa palvelevia keskustahakuisia kaupan-, hallinto-, hyvinvointi- ja vapaa-ajan palveluja ja asumista. Asuinalue Satakunnan maakuntakaavaa ollaan uudistamassa. Satakunnan maakuntavaltuusto hyväksyi 1. vaihemaakuntakaavan 1.12.2013, ja ympäristöministeriö vahvisti sen 3.12.2014. Satakunnan 1. vaihemaakuntakaava on saanut lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden antamalla päätöksellä 10.5.2016. Vaihemaakuntakaavassa 1 osoitetaan maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet manneralueella. Hankkeen vaikutusalueelle ei sijoitu tuulivoimatuotannon alueita. Satakunnan maakuntahallitus on (MH 28.11. ja 15.12.2016) hyväksynyt Satakunnan maakuntakaavan 2 valmisteluvaiheen aineiston ja asettanut aineiston nähtäville ja pyytänyt kaavasta lausunnot. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 on ollut julkisesti nähtävillä 1.2. 3.3.2017. Vaihemaakuntakaava käsittelee energiantuotantoa: turve, bioenergia, mahdollisesti tuulivoimatuotanto ja aurinkoenergia. Muita teemoja ovat soiden moninaiskäyttö, kauppa, maisema-alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt. Kuntien ja viranomaisten lausuntoaika on päättynyt 7.4.2017. Tämän jälkeen vaihemaakuntakaava 2 valmistelut ovat jatkuneet siten, että maakuntahallitus käsittelee mielipiteisiin ja lausuntoihin annetut vastineet, teettää täydentävät selvitykset sekä laatii maakuntakaavaehdotuksen, josta neuvotellaan viranomaisten kanssa. Vaihdemaakuntakaavaehdotus mahdollisina tarkastuksineen asetetaan tämän jälkeen virallisesti nähtäville 30 vrk:n ajaksi, jolloin siitä voi tehdä muistutuksia. Tavoitteena on, että Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 hyväksytään vuonna 2018. Kuvassa Kuva 5-2 on esitetty ote Satakunnan vireillä olevasta maakuntakaava2:sta, joka käsittelee hankealuetta. Vaihemaakuntakaavassa 2 esitetään, että voimassa olevassa Satakunnan maakuntakaavassa esitetyt valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, kh1-merkinnät (Kuva 5-1) korvataan merkinnällä vma-e, valtakunnallisesti merkittävät maisema-alueet.
9 Kuva 5-2 Ote vireillä olevasta Satakunnan maakuntakaavasta2 (Satakuntaliitto). Hankealue sijoittuu kh1-alueelle, valtakunnalliseti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö.merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kuluttuuriympäristöt ja rakennusperintökohteet. Hankealue sijoittuu kh2-alueelle, maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö.merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät kuluttuuriympäristöt ja rakennusperintökohteet. Hankealueella on ehdotus vma-e alueesta, valtakunnallisesti arvokas maisema-alue (ehdotus). Merkinnällä osoitetaan valutakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitys- ja täydennysainesistossa ehdotetut alueet.
5.2 Yleiskaava Hankealueella ovat voimassa Porin kantakaupungin yleiskaava 2025 (Kuva 5-3), kaavan mukaiset merkinnät hankealueella ja sen ympäristössä ovat seuraavat: - W, vesialue - VL, lähivirkistysalue - RP, siirtolapuutarha-/palstaviljelyalue - pääkatuverkkoa täydentävä kevyen liikenteen reitti - veneväylä 10 Kuva 5-3 Ote Porin kantakaupungin yleiskaavasta 2025 (Porin kaupunki).
5.3 Asemakaava Huvilajuopa rajoittuu itäpuolella Hanhiluodon asemakaava-alueeseen ja länsipuolella Hevosluodon asemakaava-alueeseen (Kuva 5-4). Asemakaavassa on osoitettu seuraavia alueita hankealueen läheisyydessä: - W, vesialue - VL, lähivirkistysalue - VP-13, lähiruoan kasvattamisen ja luonnon kiertokulun esittelyyn tarkoitettu puisto - VV, uimaranta-alue Hanke on asemakaavan mukainen ja kaavan toteutumista edistävä. 11 Kuva 5-4 Ote Porin kaupungin ajantasa-asemakaavasta Hanhiluodon, Hevosluodon ja Karjarannan kaupunginosien risteyskohdasta Huvilajuovan yläpään kohdalta (Porin kaupunki). 6 VESISTÖKUVAUS 6.1 Virtaamat, vedenkorkeudet ja tulvauhka 6.1.1 Valuma-alue Kokemäenjoen valuma-alueen (nro 35) koko on noin 27 000 km 2, mistä järvien osuus on noin 11 % eli noin 3 000 km 2. Valuma-alueella järvet keskittyvät vesistöalueen yläosaan. Kokemäenjoen valuma-aluekartta on esitetty liitteessä 3.
6.1.2 Virtaama Huvilajuovasta ei ole mitattua säännöllistä virtaamatietoa. Kirjurinluodon kohdalla Kokemäenjoki haarautuu Luotsinmäenjuopaan ja Raumanjuopaan. Lähimmät virtaaman havaintopaikat ovat Harjavallan voimalaitos Kokemäenjoessa ja Harjunpäänjoki Ulvilan puolella. Harjavallassa havainnointi on aloitettu vuonna 1931 ja Harjunpäänjoesta Ulvilan puolella on virtaamahavaintoja vuodesta 1970 vuoteen 1991. Taulukossa Taulukko 6-1 on esitetty virtaaman keski- ja ääriarvoja havaintopaikoilta. Kokemäenjoen virtaamasta vain hyvin pieni osa ohjautuu Huvilajuopaan. Kokemäenjoen haarojen virtaamien selvittämiseksi on tehty virtaamamittauksia 28.4.2004 (Koskinen 2006). Kokemäenjoen kokonaisvirtaamaksi Lukkarinsanassa mitattiin tuolloin 121 m 3 /s ja Huvilajuovan virtaamaksi mitattiin 4 m 3 /s, mikä on 3,3 % Kokemäenjoen kokonaisvirtaamasta. Nykytilanteessa pääuoman tulva-aikaisesta virtaamasta Huvilajuopaan ohjautuu noin 5 % (Huokuna & Aaltonen 2009). Taulukossa Taulukko 6-1 on esitetty virtaaman keski- ja ääriarvoja Harjunpäänjoen ja Kokemäenjoen Harjavallan havaintopaikoilla sekä arviot virtaamista Porin keskustan kohdalla ja Huvilajuovassa. Huvilajuovan virtaaman voidaan olettaa olevan noin 3 5 % pääuoman virtaamasta. Tämän perusteella arvioituna Huvilajuovan nykytilanteen mukainen keskivirtaama (MQ) on noin 9 m 3 /s ja keskiylivirtaama MHQ noin 30 m 3 /s. Taulukko 6-1 Virtaaman keski- ja ääriarvoja Kokemäenjoella ja Harjunpäänjoella (ympäristöhallinnon Hertta-tietokanta ja Hydrologinen vuosikirja 2006-2010). Havaintopaikka Asteikko HQ (m 3 /s) MHQ (m 3 /s) MQ (m 3 /s) MNQ (m 3 /s) Ajanjakso Harjavalta, Kokemäenjoki 10450 918 (v. 1966) 602 220 1931-2013 755 557 223 43,7 1991-2010 Harjunpäänjoki 10600 47 (v. 1970) 28 4,7 1970-1991 Pori, Kokemäenjoki 946 607 225 Huvilajuopa 30 9 12 6.1.3 Vedenkorkeus Huvilajuovasta ei ole tilastoituja vedenkorkeushavaintoja. Ympäristöhallinto on seurannut Kokemäenjoen vedenkorkeutta vuodesta 1921 alkaen (Taulukko 6-1). Vuoteen 1973 saakka veden korkeutta on mitattu Porin asteikolla, mikä on sijainnut siltojen alapuolella, mutta Kirjurinluodon yläpuolella. Lukkarinsannassa vedenkorkeutta on mitattu vuosina 1974 1977 ja Seikun sahalla vuosina 1977 1995. Tällä hetkellä käynnissä oleva vedenkorkeuden seuranta on alkanut uudestaan Lukkarinsannassa vuonna 2004 ja Porin vanhalla sillalla vuonna 2005. Huvilajuovan vedenkorkeustaso sijoittuu Porin vanhan sillan vedenkorkeustason ja merivedenkorkeustason väliin.
Taulukko 6-2 Vedenkorkeuksien keski- ja ääriarvoja Porin havaintopaikoilla N2000-tasossa (ympäristöhallinnon Hertta-tietokanta sekä Merentutkimuslaitos 13 Asteikko Tunnus HW, N2000+m MHW, N2000+m MW, N2000+m Ajanjakso Porin asteikko 3510700 3,15 1,93 0,87 1921-1973 Seikun saha 3510720 2,59 1,76 0,64 1977-1995 Porin vanha silta 3510721 1,76 1,4 0,49 2005 - Lukkarinsanta 3510771 1,97 1,63 0,55 2004 - Merivesi, Mäntyluoto 1,57 1,13 0,143 (MW2013) Kuvassa Kuva 6-1 on esitetty veden korkeuden vaihteluja vuosina 2005 2017 Porin vanhan sillan havaintopaikalta. m 2.0 Vedenkorkeus, Porin vanhasilta 1.5 N2000+m 1.0 0.5 0.0-0.5 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Kuva 6-1 Kokemäenjoen vedenkorkeus vuosina 2005 2017 Porinsillan havaintopaikalla, korkeustaso N2000. 6.2 Sedimenttitutkimukset Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry teki talvella 2012 sedimenttitutkimuksen suunnitellulla Huvilajuovan ruoppausalueella (Oravainen 2012). Näytteitä on otettu neljältä pisteeltä pääosin kahdelta eri syvyystasolta yhteensä seitsemän näytettä. Pisteiden sijainti on esitetty kuvassa Kuva 6-2 ja tulokset kokonaisuudessaan liitteessä 4.
14 Kuva 6-2 Huvilajuovan sedimenttinäytepisteet (Oravainen 2012). Ruoppausalueella sedimentin orgaanisen aineen pitoisuudet ovat pienet, kaikilla näytteillä alle 5 % kuiva-aineesta. Pisteen A sedimentin koostumus poikkeaa muista näytteistä savipitoisuuden ja kerrosjakauman osalta. Pisteellä A sedimentti on hiekkaista ja savipitoisuudet olivat 3,6 7,4 %, kun muilla näytepisteillä savipitoisuudet olivat noin 16 30 % eikä selkeää hiekkakerrosta ole havaittavissa. Ruoppausmassat ollaan läjittämässä maa-alueelle erilliselle läjitysalueelle, joten haittaainepitoisuuksia voidaan verrata maaperän pilaantuneisuutta määrittäviin raja-arvoihin (VNa 214/2007). Asetuksen mukaan maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava, jos yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus maaperässä ylittää kynnysarvon. Ruoppausalueen näytteissä kaikki määritetyt metallipitoisuudet alittivat kynnysarvot. Myös kaikkien näytteiden PCB-pitoisuudet olivat alle määritysrajan, joten sedimenttiä ei asetuksen VNa 214/2007 perusteella voida pitää pilaantuneena. Sedimentin metallipitoisuudet alittivat myös Sedimentin ruoppaus- ja läjitysohjeessa annetut raja-arvot lukuun ottamatta yhtä normalisoitua elohopeapitoisuutta (piste A, pintakerros, 0,27 mg/kg ka), joka ylitti lievästi tason 1 mukaisen pitoisuustason raja-arvon 0,1 mg/kg ka sijoittuen pitoisuustasolla 1A (0,1 0,6 mg/kg ka). Pitoisuustaso 1A on asetettu siten, että haitallisen aineen pitoisuudesta ei arvioida aiheutuvan haittaa vesieliöille pitkäaikaisenkaan altistuksen aikana. Näitä raja-arvoja käytetään arvioitaessa ruoppausmassojen soveltumista meriläjitykseen, eikä raja-arvoja ole tarpeen soveltaa maaalueelle tapahtuvaan läjitykseen. Sedimenttitutkimusten perusteella ruopattavaa sedimenttiä ei voida pitää pilaantuneena ja ruoppausmassa voidaan läjittää maa-alueelle.
6.3 Vedenlaatu Huvilajuovasta ei ole vedenlaatutietoja. Sen vedenlaatu vastaa hyvin pitkälti Kokemäenjoen vedenlaatua. Lähimmät tarkkailussa olevat vedenlaatupisteet ovat hankealueen yläpuolella Kokemäenjoessa (Kojo 35 Pori-Tre) ja (Kojo 42 kirj pohj va 8810) sekä alapuolella Isojuopa (Kojo 46) ja Raumanjuopa (Kojo 47) (Kuva 6-3). Suunnitellulta ruoppausalueelta noin 9 km ylävirtaan, pisteellä Kojo 35 Pori-Tre Ulvilassa, vedenlaatua tarkkaillaan kuukausittain. Ruoppausalueen alapuolella pisteellä Kojo 47 Raumanjuopa, vedenlaatua seurataan säännöllisesti 6 8 kertaa vuodessa. 15 Kuva 6-3 Vedenlaadun tarkkailupisteet Kokemäenjoem alaosalla. Kokemäenjoen ja Porin edustan merialueen yhteistarkkailu aloitettiin vuonna 1975. Tarkkailulla seurataan Kokemäenjokeen ja Porin edustan merialueelle johdettavan kuormituksen määrää ja kuormituksen aiheuttamia vesistövaikutuksia. Yhteistarkkailussa on mukana kunnallisia jätevedenpuhdistamoita, teollisuutta ja Porissa sijaitsevia lämpövoimalaitoksia. Vedenlaadun tarkkailua suoritetaan vuosittain voimassa olevan tarkkailuohjelman mukaan. Varsinais-Suomen ELY-keskus on hyväksynyt viimeisimmän ohjelman 2.3.2010 antamallaan päätöksellä (dnro VARELY/28/07.00/2010).
Seuraavassa on tarkasteltu vedenlaatua ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmästä (4/2017) sekä vuoden 2015 yhteistarkkailuraportista saatujen tietojen perusteella (Alajoki 2016). Kokemäenjoen vedenlaatu on ollut heikoimmillaan 1970-luvun alkuvuosina, jolloin se oli ajoittain jopa huono. Vedenlaadun parantumista tapahtui 1970-luvun lopulla ja 1980- luvun alussa, mutta yleistila pysyi välttävänä. Ratkaiseva muutos ajoittui vuoteen 1985, jolloin yläpuolisella reitillä loppui kahden selluloosatehtaan toiminta. Vedenlaadun paranemisessa merkittävin tekijä on ollut metsäteollisuuden jätevesien aiheuttamien ongelmien häviäminen lähes kokonaan jokialueelta. Nykyisin jätevedet puhdistetaan biologisesti. Kuormituksen väheneminen näkyi happitilanteen parantumisena ja metsäteollisuuden jätevesien leiman vähentymisenä. Myös ravinnepitoisuudet ovat pienentyneet merkittävästi 1970-luvun alusta. Raskasmetallikuormitus on pienentynyt, eikä elohopeaongelmaa enää ole. Tilapäisten päästöjen, kuten Norilsk Nickel Oy:ssa 5-6.7.2014 tapahtuneen nikkelivuodon vaikutukset ovat nyt selvemmin havaittavissa, kun vesi on nykyisin ajoittain jopa hyvälaatuista. Tänä päivänä Kokemäenjoen vedenlaadun ja ravinnetason muutokset riippuvat pitkälti hajakuormituksesta. Kokemäenjoki kuormittaa Porin edustan merialuetta, erityisesti Pihlavanlahtea, jonne joki laskee. Pihlavanlahdella ravinnepitoisuudet ovatkin laskeneet pidemmällä aikavälillä, mutta ravinnetaso on ylivalumien aikana edelleen korkea, ja lahti on rehevä. Runsaan hajakuormituksen takia veden samentuneisuus ja rautapitoisuus eivät ole Pihlavanlahdella suuresti muuttuneet. Kokemäenjoen happitilanne on nykyisin pääasiassa hyvä. Sameusarvot vaihtelevat huomattavasti valumatilanteesta riippuen. Keskimäärin sameusarvo on ollut vuosina 2014 2016 noin 15 FNU, mutta suurimmillaan lähes 100 FNU (Taulukko 6-3). Kohonneita kiintoainepitoisuuksia todetaan yleensä silloin, kun vedessä esiintyy samenemaa. Pisteellä Kojo35 kiintoainepitoisuus on vaihdellut välillä 3,6 82 mg/l. Fosforipitoisuus vaihtelee nykyisin pääosin hajakuormituksen mukaan ja on ollut viime vuosina joen alaosalla keskimäärin 30 40 µg/l, suurimmillaan 170 µg/l. Typpipitoisuus on ollut keskimäärin noin 1000 1270 µg/l, suurimmillaan 4100 µg/l (Taulukko 6-3). Keskimääräiset ravinnepitoisuudet ovat kuvastaneet rehevyyttä. Kokemäenjoen vedenlaatu on edelleen parantunut vuosien 1990 2016 välisenä aikana. Kiintoaine- ja fosforipitoisuuden, sameusarvojen ja lievemmin myös typpipitoisuuden trendi on laskeva (Kuva 6-4). Myös sähkönjohtavuus on hieman laskenut. Kokemäenjoen (Kojo 35 Pori-Tre) kiintoainepitoisuudesta (hieno, suodatus polykarb. 0,4 µm) ja -kuormituksesta on laadittu malli ympäristöhallinnon vesistömallijärjestelmässä (kuvat 4.5-4.7). Kiintoainepitoisuuden (1,0 130 mg/l, Kuva 6-5) ja kiintoainekuormituksen (7,3 4850 t/vrk, Kuva 6-6) havaitut arvot ovat vaihdelleet laajalla välillä vuosina 1990 2016. Kokemäenjoen vuosittainen simuloitu kiintoainekuormitus mereen vuosina 1990 2016 on vesistömallijärjestelmän perusteella vaihdellut välillä 39 000 176 200 t/v ja ollut keskimäärin noin 99 500 t/v (Kuva 6-7). Tämä vastaa sedimentoituneena noin 65 0000 70 000 m 3 tilavuutta epäorgaanisen sedimentin kuivaainepitoisuuden ollessa 65 70 %. Pihlavanlahden mataloitumisen perusteella vuotuiseksi sedimentoitumismääräksi on arvioitu noin 150 000 m 3 (Niinikoski 2011). Tämä vastaisi kiintoainekuormituksena noin 200 000 t/v. Ero vesistömallin kiintoainekuormitusarvioon selittynee sillä, että vesistömallin arvio perustuu veden mitattuihin kiintoainepitoisuuksiin, eikä siinä ole mukana pohjakuljetuksena dyynimäisesti kulkeutuvaa hiekkaa. 16
17 Taulukko 6-3 Kokemäenjoen vedenlaadun vaihtelu (keskiarvo, minimi ja maksimi) joen alaosalla Porin kaupungin kohdalla vuosina 2014-2016. (Lähde ympäristöhallinnon Hertta-tietopalvelu 4/2017, n=näytemäärä) ph S-joht. Sameus Kiintoaine Kok.P Kok.N ms/m FNU mg/l µg/l µg/l Kojo 35 Pori-Tre ka 7,2 10,6 15 13 41 1203 max 7,5 18,5 98 82 170 4100 min 7,0 7,7 3,2 3,6 15 600 n 65 65 65 35 60 60 Kojo 42 kirj pohj va8810 ka 7,3 10,6 9,5 30 1002 max 7,5 16,3 22 47 1500 min 7,0 7,7 3,2 18 610 n 23 23 23 18 18 Kojo 46 Isojuopa ka 7,2 11,5 15 40 1267 max 7,5 16,0 76 130 3600 min 6,9 8,8 3,4 18 640 n 29 29 29 24 24 Kojo 47 Raumanjuopa ka 7,3 11,1 13 35 1064 max 7,4 14,8 72 120 2300 min 7,1 8,1 4,1 19 610 n 19 19 19 19 19
mg/l 25 Kiintoaine Kojo 35 Pori-Tre 18 20 15 Kojo 42 kirj pohj va8810 10 Kojo 46 Isojuopa 5 0 Kojo 47 Raumanjuopa FNU 30 Sameus µg/l 90 Kok.P 25 80 70 20 60 15 50 40 10 30 5 20 10 0 0 35 42 46 47 35 42 46 47 µg/l 1800 Kok.N ms/m 18 Sähkönjohtavuus 1600 16 1400 14 12 1200 10 1000 8 800 600 6 4 2 400 0 35 42 46 47 35 42 46 47 Kuva 6-4 Vedenlaadun kehitys Kokemäenjoen alaosalla vuosina 1990 2016.
19 Kuva 6-5 Kokemäenjoen kiintoainepitoisuuden havaitut ja simuloidut arvot vuosina 1990 2016 ympäristöhallinnon vesistömallijärjestelmän mukaan. Kuva 6-6 Kokemäenjoen kuormituksen havaitut ja simuloidut arvot (t/vrk) vuosina 1990 2016 ympäristöhallinnon vesistömallijärjestelmän mukaan
20 Kuva 6-7 Kokemäenjoen vuosikuormituksen simuloidut summa-arvot (t/v) vuosina 1990 2016 ympäristöhallinnon vesistömallijärjestelmän mukaan. 6.4 Pohjaeläimet Kokemäenjoen ja sen edustan merialueen pohjaeläintarkkailua on suoritettu kolmen vuoden välein vuodesta 1976 lähtien. Varsinais-Suomen ELY-keskus on hyväksynyt viimeisimmän ohjelman 2.3.2010 antamallaan päätöksellä (dnro VARELY/28/07.00/2010). Viimeksi pohjaeläintarkkailu on toteutettu vuonna 2015 Kokemäenjoessa ja sen edustan merialueella (Kokemäenjoen vesiensuojeluyhdistys 2015). Ruoppausaluetta lähinnä oleva pohjaeläinten tarkkailupiste Q sijaitsee Kokemäenjoessa Kirjurinluodon yläpuolella. Pohjaeläinten tarkkailupiste R sijaitsee ruoppausalueen alapuolella Kokemäenjoen suualueella (Kuva 6-8). Kokemäenjoen edustan tarkkailupisteet ovat kartassa (Kuva 6-11). Vuonna 2015 Kokemäenjoen tarkkailupisteillä runsaslukuisimpia pohjaeläintaksoneita olivat surviaissääsket, erityisesti Stictochironomus sticticus ja Polypedilum nubeculosum. Näytteissä esiintyi myös vesiperhos- ja päiväkorentolajeja. Vuonna 2015 molemmilla näytepisteillä taksonimäärä oli suurempi kuin edellisvuosina (Kuva 6-9). Näytteiden perusteella on laskettu River-indeksi (RI), joka voi saada arvoja välillä 1-4 (hyvin rehevä-karu) (Kuva 6-10). RI indikoi Kokemäenjoki Q tarkkailupisteen pohjan olevan lievästi karu, kun taas tarkkailupisteellä R indeksi osoitti rehevää pohjaa. Havaintojen mukaan pohjan tila on toipunut 1990-luvun huonosta tilanteesta. Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n tehtaalla tapahtui vuonna 2014 laiterikon seurauksena vakava nikkelipäästö Kokemäenjokeen. Huolimatta korkeista nikkelipitoisuuksista pohjaeläimistön tilassa ei ole havaittu vaikutuksia (Kokemäenjoen vesiensuojeluyhdistys 2015). Kokemäenjoessa esiintyy vuollejokisimpukkaa (Unio crassus), joka on uhanalaisuusarvioinnin (2010) mukaan vaarantunut (VU), ja luonnonsuojeluasetuksen mukaan laji on
uhanalainen ja rauhoitettu. Vuollejokisimpukkaa esiintyy ruoppausalueen ylä- ja alapuolisilla jokiosuuksilla sekä vähäisessä määrin Huvilajuovassa (Leinikki ym. 2015). Huvilajuovan pohjanlaatu ei ole paras mahdollinen vuollejokisimpukalle. Tehdyssä tutkimuksessa arvioitiin vuollejokisimpukkaa elävän Huvilajuovan kartoitusalueella noin 180 yksilöä (0,02 yksilöä/m 2 ). 21 Kuva 6-8 Pohjaeläinnäytepisteet Kokemäenjoessa (Ympäristöhallinto, Hertta 2017). Kuva 6-9 Havaintoalueiden Q ja R taksoniluvut vuosina 1985-2015 (Kokemäenjoen vesiensuojeluyhdistys 2015).
22 Kuva 6-10 Havaintoalueiden Q ja R River-index (RI) vuosina 1985-2015 (Kokemäenjoen vesiensuojeluyhdistys 2015). Merialueen pohjaeläimistöä on tutkittu viimeksi vuonna 2015 kuvan Kuva 6-11 esittämillä tutkimuspisteillä (Kokemäenjoen vesiensuojeluyhdistys 2015). Kokemäenjoen edustan merialueella pohjaeläimistön taksoniluku vaihteli välillä 3-13, tiheys välillä 301-2285 yks./m 2 ja biomassa välillä 2,2-93 g/m 2. Runsaslukuisimpina taksoneina olivat lähellä jokisuuta harvasukasmadot ja surviaissääsket sekä ulompana murtovesilaji, liejusimpukka Macoma baltica. Ekologinen tila BBI-indeksillä mitattuna oli rannikon läheisyydessä tai Kokemäenjoen suiston alueella välttävä tai huono (Kuva 6-11). Ulommilla näytepisteillä ekologinen tila oli parempi. Rannikkovesien ekologista tilaa kuvaava luokitteluindeksi BBI (Brackish water Benthic Index) vaihtelee kuitenkin paljon eri tutkimuskertojen välillä johtuen veden suolaisuuden ja ravinteikkuuden vaihtelusta.
23 Kuva 6-11 Pohjaeläinten ekologinen tila BBI-indeksillä laskettuna Kokemäenjoen edustalla. (Pohjakartta Maanmittauslaitos MML, 2016). 6.5 Kalasto ja kalastus Kalastusjärjestelyt Kokemäenjoen alaosa ja jokisuun meriedusta kuuluvat hallinnollisessa kalastusaluejaottelussa Porin kalastusalueeseen (Tero Ylikylä, Itsenäisyydenkatu 35 A, 28 130 Pori). Kalastusoikeuden haltija hankealueella ja sen alapuolella on Porin kaupunki (PL 121, 28101 Pori). Kalastus Kokemäenjoen alaosalla ja jokisuun meriedustalla Kokemäenjoen ja sen edustan merialueen kalataloudelliseen tarkkailuun liittyen alueella on tehty kalastustiedustelu v. 2013 (Väisänen ym. 2015). Kokemäenjokisuun edustalla Pihlavanlahdella ja Ahlaisten saariston alueella kalasti v. 2013 noin 3000 taloutta ja Kokemäenjoella Harjavallan-Porin välillä noin 1900 taloutta. Jokialueella suosituimpia pyyntimuotoja olivat heittovapa- ja mato-onkikalastus. Saaristossa harjoitettiin näiden lisäksi aktiivista verkkokalastusta. Kokonaissaalis Kokemäenjoella välillä Harjavalta-Pori oli v. 2013 noin 57 t, josta ahventa oli 33 %, haukea 19 %, kirjolohta 14 % sekä kuhaa ja särkeä molempia 10 % (Taulukko 6-4). Muita merkittäviä saalislajeja, joiden kokonaissaalis oli noin 1 2 t (2-4 % kokonaissaaliista), olivat taimen, lahna ja turpa. Kirjolohi on kokonaan ja taimenkin ainakin pääosin istutettua kalaa. Särkikalojen osuus kokonaissaaliista oli vajaa viidennes (18 %). Talouskohtainen saalis oli Kokemäenjoen alaosalla keskimäärin 30 kg. Kokonaissaalis Pihlavanlahdella ja Ahlaisten saariston alueella oli noin 108 t, josta ahventa oli 34 %, haukea 25 %, särkeä 10 % sekä kuhaa ja lahnaa molempia 6 % (Taulukko 6-4). Muita merkittäviä saalislajeja, joiden kokonaissaalis oli noin 1 4 t (1 4 % kokonaissaaliista), olivat taimen, siika, silakka, säyne, suutari, toutain ja kuore. Sär-
kikalojen osuus kokonaissaaliista oli vajaa neljännes (23 %). Talouskohtainen saalis oli Pihlavanlahdella ja Ahlaisten saariston alueella keskimäärin 36 kg. Taulukko 6-4 Kokonaissaalis Kokemäenjoella välillä Harjavalta-Pori sekä Pihlavanlahden ja Ahlaisten saariston alueella v. 2013. Kokemäenjoki, Pihlavanlahti- Harjavalta-Pori Ahlaisten saaristo kg % kg % Siika 395 0,7 2590 2,4 Silakka 0 0,0 3811 3,5 Taimen 1141 2,0 1104 1,0 Lohi 568 1,0 448 0,4 Kirjolohi 7707 13,5 320 0,3 Kuore 887 1,6 4251 3,9 Hauki 10716 18,8 26526 24,5 Sulkava 54 0,1 189 0,2 Lahna 1614 2,8 6314 5,8 Säyne 549 1,0 1833 1,7 Särki 5486 9,6 10642 9,8 Turpa 2129 3,7 585 0,5 Suutari 0 0,0 3657 3,4 Sorva 108 0,2 441 0,4 Toutain 447 0,8 1021 0,9 Made 242 0,4 618 0,6 Kuha 5487 9,6 6846 6,3 Ahven 18639 32,8 36759 33,9 Kiiski 724 1,3 378 0,3 Kampela 0 0,0 31 0,0 Yhteensä 56893 100,0 108364 100,0 Särkikalat 10387 18,3 24682 22,8 kg/talous 30-36 - 24 Kalastusta eniten haittaavina tekijöinä kalastajat pitivät Kokemäenjoella vedenpinnan korkeuden vaihtelua, vesikasvillisuuden lisääntymistä, seisovia pyydyksiä, rehevöitymistä ja levähaittoja sekä maatalouden jätevesiä. Merialueella vastaavia merkittävimpiä haittoja olivat rehevöityminen, vesikasvillisuuden lisääntyminen ja merimetsot. Mereiset vaelluskalat, siika, lohi ja taimen, sekä nahkiainen pääsevät nousemaan Kokemäenjokea Harjavaltaan asti. Nahkiaisen ja lohikaloista lohen on todettu lisääntyvän joessa ainakin jossakin määrin. On mahdollista, että myös siika lisääntyy joen alaosalla. Hankealueen yläpuolella Kokemäenjokeen laskee Harjunpäänjoki, jossa on tehty kalataloudellisia kunnostustoimia. Harjunpäänjokea voidaan pitää kalataloudellisesti arvokkaana vesistönä, jolla varsinkin jatkossa voi olla merkitystä lähinnä nahkiaisen ja taimenen lisääntymisalueena. (Heikki Holsti, Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys, suull. tied.). 6.6 Vesistöjen ekologinen luokitus Kokemäenjoki kuuluu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueeseen (VHA3). Pintavesityypiltään joki on erittäin suuri kangasmaiden joki (ESk), ja se on nimetty patoamisen takia voimakkaasti muutetuksi vesistöksi. Pihlavanlahti- Kolpanselkä kuuluu pintavesityypiltään Selkämeren sisempiin rannikkovesiin (Ses). Kokemäenjoen suisto on Natura 2000 -aluetta.
Kokemäenjoen alaosan ekologinen tila on välttävä (Kuva 6-12). Biologisten muuttujien osalta luokka on välttävä, fysikaalis-kemiallisten muuttujien osalta tyydyttävä ja hydrologis-morfologisten tekijöiden osalta huono. Vedenlaadun tunnusluvut vuosilta 2006 2012 ovat keskimäärin seuraavat: kokonaisfosfori 39 µg/l ja kokonaistyppi 1161 µg/l. Kokemäenjoen alaosan kemiallinen tila on hyvää huonompi johtuen ahventen elohopeapitoisuuksista, jotka ylittävät asetetun ympäristölaatunormin. Elohopea on peräisin sedimenteistä, johon sitä on kertynyt vuosien saatossa alueella toimineesta teollisuudesta. (Ympäristöhallinnon Hertta-tietokanta 10.5.2017, Kipinä-Salokannel 2015) Pihlavanlahti-Kolpanselän ekologinen tila on välttävä. Biologisten muuttujien osalta luokka on välttävä, fysikaalis-kemiallisten muuttujien osalta välttävä ja hydrologismorfologisten tekijöiden osalta hyvä. Vedenlaadun tunnusluvut Pihlavanlahti- Kolpanselän alueella ovat vuosilta 2006 2012 keskimäärin seuraavat: kokonaisfosfori 33 µg/l, kokonaistyppi 852 µg/l, a-klorofylli 15,6 µg/l ja näkösyvyys 1,0 metriä. Pihlavanlahti-Kolpanselän kemiallinen tila hyvä. (Ympäristöhallinnon Hertta-tietokanta 10.5.2017, Kipinä-Salokannel 2015) 25 Kuva 6-12 Kokemäenjoen alaosan ja Pihlavanlahden ekologinen tila (ympäristökarttapalvelu Karpalo 10.5.2017). Vihreä = hyvä ekologinen tila, oranssi = välttävä tila. Huvilajuopaa ei ole luokiteltu.
6.7 Vesienhoidon suunnittelu ja tavoitteet Kokemäenjoen Saaristomeren Selkämeren vesienhoitoalueelle on laadittu vesienhoitosuunnitelma vuosiksi 2016 2021 (Westberg ym. 2015). Kokemäenjoen alaosan- Loimijoen osa-alueelle on laadittu erillinen pintavesien toimenpideohjelma samalle ajanjaksolle (Kipinä-Salokannel 2015). Vesienhoidon keskeiset kysymykset alueen jokivesissä ovat ravinnekuormitus, säännöstely ja tulvat. Veden vähyys ja virtaamavaihtelut aiheuttavat myös ongelmia monin paikoin, ja Kokemäenjoessa myös rakenteelliset muutokset ovat vesienhoidon kannalta merkittäviä. Happamilla sulfaattimailla on merkitystä mm. Kokemäenjoen alaosan alueella. Hajakuormitus on Kokemäenjoen merkittävin kuormittaja, ja siitä aiheutuva kiintoainekuormitus sekä ravinteista etenkin fosforin kuormitus vesistöön on huomattava. Kokemäenjoen alaosalle kohdistuvasta ravinnekuormituksesta (Kok.P 106 t/vuosi ja Kok.N 2360 t/a) maatalous on aiheuttanut vuosina 2006 2012 fosforin osalta 69 % ja typen osalta 55 %. Joen keski- ja alaosassa ongelmana ovat nykyisin etenkin suurien virtaamien aikoina korkeat ravinne- ja kiintoainepitoisuudet ja bakteerit (Kipinä- Salokannel 2015). Ensimmäisellä vesienhoidon suunnittelukaudella 2010 2015 yleisenä ympäristötavoitteena oli estää vesien tilan heikentyminen ja saavuttaa vesien vähintään hyvä tila (voimakkaasti muutetuissa vesissä suhteessa parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan verrattuna) vuoteen 2015 mennessä. Tuolloin käynnistettiin monia vesistön tilan parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä, joiden toteuttamista jatketaan myös toisella kaudella 2016 2021. Kokemäenjoen alaosan-loimijoen osa-alueella ekologinen tavoitetila arvioidaan saavutettavan vuoteen 2021 mennessä ja kemiallinen tavoitetila vuoteen 2027 mennessä. Merkittävin syy vesimuodostumien hyvää huonompaan ekologiseen tilaan on rehevyys ja hydrologis-morfologiset muutokset. Poikkeamista tilatavoitteiden saavuttamisaikataulusta on perusteltu luonnonolosuhteiden ylivoimaisuudella. Kemiallista tilaa heikentää kalojen elohopeapitoisuus. Kokemäenjoen alaosan-loimijoen osa-alueella hyvän tilan saavuttaminen ja ylläpitäminen edellyttää perustoimenpiteiden (mm. haja- ja pistekuormituksen vähentäminen) lisäksi sektorikohtaisia täydentäviä toimenpiteitä. Vesistökunnostusten, säännöstelyn ja rakentamisen vesienhoidon toimenpiteet ovat täydentäviä toimenpiteitä (T) lukuun ottamatta vesi- ja ympäristönsuojelulain mukaisia velvoitetoimenpiteitä, jotka ovat muita perustoimenpiteitä (MP). Toimenpiteet ovat toisella suunnittelukaudella pääosin samat kuin ensimmäiselläkin suunnittelukaudella. Hyvän ekologisen tilatavoitteen saavuttamiseksi asetetut tavoitteet Kokemäenjoen alaosalla on esitetty taulukossa 6-5. Kokemäenjoen tilaan vaikuttavat merkittävästi Loimijoen mukanaan tuomat ravinteet, ja osa-alueen merkittävimmät kuormituksen vähentämistavoitteet kohdistuvatkin Loimijoen valuma-alueelle. Kokemäenjoen säännöstelykäytäntöä tulee kehittää tulvariskit huomioon ottaen ja parantaa vesieliöstön liikkumismahdollisuuksia ja virtausoloja. Natura 2000 -kohteiden osalta tarvitaan vesienhoidon ja luonnon monimuotoisuuden yhdistäviä suunnitelmia, luonnonsuojelualueiden kunnostusta, hoitoa ja seurantaa. Rannikkovesille on asetettu sama kuormituksen vähennystavoite kuin Kokemäenjoen alaosalle (Kipinä-Salokannel 2015). 26
Taulukko 6-5 Kokemäenjoen alaosan vesienhoidon tavoitteet. Pitoisuusraja-arvot jokivesissä vuosikeskiarvoina (ote Kipinä-Salokannel 2015). 27 1) Luokittelussa käytettävä kyseisen pintavesityypin hyvän/tyydyttävän tilan raja-arvo, P= Fosfori, N = Typpi, 2) Natura 2000-kohteiden tavoitteet ja toimenpiteet on esitelty taulukossa alla, (V) = voimakkaasti muutettu vesistö Pintavesiin sijoittuva vesipuitedirektiivin mukainen suojelualuerekisterikohde Kokemäenjoen suisto (ote Kipinä-Salokannel 2015). 7 HANKKEEN VAIKUTUKSET 7.1 Vedenkorkeudet ja virtaamat Huvilajuovan ruoppauksen ei arvioida aiheuttavan muutoksia keskivedenkorkeuteen Porin keskustan alueella. Ruoppaus lisää Huvilajuovan virtauspinta-alaa ja siten myös virtaamaa Huvilajuovassa. Hevosluodontien silta-aukko kuitenkin rajoittaa virtaamaa tulvatilanteessa, joten virtaaman kasvu ei ole suoraan verrattavissa uoman virtauspintaalan kasvuun. Huvilajuovan ruoppauksen ei virtaaman kasvusta huolimatta arvioida aiheuttavan merkittäviä muutoksia vedenkorkeuksiin. Huvilajuovan vedenkorkeus on enemmän riippuvainen merivedenkorkeudesta kuin virtaamasta.
7.2 Tulvasuojelu Huvilajuovan ruoppaus ei merkittävästi vaikuta Porin keskustan tulvasuojeluun avovesitulvatilanteessa. Ruoppaus lisää virtaamaan Huvilajuovan kautta, millä joissakin jääpatotilanteissa voi olla vaikutusta tulvavedenkorkeuksiin, esimerkiksi kun jääpato estää/pienentää virtaamaa Luotsinmäenharan kautta. 28 7.3 Vesistövaikutukset Hanke toteutetaan imuruoppauksena, mikä vähentää pohja-aineksen sekoittumista veteen ruoppausalueella. Ruoppaus aloitetaan Huvilajuovan alavirran puolelta, jolloin mataloitunut Raumanjuovan ja Huvilajuovan liittymän alue pienentää Raumanjuovasta Huvilajuovaan tulevaa virtaamaa ja vähentää sedimentin kulkeutumista alavirtaan. Alavirran puolella ruopattava pohja-aines sisältää enemmän saviainesta kuin ylävirran puolella. Ruoppauksen alkuvaiheessa läjitysalueen tilavuus on suurimmillaan, jolloin se pidättää paremmin alaosan hienojakoista sedimenttiä. Ruoppaustyöt voivat vaikuttaa haitallisesti vesieliöstöön, kuten vesikasvillisuuteen ja pohjaeläimiin. Vesikasvillisuuteen vaikuttaa lähinnä kiintoaineksen sedimentoituminen etenkin uposkasvien lehdille ja valonsaannin heikkeneminen veden samentumisen seurauksena. Ruoppausalueella vesikasvillisuutta ja pohjaeläimistöä myös konkreettisesti häviää ainakin tilapäisesti ruoppausmassojen poistamisen vuoksi. Sedimentin ruoppaustöiden yhteydessä veteen joutuu sedimentin sisältämiä ravinteita, jotka saattavat lisätä väliaikaisesti levien kasvua. Koska orgaanisen aineksen pitoisuudet tutkituissa sedimenttinäytteissä olivat pieniä, orgaanisen aineksen hajoamisesta aiheutuvaa happipitoisuuden merkittävää alenemista ei arvioida tapahtuvan. Hankkeesta aiheutuu jonkinasteista veden samentumista, joka voi lievästi vaikuttaa pohjaeläimiin ja simpukoihin, kuten vuollejokisimpukkaan, ruoppausalueen alapuolisessa vesistössä. Ruoppausalueella on havaittu vähäinen määrä vuollejokisimpukkaa. Tehdyn tutkimusraportin mukaan voidaan olettaa, että kaikki ruoppausalueella olevat simpukat kuolevat (Leinikki ym. 2015). Ruoppausalueella esiintyy vain vähän vuollejokisimpukoita, ja ruoppausalueen lähiympäristössä elää kuitenkin erittäin vahva vuollejokisimpukkakanta, joten koko kantaan kohdistuva haitta on vähäinen. Näin ollen simpukoiden poissiirtämisellä ruoppausalueelta ei arvioida olevan tarvetta. Kaupunki pyytää Varsinais-Suomen ELY-keskukselta kannanottoa vuollejokisimpukoihin ennen lupakäsittelyä. Lanajuovan yläosan ruoppauksen vesistövaikutukset jäävät vähäisiksi, koska ruopattava massamäärä on pieni. Kokemäenjoen suualueen ja merialueen pohjaeläimistöön hankkeella ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta. Hankkeen ei katsota olevan ristiriidassa Kokemäenjoen alaosan-loimijoen osa-alueen pintavesien toimenpideohjelman kanssa (Kipinä-Salokannel 2015), eikä sen katsota vaarantavan Kokemäenjoen ja Pihlavanlahden ekologisen tavoitetilan saavuttamista. Hakijan ilmoituksen mukaan vuonna 2017 toteutetun kunnossapitoruoppauksen vesistövaikutukset olivat vähäisiä eikä hankkeesta tullut valituksia. 7.4 Kalasto ja kalastus Kokemäenjoen alaosan lisääntyvä kalasto koostuu pääasiassa veden laadun muutoksia melko hyvin kestävistä kevätkutuisista kalalajeista kuten hauki, ahven ja särkikalat, joi-
den kantoihin hankkeella ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta. Veden laadun suhteen kevätkutuisia kalalajeja vaateliaampia ovat syyskutuiset kalalajit. Ainakin lohi lisääntyy vähäisessä määrin Kokemäenjoen alaosalla. Sen lisääntymisalueet eivät kuitenkaan sijoitu joen suistohaaroihin vaan ne ovat hankealueen yläpuolella. Syyskutuiset kalalajit ja nahkiainen nousevat Kokemäenjokeen suistoalueen pääuomia, joten Huvilajuovan ruoppauksessa syntyvä samentuman ei vaikuta kalojen nousuun. Läjitysalueelle ruopattava massa on pääosin mineraaliainesta ja läjitysalueen ylitevedet johdetaan sivujuopaan, mikä oleellisesti vähentää kalojen ja nahkiaisen nousua mahdollisesti haittaavien samentumien esiintymistä. Kokonaisuudessaan hankeen ei arvioida heikentävän merkittävästi kalojen ja nahkiaisen kutunousua Kokemäenjokeen ja edelleen Harjunpäänjokeen. Hankkeesta aiheutuu jonkinasteista veden samentumista, mikä voi haitata kalastusta Huvilajuovan alueella. Kokemäenjoen suualueella ja merialueella kalastushaittojen arvioidaan jäävän vähäisiksi. Kalastus alueella on pääasiassa vapakalastusta, johon haittavaikutus on vähäisempi kuin verkkokalastuksessa. Kalojen käyttökelpoisuuteen hankkeella ei arvioida olevan vaikutusta. Kokonaisuudessaan kalatalousvahingot arvioidaan sen tasoisiksi, että niistä ei aiheudu korvattavaa vahinkoa. 29 7.5 Vesistön käyttö 8 NATURA Ruoppauksella parannetaan merkittävästi Huvilajuovan alueen virkistyskäyttöarvoa. Ruoppauksella mahdollisestaan pienveneliikenne Huvilajuovasta Raumanjuopaan ja edelleen Kokemäenjoen pääuomaan Ruoppauksista virkistyskäytölle aiheutuvat haitat liittyvät veden työnaikaiseen samenemiseen ja työkoneiden meluun. Ruoppausten aikana veden samenemista tapahtuu ja melua syntyy ainakin ruoppausalueen välittömässä läheisyydessä. Huvilajuovan rannalla on vapaa-ajan kiinteistöjä, joille ruoppaustyö aiheuttaa tilapäistä haittaa. Kiinteistöjen omistajat hyötyvät ruoppauksesta ja ovat hakijan ilmoituksen mukaan toivoneet sitä. Ruoppauksesta ei arvioida aiheutuvan veneilylle merkittävää työnaikaista haittaa. 8.1 Natura-alueet Kokemäenjoen suiston Natura-alueen rajalle on ruoppauskohdasta matkaa noin 3,5 kilometriä alajuoksulle päin (Kuva 8-1). Kokemäenjoen suisto (FI0200079) sisältyy Natura-verkostoon sekä luontodirektiivin- että lintudirektiivin perusteella (SAC ja SPAalue). Alueen kokonaispinta-ala on 2885 ha. Kokemäenjoen suisto on Suomen edustavin suistomuodostuma eli delta ja käsittää runsaasti erilaisia kosteikkobiotooppeja sekä mm. tervaleppälehtoja ja laidunniittyjä (Ympäristöhallinto 2017). Suisto on tärkeä lintujen pesimä- ja ruokailualue ja muuton aikainen levähdysalue. Pääosa (90 % / 2600 ha) alueen pinta-alasta sisältyy luontodirektiivin luontotyyppiin Jokisuistot (1130), jonka lisäksi alueella esiintyy pienialaisesti kahdeksaa muuta luontotyyppiä. Lisäksi alueen suojelun perusteena ovat luontodirektiivin liitteen II lajeista täplälampikorento, saukko ja lietetatar sekä lukuisa joukko lintudirektiivin liitteen I lintuja ja alueella säännöllisesti esiintyviä muuttolintuja (Ympäristöministeriö 2016).
Kokemäenjoen suiston eteläpuolella on toinen Natura-alue, Preiviikinlahti (FI0200080 ja FI0200151), joka sisältyy Naturaan luontodirektiivin ja osittain lintudirektiivin perusteella (Kuva 8-1). 30 Kokemäenjoen suiston Natura-alue Preiviikinlahden Natura-alue Kuva 8-1 Kokemäenjoen suiston ja Preiviikinlahden Natura-alueiden sijainti suhteessa ruoppausalueeseen (nuolisymboli). Natura-kartta: Oiva ympäristö ja paikkatietopalvelu. 8.2 Natura-tarvearviointi Luonnonsuojelulain (65 ) perusteella Natura-alueen ulkopuolisen hankkeen vaikutukset Natura-alueen suojelun perusteena oleviin luontoarvoihin tulee arvioida, jos ne joko yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa todennäköisesti merkittävästi heikentävät Natura-alueen suojeluperusteena olevia luontoarvoja. Natura-tarvearvioinnissa tarkastellaan, aiheutuuko hankkeesta sellaisia Naturaalueelle asti ulottuvia vaikutuksia, jotta luonnonsuojelulain tarkoittama varsinainen Natura-arviointi olisi tarpeen tehdä. Kokemäenjoen suiston Natura-kohdekuvauksen mukaan maankohoaminen ja joen tuoman aineksen kerrostuminen saavat alueella aikaan suiston siirtymisen vuosittain jokisuulta merelle päin (Ympäristöhallinto 2017). Jokisuistossa muodostuu koko ajan uu-
sia luotoja ja niitä erottavia juopia, kasviyhdyskunnat siirtyvät meren suuntaan ja linnusto niiden mukana. Ruoppaukset, läjitykset ja muu vesirakentaminen vaikuttavat muutosprosessiin joskus hidastaen, joskus nopeuttaen sitä. Arvioitava ruoppaushanke ei aiheuta kiintoaineksen liikkeelle lähtemistä ruoppausalueelta imuruoppauksen aikana siinä määrin, että se poikkeaisi joen normaalisti kuljettaman aineksen määrästä. Pääosa ruoppauksen aikana irtoavasta kiintoaineesta ehtii laskeutua Huvilajuopaan jo ennen jokisuistoa, eikä siitä arvioida aiheutuvan jokisuistossa merkittävää veden samentumista. Ruoppausmassat läjitetään Hevosluodon läjitysalueelle. Joen pohjasedimentit eivät sisällä haitallisia aineita sellaisina pitoisuuksina, että niistä olisi vaaraa jokisuiston eliöstölle. Jokisuiston luontotyyppeihin tai lajistoon ruoppauksella ei arvioida olevan haitallisia vaikutuksia. Melu, häirintä tai ruoppauksen muut vaikutukset eivät ulotu Kokemäenjoen suiston Natura-alueelle asti. Toinen Natura-alue, Preiviikinlahti, on niin kaukana ruoppauskohdasta, että siihen ei kohdistu vaikutuksia. Tarkastelun perusteella ruoppaushake ei aiheuta Kokemäenjoen suiston Natura-alueelle sellaisia vaikutuksia, jotka voisivat heikentää merkittävästi sen luontoarvoja. Hankkeen vaikutukset eivät ulotu Preiviikinlahden Natura-alueelle asti. 31 9 HANKKEEN TOTEUTUS 9.1 Omistussuhteet ja sopimukset Ruopattavan vesialueen omistaa Porin kaupunki. Ruoppausmassojen läjitysalueen rantaan saakka ja vesialueen läjitysalueen kohdalla omistaa Porin kaupunki. Kiinteistörekisterikartta ja omistustiedot on esitetty lupahakemuksen liitteenä. 9.2 Hankkeen kustannusarvio Kunnossapitoruoppauksen ja massojen läjittämisen arvioidut kustannukset ovat noin 200 000 (alv 0 %). Kustannusarvio on esitetty liitteessä 5. 9.3 Hankkeen hyödyt ja haitat, intressivertailu Huvilajuovan ruoppauksen hyödyn arviointi perustuu ensisijaisesti alueen virkistyskäyttöarvon paranemiseen ja vähäisemmässä määrin tulvasuojeluhyötyyn jääpatotilanteissa. Huvila- ja Lanajuovan alueella on lähes 200 kiinteistöä, jotka pääasiassa ovat lomaasutusta. Huvilajuovan yläosan ruoppaus koskee kaikkia kiinteistöjä parantaen pienveneilymahdollisuuksia. Ruoppaus mahdollistaa vapaan pienveneilyn Huvilajuovasta Raumanjuopaan ja edelleen Kokemäenjoen pääuomaan, mikä nykytilanteessa on hankalaa ja jopa mahdotonta veden ollessa alhaalla. Tulvasuojeluhyödyn arviointi perustuu laadittuun vahingonvaaraselvitykseen, missä on arvioitu pahimman mahdollisen tulvan aiheuttamaa maksimivahinko. Vahingonvaaraselvityksessä on arvioitu, että pahin mahdollinen tulva uhkaa noin 5000 ihmisen henkeä tai terveyttä. Omaisuuteen ja yhteiskuntaan kohdistuva taloudellinen vahingonvaara on arvioitu noin 3 miljardin euron suuruiseksi. Lisäksi tulva aiheuttaa pitkäaikaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia, joiden taloudellisia vaikutuksia ei ole arvioitu. (Lähde: Porin kaupungin www-sivut).
Huvilajuovan ruoppaus parantaa veden vaihtuvuutta. Mikäli ruoppausta ei tehdä, veden vaihtuvuus Huvila- ja Lanajuovassa vähenee tai lakkaa kokonaan kuivina ja tavanomaisina vuosina. Tällöin veden laatu heikkenisi, mikä olisi haitaksi mm. virkistyskäytölle. Myös huvilakiinteistöjen arvo todennäköisesti laskisi. Joissakin jääpatotilanteissa Kokemäenjoen veden virtaus Luotsinmäenhaaraan voi estyä tai pienentyä merkittävästi, jolloin virtaus ohjautuu Raumanjuopaan. Tässä tilanteessa pienikin Huvilajuovan ruoppauksella saavutettava virtauskapasiteetin lisäys voi olla merkittävä tulvakorkeuden kannalta. Mikäli kunnossapitoruoppauksella voidaan estää tällaisen tulvan synty, seuraa siitä enimmillään vahingonvaaraselvityksessä arvioidun vahingon suuruinen hyöty. Hankkeen haitat ovat tilapäisiä työn aikaisia haittoja, eikä hankkeesta arvioida aiheutuvan pysyviä korvattavia haittoja. Hankkeesta saatavat hyödyt ovat huomattavat. Mikäli toteutettavalla kunnossapitoruoppauksella pystytään estämään pahinta mahdollista tulvaa huomattavasti pienempikin tulva ja sen aiheuttamat vahingot, ovat hankkeesta saatavat hyödyt siitä aiheutuviin haittoihin ja kustannuksiin edelleen huomattavat. 32 9.4 Hankkeen aikataulu Ruoppaus ja läjitys toteutetaan hankkeen saatua lainvoimaisen lupapäätöksen. Työ toteutetaan aikavälillä 1.9. 30.11., jolloin vilkkain virkistyskäyttökausi ja Kirjurinluodon alueen merkittävimmät tapahtumat ovat ohi. 10 TYÖNAIKAINEN VESISTÖTARKKAILU 10.1 Hanke Huvilajuovan ja Lanajuovan kunnostusruoppaus on tarkoitus toteuttaa lupapäätöksen saatua lainvoiman syksyllä alkutalvesta. Työ tehdään imuruoppauksena ja massat läjitetään Hevosluodon läjitysalueelle. Ruoppaustyö kestää on arviolta 3 4 viikkoa. Töiden aloittamisesta ja päättymisestä ilmoitetaan lupapäätöksessä esitettävällä tavalla etukäteen Varsinais-Suomen ELY-keskukselle, Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä työnaikaisten vesistövaikutusten tarkkailua suorittavalle taholle. 10.2 Samentuminen Huvilajuovan kunnossapitoruoppauksen samentumishaitan voimakkuutta ja leviämistä Huvilajuovassa kartoitetaan töiden aikana päivittäin. Samentuman laajuutta ja voimakkuutta seurataan silmämääräisesti ja samentuneen vesialueen laajuus rajataan päivittäin sopivamittakaavaiselle kartalle. Havainnot pyritään tekemään samaan aikaan kunakin päivänä, esim. klo. 12.00 14.00, tavoitteena selvittää suurin päivittäinen samentunut alue. Karttaan merkitään työkohteen sijainti. Töiden aikana pidetään lisäksi työmaapäiväkirjaa, johon merkitään samentumiseen ja sen leviämiseen vaikuttavia tekijöitä: arvio jokivirtaamasta, meriveden pinnankorkeus, työskentelyaika päivittäin ja muut havainnot, joilla voi olla merkitystä töiden vaikutusten arvioinnissa. Samentumatarkkailun perusteella voidaan tarkastella mm. samentuman pysyvyyttä ja samentuneen alueen laajuutta, mikä antaa taustatietoa vaikutustarkastelulle. Samentumahavainnoinnista vastaa hankkeesta vastaava, tai tarkkailu voidaan antaa urakoitsijan tehtäväksi.
Lisäksi Huvilajuovan kunnossapitoruoppauksen samentumishaitan voimakkuutta ja leviämistä kartoitetaan kenttämittauksilla (YSI-sarjan moniparametrisondi). Sameuskartoitus toteutetaan yhden kerran töiden ollessa käynnissä samanaikaisesti vesistönäytteenoton kanssa. Ruoppaustyön arvioitu kestoaika on 3 4 viikkoa. Kartoitus tehdään ruoppausalueen ylä- ja alapuolella, siten että koko samentunut alue jää pisteverkoston sisään. Veden sameus mitataan vertikaalisesti pinnalta pohjaan, jolloin saadaan tietoa myös sameuden mahdollisesta leviämisestä eri vesikerroksissa. Kartoitusta tehdään noin 10 havaintopaikalla. 33 10.3 Vedenlaadun tarkkailu 10.3.1 Alueella tehtävä velvoitetarkkailu Kokemäenjoen ja Porin edustan merialueen yhteistarkkailun puitteissa vedenlaatua seurataan Kokemäenjoessa. Kokemäenjoessa hankealueen yläpuolella sijaitsee yhteistarkkailupiste KOJO35 ja alapuolella ennen Raumanjuovan ja Luotsinmäenhaaran yhtymistä yhteistarkkailupisteet KOJO46 ja KOJO47 (Kuva 6-3). Näiden pisteiden vedenlaatua tarkkaillaan 6 12 kertaa vuodessa, ja näiltä tarkkailupisteiltä on runsaasti vedenlaatutuloksia käytettävissä. 10.3.2 Töiden aikainen tarkkailu Ruoppaustöiden aikaisia sekä läjityksen aiheuttamia vesistövaikutuksia esitetään tarkkailtavaksi yhdeltä pisteeltä Huvilajuovasta (H1) ja neljältä pisteeltä Kokemäenjoessa (K1 K4) eli yhteensä 5 pisteeltä (Kuva 10-1). Kokemäenjoen piste K1 sijaitsee hankealueen yläpuolella ja piste K2 Hevosluodon läjitysalueen alapuolella. Hankealueen alapuolella sijaitsevat pisteet H1 Huvilajuovassa sekä pisteet K3 (KOJO46) ja K4 (KOJO47) Luotsinmäenhaarassa ja Raumanjuovassa ennen niiden yhtymistä (ovat velvoitetarkkailupisteitä). Pisteet K1 ja K2 ovat myös syksyllä 2017 toteutetun Kokemäenjoen kunnossapitoruoppauksen tarkkailupisteitä. Pintasamennuksen laajuudesta tehdään lisäksi havaintoja maastokäynnin yhteydessä, ja mikäli samentuminen leviää laajemmalle alueelle, otetaan ylimääräisiä näytteitä. Näytteet otetaan ennen töiden aloittamista, ruoppaustöiden aikana kaksi kertaa ja noin kaksi viikkoa töiden päättymisen jälkeen. Tarkkailu pyritään ajoittamaan samaan aikaan Kokemäenjoen ja Porin edustan merialueen yhteistarkkailun kanssa. Mikäli töiden aikana havaitaan poikkeuksellista samentumista, tulee siitä ilmoittaa välittömästi hankkeesta vastaavalle, joka sopii lisänäytteiden hakemisesta ELY-keskuksen ja tarkkailua suorittavan konsultin kanssa. Kaikilta tarkkailupisteiltä otetaan näytteet pintavedestä (1,0 m). Mikäli vesisyvyys on > 3 m, otetaan näyte myös metri pohjan yläpuolelta (kokonaissyvyys -1,0 m), ja jos vesisyvyys on > 5 m, otetaan näyte myös vesipatsaan keskiosasta (kokonaissyvyys/2). Tarkkailupisteiltä otetuista näytteistä tehdään seuraavat määritykset: - näkösyvyys (kentällä) - lämpötila (kentällä) - sähkönjohtavuus - sameus - kiintoaine - kokonaisfosfori
Lisäksi pisteiltä K1, K2 ja H1 ennen töiden aloittamista, kerran töiden aikana ja töiden loputtua otetuista näytteistä määritetään seuraavat haitta-aineet: - arseeni - kadmium - kupari - nikkeli - elohopea Näytteiden otossa noudatetaan ympäristöviranomaisten hyväksymiä ohjeita ja näytteiden analysoinnissa käytetään standardimenetelmiä. Hankkeesta vastaava ja tarkkailua suorittava konsultti sopivat näytteenotosta siten, että se ajoittuu tarkoituksenmukaisesti. 34 Kuva 10-1 Huvilajuovan ja Lanajuovan kunnossapitoruoppaus, työnaikaiset tarkkailupisteet. 10.3.3 Tulosten toimittaminen ja raportointi Tutkimustulokset toimitetaan välittömästi niiden valmistuttua hankkeesta vastaavalle, Varsinais-Suomen ELY-keskukselle ja Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tuloksiin liitetään lyhyt kuvaus samentumistilanteesta näytteenottoajankohtana.