JOENSUUN TYÖMATKAPYÖRÄILYN KEHITTÄMISOHJELMA Virpi Ansio / SitowiseOy (virpi.ansio@sitowise.com) Jani Lukkarinen / Joensuun Polkijat ry (jani.lukkarinen@gmail.com) Juhana Venäläinen / Joensuun Polkijat ry (juhana.venalainen@gmail.com) VeloFinland, Turku, 28.9.2018
TYÖMATKAPYÖRÄILY JOENSUUSSA Joensuun ydinkaupunkiseudulla tehdään pyörällä 16 % työmatkoista 2/3 työmatkoista Joensuussa max. 10 km mittaisia (HLT 2016)
TYÖMATKAPYÖRÄILYN EDISTÄMISEN HAASTE JA HOUKUTUS Potentiaalia tarvittavat houkuttimet? 10 kilometrin etäisyydellä työpaikastaan asuvista 50 % kokee voivansa siirtyä pyöräilemään työmatkansa. 2/3 vastaajista valmiita käyttämään yhdensuuntaiseen työmatkaan ainakin 25 minuuttia.en koskaan pyöräile työmatkaani -vastanneet (n=190) Miten pyöräilystä ympärivuotista? 59 % ilmoitti pyöräilyn yleisimmäksi kulkutavaksi työmatkalla toukolokakuussa. Marras-huhtikuussa 27 % ilmoitti pyöräilyn yleisimmäksi kulkutavaksi työmatkoilla. Kaikki vastaajat (n=822)
HANKE Tarkastelussa yksilöt, ei yksittäiset työpaikat! Millaisia ovat työmatkapyöräilyn potentiaalisimmat kohderyhmät? Millaisia kannustimia tarvitaan? Toimenpidesuositukset Kaupungin liikennesuunnittelu Työpaikat Asukkaat Valtakunnallinen hyödynnettävyys MAALISKUU Työn käynnistäminen HUHTI-TOUKOKUU Kirjallisuuskatsaus Lähtötietojen keruu Verkkokysely + pilottiryhmän kokoaminen ELOKUU Pilotoijien perehdytys SYYSKUU Pilotointi (5 hengen pilottiryhmä) Datan kerääminen (mittarit + haastattelut) Tiedottaminen LOKA-JOULUKUU Aineistojen analysointi Tiedotusmateriaalit Toimenpidesuositukset
ALUSTAVIA TULOKSIA
TYÖMATKAPYÖRÄILYN POTENTIAALIT - KYSELYSTÄ OPITTUA
TYÖMATKAPYÖRÄILYN POTENTIAALIT - KYSELYSTÄ OPITTUA
PILOTTIJAKSO
Pilotoijat #1: 23 v linja-autonkuljettaja, työmatka 9 km - ei pyöräile juuri lainkaan, vuorotyö #2: 27 v päivähoitaja, työmatka 5 km -lapsiperheellinen #3: 50 v projektiasiantuntija, työmatka 4 km -liikkumistarpeita työpäivän aikana #4: 32 v automaatiosuunnittelija, työmatka 12 km -lapsiperheellinen #5: 59 v kirjanpitäjä, työmatka 15 km - runsaasti harrastusmatkoja
Esimerkkimatka (pilotoija4) Lähtö 8:02 Perillä 8:32 Matka 11,7 km Keskinopeus 23,6 km/h
30,0 Keskinopeuden vaihtelu kokeilujakson aikana 25,0 20,0 km/h 15,0 10,0 5,0 0,0 Pilotoija 1 Pilotoija 2 Pilotoija 3 Pilotoija 4 Pilotoija 5 keskiarvo 21,9 Lin. (Pilotoija 1) Lin. (Pilotoija 2) Lin. (Pilotoija 3) Lin. (Pilotoija 4) Lin. (Pilotoija 5)
30,0 Yleisin matkanopeus (moodi) 25,0 20,0 km/h 15,0 10,0 5,0 0,0 Pilotoija 1 Pilotoija 2 Pilotoija 3 Pilotoija 4 Pilotoija 5 keskiarvo 24,0
Matkanopeuden sähköpyöräefekti (kaikki pilotoijat, yht. 77 matkaa)
Hidastusten analyysi Esimerkkinä pilotoija#4:n työmatkareitti Lehmo Keskusta (11,7 km) Analyysissa yht. 14 matkaa Punainen: nopeus 0 km/h Sininen: nopeus 0 12,3 km/h (0 50 % preferoidusta matkanopeudesta) Vihreä: nopeus 12,3 19,6 km/h (50 80 % preferoidusta matkanopeudesta)
Infran kehittämistarpeet ja niiden suhteellinen merkitys? 100% Nopeusalueiden jakauma, pilotoija #4, 14 matkaa 90% 80% 76,5 % 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 9,3 % 7,2 % Pysähdykset (0 km/h) Merkittävät hidastukset (0 12,3 km/h) 4,8 % Lievät hidastukset (12,3 19,6 km/h) Preferoitu matkanopeus (19,6 29,4 km/h) 2,2 % Yli preferoidun matkanopeuden (> 29,4 km/h)
Infran kehittämistarpeet ja niiden suhteellinen merkitys? 100% Nopeusalueiden jakauma, pilotoija #4, 14 matkaa 90% 80% 70% 60% 50% Ko. pilotoijannoin puolen tunnin työmatkasta teoriassa säästettävissä pysähdysten ja hidastusten syitä poistamalla max. 5 min 76,5 % 40% 30% 20% 10% 9,3 % 7,2 % 4,8 % 2,2 % 0% Pysähdykset (0 km/h) Merkittävät hidastukset (0 12,3 km/h) Lievät hidastukset (12,3 19,6 km/h) Preferoitu matkanopeus (19,6 29,4 km/h) Yli preferoidun matkanopeuden (> 29,4 km/h)
PILOTTIJAKSON KOKEMUKSIA JA HAVAINTOJA: PYÖRÄ JA PYÖRÄILY Kokemukset sähköpyörään siirtymisestä positiivisia: mainettaan parempi Kokemukset sähköavustuksen vaikutuksista ja hyvin vaihtelevia: hyvä treenivs. häviääkö pyöräilyn terveysvaikutus? Etenkin tavaroiden kuljetus on koettu haastavana ja varusteet puutteellisina (vaikka näihin on panostettu pilottijaksolla) Kokeilu lisännyt valmiutta pyöräilyyn àkaksi viidestä pilotoijasta pohtii vakavasti sähköpyörän pysyvää käyttöä ja neljä lisää pyöräilyä joka tapauksessa
PILOTTIJAKSON KOKEMUKSIA: REITIT JA TEIDEN KUNTO Teiden kunnolle annettu arvosana keskimäärin 8,5 Reiteissä ei merkittävää vaihtelua: hakeudutaan pääväylille, vaikka kannustimme myös kokeiluihin. Pilotoijateivät ole kokeneet infrastruktuurin puutteita haitallisina: kaikissa suunnissa tunnistettavissa pullonkauloja ja vaaranpaikkoja. Meluhaittaa pidettiin jopa infrastruktuurin puutteita merkittävämpänä esteenä Havainto: Häiriöt katutilassa, kuten huonosti merkityt tietyöt, voivat olla tuhoisia pyöräilymotivaation ja -rutiinin kannalta.
PILOTTIJAKSON KOKEMUKSIA JA HAVAINTOJA: TYÖPAIKKOJEN TOIMET Työpaikkojen kesken on merkittäviä kulttuurieroja työntekijän huomioimisessa. Suurimmat puutteet liittyvät pyörien pysäköintimahdollisuuksiin (lukitut tilat ydinkeskustassa, pysäköintipaikkojen riittävyys, katetut säilytystilat) Pilotoijatkaivanneet selkeitä kannustimia työpaikoille ja/tai työntekijöille keskeisenä askeleena pyöräilyn edistämisessä à Onko autopaikasta luopuminen leasing-sähköpyörän ehtona kannustin?
JOHTOPÄÄTÖKSET
Kaupunkirakenteen kannalta Joensuussa on huomattava potentiaali työmatkapyöräilyn lisäämiselle Sähköavusteinen pyöräily mahdollistaa suuremmat matkanopeudet ja sitä kautta kasvattaa pyöräilyn saavutettavuusaluetta Kun hyväksytty yhdensuuntaisen matkan kesto on 25 min ja keskinopeus n. 21,5 km/h, n. 60 % Joensuun ydinkaupunkiseudun työmatkoista on pituuden puolesta pyöräiltävissä Infrasta johtuvia hidasteita poistamalla keskinopeutta saadaan hilattua yhä lähemmäs teknistä 25 km/h rajaa Sähköpyöräily myös tasoittaa vaihteluja mm. kuntotason, korkeuserojen ja sääolosuhteiden*osalta *vaatii jatkotutkimusta
Kiinnostus sähköpyöriä kohtaan on nyt korkealla ja niistä puhutaan erilaisissa yhteisöissä. Lähtökohdat työpyöräilyyn ovat vaihtelevia: pyöräilytiedon ja varustuksen on mukauduttava erilaisiin tarpeisiin à Valmiit konseptit ja paketoidut palvelut ratkaisuna? Poikkeustilanteiden hoitamisella, kuten katujen kunnostuksen merkitsemisellä vaikuttaisi olevan suuri vaikutus liikkumismotivaatioon à Selkeämmät ohjeistukset ja urakoijien käytännöt ratkaisuna? Kokeilulla ja hankkeella on haettu laaja-alaisempaa bottom-up-kuvaa kestävästä liikkumisesta àonko sovitettavissa yhteen virallisen kehittämisnäkökulman kanssa?