OPETUSSUUNNITELMA.~ Lappeenrannan kuvataidekoulu
~~ Lappeenrannan kuvataidekoulu Lappeenrannan Taideyhdistys ry ylläpitää Lappeenrannan kuvataidekoulua. Taideyhdistyksen hallitus on hyväksynyt tämän opetussuunnitelman kokouksessaan 13.6.2018. KUVATAITEEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA Sisällysluettelo: 1. Taiteen perusopetuksen tarkoitus ja kuvataidekoulun toiminta-ajatus 2. Arvot 3. Oppimiskäsitys 4. Oppimisympäristö ja työtavat 4.1. Oppimisympäristö 4.2. Työtavat kuvataiteen opetuksessa 5. Toimintakulttuuri 6. Opintojen laajuus 7. Opintojen rakenne 7.1. Varhaisiän kuvataidekasvatus 7.2. Perusopintojen rakenne 7.3. Syventävien opintojen rakenne 8. Opetuksen yleiset tavoitteet 9. Varhaisiän kuvataidekasvatuksen opinnot 10. Perusopintojen opintokokonaisuudet ja laskennalliset laajuudet 11. Kuvataiteen perusopintojen yleiset tavoitteet 12. Syventävien opintojen opintokokonaisuudet ja laskennalliset laajuudet 12.1. Työpajaopinnot 12.2. Lyhytkurssit 12.3. Päättötyö 13. Kuvataiteen syventävien opintojen yleiset tavoitteet 14. Aikuisten kuvataiteen opinnot 14.1. Aikuisten perusopintojen opintokokonaisuudet 14.2. Aikuisten syventävien opintojen opintokokonaisuudet 15. Laajan oppimäärän arvioinnin kohteet ja arvioinnin kriteerit 15.1. Arviointi opintojen aikana 15.2. Osaamisen tunnustaminen ja opintojen hyväksilukeminen 15.3. Oppimäärän arviointi 15.4. Todistukset 16. Oppimisen arviointi 17. Oppimäärän yksilöllistäminen 18. Oppilaaksi ottamisen periaatteet 19. Yhteistyö huoltajien ja muiden tahojen kanssa 20. Toiminnan jatkuva kehittäminen 2 3 3 4 4 4 5 5 6 6 6 6 7 8 10 11 13 13 13 13 14 16 16 16 17 17 17 18 18 19 20 20 20 20
1. TAITEEN PERUSOPETUKSEN TARKOITUS JA KUVATAIDEKOULUN TOIMINTA-AJATUS Taiteen perusopetus on tavoitteellista tasolta toiselle etenevää eri taiteenalojen opetusta. Taiteen perusopetuksen tehtävänä on tarjota oppilaille mahdollisuuksia opiskella taidetta pitkäjänteisesti, päämäärätietoisesti ja omien kiinnostuksen kohteiden suuntaisesti. Opinnot luovat edellytyksiä taiteen elinikäiselle ja omaehtoiselle harrastamiselle sekä antavat valmiuksia jatkaa opintoja muissa koulutusmuodoissa sekä hakeutua visuaalisen taiteen ammatilliseen tai korkea-asteen koulutukseen. Lappeenrannan kuvataidekoulu järjestää kuvataiteen taiteen perusopetusta laajan opprrnaaran mukaan lapsille ja nuorille sekä aikuisille. Taiteen perusopetuksen yhteydessä järjestetään myös muuta taiteen edistämiseen liittyvää toimintaa. Kuvataidekoulu on aktiivinen toimija ja vaikuttaja erilaisissa yhteistyöverkostoissa erityisesti Lappeenrannassa ja Etelä-Karjalassa, mutta on mukana myös valtakunnallisissa verkostoissa. Kuvataidekoulun sijainti ainutlaatuisessa miljöössä Lappeenrannan Linnoituksessa edistää toiminnallisuutta ja yhteistyötä erityisesti lähiympäristössä. Lappeenrannan kuvataidekoulussa kunnioitetaan kuvataiteen ja taidekasvatuksen perinteitä ja vaalitaan alueen kulttuuriperintöä, mutta seurataan myös ajan ilmiöitä aktiivisesti, kehitetään toimintoja ja uusiudutaan. Lasten ja nuorten opinnoissa painotetaan arkkitehtuuri- ja ympäristökasvatusta. Opetus kuvataidekoulussa on laadukasta ja oppilaslähtöistä joka perustuu ammattitaitoisen, motivoituneen ja innostuneen opettajakunnan työhön. Lappeenrannan kuvataidekoulun toiminta perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta (633/1998). 2
2. ARVOT Taiteen perusopetus rakentuu ihmisoikeuksien, tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja kulttuurien moninaisuuden kunnioitukselle. Jokaisen ihminen on ainutlaatuinen ja arvokas yksilönä ja yhteisöjen jäsenenä. Edistämme sukupuolten tasa-arvoa ja kunnioitamme sukupuolen moninaisuutta. Opetus tukee ihmisenä kasvamista ajattelun taitoja ja luovuutta kehittämällä. Oppilaille Lappeenrannan kuvataidekoulu tarjoaa turvallisen oppimisympäristön, jossa vallitsee hyvä yhteishenki. Ilmapiiri on inspiroiva ja innostava, se kannustaa osallistumaan ja hyväksyy erilaisuuden. Lappeenrannan kuvataidekoulu on kaikille sen toimintaan osallistuville yhteinen ja avoin. Lappeenrannan kuvataidekoulun toimintaa ohjaavia arvoja ovat: inspiroiva ja innostava ilmapiiri kannustava ja avoin yhteisö tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja erilaisuutta kunnioittava opetus on laadukasta Opetuksen lähtökohtana ovat kuvataiteelle ominaiset tiedon tuottamisen ja esittämisen tavat. Taiteeseen sisältyvät esteettisyyden, eettisyyden ja ekologisuuden kysymykset ohjaavat pohtimaan ja arvioimaan, mikä elämässä on merkityksellistä ja arvokasta. Taiteen perusopetuksessa luodaan pohjaa sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävälle tulevaisuudelle. Kuvataideopetuksen tehtävänä on tukea oppilaan kasvua, itsetuntemusta, identiteetin rakentumista ja kulttuurista osaamista kuvataiteen keinoin. Opetuksessa vahvistetaan oppilaan kokemusta itsestään visuaalisen kulttuurin aktiivisena toimijana sekä luovana ja vastuullisena yhteisön jäsenenä. 3. OPPIMISKÄSITYS Oppilas on aktiivinen toimija, joka oppii asettamaan tavoitteita ja toimimaan tavoitteiden suuntaisesti sekä itsenäisesti että yhdessä muiden kanssa. Myönteiset tunnekokemukset, oppimisen ilo ja uutta luova toiminta edistävät oppimista ja innostavat kehittämään omaa osaamista. Kokemukset ja vuorovaikutus ympäristön kanssa samoin kuin eri aistien käyttö ja kehollisuus ovat oppimisen kannalta olennaisia. Oppiminen on yksilöllistä ja yhteisöllistä tietojen ja taitojen rakentamista, joka vahvistaa oppilaan kulttuurista osallisuutta ja edistää hänen hyvinvointiaan. Oppiminen on kokonaisvaltainen ja vuorovaikutteinen prosessi, joka kehittää oppilaan tietoja ja taitoja monipuolisesti. Se on erottamaton osa yksilön ihmisenä kasvua ja yhteisön hyvän elämän rakentamista. Oppilaita ohjataan ymmärtämään kokemuksiaan, tiedostamaan omat tapansa oppia ja käyttämään tätä tietoa oman oppimisensa kehittämiseen. Harjoittelu ja harjoittelemaan oppiminen ovat merkityksellisiä taitojen kehittymisen kannalta. Oppimisprosessin aikana annetaan rohkaisevaa ja kannustavaa ohjausta ja palautetta, jotka vahvistavat oppilaan luottamusta omiin mahdollisuuksiinsa. Monipuolisen, myönteisen ja realistisen palautteen antaminen ja saaminen ovat keskeinen osa oppimista edistävää vuorovaikutusta. 3
4. OPPIMISYMPÄRISTÖ JA TYÖTAVAT 4.1. Oppimisympäristö Oppimisympäristöillä tarkoitetaan tiloja ja paikkoja sekä yhteisöjä ja käytäntöjä, joissa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Kuvataidekoulun oppimisympäristöt ovat fyysisesti, sosiaalisesti ja psyykkisesti turvallisia, ilmapiiriltään avoimia ja myönteisiä sekä rohkaisevia ja innostavia kehittämään oppilaan osaamista monipuolisesti kuvataiteen eri osa-alueilla. Lappeenrannan kuvataidekoulun sijainti Lappeenrannan vanhassa kaupungissa, historiaa henkivä koulurakennus ja sitä ympäröivä Linnoituksen ainutlaatuinen miljöö tarjoavat esteettisesti nautittavan ja virikkeisen opiskeluympäristön, joka tukee toiminnallisuutta sekä yhteistyötä alueella toimivien museoiden, gallerioiden ja muiden tahojen kanssa. Suhde omaan kaupunkiin ja sen historiaan syvenee koulurakennuksen sijainnin myötä. Ympäröivän paikan historian tuntemus luo sillan oman ja muiden kulttuurien historiallisten paikkojen merkityksen ymmärtämiselle. Lappeenrannan kuvataidekoulussa käytetään erilaisia oppimisympäristöjä. Kuvataidekoulun opetustilat, välineet ja materiaalit ovat tarkoituksenmukaisia ja ne mahdollistavat monipuolisen työskentelyn kuvataiteen eri osa-alueilla. Opetustilojen lisäksi oppimisympäristöinä toimivat mm. digitaalinen oppimisympäristö, näyttelyt sekä oppilaiden omat lähi- ja kotiympäristöt, joissa oppilaat ovat ja työskentelevät vapaa-ajallaan mukaan lukien oppilaiden omat mobiililaitteet sovelluksineen. Alueellisena oppimisympäristönä toimii mm. Lappeenrannan Linnoitus, Lappeenranta, Etelä-Karjala, Saimaa ja Suomi. Taidelaitosten ja muiden tahojen väliset yhteistyöhankkeet luovat edellytyksiä taiteiden välisen osaamisen kehittämiseen. Kuvataidekoulun oppimisympäristö tukee oppilaan turvallista kasvua ja oppimista sekä tarjoaa onnistumisen kokemuksia. Kuvataidekoulun oppimisympäristöjen kehittämisessä pyritään huomioimaan oppilaiden tarpeet, taidot ja kiinnostuksen kohteet, jotta ympäristö olisi sellainen mikä kannustaa luovuuteen, omatoimisuuteen, ajattelun kehittymiseen ja lisää oppimismotivaatiota. Kuvataidekoulussa tuetaan oppilaan mahdollisuuksia asettaa omia tavoitteita ja kannustetaan työskentelemään sekä itsenäisesti että toisten kanssa. Oppilasta tuetaan löytämään hänelle sopivia oppimis-, työskentely- ja arviointitapoja. Erilaiset oppimisympäristöt tukevat oppilaiden turvallista kasvua ja innostavat heitä oppimiseen sekä tarjoavat jokaiselle oppilaalle mahdollisuuden onnistumiseen ja osaamisen kokemuksiin. Kuvataidekoulun asianmukaiset tilat, työvälineet ja materiaalit sekä tieto- ja viestintäteknologian tarkoituksenmukainen käyttö kannustavat työskentelemään ja antavat mahdollisuuden kuvataiteen opiskeluun opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Erilaiset yhteistyöprojektit muiden taidelaitosten ja alojen toimijoiden kanssa tuovat sosiaalisen ja yhteiskunnallisen näkökulman osaksi opintoja. 4.2. Työtavat kuvataiteen opetuksessa Opetuksessa valitaan työtapoja, jotka tukevat taiteellisen työskentelyn kehittymistä, kannustavat vuorovaikutukseen, yhdessä tekemiseen, toisilta oppimiseen ja oman oppimisen reflektointiin. Työtapojen valinnoissa huomioidaan oppilaiden omat tavoitteet, yksilölliset tarpeet ja kiinnostuksen kohteet. Oppilasta kannustetaan ottamaan aktiivinen rooli työtapojen valinnassa. Opetuksessa käytetään monipuolisesti erilaisia oppimisympäristöjä, teknologioita ja mediavälineitä. Työtapojen monipuolisuutta edistetään hyödyntämällä paikallisia kulttuuripalveluja, verkostoja, toimijoita ja globaaleja mahdollisuuksia. 4
Tavoitteena on, että valitut työtavat ja oppimisympäristöt tukevat tutkivaa asennetta uuden oppimisessa ja kriittisen ajattelun kehittymistä. Työtavoilla mahdollistetaan monipuolinen materiaalien, tekniikoiden ja ilmaisun keinojen käyttö sekä pitkäjänteinen harjoittelu ja taitojen syventäminen. Oppilaita kannustetaan kokeilemiseen, improvisointiin ja sattuman hyödyntämiseen. 5. TOIMINTAKULTTUURI Lappeenrannan kuvataidekoulun toimintakulttuuri edistää kuvataiteen taiteen perusopetuksen oppimista, kestävää hyvinvointia sekä yhteisen arvoperustan ja oppimiskäsityksen mukaisen opetuksen toteuttamista. Tavoitteena on ylläpitää toimintakulttuuria, mikä edellyttää aitoa kohtaamista sekä välittävää ja kunnioittavaa vuorovaikutusta. Yhteisön jäsenten kokemusta osallisuudesta, joka syntyy yhdessä toimimisesta ja kaikkien ottamisesta mukaan toimintaan, pyritään vahvistamaan. Kuvataiteen tekeminen vaatii aikaa ja keskittymistä, ja se tulee huomioida kuvataidekoulun työskentelyilmapiirissä. Kuvataidekoulun ilmapiirin tulee olla kannustava ja turvallinen, missä epäonnistumisiakaan ei kenenkään tarvitse pelätä, vaan hyväksytään ne osana oppimista. Arjen valinnoissa ja toiminnassa otetaan huomioon kestävä elämäntapa, kulttuurinen monimuotoisuus ja kielitietoisuus. Yhteinen toimintakulttuuri ohjaa myös taiteenalaan liittyvien oikeudellisesti suojeltujen etujen kuten sananvapauden, yksityisyyden suojan ja tekijänoikeuksien tuntemiseen. Ammattitaitoinen henkilökunta päivittää ja kehittää pedagogiikkaa ja taiteen alan osaamista jatkuvasti. Olennaista toimintakulttuurin kehittämisessä on oppilaitoksen johtaminen sekä opetuksen arkikäytänteiden organisointi, suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi. Avointa ja rakentavaa vuorovaikutusta kehitetään sekä oppilaitosyhteistyön sisäisessä että huoltajien ja muiden tahojen kanssa tehtävässä yhteistyössä. 6. OPINTOJEN LAAJUUS Lappeenrannan kuvataidekoulussa annettava laajan oppimäärän mukainen opetus muodostuu perusopinnoista ja syventävistä opinnoista sekä niitä edeltävästä varhaisiän kuvataidekasvatuksesta. Opetus on tavoitteellista ja tasolta toiseen etenevää kuvataiteen taiteen perusopetusta. Perus- ja syventäviä opintoja järjestetään sekä lapsille ja nuorille että aikuisille. Lasten ja nuorten opinnoissa painotetaan arkkitehtuuri- ja ympäristökasvatusta. Taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän opinnot koostuvat perusopinnoista ja syventävistä opinnoista. Opintojen laskennallinen laajuus on perusopinnoissa 800 tuntia ja syventävissä opinnoissa 500 tuntia, yhteensä 1 300 tuntia. Laajan oppimäärän mukaista taiteen perusopetusta järjestettäessä pyritään joustavuuteen niin, että taiteenala, oppilaan ikä, aiemmin hankitut taidot ja tiedot sekä käytettävät opetusmenetelmät otetaan huomioon. 5
7. OPINTOJEN RAKENNE Laajan oppimäärän opinnot muodostuvat kuvataiteen perusopinnoista ja syventävistä opinnoista sekä niitä edeltävästä varhaisiän kuvataidekasvatuksesta. Taiteen perusopetuksen sekä kuvataiteen laajan oppimäärän yleiset tavoitteet määritellään tässä opetussuunnitelmassa ja opintokokonaisuuksien tavoitteet ja keskeiset sisällöt määritellään opetussuunnitelman liitteessä. Perus- ja syventävät opinnot on tarkoitettu pääasiallisesti kouluikäisille lapsille ja nuorille. Perusopintoja edeltävä varhaisiän kuvataidekasvatus on pääasiallisesti alle kouluikäisille. Järjestämme opetusta myös aikuisille. Lisäksi voimme tarjota muuta kuvataiteen opetusta, joka ei kuulu laajan oppimäärän opintoihin. Laajan oppimäärän perusopintojen tarkoituksena on kuvataiteen keskeisten taitojen tavoitteellinen harjoittelu ja pitkäjänteinen kehittäminen. Syventävien opintojen tarkoituksena on opintomahdollisuuksien laajentaminen tai painottaminen. Syventäviin opintoihin sisältyy lopputyö. Sekä perusopintoihin että syventäviin opintoihin sisältyy keskenään vaihtoehtoisia opintokokonaisuuksia. 7.1. Varhaisiän kuvataidekasvatus Kuvataiteen varhaisiänopinnot on alle kouluikäisille lapsille. Alle 4-vuotiaat lapset opiskelevat kuvataidekoulussa yhdessä huoltajan kanssa. Varhaisiänopintoryhmät: vauvojen värikylpy alle 2 -vuotiaat piiperokuvis 3-4 -vuotiaat huoltajan kanssa kuviseskari 5 -vuotiaat ja 6-vuotiaat 7.2. Perusopintojen rakenne Kuvataiteen perusopinnot aloitetaan keskimäärin 7-vuotiaana. Perusopinnot koostuvat kolmesta opintokokonaisuudesta: Kuvataiteen perusteet 1 (7-9 -vuotiaat) Kuvataiteen perusteet 2 (9-12 -vuotiaat) Perusopintojen työpajat (12-14 -vuotiaat) Perusopinnoissa edetään opintokokonaisuudesta toiseen: kuvataiteen perusteet 1 opintokokonaisuuden jälkeen suoritetaan kuvataiteen perusteet 2 ja viimeisenä perusopintojen työpajat. Perusopinnot voi suorittaa seitsemässä lukuvuodessa, jonka jälkeen siirrytään opiskelemaan syventäviin opintoihin. 7.3. Syventävien opintojen rakenne Kuvataiteen syventävät opinnot aloitetaan keskimäärin 14-vuotiaana. Syventäviin opintoihin kuuluu kolme opintokokonaisuutta: Työpajaopinnot Päättötyöopinnot Lyhytkurssit Työpajaopintoihin sisältyvät koulun näyttelyt ja tapahtumat, projektiopinnot sekä itsenäistä työskentelyä. Päättötyöopintoihin sisältyy seminaariopinnot ja itsenäistä opiskelua. Lyhytkurssit opin- 6
tokokonaisuus koostuu vähintään kolmesta eri lyhytkurssista, jotka ovat laajuudeltaan 10-12 tunnin mittaisia Syventävät opinnot voi suorittaa kolmessa lukuvuodessa kun oppilas on suorittanut myös kuvataiteen perusopinnot. Syventävien opintojen työpajaopintoja ja lyhytkurssiopintoja voi opiskella kauemminkin, mikäli oppilas on aloittanut kuvataideopinnot myöhemmin, eikä hän ole suorittanut kuvataiteen perusopintoja. Opintojen rakennetaulukko (ks. liite) Päättötyö 10: PÄÄTTÖTYÖ opinnot 156 tuntia Tyopajaopirv,ot 9: TYOPAJA 2 3U tuntia lyhytkursseja Nylcytaide-re/Jå ttelsi nkiin 2D PÅTTÖTYÖ ia I 4D PÅÅTTÖTYÖ NYKYTAIDE - TAITEIOENVÅUSYYS 32 tullia 8: TYÖPAJA1 Työpaja po<tfoliokurui Kuvataiteen- 7: KWIS 7 perustutlll PERUSOPINNOT 800 tuntia 2D piirus1us. maal aus. gra ka 3D ar1<kilehtuuri + ja.änwisto - änveisto 300tuntia Kuvataiteenperustutll 340tuntia 6. KUVIS 6 St.,omentaide Pariopettaiu us 5: KWIS5 Taiteilfa-yhlei:::l:yö P ariopettajuus 4: KW1S4 2D I U E : pwuslljs, m.>.>laus, grafiikka, 2D piirustus. maal aus. grafiikka 2D p,irustus, maa laus. grafiikka 3D IHM E j.'iänwisto 3D ar1<kilehtul.<i (piencismani. sisäliln suunnittelua)+lurnen vesi10 3D arkkitehtwn (l.6olila). katiskalk.anaverl< ko 4D: valakwa+mecia (~uva) 4D: valollwalllwanlcäsillely, robotiikka 4D: anim aatio -.inveisto projek umenv eis10 3: KW1S3 Kuvataiteen- 2; KWIS 2 perustutl 160tuntia 1:KWIS1 Taiteidenvä :;yy:, 2D ptrrustus, maalaus, g ka 3D savi. paperimassa. rakentelu 4D: valokuva. 0iirustus, maalaus Ja vänoppt. kolmrulotte1nen tyoskentely. grafökka, ark.k.rt.ehruun. valokuva, 1Pad P11rus1us. maalaus. vanoppt kc'mulottetnen tytisken!sy. grafukk.a. tark.k.rtehtuun. valokuva. 1Pad 8. OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET Taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän tavoitteena on luoda edellytyksiä elinikäiselle taiteen harjoittamiselle ja aktiiviselle kulttuuriselle osallisuudelle. Taiteenalan laajan oppimäärän opinnot tarjoavat mahdollisuuksia osaamisen monipuoliseen ja päämäärätietoiseen kehittämiseen sekä taiteesta nauttimiseen. Oppilaita innostetaan käyttämään taidetta myös yhteistyön, vaikuttamisen ja osallistumisen välineenä. Laajan oppimäärän tavoitteena on vahvistaa oppilaiden oppimisen iloa, opiskelumotivaatiota ja luovaa ajattelua huomioimalla heidän vahvuutensa, potentiaalinsa ja kiinnostuksen kohteensa. Oppilaita rohkaistaan asettamaan omia oppimistavoitteita ja tekemään opintoihin liittyviä valintoja niiden pohjalta. Opintojen edetessä oppilasta ohjataan ottamaan yhä enemmän vastuuta omasta oppimisestaan. 7
Laajan oppimäärän opinnot tarjoavat oppilaalle mahdollisuuden kehittää hänelle merkityksellisiä taiteenalan ilmaisutapoja. Oppilaita kannustetaan tarkastelemaan, tulkitsemaan ja arvottamaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Opinnoissa kehittyvä monilukutaito tukee oppilaiden kriittistä ajattelua ja oppimisen taitoja. Oppi laita ohjataan tarkastelemaan taiteenalaa historiallisena, yhteiskunnallisena ja ajankohtaisena il miönä sekä rakentamaan toiminnassaan yhteyksiä taiteiden ja tieteiden välille. 8.1 Kuvataiteen laajan oppimäärän yleiset tavoitteet Kuvataiteen laajan oppimäärän tehtävänä on tukea oppilaan kasvua, itsetuntemusta, identiteetin rakentumista ja kulttuurista osaamista kuvataiteen keinoin. Opetus vahvistaa oppilaan kokemusta itsestään visuaalisen kulttuurin aktiivisena toimijana sekä luovana ja vastuullisena yhteisön jäsenenä. Opinnot kehittävät visuaalisen havainnoinnin, ajattelun, ilmaisun, tulkinnan ja arvottamisen taitoja sekä luovat edellytyksiä uuden oppimiselle. Opetus rakentaa yhteyksiä oppilaiden omien kuvallisten kulttuurien sekä kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin välille. Opinnoissa tarkastellaan visuaalisen kulttuurin jatkuvaa muuntumista ja avoimia rajoja. Oppilaille tarjotaan mahdollisuuksia syventyä heille merkityksellisiin sisältöihin, teemoihin ja ilmaisun keinoihin. Oppilaiden kokemusmaailmaan kiinnittyvällä lähestymistavalla luodaan perustaa oivalluksia herättävälle oppimiselle ja tekemisen ilolle. Oppilasta kannustetaan nauttimaan kuvataiteesta sekä arvostamaan omaa ja muiden taiteellista työtä. Kuvataideopintojen edetessä oppilas harjaantuu tulkitsemaan, arvioimaan ja arvottamaan kuvallisia ilmiöitä eri näkökulmista. Opetuksessa kannustetaan pohtimaan kuvataiteen yhteiskunnallisia merkityksiä ja kehittämään kriittistä ajattelua. Oppilasta rohkaistaan tarkastelemaan omaa taiteellista työskentelyä suhteessa visuaalisen kulttuurin kenttään. Opetuksessa tarkastellaan taiteiden ja tieteiden yhteyksiä sekä innostetaan niiden soveltamiseen opinnoissa. Taiteen toimintatapoja käytetään vuorovaikutuksen, yhteistyön, osallistumisen ja vaikuttamisen välineenä. Opetuksessa hyödynnetään monipuolisesti paikallisia kulttuuripalveluita ja muita resursseja. Opinnot antavat valmiuksia kuvataiteen elinikäiselle ja omaehtoiselle harrastamiselle sekä opintojen jatkamiselle muissa koulutusmuodoissa. 9. VARHAIAIÄN KUVATAIDEKASVATUKSEN OPINNOT Varhaisiän kuvataidekasvatuksen lähtökohtana ovat lapsen elämismaailmaa koskettavat visuaalisen kulttuurin ilmiöt. Opetuksessa kuvataidetta ja visuaalista maailmaa lähestytään leikinomaisin keinoin rohkaisten lasta ilmaisemaan ja pohtimaan havaintojaan ja tulkintojaan nähdystä, kuullusta, koetusta ja kuvitellusta. Lapsen aktiivista toimijuutta ja moniaistista suhdetta maailmaan vahvistetaan tutkivien, kokeilevien ja taiteiden välisten työskentelytapojen kautta. Opetus kannustaa iloitsemaan omasta ja toisten työstä sekä toimimaan ryhmässä muut huomioiden. Motorisia taitoja ja pitkäjänteisyyttä harjoitellaan kokeilemalla vaihtelevia työtapoja ja välineitä. Kuvataiteen varhaisiänopinnot ovat alle kouluikäisille lapsille. Alle 4-vuotiaat lapset opiskelevat yhdessä huoltajan kanssa. Varhaisiänopintoryhmät: - Vauvojen värikylpy alle 2 -vuotiaat - Taaperokuvis, 3-4 -vuotiaat huoltajan tai muun läheisen kanssa laajuus 36 tuntia 8
- Viskarikuvis 5 -vuotiaat Eskarikuvis 6 -vuotiaat laajuus 52 tuntia laajuus 68 tuntia Varhaisiän opintoja suoritetaan lukuvuosi kerrallaan. Lapsi/vanhempi 3-4-vuotiaiden ryhmässä lapsi voi opiskella 3 - ja 4 -vuotiaana ja ryhmän laskennallinen laajuus on 36 tuntia lukuvuodessa. Kuvispiiperoissa opiskellaan 5-vuotiaana ja Kuviseskarissa 6-vuotiaana. Kuvispiiperon laskennallinen laajuus on 52 tuntia ja Kuviseskarin 68 tuntia lukuvuodessa sisältäen osallistumiset näyttelyihin ja tapahtumiin. Varhaisiän kuvataidekasvatuksen tavoitteet ja sisällöt määritellään tarkemmin liitteessä. 9
10. PERUSOPINTOJEN OPINTOKOKONAISUUDET JA LASKENNALLISET LAAJUUDET Lappeenrannan kuvataidekoulussa kuvataiteen perusopintoja järjestetään 7-14 -vuotiaille. Perusopintojen laskennallinen laajuus on 800 tuntia. Opinnot koostuvat kolmesta opintokokonaisuudesta: Kuvataiteen perusteet 1 (Kuvis 1 ja Kuvis 2) Kuvataiteen perusteet 2 (Kuvis 3, Kuvis 4 ja Kuvis 5) Perusopintojen työpaja (Kuvis 6 ja Kuvis 7) laajuus 160 tuntia laajuus 340 tuntia laajuus 300 tuntia Laajan oppimäärän perusopinnoissa edetään opintokokonaisuudesta toiseen. Kuvataiteen perusteet 1 opintokokonaisuuden jälkeen suoritetaan kuvataiteen perusteet 2, jonka jälkeen siirrytään perusopintojen työpajaopintoihin. Perusopintojen opintokokonaisuudet voi suorittaa seitsemässä lukuvuodessa. Perusopintojen suorittamisen jälkeen siirrytään opiskelemaan syventäviin opintoihin. 10.1 Kuvataiteen perusteet 1 Opintokokonaisuus koostuu Kuvis 1 ja Kuvis 2 -ryhmän opinnoista. Kuvis 1-ryhmä on 7-8-vuotiaille ja Kuvis 2 -ryhmä 8-9-vuotiaille. Kummassakin ryhmässä opetusta on kaksi oppituntia kerrallaan (oppitunti=45 min). Ryhmä kokoontuu kerran viikossa 17 kertaa lukukaudessa ja 34 kertaa lukuvuodessa. Oppituntien lisäksi opintokokonaisuuteen kuuluu osallistuminen koulun näyttelyihin ja tapahtumiin, sekä oppilaan itsenäinen työskentely. Opintokokonaisuus suoritetaan kahdessa lukuvuodessa ja sen laskennallinen laajuus on 160 tuntia. Opintokokonaisuudessa tutustutaan monipuolisesti kuvataiteen eri osa-alueisiin ja harjoitellaan piirtämisen, maalaamisen, grafiikan, kolmiulotteisen työskentelyn ja kuvauksen perustekniikoita sekä tutustutaan erilaisiin välineisiin ja työtapoihin. Opintokokonaisuuden tavoitteet ja sisällöt määritellään tarkemmin liitteessä. 10.2 Kuvataiteen perusteet 2 Opintokokonaisuus koostuu Kuvis 3, Kuvis 4 ja Kuvis 5 -ryhmän opinnoista. Opinnot on tarkoitettu n. 9-12 -vuotiaille lapsille. Kuvis 3 ryhmässä opetusta on kaksi ja 2/3 oppituntia kerrallaan (oppitunti=45 min). Kuvis 4 - ja Kuvis 5 -ryhmässä opetusta on 3 oppituntia kerrallaan. Ryhmä kokoontuu kerran viikossa 17 kertaa luku kaudessa ja 34 kertaa lukuvuodessa. Oppituntien lisäksi opintokokonaisuuteen kuuluu osallistuminen koulun näyttelyihin ja tapahtumiin, sekä oppilaan itsenäinen työskentely. Opintokokonaisuuden voi suorittaa kolmessa lukuvuodessa ja sen laskennallinen laajuus on 340 tuntia. Opintokokonaisuudessa tutustutaan monipuolisesti kuvataiteen eri osa-alueisiin ja harjoitellaan perustekniikoita eri välinein ja menetelmin. Kunkin ryhmän lukuvuoden opinnot muodostuvat kuvataiteen eri osa-alueista, joista käytetään lyhenteinä 2D, 3D ja 4D. 2D= pinta, johon kuuluu mm. piirustus, maalaus, grafiikka, värioppi 3D= kolmiulotteinen ja tilallinen ajattelu, johon kuuluu esim. kolmiulotteinen työskentely eri materiaaleilla (esim. savi, paperimassa, kipsi, kanaverkko, lumi), muotoilu, rakentelu, arkkitehtuuri, ympäristö- ja tilataide. 10
4D= tila, aika, media, johon kuuluu esim. valokuva ja sen eri muodot (lavastettu, dokumentaarinen, esittävä, abstrakti), liikkuva kuva (animaatio, elokuva, video), taiteilijayhteistyö esim. ohjelmointi (robotiikka) Opintokokonaisuuden tavoitteet ja sisällöt määritellään tarkemmin liitteessä. 10.3 Perusopintojen työpaja Opintokokonaisuus koostuu Kuvis 6 - ja kuvis 7- ryhmän opinnoista. Opinnot on tarkoitettu n. 12-14 -vuotiaille. Kummassakin ryhmässä opetusta on kolme ja puoli oppituntia kerrallaan (oppitunti=45 min). Ryhmä kokoontuu kerran viikossa 17 kertaa lukukaudessa. Oppituntien lisäksi opintokokonaisuuteen kuuluu osallistuminen koulun näyttelyihin ja tapahtumiin, oppilaan itsenäinen työskentely sekä kaikille yhteisiä projektiopintoja. Opintokokonaisuuden voi suorittaa kahdessa lukuvuodessa ja sen laskennallinen laajuus on 300 tuntia. Opintokokonaisuudessa työskennellään monipuolisesti kuvataiteen eri osa-alueilla ja syvennetään perustekniikoita eri välinein ja menetelmin. Yhden lukuvuoden opinnot muodostuvat kuvataiteen eri osa-alueista, joista käytetään lyhenteinä 2D, 3D ja 4D. 2D= pinta, johon kuuluu mm. piirustus, maalaus, grafiikka, värioppi 3D= kolmiulotteisuus, johon kuuluu esim. kolmiulotteinen työskentely eri materiaaleilla (esim. savi, paperimassa, kipsi, kanaverkko, jää- ja lumi), muotoilu, rakentelu, arkkitehtuuri, ympäristö- ja tilataide. 4D= tila, aika, media, johon kuuluu esim. valokuva, liikkuva kuva (animaatio, elokuva, dokumentti, video), performanssi, installaatio, valo- ja äänitaide. Opintokokonaisuuden tavoitteet ja sisällöt määritellään tarkemmin liitteessä. 11. KUVATAITEEN PERUSOPINTOJEN YLEISET TAVOITTEET Kuvataiteen perusopintojen tarkoituksena on oppilaan kuvataiteellisen ajattelun ja ilmaisun tavoitteellinen ja pitkäjänteinen kehittäminen. Opetuksen tavoitteena on tukea oppilaan omakohtaisen taidesuhteen muotoutumista ja identiteetin rakentumista kuvataidekulttuurin aktiivisena toimijana. Taidesuhde Opetuksen tavoitteena on tukea oppilaan kuvailmaisun taitojen, taidekäsityksen ja itsetuntemuksen kehittymistä tavoitteellisen työskentelyn ja oman oppimisen reflektoinnin kautta kannustaa oppilasta tekemään omia ratkaisuja, tunnistamaan innoituksen lähteitään ja perehtymään hänelle merkitykselliseen taiteeseen tutustuttaa oppilas erilaisiin materiaaleihin, välineisiin, teknologioihin, ilmaisun keinoihin, taiteellisiin prosesseihin ja taiteiden välisiin työskentelytapoihin. Visuaalinen lukutaito Opetuksen tavoitteena on 11
innostaa oppilasta havainnoimaan ympäristöä moniaistisesti sekä taiteiden ja tieteiden välisyyttä hyödyntäen ohjata oppilasta tutkimaan kuvan, median ja ympäristön visuaalista kieltä ohjata oppilasta tarkastelemaan ja pohtimaan visuaalista kulttuuria teoksen, tekijän ja katsojan näkökulmasta kannustaa oppilasta sanallistamaan ja perustelemaan tulkintojaan sekä kuuntelemaan ja arvostamaan toisten näkemyksiä ohjata oppilasta perehtymään taiteen historiaan ja nykyhetkeen sekä tarkastelemaan taidetta kulttuurisesta, yhteiskunnallisesta ja tulevaisuuden näkökulmasta. Osallisuus ja vaikuttaminen Opetuksen tavoitteena on ohjata oppilasta tarkastelemaan kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin välittämiä viestejä ja niissä ilmeneviä arvoja kannustaa oppilasta ottamaan omassa kuvailmaisussaan ja toiminnassaan huomioon esteettisiä, ekologisia ja eettisiä arvoja tukea oppilasta kriittisen ajattelun ja rakentavan kyseenalaistamisen taitojen kehittämisessä rohkaista oppilasta toimimaan erilaisissa ryhmissä ja yhteisöissä tarjota oppilaalle mahdollisuuksia ajatuksien, tulkintojen ja kannanottojen esittämiseen julkisissa ympäristöissä. Keskeiset sisällöt Opetuksessa tutkitaan ihmisenä olemista, luontoa ja kulttuuria taiteen keinoin. Kuvataidetta lähestytään henkilökohtaisten, yhteisöllisten ja kulttuuristen merkitysten kantajana, välittäjänä ja purkajana. Kuvan kieli ja taiteen ilmaisukeinot Opetuksessa tutkitaan kuvan kieltä ja kuvan merkitysten rakentumista sekä harjoitellaan visuaalista havaitsemista ja ajattelua, sanallistamista ja kuvista keskustelemista. Opinnoissa kokeillaan erilaisten välineiden ja materiaalien ilmaisullisia mahdollisuuksia sekä hyödynnetään digitaalisten ja muiden teknologioiden mahdollisuuksia taiteellisessa ilmaisussa. Omat kuvat Opetuksessa tutkitaan oppilaiden havainnoista, kokemuksista, toimintatavoista ja elämänpiiristä sekä heille merkityksellisistä kuvakulttuureista nousevia sisältöjä. Opinnoissa pohditaan oppilaiden omien kuvien henkilökohtaisia merkityksiä ja niiden suhdetta muuhun visuaaliseen kulttuuriin. Taiteen maailmat Opetuksessa tutkitaan teoksia, jotka edustavat eri aikakausia, kulttuureita ja visuaalisten taiteiden lajeja. Opinnoissa tutustutaan nykytaiteen toimintatapoihin, pohditaan taiteen kulttuurisidonnaisuutta sekä käsitellään taiteen historiallisia, sosiaalisia ja yhteiskunnallisia merkityksiä. Opetuksessa hyödynnetään mahdollisuuksia osallistua paikalliseen taidetoimintaan. Opinnoissa tutustutaan taiteen instituutioihin, muihin kulttuurikohteisiin, ajankohtaisiin taiteen ilmiöihin ja visuaalisten alojen ammattilaisten työhön. Visuaalinen ympäristö Opetuksessa tutkitaan erilaisia luonnonympäristöjä, rakennettuja ympäristöjä, esineympäristöjä, mediaympäristöjä ja visuaalisia osakulttuureja. Opinnoissa harjoitellaan visuaalisen ympäristön esteettistä, ekologista ja eettistä arvottamista sekä käsitellään ympäristön merkitysten rakentumista.) 12
12. SYVENTÄVIEN OPINTOJEN OPINTOKOKONAISUUDET JA LASKENNALLISET LAAJUUDET Kuvataiteen syventävien opintojen tarkoituksena on oppilaan kuvataiteellisen ajattelun ja ilmaisun syventäminen opintoja laajentamalla tai niitä painottamalla hänen omien tavoitteidensa suuntaisesti ja valitsemiaan työtapoja käyttäen. Opetuksen tavoitteena on kannustaa oppilasta osallistumaan ja vaikuttamaan omaan elinympäristöönsä ja yhteiskuntaan. Syventäviin opintoihin sisältyy lopputyö, joka muodostuu taiteellisesta työstä, työskentelyprosessin dokumentoinnista ja kirjallisesta osuudesta, jossa oppilas arvioi omaa työtään. Lopputyössä oppilas tuo esiin kuvataiteellista ajatteluaan ja ilmaisuaan sekä hahmottaa niitä suhteessa kuvataiteeseen tai muuhun visuaaliseen kulttuuriin. Lappeenrannan kuvataidekoulussa kuvataiteen syventäviä opintoja järjestetään 14-20 -vuotiaille. Syventävien opintojen laskennallinen laajuus on 500 tuntia. Syventävät opinnot koostuvat kolmesta opintokokonaisuudesta: - Työpajaopinnot Lyhytkurssit Päättötyö laajuus 312 tuntia laajuus 32 tuntia laajuus 156 tuntia 12.1 Työpajaopinnot Opintokokonaisuuteen kuuluu kaksi lukuvuotta työpajaopintoja oppilaan valitsemassa työpajassa, kun oppilas on suorittanut kuvataiteen perusopinnot. Työpajassa opetusta on kolme ja Yi oppituntia kerrallaan (oppitunti=45 min). Työpaja kokoontuu kerran viikossa 17 kertaa luku kaudessa. Oppituntien lisäksi opintoihin kuuluu koulun näyttelyt ja tapahtumat, kaikille yhteisiä projektiopintoja sekä itsenäistä työskentelyä. Opintokokonaisuuden voi suorittaa kahdessa lukuvuodessa, mikäli oppilas on suorittanut kuvataiteen perusopinnot, jolloin opintokokonaisuuden laskennallinen laajuus on 312 tuntia. Jos opiskelija aloittaa kuvataiteen opinnot kuvataidekoulussa vasta syventävistä opinnoista, työpajaopintoja voi opiskella kauemmin. Opintokokonaisuuden tavoitteet ja sisällöt määritellään tarkemmin liitteessä. 12.2 Lyhytkurssit Opintokokonaisuus koostuu vähintään kolmesta opiskelijan valitsemasta lyhytkurssista, joita järjestetään kuvataiteen eri osa-alueilta joka vuosi. Lyhytkursseille osallistutaan työpajaopintojen ohessa. Yhden kurssin laajuus on 10-12 tuntia ja opintokokonaisuuden laajuus on vähintään 32 tuntia. Opintokokonaisuuden tavoitteet ja sisällöt määritellään tarkemmin liitteessä. 12.3 Päättötyö Opintokokonaisuuteen kuuluu lopputyön tekeminen opiskelijan valitsemassa työpajassa tai työpaja ryhmässä sekä lopputyöseminaarit. Lopputyö muodostuu taiteellisesta työstä, työskentelyprosessin dokumentoinnista ja kirjallisesta osuudesta, jossa oppilas arvioi omaa työtään. Päättötyöopintoihin sisältyy myös itsenäistä opiskelua. Opintokokonaisuus suoritetaan yhden lukuvuoden aikana. Päättötyöopintojen laskennallinen laajuus on 156 tuntia. 13
Opiskelija voi aloittaa päättötyöopinnot, kun hän on suorittanut kuvataiteen perusopinnot sekä sy ventävien opintojen työpajaopinnot ja lyhytkurssiopintoja. Mikäli opiskelija aloittaa opinnot vasta syventävistä opinnoista, työpajaopintoja voi opiskella kauemmin. Mikäli myöhemmin opinnot aloittanut opiskelija haluaa tehdä päättötyön, tulee oppilaan hakea osaamisen tunnustamista ja/tai opintojen hyväksi lukemista ensin, minkä jälkeen opettaja ja rehtori arvioivat, voiko oppilas aloittaa päättötyöopinnot. Opintokokonaisuuden tavoitteet ja sisällöt määritellään tarkemmin liitteessä. 13. KUVATAITEEN SYVENTÄVIEN OPINTOJEN YLEISET TAVOITTEET Kuvataiteen syventävien opintojen tarkoituksena on oppilaan kuvataiteellisen ajattelun ja ilmaisun syventäminen opintoja laajentamalla tai niitä painottamalla hänen omien tavoitteidensa suuntaisesti ja valitsemiaan työtapoja käyttäen. Opetuksen tavoitteena on kannustaa oppilasta osallistumaan ja vaikuttamaan omaan elinympäristöönsä ja yhteiskuntaan. Syventäviin opintoihin sisältyy lopputyö, joka muodostuu taiteellisesta työstä, työskentelyprosessin dokumentoinnista ja kirjallisesta osuudesta, jossa oppilas arvioi omaa työtään. Lopputyössä oppilas tuo esiin kuvataiteellista ajatteluaan ja ilmaisuaan sekä hahmottaa niitä suhteessa kuvataiteeseen tai muuhun visuaaliseen kulttuuriin. Taidesuhde Opetuksen tavoitteena on syventää oppilaan ilmaisun taitoja ja taidekäsitystä oman tavoitteellisen kuva ilmaisun ja hänelle merkityksellisen taiteen kautta tukea oppilasta identiteetin rakentamisessa kuvallisen työskentelyn, kuvien tulkinnan ja oppimisen reflektoinnin kautta ohjata oppilasta omien tavoitteiden mukaisissa työskentelyprosesseissa ja osaamisen kehittämisessä rohkaista oppilasta erilaisten materiaalien ja teknologioiden sekä taiteiden välisten menetelmien ja lähestymistapojen käyttöön vahvistaa oppilaan luottamusta omiin näkemyksiin ja ratkaisuihin sekä tukea häntä lopputyöprosessin toteuttamisessa. Visuaalinen /ukutaito Opetuksen tavoitteena on syventää oppilaan taitoa havainnoida visuaalista ympäristöä moniaistisesti sekä taiteiden ja tieteiden välisyyttä hyödyntäen syventää oppilaan taitoa käyttää, lukea ja tulkita kuvan kieltä, kuvallisia muuttujia ja kuvallisen kerronnan keinoja tukea oppilasta kuvallisessa ilmaisussa, pitkäjänteisessä harjoittelussa ja taitojen syventämisessä oppilaan omien tavoitteiden mukaisesti rohkaista oppilasta erilaisten materiaalien ja teknologioiden sekä taiteiden välisten menetelmien ja lähestymistapojen käyttöön syventää oppilaan taitoa tutkia, tulkita ja ymmärtää visuaalisen kulttuurin ilmiöitä tekijän, katsojan ja teoksen näkökulmista ohjata oppilasta perustelemaan tulkintojaan ja arvostuksiaan sekä suullisesti että kirjallisesti 14
kannustaa oppilasta syventämään taiteen historian, nykytaiteen ja visuaalisten alojen tunte musta kartuttamalla siinä tarvittavaa yleissivistystä. Osallisuus ja vaikuttaminen Opetuksen tavoitteena on ohjata oppilasta tarkastelemaan kriittisesti kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin välittämiä viestejä ja niissä ilmeneviä arvoja kannustaa oppilasta pohtimaan esteettisten, ekologisten ja eettisten arvojen merkitystä omassa elinympäristössä, yhteiskunnassa ja globaalissa maailmassa ohjata oppilasta kriittisen ajattelun syventämiseen sekä tarjota mahdollisuuksia uusien tulkintojen tekemiseen vahvistaa oppilaan kykyä toimia yhdessä erilaisissa ryhmissä, yhteisöissä ja ympäristöissä ohjata oppilasta tuomaan esiin ajatuksiaan, tulkintojaan ja kannanottojaan julkisissa ympäristöissä. Keskeiset sisällöt Opetuksessa tutkitaan ihmisenä olemista, luontoa ja kulttuuria taiteen keinoin. Kuvataidetta lähestytään henkilökohtaisten, yhteisöllisten ja kulttuuristen merkitysten kantajana, välittäjänä ja purkajana. Kuvan kieli ja taiteen ilmaisukeinot Opetuksessa tutkitaan kuvan kieltä ja kuvan merkitysten rakentumista sekä harjoitellaan visuaalista havaitsemista ja ajattelua, sanallistamista ja kuvista keskustelemista. Opinnoissa kokeillaan erilaisten välineiden ja materiaalien ilmaisullisia mahdollisuuksia sekä hyödynnetään digitaalisten ja muiden teknologioiden mahdollisuuksia taiteellisessa ilmaisussa. Omat kuvat Opetuksessa tutkitaan oppilaiden havainnoista, kokemuksista, toimintatavoista ja elämänpiiristä sekä heille merkityksellisistä kuvakulttuureista nousevia sisältöjä. Opinnoissa pohditaan oppilaiden omien kuvien henkilökohtaisia merkityksiä ja niiden suhdetta muuhun visuaaliseen kulttuuriin. Taiteen maailmat Opetuksessa tutkitaan teoksia, jotka edustavat eri aikakausia, kulttuureita ja visuaalisten taiteiden lajeja. Opinnoissa tutustutaan nykytaiteen toimintatapoihin, pohditaan taiteen kulttuurisidonnaisuutta sekä käsitellään taiteen historiallisia, sosiaalisia ja yhteiskunnallisia merkityksiä. Opetuksessa hyödynnetään mahdollisuuksia osallistua paikalliseen taidetoimintaan. Opinnoissa tutustutaan taiteen instituutioihin, muihin kulttuurikohteisiin, ajankohtaisiin taiteen ilmiöihin ja visuaalisten alojen ammattilaisten työhön. Visuaalinen ympäristö Opetuksessa tutkitaan erilaisia luonnonympäristöjä, rakennettuja ympäristöjä, esineympäristöjä, mediaympäristöjä ja visuaalisia osakulttuureja. Opinnoissa harjoitellaan visuaalisen ympäristön esteettistä, ekologista ja eettistä arvottamista sekä käsitellään ympäristön merkitysten rakentumista. 15
14. AIKUISTEN KUVATAITEEN OPINNOT Aikuisten opetuksessa noudatetaan kuvataiteen laajan oppimäärän tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä. Opintojen tarkoituksena on syventää aikuisen oppijan henkilökohtaista suhdetta kuvataiteeseen sekä tukea hänen identiteettiään taiteentekijänä. Opetuksessa perehdytään monipuolisesti nykytaiteelle ominaisiin toimintatapoihin, ilmaisukeinoihin ja käsitteisiin sekä tunnistetaan itselle merkityksellisiä kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin ilmiöitä. Opinnot kehittävät käsitteellistämisen, sanallistamisen ja kriittisen ajattelun valmiuksia. Aikuisten opetuksessa pyritään huomioimaan oppijan yksilöllinen osaamis- ja kokemuspohja sekä hänen oppimisensa tarpeet. Opetuksessa hyödynnetään monipuolisesti erilaisia taiteellista ajattelua syventäviä työskentelytapoja kuten kuvien tulkintaa, yhteistyöprojekteja, luentoja, keskusteluja ja näyttelykäyntejä. Opiskelijaa ohjataan pitkäjänteisten oppimistavoitteiden asettamiseen, elämänhistoriansa ja -kokemustensa tutkimiseen taiteellisen toiminnan lähtökohtana sekä oman kuvallisen ilmaisun kriittiseen reflektointiin. Opetuksessa hyödynnetään aktiivisesti digitaalisten oppimisympäristöjen mahdollisuuksia. 14.1 Aikuisten perusopintojen opintokokonaisuudet Kuvataiteen perusopintoja järjestetään myös aikuisille. Perusopintojen laskennallinen laajuus on 800 tuntia. Opinnot koostuvat seuraavista opintokokonaisuuksista: Kuvataiteen perusteet Lyhytkurssit Perusopintojen työpaja Perusopinnoissa suoritetaan ensin Kuvataiteen perusteet opintokokonaisuus ja tämän jälkeen Perusopintojen työpaja. Lyhytkursseille osallistutaan kuvataiteen perusteet ja perusopintojen työpajaopintojen ohessa. Perusopintojen suorittamisen jälkeen voi siirtyä opiskelemaan syventäviin opintoihin. Perusopintojen opintokokonaisuuksien tavoitteet, sisällöt ja laskennalliset laajuudet määritellään tarkemmin liitteessä. 14.2 Aikuisten syventävien opintojen opintokokonaisuudet Kuvataiteen syventäviä opintoja järjestetään myös aikuisille. Syventävien opintojen laskennallinen laajuus on 500 tuntia. Syventävät opinnot koostuvat kolmesta opintokokonaisuudesta: - Työpajaopinnot Lyhytkurssit Päättötyö Syventävissä opinnoissa suoritetaan ensin työpajaopinnot opintokokonaisuus jonka jälkeen suoritetaan päättötyö opintokokonaisuus. Lyhytkursseille osallistutaan työpajaopintojen ohessa. Työpajaopinnoissa oppituntien lisäksi opintoihin kuuluu koulun näyttelyt ja tapahtumat, kaikille yhteisiä projektiopintoja sekä itsenäistä työskentelyä. Opintokokonaisuuksien tavoitteet, sisällöt ja laskennalliset laajuudet määritellään tarkemmin liitteessä. Päättötyöopintoihin kuuluu lopputyön tekeminen sekä lopputyöseminaarit. Lopputyö muodostuu taiteellisesta työstä, työskentelyprosessin dokumentoinnista ja kirjallisesta osuudesta, jossa oppilas arvioi omaa työtään. Päättötyöopintoihin sisältyy myös itsenäistä opiskelua. Opintokokonaisuus suoritetaan yhden lukuvuoden aikana. 16
Syventävien opintokokonaisuuksien tavoitteet, sisällöt ja laskennalliset laajuudet määritellään tar kemmin liitteessä. 15. LAAJAN OPPIMÄÄRÄN ARVIOINNIN KOHTEET JA ARVIOINNIN KRITEERIT Arvioinnin tehtävänä on ohjata oppilaan oppimista, tukea hänen edistymistään opinnoissa ja kehittää hänen edellytyksiään itsearviointiin. Palautteella ohjataan oppilasta omien tavoitteiden suuntaiseen opiskeluun sekä oman oppimisprosessin ymmärtämiseen. Oppilaan työskentelyä arvioidaan monipuolisesti. Arviointi on oppimiseen kannustavaa, oikeudenmukaista ja eettisesti kestävää. 15.1 Arviointi opintojen aikana Oppilaan oppimista ohjataan ja arvioidaan monipuolisesti oppimisprosessin eri vaiheissa. Arviointi ja sen pohjalta annettava jatkuva palaute on vuorovaikutteista ja edistää oppilaiden osallisuutta. Oppilaita ohjataan oman oppimisen pohdintaan itsearviointi- ja vertaisarviointitaitoja kehittämällä. Oppilaita rohkaistaan havainnoimaan omaa ja yhteistä työskentelyä sekä antamaan rakentavaa palautetta. Arviointi opintojen aikana perustuu opetussuunnitelman liitteessä kuvattuihin perusopintojen ja syventävien opintojen opintokokonaisuuksien tavoitteisiin. Opintojen aikaisessa arvioinnissa otetaan huomioon opetussuunnitelmassa kuvatut taiteenalan laajan oppimäärän arvioinnin kohteet. Arviointi ei kohdistu opiskelijoiden arvoihin, asenteisiin tai henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Perusopintojen päättyessä oppilas saa todistuksen suoritetuista perusopinnoista. Siinä annetaan sanallinen arvio oppilaan edistymisestä ja osaamisen kehittymisestä perusopintojen aikana. Sanallisessa arvioinnissa painotetaan oppilaan oppimisen vahvuuksia suhteessa perusopinnoille asetettuihin tavoitteisiin. 15.2 Osaamisen tunnustaminen ja opintojen hyväksi lukeminen Oppilaalla on oikeus saada opetussuunnitelman tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä vastaavat aikaisemmin suorittamansa opinnot tai muutoin hankittu osaaminen arvioiduksi ja tunnustetuksi. Osaamisen tunnustaminen tehdään perustuen selvityksiin oppilaan opinnoista tai näyttöihin osaamisesta sekä suhteessa kunkin hyväksi luettavan opintokokonaisuuden tavoitteisiin ja sisältöihin. Myös oppilaan siirtyessä opiskelemaan oppimäärästä toiseen osaamisen tunnustamisessa ja opintojen hyväksi lukemisessa menetellään, kuten edellä on kuvattu. Kuvataidekoulussa osaamisen tunnustamista ja opintojen hyväksi lukemista oppilaan tulee hakea kirjallisesti tätä varten laaditulla lomakkeella. 17
15.3 Oppimäärän arviointi Laajan oppimäärän arvioinnin lähtökohtana ovat oppilaan suorittamat syventävät opinnot. Arviointi kertoo, miten oppilas on saavuttanut taiteenalan laajan oppimäärän syventävien opintojen tavoitteet. Lopputyö arvioidaan osana syventäviä opintoja. Syventävien opintojen aikana oppilaalle annetaan mahdollisuus osoittaa osaamistaan monipuolisesti. Kuvataiteen laajan oppimäärän arvioinnin kohteina ovat Taidesuhde, Visuaalinen lukutaito sekä Osallisuus ja vaikuttaminen. Päättötodistukseen merkitään sanallinen arvio oppilaan suorittamasta laajasta oppi määrästä. Sanallinen arvio kuvaa oppilaan edistymistä ja hänen saavuttamaansa osaamista suhteessa syventävien opintojen tavoitteisiin. Arviossa painotetaan oppilaan oppimisen ja osaamisen vahvuuksia. 15.4 Todistukset Oppilas saa laajan oppimäärän perusopintojen todistuksen suoritettuaan perusopinnot. Perusopintojen todistus sisältää seuraavat asiat: todistuksen nimi koulutuksen järjestäjän nimi oppilaitoksen nimi taiteenala oppilaan nimi ja henkilötunnus opiskeluaika vuosina oppilaan suorittamat laajan oppimäärän perusopinnot kunkin opintokokonaisuuden nimi ja laajuus sanallinen arvio oppilaan suorittamista taiteenalan laajan oppimäärän perusopinnoista rehtorin allekirjoitus ja oppilaitoksen leima ministeriön myöntämän koulutuksen järjestämisluvan päivämäärä sekä päivämäärä, jolloin koulutuksen järjestäjä on hyväksynyt taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän opetussuunnitelman merkintä, että koulutus on toteutettu Opetushallituksen päättämien taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteiden 2017 mukaisesti. Perusopintojen todistus voi sisältää liitteitä. Oppilas saa laajan oppimäärän päättötodistuksen suoritettuaan perusopinnot ja syventävät opinnot. Päättötodistus sisältää seuraavat asiat: todistuksen nimi koulutuksen järjestäjän nimi oppilaitoksen nimi taiteenala oppilaan nimi ja henkilötunnus opiskeluaika vuosina oppilaan suorittamat laajan oppimäärän perusopinnot kunkin opintokokonaisuuden nimi ja laajuus oppilaan suorittamat laajan oppimäärän syventävät opinnot kunkin opintokokonaisuuden nimi ja laajuus syventäviin opintoihin sisältyvän laajan oppimäärän lopputyön aihe 18
.. sanallinen arvio oppilaan suorittamasta taiteenalan laajasta oppimäärästä rehtorin allekirjoitus ja oppilaitoksen leima ministeriön myöntämän koulutuksen järjestämisluvan päivämäärä sekä päivämäärä, jolloin koulutuksen järjestäjä on hyväksynyt taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän opetussuunnitelman merkintä, että koulutus on toteutettu Opetushallituksen päättämien taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteiden 2017 mukaisesti. Päättötodistus voi sisältää liitteitä. Oppilas saa pyydettäessä osallistumistodistuksen suorittamistaan opinnoista, jos opinnot keskeytyvät tai oppilas tarvitsee niitä muusta syystä. Osallistumistodistus voi sisältää liitteitä. 16. OPPIMISEN ARVIOINTI Arvioinnin tehtävä on tukea oppilaan kuvataiteen opintojen edistymistä. Monipuolinen jatkuva arviointi sisältää erilaisia palautteen antamisen tapoja sekä ohjausta itse- ja vertaisarviointiin. Itsearvioinnista oppilasta ohjataan pohtimaan oppimistavoitteitaan, havainnoimaan työskentelyään ja tarkastelemaan oman oppimisen edistymistä. Arvioinnilla ja muulla palautteella kannustetaan oppilasta uuden oppimiseen sekä ohjataan häntä arvostamaan toisten näkemyksiä. Arviointitaitoja harjoitellaan opintojen kuluessa. Perusopinnoissa arviointi tukee oppilaan ilmaisun, kuvallisen ajattelun, työskentelytaitojen ja itseja vertaisarviointitaitojen kehittymistä. Arvioinnilla ja palautteella vahvistetaan oppilaan omakohtaisen taidesuhteen muotoutumista, identiteetin rakentumista ja aktiivista toimijuutta. Oppilasta kannustetaan oman oppimisen reflektointiin sanallistamalla, kuvallisesti ja muita ilmaisun keinoja käyttäen. Syventävissä opinnoissa arvioinnilla tuetaan oppilaan kuvataiteellisen ajattelun ja ilmaisun syventämistä, itsenäisempää työskentelyä sekä oppimisen tavoitteiden asettamista. Arvioinnilla ja muulla palautteella oppilasta innostetaan työskentelemään, kommunikoimaan, osallistumaan ja vaikuttamaan. Arviointi ohjaa oppilaan osaamisen kehittymistä hänen syventävien opintojensa laajentumisen tai painottumisen mukaisesti. Syventävien opintojensa aikana oppilas dokumentoi asettamiaan tavoitteita, työskentelyä, kuva ilmaisua, itsearviointia, oman oppimisensa edistymistä ja saavuttamaansa osaamista. Oppilaan kokoama dokumentaatio tukee oppilaan syventävien opintojen tavoitteellista etenemistä. Syventäviin opintoihin sisältyy lopputyö, joka muodostuu taiteellisesta työstä, työskentelyprosessin kuvauksesta ja oman oppimisprosessin reflektoinnista. Lopputyön arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan omalle työlleen asettamat tavoitteet ja hänen syventävien opintojensa suuntautuminen. 19
17. OPPIMÄÄRÄN YKSILÖLLISTÄMINEN Oppimäärää ja opetusta voidaan tarvittaessa yksilöllistää vastaamaan oppilaan opiskelu- ja oppimisedellytyksiä silloin kun oppilas ei kykene opiskelemaan opetussuunnitelman mukaisesti. Oppilaalle laaditaan tällöin henkilökohtainen opiskelusuunnitelma yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Suunnitelmassa yksilöidään oppilaan tavoitteet, opintojen sisältö, opetuksen toteuttamistapa ja tarvittavat tukitoimet sekä arviointimenettely. Yksilöllistämisen tavoitteena on tarjota oppilaalle yhdenvertainen mahdollisuus kuvataiteen opiskeluun niin, että oppilas voi kehittää taitojaan omista lähtökohdistaan. Oppimäärään yksilöllistäminen määritellään tarkemmin liitteessä. 18. OPPILAAKSI OTTAMISEN PERIAATTEET Kuvataidekoulussa oppilaat otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Jatkaville oppilaille on ennakkoilmoittautuminen, jäljellä olevat paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. 19. YHTEISTYÖ HUOLTAJIEN JA MUIDEN TAHOJEN KANSSA Kuvataidekoulun tavoitteena on ylläpitää avointa, luottamuksellista, joustavaa ja hyvää yhteistyötä oppilaiden/huoltajien ja oppilaitoksen välillä. Kuvataidekoulu tiedottaa aktiivisesti toiminnastaan ja pyrkii avoimeen ja kunnioittavaan vuorovaikutukseen. Vuosittainen kevätnäyttely kokoaa oppilaat, perheet, yhteistyötahot ja muut näyttelyssä kävijät tutustumaan lukuvuoden tuotoksiin. Kuvataidekoulu tekee yhteistyötä mm. Linnoituksessa toimivien tahojen, Etelä-Karjalan lastenkulttuurikeskus Metku n, muiden kuvataidekoulujen, taideoppilaitosten, päiväkotien ja koulujen sekä taiteen kentällä työskentelevien eri tahojen kanssa. Kuvataidekoulu on mielellään mukana erilaisissa yhteistyöproduktioissa ja tapahtumissa, jotka monipuolistavat kuvataidekoulun opetusta ja tuovat kuvataidetta esille. Tavoitteena on, että kuvataidekoulussa oppilas saa käsityksen visuaalisen taiteen kentän laajuudesta, sen kulttuurisesta ja yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta. Kuvataidekoulu on Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liiton jäsen ja seuraa mm. sitä kautta kuvataiteen ja visuaalisen taiteen kehitystä. Taiteen perusopetusliitto on kattojärjestö kuuden eri taiteenalan taiteenperusopetuksen järjestölle joten kuvataidekoulujen liiton jäsenyyden myötä kuvataidekoulu seuraa myös koko taidekasvatuksen kenttää ja sen kehitystä Suomessa. 20. TOIMINNAN JATKUVA KEHITTÄMINEN Kuvataidekoulun opetuksen ja toiminnan kehittäminen on jatkuvaa. Opetuksen seurannan ja oppilasarvioinnin sekä sisäisen ja ulkoisen arvioinnin kautta keräämme palautetta toiminnastamme. Kuvataidekoulun kehittämisessä hyödynnetään arvioinnin tuloksia sekä havaittuja tai kehityskeskusteluissa esiin nousseita muutostarpeita. Kuvataidekoulu seuraa aktiivisesti sekä kuvataidekasvatuksen että yleisen taidekasvatuksen, yhteiskunnan ja teknologian muutoksia. Kuvataidekoulu on säännöllisesti mukana kehittämishankkeissa yksin tai yhteistyössä muiden taideoppilaitosten kanssa ja järjestää koulutusta myös henkilökunnalle. 20
Päättötyö 10: PÄÄTTÖTYÖ opinnot 156 tuntia Työpajaopinnot 9: TYÖPAJA 2 312 tuntia Nykytaide-retki työpaja Helsinkiin lyhytkursseja 4D päättötyö seminaarit PÄÄTTÖTYÖ NYKYTAIDE - TAITEIDENVÄLISYYS 32 tuntia 8: TYÖPAJA 1 Työpaja Työpaja portfoliokurssi PERUSOPINNOT 800 tuntia Kuvata i tee n perusteet 111 300 tuntia Kuvata i tee n perusteet Il 7: KUVIS 7 Taiteilija-yhteistyö 6. KUVIS 6 Suomen taide Pariopettajuus 5: KUVIS 5 Taiteilija-yhteistyö Pariopettajuus 2D piirustus, maalaus, grafiikka 2D IHMINEN: piirustus, maalaus, grafiikka, 2D piirustus, maalaus, grafiikka 3D arkkitehtuuri+ jäänveisto 3D IHMNEN+ jäänveisto 3D arkkitehtuuri (pienoismalli, sisätiln suunnittelua)+lumenvesito 4D: valokuva, kuvankäsittely+media+valotaide 4D: valokuva+media (animaatio/elokuva) 4D: valokuva/kuvankäsittely, robotiikka jäänveisto jäänveisto projekti/lumenv eisto 340 tuntia 4: KUVIS 4 Taiteidenvälisyys 3: KUVIS 3 2D piirustus, maalaus, grafiikka 3D arkkitehtuuri (ulkotila), katiska/kanaverkko 4D: animaatio Taiteidenvälisyys 2D piirustus, maalaus, grafiikka 3D savi, paperimassa, rakentelu 4D: valokuva, Kuvata i tee n perusteet I 160 tuntia 2: KUVIS 2 Taiteidenvälisyys 1: KUVIS 1 Taiteidenvälisyys Piirustus, maalaus ja värioppi, kolmiulotteinen työskentely, grafiikka, arkkitehtuuri, valokuva, ipad Piirustus, maalaus, värioppi. kolmiulotteinen työskentely, grafiikka, tarkkitehtuuri, valokuva, ipad