Metsään ABC -päivä 24.1.2015. 21.1.2015 Suomen metsäkeskus 1

Metsään ABC -päivä 24.1.2015 21.1.2015 Suomen metsäkeskus 1

METSÄÄN ABC -PÄIVÄ 21.1.2015 Avaus ja päivän tavoitteet sekä aikataulut Metsänomistajan oikeudet ja velvollisuudet Metsänhoito Hakkuut ja puukauppa Tasa- ja eri-ikäisrakenteisen metsänhoidon vertailu Luonnonhoito Metsäverotus, lyhyt oppimäärä Metsäkeskuksen palvelut jatkossa 21.1.2015 Suomen metsäkeskus 2

Metsänomistajan oikeuksia ja velvollisuuksia Metsänomistaja päättää itse metsänsä käytöstä Hakkuu- ja hoitopakkoa ei ole Jos hakataan, hakkuissa on noudatettava metsälakia» hyvän metsänhoidon suositukset» metsäsertifiointi

MITÄ OMISTAN? Suomalaisen metsän biologiaa Ilmasto Kasvupaikat Puulajit Kuviotiedot 21.1.2015 Suomen metsäkeskus 4

KASVUN TEKIJÄT - lämpö - valo - vesi - maaperän rakenne - ravinteet 21.1.2015 Suomen metsäkeskus 5

POHJOINEN HAVUMETSÄVYÖHYKE sataa enemmän kuin haihtuu soistuminen tyypillistä, turvemaat karike ei hajoa kuntta metsämaa hapanta puusto pääosin havupuut 21.1.2015 Suomen metsäkeskus 6

Puuston keskitilavuus metsämaalla Suomen eri osissa - Häme-Uusimaa 160 m3/ha - Pohjois-Pohjanmaa 86 m3/ha - Lappi 65 m3/ha - Koko maa 107 m3/ha 21.1.2015 Suomen metsäkeskus 7

LÄMPÖ lämpösumma on kasveille tärkeämpi kuin vuorokautinen lämpötila ihminen vaikuttaa metsän lämpötilaan mm: harvennuksilla maanmuokkauksella 21.1.2015 Suomen metsäkeskus 8

Kasvukausi Vuorokauden keskilämpötila pysyvästi +5 asteen yläpuolella Pituus 120-180 vrk Kasvukausi ja männyn kasvurytmi Männyn paksuuskasvu Männyn pituuskasvu Kasvukausi Männyn juuriston kasvu Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka 9

VESI Suomessa sataa enemmän kuin haihtuu vettä» Tiiviit ja alavat maat soistuvat Vesi liikkuu maakerrosten välillä (pohjavesi ja kapillaariilmiö) Sademäärä (mm) keskimäärin kasvukauden aikana 1981-2010 (Ilmatieteen laitos) 10

Ravinteet kangasmailla yleensä riittävästi Suomen yleisin maannos podsoli >» Vesi huuhtoo karikkeesta vapautuvia ravinteita kohti pohjamaata» Pintamaa usein köyhäravinteista ja hapanta kunttaa» Ravinteiden kierto tapahtuu noin 0-30 cm syvyydessä Humuskerros Huuhtoutumiskerros Rikastumiskerros 11

VALO Suomessa valoa on riittävästi kasvukauden aikana. Metsässä puulajeilla on eri valon määrän vaatimukset. Ihminen voi vaikuttaa valon määrään metsänhoidolla, esimerkiksi harvennuksella. 12

Lehtipuut Täyttää aukeat alat nopeasti Hyvä siemensato Nuorena nopeakasvuisia Vaativat runsaasti valoa Metsän kasvun vaiheet aukeasta alasta metsään Havupuut Valtaavat kasvupaikan ajan saatossa Sietävät varjostusta Puulla hyvä tuotoskyky Mänty toimii karuilla kasvupaikoilla lehtipuiden tavoin

Havupuut Suomen puulajiluettelo Lehtipuut Mänty Pinus sylvestris Kuusi Picea abies Kataja Juniperus communis Marjakuusi Taxus baccata Parhaiten menestyvät ulkomaiset puulajit Siperianlehtikuusi Larix sibirica x Kontortamänty Pinus contorta Mustakuusi Picea mariana Douglaskuusi Pseudotsuga menziesii Hybridihaapa P. tremula tremuloides x Metsäsertifioinnissa luetaan kotim. puulajiksi Rauduskoivu Betula pendula Visakoivu Hieskoivu Betula pubescens Tunturikoivu Haapa Populus tremula Tervaleppä Alnus glutinosa Harmaaleppä Alnus incana Raita Salix caprea Halava Salix pentandra Tuomi Prunus padus Pihlaja Sorbus aucuparia Suomenpihlaja Sorbus hybrida Ruotsinpihlaja Sorbus intermedia Tammi Quercus robur Saarni Fraxinus excelsior Lehmus Tilia cordata Vaahtera Acer platanoides Vuorijalava Ulmus glabra Kynäjalava Ulmus laevis Metsäomenapuu Malus sylvestris 14

Mänty runsaasti valoa vaativa puulaji reagoi voimakkaasti valon määrään» oksat» neulasmassa Yleisin puulajimme Kasvaa lähes kaikilla kasvupaikoilla, paras puuntuotannollinen laatu karuilla kasvupaikoilla syvä juuristo, paalujuuri hyvät siemenvuodet 5-7 vuoden välein puuaineksesta 15

Männyn alaoksat karsiutuvat valon puutteessa 16

Kuusi päätevaiheen valtalaji kasvupaikkana rehevät maat puolivarjopuu alikasvoksena esiintyy kuivillakin mailla Maanpinnanmyötäinen juuristo laholle altis hyvät siemenvuodet mäntyä harvemmin 17

Kuusikon harvennus Ajoissa myrskytuhoriskin vuoksi Voimakas ensiharvennus, kuusi elpyy hyvin Vältä kesäaikaisia hakkuita, maat pehmeitä ja kuusi herkkä laholle Kolmannen harvennuksen sijasta yleensä syytä jo uudistaa Kantokäsittely tärkeä!

Koivu Raudus - ja hieskoivu kasvupaikkana rehevät maat, hieskoivu myös tiiviillä maalla ja turvemailla Taloudellista merkitystä on vain rauduskoivulla runsaasti siementä lähes joka vuosi järeytyäkseen vaatii runsaasti kasvutilaa puuaineksesta 19

Hieskoivu Rauduskoivu Piirrokset SMY:n kirjasta Puulajit 1996 20

Rauduskoivikko 21

Hieskoivikko 22

Samanikäiset taimet! KOIVU MÄNTY 23

Metsän kehittyminen luonnontilassa 24 K

21.1.2015 Suomen metsäkeskus 25

Uudistushakkuu Vanhat metsät uudistetaan kun niiden kasvu on pienentynyt. Tuo eniten tuloja metsänomistajille metsän kiertoajan aikana. Tehdään nykyään 99.9 % koneellisesti. Vaihtoehdot avohakkuu tai luontainen uudistaminen siemenpuilla 21.1.2015 Suomen metsäkeskus 26

Uudistushakkuu:video 21.1.2015 Suomen metsäkeskus 27

Luontainen uudistaminen: Jos edellytykset ovat suotuisat, hyvä puiden siemenvuosi ja sopiva maaperä voidaan myös harkita luontaista uudistamista. Parhaat puut jätetään siemenpuiksi koska niiden geneettinen perimä siirtyy eteenpäin. 21.1.2015 Suomen metsäkeskus 28

Männyn luontainen uudistaminen 21.1.2015 Suomen metsäkeskus 29

Päätehakkuun jälkeen metsä on uudistettava Mitä nopeammin» sen helpommin,» edullisemmin ja» paremmin tuloksin Suunnitelma kannattaa tehdä ennen hakkuuta Töiden järjestys on maanmuokkaus ja istutus tai kylvö. 21.1.2015 Suomen metsäkeskus 30

Maanmuokkaus 21.1.2015 Suomen metsäkeskus 31

Metsän istutus 21.1.2015 Suomen metsäkeskus 32

Männyn kylvö 21.1.2015 Suomen metsäkeskus 33

Pienaukkohakkuut Metsään hakataan pieniä aukkoja ja jätetään uudistumaan luontaisesti Helpompi hallita ja uudistaa Valopuulajien (mänty, lehtipuut) menestyminen Rehevillä alueilla heinittyminen Eri-ikäiskäsittelyn ja pienaukkojen yhdistelmät 21.1.2015 Suomen metsäkeskus 34

Eri-ikäisrakenteisten metsien käsittely 21.1.2015 Suomen metsäkeskus 35

Taimikon varhaishoito Tavoite» auttaa pieniä taimia selviytymään kilpailussa muun kasvillisuuden kanssa uusi, terve ja tuottoisa puusukupolvi» säästää myöhemmissä metsänhoitokustannuksissa Tarve» vaihtelee maapohjan ravinteisuuden ja kosteuden mukaan Toimenpiteet» Heinäntorjunta, vesakonperkaus 21.1.2015 Suomen metsäkeskus 36

Taimikon ensihoito: video. 21.1.2015 Suomen metsäkeskus 37

Heinän torjunta 21.1.2015 Suomen metsäkeskus 38

Hyvä taimikko syntyy hoitamalla Istutettu kuusentaimikko, tilanne pari vuotta myöhemmin ja varhaishoidon jälkeen. Dia 39

Metsän varttuessa syntyy kilpailua valosta ja ravinteista Vapaassa kilpailussa» alaoksat kuolevat» latvukset supistuvat» hävinneet heikkenevät» parhaat kärsivät» heikot vievät ravinteita 21.1.2015 Suomen metsäkeskus 40

Taimikonhoidon tavoitteita Puulajisuhteiden järjestely haluttuun suuntaan Puiden latvusten ja tuottokyvyn säilyttäminen ja kehittäminen Puuston terveyden ylläpitäminen ja / tai palauttaminen Laadukkaan puuston kasvatus 21.1.2015 Suomen metsäkeskus 41

Valinta Taimikonhoidossa jätetään ne puut, joita kasvatetaan vähintään ensimmäiseen harvennukseen saakka Kasvatettavien puiden kehitystä haittaavat ja huonolaatuiset puut poistetaan 21.1.2015 Suomen metsäkeskus 42

Muutama neuvo puulajivalintaan Puulajien valinta taimikonhoidossa Mänty ja koivu tarvitsevat valoa ja tilaa Kuusi sietää varjostusta muttei piiskausta Hallanaroilla paikoilla kuusi tarvitsee suojaa Koivu kasvaa nuorena havupuita nopeammin Havupuutaimikoihin jätetään 10-20% lehtipuusekoitus Säästä jalot lehtipuut, katajat ja pihlajat Haapa pois männyntaimikosta 21.1.2015 Suomen metsäkeskus 43

Hoidon jälkeinen kasvatustiheys Mänty 5-7 m 2000-2200 kpl/ha Kuusi 3-4 m 1800-2000 kpl/ha Rauduskoivu 4-7 m 1600 kpl/ha Hieskoivu 5-8 m 2000-2500 kpl/ha Tarkista vielä suositustiheydet kohteen sijaintipaikan ja maaperän ravinteisuuden mukaan. 21.1.2015 Suomen metsäkeskus 44

Taimikon hoito: video. 21.1.2015 Suomen metsäkeskus 45

Eri hakkuutavat ja puukauppa Ensiharvennus Harvennus Juurikäävän torjunta 21.1.2015 Suomen metsäkeskus 46

21.1.2015 Suomen metsäkeskus 47

21.1.2015 Suomen metsäkeskus 48

21.1.2015 Suomen metsäkeskus 49

21.1.2015 Suomen metsäkeskus 50

21.1.2015 Suomen metsäkeskus 51

Luonnonhoito o Luonnonsuojelu suojelualueilla (Metsähallitus luonnonpuistot, kansallispuistot, erämaa-alueet, Natura 2000) o METSO-ohjelma (ELY, valintakriteerit ja tärkeät rakennepiirteet) o Ympäristötukisopimus (Suomen metsäkeskus, kemera, 10 v, 10 ) o Metsäluonnonhoitohankkeet (Suomen metsäkeskus, kemera) o Metsäsertifiointi (10 kriteerin C-kohdan elinympäristöt) o Metsänhoitosuositukset (Tapio 2014, luonnon monimuotoisuuden turvaaminen) o Ennallistaminen (Metsähallitus mm. kulotus, lahopuun tuottaminen) o Monitavoitteinen metsänhoito (luonnonhoitosuunnitelmat) o Ekologisten yhteyksien luominen (mm. kaavoitus) o WWF:n perintömetsä 21.1.2015 Suomen metsäkeskus 52

Uhanalaisten lajien määrä elinympäristöittäin Suomessa (Lähde: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja 2010) ELINYMPÄRIST ÖT UHANALAISE T LAJIT KPL METSÄT 814 36,2 SUOT 103 4,6 VEDET 148 6,6 RANNAT 290 12,9 KALLIOT 227 10,1 TUNTURIT 128 5,7 KULTTUURIYMP. 524 23,3 PROSENTTIA tuntematon 11 0,5 YHTEENSÄ 2247 100 21.1.2015 Suomen metsäkeskus 53

Lahopuun väheneminen suurin puute nykyisissä talousmetsissä Metsien uudistamis- ja hoitotoimet Puulajisuhteiden muutokset Kuloalueiden ja muiden luontaisen suksession alkuvaiheiden väheneminen Maankäytön muutokset 21.1.2015 Suomen metsäkeskus 54

Kuka voi tehdä puukaupan? Kiinteistön omistaja Jos on useita omistajia, tarvitaan kaikkien kirjallinen suostumus tai valtuutus (valtakirja) Kiinteistön hallintaoikeuden haltija Joku muu valtakirjalla 21.1.2015 Suomen metsäkeskus 55

Puukaupan vaiheet: 1. Aie tai päätös myydä puuta 2. Puunmyyntisuunnitelman teko 3. Tarjouspyynnöt 4. Tarjousten vertailu 5. Päätös myynnistä ja ostajasta 6. Puukauppasopimuksen teko» Kaupan ehtojen sopiminen 7. Korjuun, katkonnan ja mittauksen valvonta 8. Mittaustodistuksen hyväksyminen (kaupan päätös) 9. Myyntitulojen saaminen, verotus 21.1.2015 Suomen metsäkeskus 56

Onko sopiva aika tehdä puukauppa? METSÄNHOIDOLLINEN TILA» harvennushakkuitten tarvetta, uudistuskypsää metsää, energiapuukohteita TALOUDELLISET ASIAT» jokin investointi tulossa, hyvä sijoitusmahdollisuus, hyvä puumarkkinatilanne METSÄN MUUT ARVOT» METSO, virkistys, sienestys, marjastus, metsästys jne. Harvennushakkuiden, varsinkin ensiharvennusten, ajan määrittää metsän tarve Päätehakkuissa kannattaa ottaa selvää lähiajan markkinatilanteesta» www.metla.fi/metinfo 21.1.2015 Suomen metsäkeskus 57

Puunmyyntisuunnitelmassa näkyvät muun muassa Hakkuualueet, pinta-alat ja hakkuutavat Arviot puutavaralajien määristä ja niiden arvosta Puun korjuuseen liittyen: sopiva vuodenaika, varastopaikat, lähikuljetusreitit, luontokohteet ja muut erityiset asiat, ennakkoraivauksen tarve Metsänkäyttöilmoituksen teko Hakkuun jälkeen tehtävät hoitotyöt, mahdolliset rahoitustuet 21.1.2015 Suomen metsäkeskus 58

Puun hintaan vaikuttavat metsän sijainti etäisyys metsäautoteistä maasto, korjuuolot korjuu- ja kuljetuskelpoisuus energiapuun kertymä myytävä puumäärä kertyvät puutavaralajit puiden järeys ja laatu hakkuutapa suhdanteet, markkinat 21.1.2015 Suomen metsäkeskus 59

Tarjousten vertailussa otetaan huomioon: Yksikköhinnat Katkonta (kuinka hyvin ostajat ovat katkoneet puita aiemmissa, samantyyppisissä hakkuissa) Mitta- ja laatuvaatimukset, laatuhinnoittelu Korjuujälki aiemmissa hakkuissa Maksuehdot Ostajan vakavaraisuus 21.1.2015 Suomen metsäkeskus 60

Puukauppasopimus Ei ole koko alan kattavia vakioehtoja, vaan jokainen puukauppa on erillinen sopimus. Ehdoista voi neuvotella Tarkista yksityiskohdat: mm. ennakkoraivaus, hakkuutapa, mittaustapa, tehdäänkö kantokäsittely, kaikki puutavaralajit sekä niiden yksikköhinnat, kaikkien puutavaralajien mitta- ja laatuvaatimukset, maksuaikataulu, omistusoikeuden siirtyminen, varastopaikat, tiet, korjuuaika 21.1.2015 Suomen metsäkeskus 61

Luovutusvoittovero» Luovuttaessa metsästä» Ei aina lähisukulaiskaupoissa Varainsiirtovero» Ostettaessa metsää Perintö- ja lahjavero» Kuoleman jälkeen tai lahjan saatua Mitä veroja ja milloin? Tulovero» Metsätyöstä verovuonna Pääomatulovero» Metsän verotettavasta tulosta verovuonna Arvonlisävero» Vuosittain saaduista alv:stä Metsänhoitomaksu» Vielä vuodelta 2013

Luovutusvoittovero Luovuttaessa vastiketta vastaan» Koskee myös perintönä saatua omaisuutta Verokanta 30%» Luovutushinnasta vähennetään hankinta-hinta ja kulut tai hankintameno-olettama (max 40%)» Yli 40 000 vero 32 % Lähiomaiselle luovuttaessa verovapaata» Vaatii saajalta 5 vuoden sitoutumisen» Serkku ei ole lähiomainen

Arvonlisävero, 1 Arvonlisäveron verokanta 24, 14 tai 10% Kannattaa aina, jos ostat metsääsi tavaraa tai palveluja» Kuittien kirjaaminen ei lisätyö» Ainoa vero, jossa voit saada maksamaasi takaisin 100% verokannalla Puukaupassa tuleva alv on läpikulku-matkalla yhtiöltä verottajalle tilisi kautta

Arvonlisävero, 2 Pakollinen yli yhteenlasketulla 8 500 vuotuismyynneillä» Jos vuosimyynti ylittää 8 500, maksat omasta pussista ALV:t verottajalle Vapaaehtoisesti voi hakeutua milloin vain» ALV-velvollisuus alkaa ilmoitusvuoden tai metsänomistuksen alusta Tuloton, tappiollinen alv-kuolinpesä = alv:t voi vähentää, palautus kesällä

ALV muistiinpanoissa Merkitse alv eriteltynä muistiinpanoihin Laske summat myyntien ja ostojen osalta yhteen (=myyntiosto) Muista, että poistojen alv vähennetään maksuvuonna» Poisto tehdään valmistumisvuodesta alkaen Älä erota itse alv:tä kuitista Tarkista myyjän alv-velvollisuus

Tuloverotus Maksetaan saadusta palkkatulosta, eläkkeestä, erilaisista etuuksista» Progressio Metsätaloudessa hankintakaupasta syntyy ansiotuloa» Yleensä hankintahakkuumäärä vuodessa ei ylitä verovapaan (125 m³) tulon rajaa» Verovapaus maatilakohtainen/ vuosi

Pääomatulovero Pääomatulolajien verokanta 30% (2015)» Yli 30 000 :n pääomatulo 33 % ( 2014 40 000-32 % )» Maksetaan pääomatulojen ja -menojen erotuksesta Lopullisessa verotuksessa kaikki pääomatulolajit yhdistetään Esimerkkinä vuokrat, puunmyyntitulot, korkotulot, maaainesten myynti» Tulo- ja menolajit voivat olla eri lähteistä

Alijäämähyvitys ja tappio Vain pääomatulolajien menoja Alijäämähyvitys (30 %) menoista vähennetään palkkatulon verosta Jollei verot riitä tai maksimi 1 400 täyttyy, vahvistetaan tulolajin tappio» Puoliso ja pienet lapset kasvattavat rajaa Tappio vähennyskelpoinen 10 v pääomatuloista, sitten katoaa» Luovutusvoitto ei kuulu tähän

Pääomatuloverotus Muistiinpanovelvollisuus Kassaperiaate tuloissa ja menoissa Poistot pitkäkestoisissa hankinnoissa Metsätalouden menot vähennyskelpoisia Verovuonna voi olla vain menoja

Muistiinpanovelvollisuus Kuitit ja muistiinpanot säilytettään 6 vuotta» Veroilmoitusvuosi + 5 seuraavaa» Ei kirjanpitovelvollisuutta Kassaperiaate» Kirjataan aikajärjestyksessä» Kuitit numeroidaan juoksevasti» Ei liitetä veroilmoitukseen» Tarvittaessa selvitys muistiinpanoihin

Metsätalouden tulot Pystykauppa tulo Hankintakauppatulo Joulukuusen myyntitulo Polttopuiden myyntitulo Omaan käyttöön otetun puutavaran tulo, ei polttopuu Kemeratuki Linkkimastojen vuokratulo maataloustuloa

Metsätalouden menot Kaikki metsätalouteen kohdistuva» Yksityistalous erotettava» Esim.: raivaussaha, metsäkurssi, näppylä-hanskat, kuusen taimet, atkkulut, neuvontapalvelu, MYEL-maksu, sahapolttoaine Matkakustannukset 0,25 /km autolla» muut kulkuneuvot tositteen mukaan Poistot: tiet, ojat, metsätalouden rakennukset, koneet, sillat

Mikä on metsän menoa? Tarkastele asiaa yrittäjänä» Onko sillä mitään tekemistä metsänhoidon ja tulon saannin kanssa?» Voitko käyttää sitä helposti yksityistaloudessa?» Millaisen selvityksen teet asiasta muistiinpanoihin?» Verotarkastuksia tehdään nykyisin paljon

Metsävähennys 1.1.1993 jälkeen vastikkeellisesti hankitun tilan hankintahinnasta 60% vastikkeelle saadun/saatujen tilojen puukauppatuloista Puukauppatulosta vähintään 1 500, enintään 60%.» Minimi puukauppatulo vuodessa 2 500 Vähentämisellä ei määräaikaa Muuttui 2008 50% ->60%» Vanhoille tiloille lisäpohja» Henkilökohtainen ei tilakohtainen

Menovaraus Puukauppa tai vakuutuskorvauksesta tehtävä varaus» Tuhovaraus vakuutuskorvauksesta Laskennallinen muistiinpanoissa Siirretään veronmaksua Varaudutaan menoihin ilman tuloja Puukaupasta 15% neljäksi vuodeksi» Verottaja tulouttaa automaattisesti

Matkakustannukset Metsänhoitoon ja talouteen kohdistuvilta matkoilta 0,25 /km Bussi-, juna tai muut liput kuitin mukaan» Pääkaupunkiseudun yhtenäistämisohjeet Matkoja on esim. kurssimatka, sahan huolto, taimikonhoito, metsänviljely Matka ei ole: polttopuiden haku, joulukuusen nouto ja yleistepastelu suppilovahveroaikaan

Poistot Ojat: kunnostusojitus, täydennysojitus» Ojitus-mätästys vuosimeno Tiet: uusi tie, vanhan tien perusparannus, jossa kaivetaan ojaa, laitetaan rumpuja» Tien lanaus, soran levittäminen, reunojen niitto vuosimeno Rakennukset: vaja raivaussahoille, jalasmökki umpikorpeen, silta» Ei kesämökki, sauna, polttopuu varasto

Kuitittomat menot Seutulippu Atk-kulut Yrittäjäpäiväraha mahd. koulutuspäiviltä Mahdollisesti työhuonevähennys Puhelinkulut Sähkö, kiinteistövero, lämmitys kesämökin metsäkäytöstä Suhteuta toimintaasi Lista ei ole täydellinen

Muistiinpanovihko 2014 Pvm selite netto ALV 24 % 15.1. raivaussaha 590,00 135,70 24.4. kuusen taimet 300,00 69,00 15.-16.5. talkoot, 5 hlö 49,00 19.9. työvälineitä 177,85 40,90 MATKAT 15.1. koti-varisto-koti 24 km 6,00 15.-16.5 koti-mökki-koti 360 km 90,00 15.-16.5 mökki-metsä-mökki 2 x 29 km 14,50

Selvitykset muistiinpanoissa Selvitä tarpeelliset hankinnat muistiinpanojen liitteeksi tuoreeltaan Kerro, mikä metsätarve hankinnalla oli nyt ja seuraavina vuosina Selviteltävää on» Maastomönkijässä ja moottorikelkassa» Eksoottisemmissa metsämatkoissa» Uudessa tiessä ja vajassa» Muu mikä tahansa, joka on hyvä olla muistissa

KIITOS! YHTEYSTIEDOT TÄHÄN! 21.1.2015 Suomen metsäkeskus 82