Kuntapäättäjäseminaari syksy 2009 Päijät-Hämeen kesäyliopisto Kuntien toimialojen tulevaisuuden näkymiä/sosiaali (- ja terveysala) 17.10.2009
Hiukan taustaa 30 v työtä lähinnä julkisessa hallinnossa, jonkin verran järjestöissä Pisin työhistoria on kehitysvammahuolto/-palvelut, yhteensä 15 v Ennen Versoa 8 v. Hollolassa, sosiaali- ja terveysjohtajana Läntisen perusturvapiirin yhteistoiminta-alueen alueen ja liikelaitos Oivan valmistelu yksi yliopistotutkinto > käytännön työelämän eräänlainen tutkinto Sosiaalialan osaamiskeskusten alkuvalmisteluissa ja silloisessa työryhmässä olin 1990- luvun lopussa Nyt sosiaalialan osaamiskeskus; näitä Suomessa 11 kpl, erittäin tiivis yhteydenpito keskenään läpi Suomen (sähköisesti eri toten), jatkuva vuoropuhelu STM:öön, ainakin näin lainsäädännön muutosten valmistelussa Sosiaalialan osaamiskeskusneuvottelukunnan alaisuudessa kolme alajaosta, jotka ovat laatineet erilaista tausta-aineistoa aineistoa lainsäädäntöön; yksi sosiaalihuollon erityisosaaminen ja palvelut; tätä kautta mahdollisuus seurata valmistelua
Esitykseni rakenne Mikä ja mitä on sosiaalitoimi? > Lähinnä lainsäädännön näkökulmasta, mitä palveluja sosiaalitoimi tarkoittaa (rajaus) Vaikka otsakkeeni on sosiaalitoimi, yhä harvemmin nykyisin on tarkoituksenmukaista puhua/tarkastella pelkästään sosiaalitoimen palveluja; usein sosiaali ja terveys yhdessä, välttämätöntä erityisesti peruspalveluissa Parhaimmillaan hyvin toimivat ja kansalaisten yhteisöllisyyttä ja sosiaalista selviytymistä vahvistavat sosiaalipalvelu varmistavat sen, että terveyspalveluja käytetään tarkoituksenmukaisesti ja kansalaiset kantavat itse vastuuta arkensa toimivuudesta Hiukan asiaa kuntakentän odotettavissa olevista muutoksista, haasteista, tulevaisuudesta Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön kokonaisuudistus: terveydenhuoltolaki; laki sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnosta, kehittämisestä ja valvonnasta; sosiaalihuoltolaki ( plus muu oleellinen lainsäädäntö,esim. kotikuntalaki) Sote-aluemalli En käytä tilastoja menoista, henkilöstöstä tmv.: löytyy esim. Kuntaliiton sivuilta; tulevaisuudesta muutama hyvä dia esim. Uusi Kunta 2017 Kuntaliiton sivuilta
Ns. kova lainsäädäntö: perustuslaki 6 Yhdenvertaisuus Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. 19 Oikeus sosiaaliturvaan Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella. Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Julkisen vallan on myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu. Julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä.
Kuntalaki 1 Kuntien itsehallinto Suomi jakautuu kuntiin, joiden asukkaiden itsehallinto on turvattu perustuslaissa. Kunnan päätösvaltaa käyttää asukkaiden valitsema valtuusto. Valtuustosta samoin kuin kansanäänestyksestä ja asukkaiden oikeudesta muuten osallistua ja vaikuttaa kunnan hallintoon säädetään jäljempänä. Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. 2 Kunnan tehtävät Kunta hoitaa itsehallinnon nojalla itselleen ottamansa ja sille laissa säädetyt tehtävät. Kunnille ei saa antaa uusia tehtäviä tai velvollisuuksia taikka ottaa pois tehtäviä tai oikeuksia muuten kuin säätämällä siitä lailla.
Sosiaalihuoltolaki, eräitä kohtia 1 Sosiaalihuollolla tarkoitetaan tässä laissa sosiaalipalveluja, toimeentulotukea, sosiaaliavustuksia, sosiaalista luottoa ja niihin liittyviä toimintoja, joiden tarkoituksena on edistää ja ylläpitää yksityisen henkilön, perheen sekä yhteisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä. 13 Sosiaalihuoltoon kuuluvina tehtävinä kunnan on huolehdittava sen sisältöisinä ja siinä laajuudessa kuin kulloinkin säädetään 1) sosiaalipalvelujen järjestämisestä asukkailleen; 2) toimeentulotuen antamisesta kunnassa oleskelevalle henkilölle; 3) sosiaaliavustusten suorittamisesta asukkailleen; 4) ohjauksen ja neuvonnan järjestämisestä sosiaalihuollon ja muun sosiaaliturvan etuuksista ja niiden hyväksikäyttämisestä; 5) sosiaalihuoltoa ja muuta sosiaaliturvaa koskevan tiedotustoiminnan järjestämisestä; 6) sosiaalihuoltoa ja muuta sosiaaliturvaa koskevan koulutus-, tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoiminnan järjestämisestä; sekä 7) sosiaalisen luoton myöntämisestä asukkailleen.
Monta lakia, jotka ohjaavat sosiaalitoimen palvelujen järjestämistä Keskeiset lait, noin 50 kpl Lainsäädäntö ja muut suositukset ovat tietenkin perustana palvelujen järjestämisessä, mutta lisäksi, ajatellen sosiaali (ja terveys) palvelujen tulevaisuutta (palvelujen saatavuus ja saavutettavuus, laatu) paikalliset ratkaisut ovat hyvin tärkeitä: kuinka palvelut lopulta järjestetään, lainsäädännön puitteissa Alueellisuus korostuu jatkossa yhä enemmän (alueiden selviytyminen, kilpailukyky, menestys, tasapainoiset elinolot jne) Sote-palvelut/peruspalvelut merkittävä tekijä alueiden elinvoiman ylläpitämisessä; väestön hyvinvointi, selviytyminen, tasapaino, turvallisuus Sotepalvelut/peruspalvelut ovat eräänlainen globalisaation tyyny jotka luovat pohjaa väestön hyvinvoinnille työelämässä, perheissä, harrastuksissa ja osallistumisessa, vaikuttamisessa Palvelut ovat hyvinvoinnin välineitä, eivät tavoitteita sinänsä (Kananoja); tärkeää on kysyä, tuottavatko käytettävät välineet lisää hyvinvointia ja parantavatko ne kunnan/alueen elinvoimaa
Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuus
Eräs näkökulma: sosiaalitoimi ja elinkeinopolitiikka Seuraavat lainaukset aika tarkkaan kirjasta Kananoja, Niiranen & Jokiranta: Kunnallinen sosiaalipolitiikka (2008) Jokiranta (Seinäjoen apul.kaup.johtaja) kirjoittaa (ja seur. dian kuva hänen): Kunta on muutakin kuin palvelutehdas, hallinto-orgaani orgaani tai valtion päätösten toimeenpanija Kunnallinen sosiaalipolitiikka yhdistää paikalliseen, seudulliseen ja alueelliseen toimintaympäristöön eri toimijoiden hyvinvointia edistävät tehtävät, käytettävissä olevat palvelut, kansalaiset ja sosiaalisen asiantuntijuuden Edellä oleva tarkoittaa että sosiaalitoimen tulee tehdä yhteistyötä kaikkien kuntalaisten hyvinvointiin vaikuttavien tahojen kanssa Sosiaalipolitiiikka ja toimintaympäristön muutokset, siinä 3 kehitysulottuvuutta: 1. ikärakenne; 2. talouden kehitys; 3. ideologian kehitys = hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus > sosiaalipolitiikka entistä vahvemmin osa elinkeinopolitiikkaa
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskeva laki HE: kevät 2010, voimaan 2013 Toimiva terveyskeskus -toimenpideohjelma KASTE -ohjelma Palveluinnovaatiohanke Terveyden-edistämisen p.o. Potilaslaki ja asiakaslaki Vammaispalvelulaki Ikärajojen yhtenäistäminen nuorten mielenterveyspalveluissa Työnjaon selkeyttäminen erikoissairaanhoidossa Yksityinen th ja sh Päivähoitolaki -> varhaiskasvatuslaki Th.ammattihenkilölaki Mieli 2009 -hanke Laki- ym. hankkeita: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin p.o. Sosiaalipalvelujen valvonta Palvelusetelilaki Asetus neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon Syövänhoidon strategia Vanhustenhuollon laatusuositus Tietoteknologiahankkeet EVO-uudistus MASTO-ohjelma HE: kevät 2010 Voimaan: 2011 PARAS-hanke: Puitelaki voimassa 31.12.2012 asti Selonteko Eduskunnalle syksy 2009 SOTE-kysely: maaliskuu 2009 VOS-uudistus STVOL voimassa 2012 loppuun Kasteen osalta HE: 2012 Voimaan: 2013 ALKU-hanke 2010 THL 2009 Valvira 2009 17
Uudistuksen vaiheittainen eteneminen 2010 2011 2012 2013 2015 2020 2025 HE 2010 Terveydenhuoltolaki terveydenhuollon sisältöä koskevat säännökset esim. neuvolapalvelut, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto, työterveyshuolto, mielenterveyspalvelut sekä hoitotakuusäännökset HE 2012 Sosiaalihuollon lainsäädäntöuudistus sosiaalihuollon erityislainsäädännön rakenne ja sisältöä koskevat säännökset HE 2010 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki sosiaali- ja terveydenhuollon uusi palvelurakenne sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen, kehittäminen ja valvonta uusien rakenteiden voimaanpanosäännökset erilliseen lakiin 18
Hallintolaki STM:n ehdotus on ns. sotealue-malli Mallista järjestetty kaksi arviointitilaisuutta, tehtiin SWOT-analyysi Syytä todeta nimenomaan sosiaalipalvelujen kannalta, että arviointiryhmän ja ministeriön kanta on selkeästi, että mukana on oltava kaikki sosiaalipalvelut, niitä ei voi pilkkoa (esim. että vain vanhuspalvelut ovat järjestelyissä mukana) Erittäin paljon yksityiskohtia, myös hyvin oleellisia, jotka avoinna/ratkaistava Syksyn 2009 Paras-selonteon selonteon yhteydessä luultavasti seuraava ulostulo, vastaanotto/mielipiteet/seuraava etappi Ajallisesti kytketty tässä vaiheessa Kuntaliiton kuntapalvelujen ohjelmaan Uusi Kunta 2017 (kannattaa tutustua aineistoon) Seuraavat diat ovat ministeriön erilaisesta asiaan liittyvästä aineistosta
Jatkoa sotealue-malli joka tapauksessa, saa tämä malli millaisen vastaanoton tahansa (tai syntyy jokin toinen malli), seuraavat asiat eivät poistu/vaativat jatkuvaa ratkomista(ovat sosiaalihuoltolakia uudistavan työryhmän tausta-aineistoa) aineistoa) : 2000-luvun isot kysymykset: ikäihmisten/vanhusten palvelut, lastensuojelu,/lasten ja nuorten pahoinvointi, liian vähän henkilökuntaa, koulutuksessa ja osaamisessa puutteita, johtamisessa puutteita, asenteissa ja hoivan eettisessä perustassa ongelmia: välinpitämättömyys, heitteille jättö, laiminlyönti, vähäinen omais/läheisvastuu, pitkäaikaishoiva passivoi, vanhuus medikalisoitu, kunta liian heikko kantamaan vastuuta laajenevista hoivan tarpeista, yksityisen sektorin tehokkuutta ei hyödynnetä, rajattomat tarpeet, rajalliset resurssit, rahoitusjärjestelmän puutteet, kansallinen ohjaus puutteellinen, henkilöstön saatavuus vaikea jne. ISOT TAVOITTEET uudistamiselle: perusoikeudet, yhdenvertaisuus, kokonaisvaltainen ja laaja-alainen alainen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistäminen = arjen sujuvuus, osallisuus ja vaikuttamismahdollisuudet, köyhyys, huono-osaisuus osaisuus ja syrjäytyminen vähäisemmäksi
Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Sote-aluemalli Sosiaali- ja terveydenhuoltoalue (40 60) sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut kokonaisuudessaan perustasolle aikaisempaa enemmän nykyisiä erityispalveluja ja -osaamista toiminnallisen ja maantieteellisen kokonaisuuden muodostava riittävän laaja kuntayhtymä tai nämä edellytykset yksin täyttävä suuri kunta Sosiaali- ja terveydenhuollon erityisvastuualue (5) sosiaali- ja terveydenhuollon erityisosaaminen Sote-alueiden tueksi yhdelle tai useammalle Erva-alueelle alueelle valtakunnallisesti keskitettävät palvelut 9
Palvelurakenteen muutos Sosiaali- ja terveydenhuoltoalue sairaanhoitopiireiltä siirtyvät tehtävät erityishuoltopiireiltä siirtyvät tehtävät Erityisvastuualue 16 20.10.2009
Sosiaali- ja terveydenhuoltoalue Varmistetaan laadukkaiden ja yhdenvertaisten palvelujen saatavuus muodostamalla riittävän suuria maantieteellisesti ja toiminnallisesti eheitä Sote-alueita Edellytetään laajaa palvelukokonaisuutta, jolla turvataan riittävä osaaminen, henkilöstö, rahoitus ja muut voimavarat Sote-alue vastaa kokonaisuudessaan perus- ja erityistason sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuudesta Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osaaminen Sosiaali- ja terveydenhuollon alueellinen kehittämis- ja tutkimustoiminta 10
Sosiaali- ja terveydenhuollon erityisvastuualue (Erva) Varmistaa vaativan erityisasiantuntemuksen sosiaali- ja terveydenhuoltoalueiden tueksi Vaativat sairaanhoidon palvelut ja vaativat sosiaalihuollon erityispalvelut Valtakunnallisesti keskitettävät palvelut laadun varmistaminen Yliopisto- ja korkeakouluyhteistyö Koordinointivastuu mm. tutkimus- ja kehittämistoiminnasta 11
Entä tulevaisuus? Arvaukseni, mikä luultavasti lisääntyy/mikä meidät ympäröi, minkä kanssa elämme( olettaen, että mitään todella mullistavaa ei tapahdu): Tietotekniikka, käyttö eri muodoissaan kasvaa; kevein erityinen peruspalv = henk koht kontakti Esim. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta/tehokkuudesta jakamiseen julkaisu 2/2009; sivut 11 14: medioiden suurkuluttajan päiväkirja, kaakkoissuomalainen keski-ikäinen ikäinen maalla-asuva, 3 työtä tekevä nainen: luokittelen, kansioin, värimerkitsen ja teen to do listaa ; soitan erittäin vähän puheluja ; otan miltei joka päivä valokuvia puhelimella ; otan myös muistiinpanoja kameralla ; lähetän arjen kuvat Brightkiteen ; yleensä sovimme G-Talkin chatissä, että siirrytään Skypeen Paitsi kunkin arjessa, tekniikka osana palvelujen tuottamista lisääntyy (työvoima, tehokkuus/tuottavuus, nopeus) > entä ne kansalaiset, jotka eivät selviä tekniikan kanssa? Jatkossa jos on esim. sotealue-malli malli, voi vaikkapa Pohjois-Suomen sotealueen erityis- henkilökohtainen asiamies neuvoa päijäthämäläistä puhevammaista henkilöä ja myös kunnan työntekijää Useilla paikkakunnilla kokeillaan jo esim. kotitv:tä, etäyhteyttä vanhusten kotihoidossa, mielenterveyspalveluissa, lastensuojelussa jne.
Jatkoa tulevaisuus 1 Erilaisten rajojen merkitys vähenee (paljolti juuri tekniikan johdosta), mutta kasvaako aivan lähellä olevan ympäristön merkitys (radiouutinen: oliko vain 10 km merkittävä alue ); yksilön rajat vrs alueen rajat Pyrkimys vahvistaa kunkin kansalaisen mahdollisuutta VALITA näkyy jo nyt lainsäädännön uudistamisessa; esim. terveydenhuoltolaki esitys; myös sosiaalihuoltolain uudistustyön tausta-aineistossa aineistossa on samoja viitteitä; puhutaan henkilökohtaisesta budjetoinnista (esim. Kehitysvammaliito hakenut RAY:ltä hankerahoitusta mallin kehittämistä varten) Kokemuksia Britanniasta (sos huoltolaki uudistustyöryhmä): 1997 palveluseteliuudistus, lähinnä vammaiset henkilöt ovat käyttäneet > vammaiskeskuksia auttamaan palvelujen valinnassa > meilläkin menisi/menee tähän? Edell.Britannia: yksilöllinen budjetointi: pohditaan, miten vanhus tai vammainen tekee ostoksensa (ei siis kauppa, vaan palvelut) ja valitsee palvelunsa, tarvitaan välittäjä, care manager yhteensovitukseen (eläkkeet, tuet, tarpeet, palvelut)
Jatkoa tulevaisuus 2 Mitä edellä todetusta seuraa henkilöstön peruskoulutukseen/ oulutukseen/pätevyyteen tehdä työtä asianmukaisesti? Jos kehitys on jollakin tapaa edellisen suuntainen (vaatii esim. aika hyvää teknistä osaamista, monien asioiden samanaikaista hallintaa, kykyä ohjata ja valtaistaa kutakin palvelun käyttäjää) > millainen pitää palveluja tuottavan organisaation olla? Mitä sen tulee kestää? Entä edellisen perusteella ns. syrjäytyminen yrjäytyminen? Mitä se on? Osattomuutta mistä? Joudumme varmasti puhumaan paljon TABUISTA: vastikkeeton raha, oikeus olla hyödyksi ja hyötyä työstään, paluu vanhojen, köyhien ja kipeiden julkiseen huutokauppaan, moraalin ulkoistaminen, hyvän elämän hinta (Lähde: Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta/hyvinvointivaltion tulevaisuuden haasteet); entä maahanmuutto, ei-suomalainen työvoima, tasa-arvoisesti arvoisesti palveluja kaikkialla Suomessa: mahdottomuus? Millä hinnalla mahdollinen? Entä lisääntyvä kulttuurien kirjo? (arvot, tavat, mikä on sopivaa, mikä ei )
Jatkoa tulevaisuus 3 Jos voidaan säätää kuntien velvollisuuksista ja kansalaisten oikeuksista (ns. lakiteknisesti); mitkä ovat jatkossa kansalaisten oikeudet? ja kuntien velvollisuudet? Esimerkiksi sosiaalihuoltolakia uudistava työryhmä on saanut tehtäväkseen ns. vanhuslain linjausten laadinnan Luultavasti keskittäminen jatkuu (työvoima, taloudelliset syyt, ilmastonmuutos); entä henkilökohtainen asiakaskontakti, muukin kuin etänä? Ikääntymiskysymyksen ohella ns. ilkeiden ongelmien mahdollinen kasvu? (päihteet, rikollisuus, turvattomuus, syrjäytyminen/osattomuus) onko näin? Mikä on paikallisen kuntapäättäjän rooli ja tehtävä jatkossa?