KIRJALLINEN KYSYMYS 48/2006 vp Varhaiseläkeläisten mahdollisuus osa-aikaiseen ansiotyöhön Eduskunnan puhemiehelle Suomessa on syntymässä tilanne, jossa työväestömme vanhenee ja työllisten määrää on saatava jotenkin nostetuksi, jotta työssä käyvät pystyisivät vero-osuudellaan huolehtimaan kasvavasta vanhusväestöstä. Kun tähän ongelmaan on suunniteltu ratkaisuja, niin ainakin julkisuudessa on varsin olemattomalle huomiolle jäänyt se, että maassamme on paljon ns. varhaiseläkeläisiä. Varhaiseläkeläiset pystyisivät ja usein haluaisivatkin tehdä jonkin verran töitä "eläkkeellä olon" lisäksi. Käytännössä kuitenkin ansiotyössä käyminen on vaikeaa, koska säännösten mukaan eläke putoaa pienemmäksi (tai sitä ei makseta ollenkaan) jo varsin pienestä lisäansiosta. Näin aiheutetaan tilanne, jossa pientä taloudellista helpotusta tilanteeseensa hakevan eläkeläisen ei käytännössä kannata ottaa tarjottua osa-aikaista työtä vastaan. Yhteiskunnan tehtävänä olisi mahdollistaa joustavat työssäkäyntiolosuhteet niille, joilla vakituisessa, täyspäiväisessä työssä käyminen on ikääntymisen myötä käynyt lähes mahdottomaksi. Eläke-etuuden kaventamisen sijaan osa-aikaisessa, omien edellytysten mukaisessa työssä käyvältä henkilöltä voitaisiin esim. kerätä saadusta lisäansiosta erillinen, korkeampi vero. Näin voitaisiin tarjota realistinen mahdollisuus jonkinlaiseen työssäkäyntiin niille varhaiseläkeläisille, jotka ovat pystyneet hankkimaan sopivaa työtä, sekä samalla voitaisiin omalta osaltaan helpottaa maassamme odotettavissa olevaa työvoimapulaa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallituksella suunnitelmia ns. varhaiseläkkeellä olevan väestön työssäkäynnin helpottamiseksi siten, että osaaikaisessa ansiotyössä käyvien eläkeetuuksia ei leikata niin, että käytännössä vähäistäkään työtä ei kannata ottaa vastaan? Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 2006 Raimo Vistbacka /ps Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Raimo Vistbackan /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 48/2006 vp: Onko hallituksella suunnitelmia ns. varhaiseläkkeellä olevan väestön työssäkäynnin helpottamiseksi siten, että osaaikaisessa ansiotyössä käyvien eläkeetuuksia ei leikata niin, että käytännössä vähäistäkään työtä ei kannata ottaa vastaan? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Vuoden 2005 alusta voimaan tulleessa työeläkeuudistuksessa on monin eri tavoin pyritty siihen, että ihmiset jatkaisivat eläkkeelle jäämisen sijasta entistä pidempään työelämässä. Uudistuksessa parannettiin myös eläkkeellä olevien mahdollisuuksia työntekoon eläkettään menettämättä. Voimassa olevia varhaiseläkkeitä ovat työttömyyseläke, työkyvyttömyyseläke ja yksilöllinen varhaiseläke. Vuoden 2005 alusta voimaan tulleiden lainmuutosten johdosta työttömyyseläke korvautuu työttömyysturvalain pitkäaikaistyöttömiä koskevalla lisäpäiväjärjestelyllä siten, että viimeiset työttömyyseläkkeet poistuvat maksusta vuoden 2012 loppuun mennessä. Ennen vuotta 1950 syntyneille voidaan edelleen myöntää työttömyyseläke. Työttömyyseläkkeen myöntämisen perusteena on 60 vuoden iän lisäksi pitkään jatkunut työttömyys, jonka aikana henkilö on saanut työttömyysturvalain mukaisen enimmäismäärän työttömyyspäivärahaa sekä se, että henkilö on edelleen työtön eikä työvoimatoimisto ole voinut osoittaa hänelle sopivaa työtä. Myös työttömyyseläkkeen maksamisen jatkamisessa lähtökohtana on, että henkilö on työtön. Työttömyyseläkkeellä oleva henkilö ei kuitenkaan menetä eläkettään, vaikka hän eläkkeellä ollessaan tekee jatkuvasti ansiotyötä, jos hänen kuukausiansionsa eivät ylitä laissa sallittua euromäärää. Vuodesta 1985 vuoden 2004 loppuun tämä euromäärä on ollut työntekijäin eläkelain piiriin kuulumisen alarajan määrä kaksinkertaisena. Vuoden 2005 indeksitasossa se olisi ollut 471,52 euroa kuukaudessa. Vuoden 2005 alusta tämä työttömyyseläkkeen estävä euromäärä kuitenkin irrotettiin kytkennästään TEL-alarajaan ja euromäärää nostettiin siten, että se oli 538,27 euroa kuukaudessa vuoden 2005 indeksitasossa. Vuoden 2006 indeksitasossa se on 556,60 euroa kuukaudessa. Siten vuonna 2006 työttömyyseläkkeen rinnalla työtä tekevä voi työttömyyseläkettä menettämättä ansaita yhteensä 6 679,20 euroa, kunhan sallittu kuukausiraja ei ylity. Jos työtulon kuukausiraja ylittyy, työttömyyseläkkeen maksaminen keskeytetään työntekokuukausien ajaksi. Työttömyyseläke voi olla näin keskeytyneenä enintään vuoden, ja sen maksaminen aloitetaan uudelleen, jos työttömyyseläkkeen saamisen edellytykset mainitun vuoden aikana tulorajan osalta täyttyvät. Vuoden 2005 eläkeuudistuksessa lakiin lisättiin myös säännökset, joiden mukaan henkilö, joka täyttää työttömyyseläkkeen saamisen edellytykset 62 vuotta täytettyään tai joka ja työttömyyseläkkeellä ollessaan täyttää 62 vuotta, voi halutessaan siirtyä työeläkelakien mukaiselle vanhuuseläkkeelle 62 vuoden iässä ilman, että hänen eläkkeeseensä tehtäisiin varhennusvähennys. Henkilön täytettyä 63 vuotta työttömyyseläke muuttuu aina vanhuuseläkkeeksi. Vuoden 2
Ministerin vastaus KK 48/2006 vp Raimo Vistbacka /ps 2004 jälkeen vanhuuseläkkeelle tai varhennetulle vanhuuseläkkeelle siirtyneillä on vanhuuseläkettä menettämättä mahdollisuus olla töissä ja kartuttaa eläkkeen rinnalla tekemistään töistä saamillaan ansiotuloilla lisää vanhuuseläketurvaa 68-vuotiaaksi saakka. Täyden työkyvyttömyyseläkkeen maksamisen edellytyksenä on muun muassa, että eläkeaikaiset työtulot ovat enintään 40 prosenttia työkyvyttömyyden alkamista edeltävästä vakiintuneesta keskiansiosta. Osatyökyvyttömyyseläkkeen osalta vastaava ansioraja on 60 prosenttia. Jos täydellä työkyvyttömyyseläkkeellä olevan henkilön työansiot ylittävät 40 prosenttia, mutta eivät ylitä 60 prosenttia hänen vakiintuneesta ansiotasosta, eläke muutetaan osatyökyvyttömyyseläkkeeksi. Jos eläkkeensaajalla on työansioita yli 60 prosenttia hänen vakiintuneesta ansiotasostaan, työkyvyttömyyseläke voidaan keskeyttää. Aivan tilapäiset ansiorajan ylitykset eivät kuitenkaan vaikuta eläkkeen maksamiseen. Pysyvämpi ansiorajan ylitys johtaa täyden työkyvyttömyyseläkkeen muuttamiseen osatyökyvyttömyyseläkkeeksi taikka täyden tai osatyökyvyttömyyseläkkeen keskeyttämiseen. Tilanteen muututtua keskeytettyä työkyvyttömyyseläkettä voidaan alkaa maksaa uudelleen entisen suuruisena. Yksilöllinen varhaiseläke eläkemuotona lakkaa kokonaan vuoden 2006 lopussa. Se korvataan tehostetuilla kuntoutustoimenpiteillä ja painottamalla 60 vuotta täyttäneiden osalta työkyvyttömyyden määrittelyssä ammatillista työkyvyttömyyttä. Yksilöllinen varhaiseläke voidaan kuitenkin vielä myöntää ennen vuotta 1944 syntyneelle, alle 63-vuotiaalle henkilölle. Se muutetaan 63 vuoden iässä vanhuuseläkkeeksi. Yksilöllisen varhaiseläkkeen maksamisen edellytyksenä on, etteivät eläkeaikaiset työansiot ylitä työntekijäin eläkelain piiriin kuulumisen alarajaa, joka vuonna 2006 on 243,79 euroa kuukaudessa. Jos ansiotulot ylittävät mainitun rajan, mutta ovat enintään 60 prosenttia tulevan ajan eläkkeen perusteena olevasta palkasta, yksilöllinen varhaiseläke maksetaan osatyökyvyttömyyseläkkeen suuruisena. Jos 60 prosentin ansioraja ylittyy, eläkkeen maksaminen keskeytetään ja se jää lepäämään. Lepäämässä olevaa yksilöllistä varhaiseläkettä voidaan ansiotulorajan alittuessa alkaa maksaa uudelleen. Eläkesäädäntöön liittyvät mahdollisuudet ansaita eläkkeellä ollessa työtuloja on rakennettu tasapuolisesti siten, että siinä on otettu huomioon myös työssä käyvän väestön toimeentulo. Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 2006 Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 48/2006 rd undertecknat av riksdagsledamot Raimo Vistbacka /saf: Har regeringen planer för hur man kan underlätta den s.k. förtidspensionerade befolkningens möjligheter att arbeta utan att pensionsförmånerna för dem som deltidsarbetar skärs ned så att det i praktiken inte lönar sig att ta emot något arbete överhuvudtaget? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Arbetspensionsreformen som trädde i kraft vid ingången av 2005 var utformad så att den på många olika sätt bidrar till att arbetstagarna skall fortsätta arbeta längre än tidigare i stället för att gå i pension. Genom reformen förbättrades också pensionstagarnas möjligheter att arbeta utan att förlora sin pension. Arbetslöshetspension, invalidpension och individuell förtidspension är idag de pensioner som betalas i förtid. Till följd av de lagändringar som trädde i kraft vid ingången av 2005 ersätts arbetslöshetspensionen med ett arrangemang med tilläggsdagar för långtidsarbetslösa som det föreskrivs om i lagen om utkomstskydd för arbetslösa, på så sätt att utbetalningen de sista arbetslöshetspensionerna upphör vid ingången av 2012. Personer som är födda före 1950 kan fortsättningsvis beviljas arbetslöshetspension. Grund för beviljande av arbetslöshetspension är förutom 60 års ålder långvarig arbetslöshet, under vilken förmånstagaren har fått arbetslöshetsdagpenning enligt lagen om utkomstskydd för arbetslösa, samt att förmånstagaren fortsättningsvis är arbetslös och att arbetskraftsbyrån inte har kunnat anvisa honom eller henne ett lämpligt arbete. Också när det gäller fortsatt utbetalning av arbetslöshetspension är utgångspunkten att förmånstagaren är arbetslös. En person som får arbetslöshetspension förlorar dock inte sin pension, även om han eller hon hela tiden förvärvsarbetar under pensionstiden, om månadsinkomsterna inte överskrider det tillåtna belopp anges i lagen. Från 1985 till utgången av 2004 var beloppet två gånger det belopp som utgjorde nedre gräns för inkomst som omfattas av lagen om pension för arbetstagare. Enligt 2005 års index hade beloppet varit 471,52 euro i månaden. Från ingången av 2005 lösgjordes dock detta belopp som utgjorde ett hinder för arbetslöshetspension från kopplingen till den nedre gränsen för APL och beloppet höjdes så att det var 538,27 euro per månad enligt index 2005. Enligt 2006 års index är beloppet 556,60 euro i månaden. Det betyder att den som arbetar och får arbetslöshetspension kan utan att förlora arbetspensionen sammanlagt förtjäna 6 679,20 euro, förutsatt att gränsen för tillåten månadsinkomst inte överskrids. Om månadsgränsen för arbetsinkomsten överskrids, avbryts utbetalningen av arbetslöshetspensionen under de månader som pensionstagaren förvärvsarbetar. Ett sådant avbrott i utbetalningen av arbetslöshetspension kan pågå i högst ett år och utbetalningen börjar på nytt om förutsättningarna för arbetslöshetspensionen vad gäller inkomstgränsen uppfylls under det nämnda året. Vid pensionsreformen 2005 fogades också bestämmelser till lagen enligt vilka en person som uppfyller villkoren för arbetslöshetspension efter fyllda 62 år, eller som fyller 62 år medan han 4
Ministerns svar KK 48/2006 vp Raimo Vistbacka /ps eller hon får arbetslöshetspension, kan om han eller hon så önskar få ålderspension enligt arbetspensionslagarna vid 62 år utan att det görs en förtidsminskning i pensionen. När pensionstagaren fyller 63 år ändras arbetslöshetspensionen alltid till ålderspension. Personer som beviljats ålderspension eller förtida ålderspension efter 2004 har utan att förlora sin ålderspension möjlighet att arbeta och tjäna in mera ålderspension på grundval av förvärvsinkomsterna från detta arbete fram till 68 års ålder. En förutsättning för full invalidpension är bl.a. att arbetsinkomsterna under pensionstiden utgör högst 40 procent av den stabiliserade genomsnittliga inkomsten innan pensionstagaren blev arbetsoförmögen. För delinvalidpension är motsvarande inkomstgräns 60 procent. Om en person som får full invalidpension har förvärvsinkomster som överstiger 40 procent, men inte 60 procent av den stabiliserade inkomstnivån, ändras pensionen till delinvalidpension. Om pensionstagaren har förvärvsinkomster som överstiger 60 procent av den stabiliserade inkomstnivån, kan utbetalningen av invalidpensionen avbrytas. Tillfälliga överskridningar av inkomstgränsen inverkar dock inte på utbetalningen av pensionen. En mer bestående överskridning av inkomstgränsen leder till att full invalidpension ändras till delinvalidpension, eller till att utbetalningen av full invalidpension eller delinvalidpension avbryts. När situationen förändras kan utbetalningen av invalidpensionen till samma belopp som tidigare återupptas. Individuell förtidspension är en pensionsform som kommer att försvinna vid utgången av 2006. Den ersätts med effektivare rehabiliteringsåtgärder och genom att yrkesmässig arbetsoförmåga skall betonas när 60 år fyllda personers arbetsförmåga bestäms. Individuell förtidspension kan dock fortsättningsvis beviljas personer födda före 1944 som inte har fyllt 63 år. Pensionen ändras till ålderspension när pensionstagaren fyller 63 år. Ett villkor för utbetalningen av individuell förtidspension är att förvärvsinkomsten under pensionstiden inte överskrider den nedre gränsen för inkomster som omfattas av lagen om pension för arbetstagare, 2006 är denna gräns 243,79 euro per månad. Om förvärvsinkomsterna överstiger gränsen, men utgör högst 60 procent av den lön som pensionen för återstående tid grundar sig på, betalas den individuella förtidspensionen till samma belopp som delinvalidpension. Om inkomstgränsen på 60 procent överskrids, avbryts utbetalningen av pensionen och den lämnas vilande. Utbetalningen av en vilande individuell förtidspension kan börja på nytt när inkomstgränsen underskrids. Möjligheterna att arbeta och ha förvärvsinkomster under pensionstiden har ordnats jämlikt i pensionslagstiftningen genom att man också har beaktat den förvärvsarbetande befolkningens utkomst. Helsingfors den 8 mars 2006 Social- och hälsovårdsminister Tuula Haatainen 5