SEPÄNKATU-SANTALAHTI RAITIOTIELINJAUSVAIHTOEHTOJEN VAIKUTUSARVIOINTI KAUPUNGIN KANNALTA MERKITTÄVIMMÄT VAIKUTUKSET

SEPÄNKATU-SANTALAHTI RAITIOTIELINJAUSVAIHTOEHTOJEN VAIKUTUSARVIOINTI KAUPUNGIN KANNALTA MERKITTÄVIMMÄT VAIKUTUKSET 1.2.2018

ARVIOIDUT VAIHTOEHDOT

VAIHTOEHTOJEN KUVAUS

YHTEENVETO VAIKUTUKSISTA TEEMOITTAIN

VAIKUTUKSIA ON ARVIOITU SUHTEESSA KAUPUNGIN RAITIOTIEJÄRJESTELMÄLLE ASETTAMIIN TAVOITTEISIIN

SANTALAHDEN VISIO

SEPÄNKADUN ALUEEN VISIO

HAVAINNEKUVAT VAIHTOEHDOISTA

VE TUNNELI

VE SILTA

SILTA LÄNTEEN

SILTA ITÄÄN

VE KANSI

VE RANTA

VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VAIHTOEHDOITTAIN VE Yleissuunnitelma VE Tunneli VE Silta VE Kansi VE Ranta

YLEISSUUNNITELMAN RAITIOTIELINJAUS

VE YLEISSUUNNITELMA (HYLÄTTY) Raitiotien toteutumisen osalta ei ole maantäyttöjen toteutumisen riskiä, kun raitiotie kulkee Paasikiventien eteläpuolella, Tarkastelualueen rajaus Asukasmääräarviot: Santalahti 2400 Järvikaupungin itäosa v. 2055 mennessä 0 Tuotot ja kustannukset v. 2017 hintatasossa: Maankäytön tuotot Järvikaupungista 2021-2055: 0 M Maarakennuskustannukset Järvikaupungista (mm. vesistötäytöt) 0 M Raitiotien rakentamiskustannukset -28,2 M Maankäytön nettotuotot yhteensä -28,2 M Tuotot ja kustannukset kustannuskehitys ja korkotekijä huomioiden: Maankäytön nettotuotot yhteensä -25,8 M Rantatien ja Paasikiventien ympäristöä / Santalahden edustaa voidaan kehittää merkittävästi viihtyisämmäksi katuvihreän avulla. Santalahden asukkaiden järvinäkymät säilyvät ennallaan Santalahden palvelut ja asuminen parantavat raitiotiepysäkkien sosiaalista turvallisuutta Raitiotiepysäkeistä 400 metrin etäisyydelle sijoittuu 5000 asukasta tarkastelualueella. Kaikki Santalahden asukkaat ovat hyvin saavutettavissa. Santalahden tapahtumapuisto, satama ja Näsijärven virkistysalueet ovat siltayhteyden kautta saavutettavissa Raitiotielinjaus ei edellytä kaivamista kadun pintarakennetta syvemmälle eikä linjaus tämänhetkisen tiedon mukaan kulje PIMA-alueella Santalahdessa. Matka-aika Lielahteen on lyhyin, koska Santalahden ja Lielahden välillä ei ole pysäkkejä. Rantatiellä on jonkun verran tilaa kadunvarsipysäköinnille. Satama jää nykyiseen muotoonsa. Linjaus sijaitsee pääsääntöisesti katualueella. Vaihtoehdoista edullisin.

VE YLEISSUUNNITELMA (HYLÄTTY) Linjaus kulkee Paasikiventien eteläpuolella eikä mahdollista Hiedanrannan Järvikaupungin maankäytön kehittämistä raitiotiepysäkkien yhteyteen. Hiedanranta ja Santalahti eivät yhdisty toisiinsa toiminnallisesti ja kaupunkikuvallisesti. Raitiotie kulkee Rantatiellä sekakaistalla, mikä hidastaa merkittävästi raitiotieliikennettä, lisää raitiotien liikennöintikustannuksia, heikentää raitiotien luotettavuutta sekä voi aiheuttaa vaaratilanteita. Sekakaista heikentää myös autoliikenteen toimivuutta. Hiedanrannan Järvikaupungin palvelut eivät ole Santalahden Tarkastelualueen rajaus asukkaiden saavutettavissa. Raitiotie ei luo yhteyksiä tai kaupunkirakennetta ilman pysäkkejä ranta-alueelle. Satama ja rannan virkistysalueet jäävät siltayhteyden varaan Santalahden pysäkiltä katsottuna. Raitiotie risteää autoliikenteen vilkkaimman virran kanssa Paasikivenkadun ja Sepänkadun liittymässä. Rantatiellä jalkakäytävä ja pyörätie voidaan toteuttaa vain minimileveyksillä.

VE TUNNELI Asukasmääräarviot: Santalahti 2400 Järvikaupungin itäosa v. 2055 mennessä 6500 Tuotot ja kustannukset v. 2017 hintatasossa: Maankäytön tuotot 2021-2055: +147,4 M Maarakennuskustannukset (mm. vesistötäytöt) -51,4 M Raitiotien rakentamiskustannukset -88,4 M Maankäytön nettotuotot yhteensä -7,6 M Tuotot ja kustannukset kustannuskehitys ja korkotekijä huomioiden: Maankäytön nettotuotot yhteensä -4,7 M Raitiotiepysäkeistä 400 metrin etäisyydelle sijoittuu 11500 asukasta tarkastelualueella. Kaikki Santalahden asukkaat ovat hyvin saavutettavissa. Raitiotie ja ajoneuvoliikenne on erotettu omille väylilleen. Santalahti kytkeytyy Näsijärven rantaan leveän ja laadukkaan ylikulkusillan kautta. Pohjoispuolen pyöräreitti kulkee viihtyisässä ympäristössä ja sitä suojaa meluvalli tai Hiedanrannan korttelirakenne. Santalahden palvelut ja asuminen pysäkkien läheisyydessä parantavat sosiaalista turvallisuutta. Mahdollistaa raitiotiepysäkin sijoittamisen Järvikaupungin itäosaan, joka mahdollistaa hyvät yhteydet saariin. Hiedanrannan maankäyttö tukee palveluiden sijoittumista kävelyetäisyydelle Santalahdesta. Mahdollistaa laadukkaan yhtenäisen rantabulevardin Hiedanrannasta Santalahden Rantapuistoon. Järvikaupungin itäosan palvelut sekä rannan virkistyskohteet ovat Santalahdesta siltayhteyden kautta saavutettavissa. Järvikaupunki ja kanava kytkeytyvät osaksi satamaa, joka tukee palveluiden kehittymistä.

VE TUNNELI Tunnelin suuaukko ja rata leikkauksessa vaikuttavat negatiivisesti kaupunkikuvaan. Kaukalorakenteet tulee tehdä vedenpitävinä. Lopulliset ja työnaikaiset rakenteet ovat hitaita ja erittäin vaativia toteuttaa. Suuret johtosiirtotyöt pidentävät rakentamisaikaa. Kaivaminen tapahtuu oletetulla PIMA-alueella ja pohjaveden alapuolella. Pitkä rakentamisen kesto (2,5 vuotta) voi heikentää alueen vetovoimaisuutta. Rantatiellä ei ole tilaa katuvihreälle. Jalkakäytävä ja pyörätie voidaan toteuttaa vain minimileveyksillä. Pysäkit sijaitsevat Rantatien tasossa Paasikiventien melualueella. Raitiotien rakenteet ja pylväät Rantatiellä näkyvät asukkaille. Tunnelin ympäristöä on vaikea kehittää Santalahden ja Järvikaupungin alueita yhdistäväksi ja houkuttelevaksi jalankulkuyhteydeksi. Santalahden kaava-alueen länsiosan tulvareitit johtavat raitiotielinjan tunneliin. Ratkaisut ovat todennäköisesti hankalia (tulvapumppaamo tunnelissa). Tunneli tukimuureineen voi heikentää alueen vetovoimaa. Raitiotie risteää autoliikenteen vilkkaimman virran kanssa Paasikivenkadun ja Sepänkadun liittymässä. Maankäytön kehittämisen riskinä on avoinna oleva lupahakemus Hiedanrannan Järvikaupungin maantäytöille sekä pohjavesialueen laajentuminen (koskee kaikkia vaihtoehtoja Tunneli, Silta, Kansi ja Ranta).

VE SILTA Asukasmääräarviot: Santalahti Raitiotien rakentaminen 2400 30,3 M Järvikaupungin itäosa v. 2055 mennessä 2200 Santalahden asukasmäärä Tuotot ja kustannukset v. 2017 hintatasossa: 2400 Maankäytön Järvikaupungin tuotot 2021-2055: itäosan asukasmäärä +48,4 2200M Maarakennuskustannukset (mm. vesistötäytöt) -22,4 M Raitiotien Maankäytön rakentamiskustannukset tuotot -30,3 37,4M Maankäytön nettotuotot yhteensä -4,3 M Tuotot ja kustannukset kustannuskehitys ja korkotekijä huomioiden: Maankäytön nettotuotot yhteensä -6,3 M Kaikki Santalahden asukkaat hyvin saavutettavissa raitiotiellä. Raitiotie ja ajoneuvoliikenne on erotettu Rantatiellä omille väylilleen. Ratkaisu on vaiheittain toteutettavissa, myöhemmin muutettavissa esimerkiksi Kansi-vaihtoehdon mukaiseksi. Satama säilytettävissä nykyisellä paikalla. Tai tarvittaessa Järvikaupungin maankäyttöä on mahdollista laajentaa itään päin. Raitiotien rakentaminen ei vaikuta heikentävästi pohjaveteen. Rakentaminen tapahtuu pääasiassa raitiotiekäytävässä ja on siksi toteutettavuudeltaan helpompi. Luvitettavia asioita on muita vaihtoehtoja vähemmän. Raitiotiesillalta avautuu raitiotien matkustajille hienot näkymät järvelle, Santalahden alueelle ja Paasikiventielle. Silta voi muodostua näyttäväksi porttiaiheeksi, joka elävöittää Paasikiventietä. Santalahden palvelut ja asuminen pysäkkien läheisyydessä parantavat sosiaalista turvallisuutta. Raitiotiepysäkeistä 400 metrin etäisyydelle sijoittuu 7200 asukasta tarkastelualueella. Kaikki Santalahden asukkaat ovat hyvin saavutettavissa. Järvikaupungin itäosan palvelut sekä rannan virkistyskohteet ovat Santalahdesta siltayhteyden kautta saavutettavissa. Tapahtumapuisto ja satama sekä Näsijärven virkistyskohteet ovat siltayhteyden kautta saavutettavissa. Linjaus ei tämänhetkisen tiedon mukaan kulje PIMA-alueella Santalahdessa.

VE SILTA Harjun reunaan kohdistuu merkittävä maisemahäiriö. Siltarakenteet, harjun rinteen leikkaaminen ja pengertäminen aiheuttavat haitallisia vaikutuksia Paasikiventien ja Näsijärven kaukomaisemaan. Paasikiventien (vt 12) linjausta on muutettava Santalahden länsipäässä (työmaan kesto noin 12 kk). Lisäksi raitiotiesillan rakentaminen vaatii noin 2 kk kestävät kiertotiejärjestelyt valtatiellä. Raitiotiesilta erottaa rakenteellisesti Järvikaupungin Santalahdesta. Raitiotiesillan ympäristöä on vaikeampi kehittää alueita yhdistäväksi osaksi tai houkuttelevaksi jalankulkuyhteydeksi Santalahden ja Järvikaupungin välillä. Raitiotiepysäkkien sijoittuminen ei tue tehokasta maankäyttöä Järvikaupungin itäosaan asti, mutta maankäytön laajentaminen on mahdollista. Rantatiellä ei ole tilaa katuvihreälle ja heikentää siten katuympäristön viihtyisyyttä. Jalkakäytävä ja pyörätie voidaan toteuttaa vain minimileveyksillä. Pysäkit sijaitsevat Rantatien tasossa Paasikiventien melualueella. Järvikaupungin maankäyttö sijoittuu kauemmaksi länteen, minkä vuoksi Paasikiventien pohjoispuolinen pyöräilyreitti kulkee tarkastelualueella pidemmän matkaa meluisan Paasikiventien varressa. Sillan rakenteet ja pengerosuudet voivat näkyä häiritsevästi Santalahden länsiosan asuntoihin. Järvikaupungin maankäyttöä on laajennettava, jotta se tukee palveluiden sijoittumista kävelyetäisyydelle Santalahdesta. Raitiotie risteää autoliikenteen vilkkaimman virran kanssa Paasikivenkadun ja Sepänkadun liittymässä. Maankäytön kehittämisen riskinä on avoinna oleva lupahakemus Hiedanrannan Järvikaupungin maantäytöille sekä pohjavesialueen laajentuminen (koskee kaikkia vaihtoehtoja Tunneli, Silta, Kansi ja Ranta).

VE KANSI Asukasmääräarviot: Santalahti 2400 Järvikaupungin itäosa v. 2055 mennessä 6200 Tuotot ja kustannukset v. 2017 hintatasossa: Maankäytön tuotot 2021-2055: +139,4 M Maarakennuskustannukset (mm. vesistötäytöt) -51,4 M Raitiotien rakentamiskustannukset -122,1 M Maankäytön nettotuotot yhteensä -34,1 M Tuotot ja kustannukset kustannuskehitys ja korkotekijä huomioiden: Maankäytön nettotuotot yhteensä -41,5 M Mahdollistaa viihtyisän, meluttoman ja esteettömän reitin Rantatien pysäkiltä Näsijärven rantaan sekä tapahtumapuistoon ja sataman palveluihin. Viherkansi ja Paasikiventien tasauksen lasku suojaavat läntistä pysäkkiä ja maankäyttöä melulta. Pohjoispuolen pyöräreitti kulkee viihtyisässä ympäristössä ja sitä suojaa meluvalli tai Hiedanrannan korttelirakenne. Raitiotiepysäkeistä 400 metrin etäisyydelle sijoittuu 11500 asukasta tarkastelualueella. Kaikki Santalahden asukkaat ovat hyvin saavutettavissa. Kansi laajentaa virkistysalueita ja niiden saavutettavuus paranee. Järvikaupunki ja kanava kytkeytyvät osaksi satamaa, joka tukee palveluiden kehittymistä. Raitiotie ja ajoneuvoliikenne on erotettu omille väylilleen. Paasikiventien dominoiva vaikutus kaupunkikuvassa vähenee. Kansirakenne mahdollistaa kaupunkiympäristön kehittämisen, jossa on tilaa myös kaupunkivihreälle. Järvikaupungin itäosan palvelut ovat Santalahdesta kävellen ja pyöräillen hyvin saavutettavissa. Vetovoimaisuus paranee merkittävästi ja tekee Santalahdesta selkeämmin rantakaupunginosan. Santalahden länsipäässä Paasikiventien meluvaikutus rakennusten julkisivuihin alenee huomattavasti (n.10 db). Myös korttelien sisäpihalla melutaso alenee. Santalahden palvelut ja asuminen pysäkkien läheisyydessä parantavat sosiaalista turvallisuutta. Kaikkien Santalahden asukkaiden järvinäkymät säilyvät ennallaan.

VE KANSI Kaukalorakenteet tulee tehdä vedenpitävinä. Lopulliset ja työnaikaiset rakenteet ovat kalliita sekä hitaita ja erittäin vaativia toteuttaa. Kaivaminen tapahtuu oletetulla PIMAalueella ja pohjaveden alapuolella. Pitkä rakentamisen kesto (3 vuotta), voi heikentää alueen vetovoimaisuutta. Vaihtoehdoista kallein. Rantatien ja Paasikiventien välisen katuvihreän määrä jää vähäiseksi. Raitiotie risteää autoliikenteen vilkkaimman virran kanssa Paasikivenkadun ja Sepänkadun liittymässä. Santalahden kaava-alueen länsiosan tulvareitit johtavat Paasikiventien tunneliin. Ratkaisut ovat todennäköisesti hankalia (tulvapumppaamo tunnelissa). Kaivettavat massamäärät ovat muita vaihtoehtoja suurempia, jolloin myös mahdollisten PIMA-massojen määrä saattaa kasvaa. Maankäytön kehittämisen riskinä on avoinna oleva lupahakemus Hiedanrannan Järvikaupungin maantäytöille sekä pohjavesialueen laajentuminen (koskee kaikkia vaihtoehtoja Tunneli, Silta, Kansi ja Ranta).

VE RANTA Asukasmääräarviot: Santalahti 2400 Tuotot ja kustannukset v. 2017 hintatasossa: Järvikaupungin itäosa v. 2055 mennessä 7000 Maankäytön tuotot 2021-2055: +48,4 M Tuotot Raitiotien ja kustannukset rakentaminen v. 2017 hintatasossa: 41,2 M - Maarakennuskustannukset Maankäytön tuotot 2021-2055: (mm. vesistötäytöt) -22,4 +159,9 M M - Raitiotien Maarakennuskustannukset Santalahden rakentamiskustannukset asukasmäärä (mm. vesistötäytöt) 2400-30,3-55,7 M M Raitiotien rakentamiskustannukset -41,2 M Maankäytön Järvikaupungin nettotuotot yhteensä itäosan -4,3 M Maankäytön nettotuotot yhteensä 7000 +63,0 M Tuotot asukasmäärä ja kustannukset kustannuskehitys ja korkotekijä huomioiden: Tuotot ja kustannukset kustannuskehitys ja korkotekijä huomioiden: Maankäytön Maankäytön nettotuotot nettotuotot yhteensä yhteensä -5,4 +44,9 M M Maankäytön tuotot 120,1 M Mahdollistaa tehokkaan, Hiedanrannan arkkitehtikilpailun tavoitteiden mukaisen maankäytön ja palveluiden kehittämisen Järvikaupungin alueella. Rantatien ja Paasikiventien ympäristöä / Santalahden edustaa voidaan kehittää viihtyisämmäksi katuvihreän avulla. Paasikiventien dominoiva vaikutus kaupunkikuvassa lievenee. Pohjoispuolen pyöräreitti kulkee viihtyisässä ympäristössä ja sitä suojaa raitiotielinjauksen alle sijoittuva maapenger. Rantatiellä voidaan toteuttaa laadukas jalankulkuväylä, erillinen pyörätie ja kadunvarsipysäköintiä. Mahdollistaa raitiotiellä esteettömän pääsyn kaikille kaupunkilaisille Santalahden viher- ja virkistysalueisiin. Raitiotiepysäkeistä 400 metrin etäisyydelle sijoittuu 11900 asukasta tarkastelualueella. Tapahtumapuisto ja sataman palvelut ovat erityisen hyvin saavutettavissa pysäkiltä ja Santalahden asuinalueelta. Tapahtumapuisto kytkeytyy pysäkin avulla paremmin keskustaan. Haarlan tontin mahdolliset harrastusmahdollisuudet ovat helposti pysäkiltä saavutettavissa. Rannassa kulkeva raitiotie voi houkutella itsessään matkailijoita ja parantaa kaupungin imagoa. Raitiotie ei risteä vilkkaimman autoliikenteen virran kanssa Paasikivenkadun ja Sepänkadun liittymässä. Myös Näsijärven virkistyskohteet (mm. satama) ovat muita vaihtoehtoja paremmin saavutettavissa. Raitiotieltä avautuu uudenlaisia, maisemallisesti arvokkaita puisto- ja järvinäkymiä. Tipotien palvelut sijaitsevat lähimpänä (400m päässä) pysäkistä, mutta eivät ole esteettömästi saavutettavissa ilman erityisjärjestelyjä. Raitiotien rakentaminen ei vaikuta heikentävästi pohjaveteen.

VE RANTA Haarlankadun ja Paasikiventien ylityksen kohdalla sekä pohjoispuolella vaativia johtosiirtoja. Kaivaminen tapahtuu suurimmaksi osaksi oletetulla PIMA-alueella. Eniten asemakaavamuutostarpeita. Santalahden itäosa on heikommin saavutettavissa. Ilman raitiotiepysäkkiä Rantatien varren palveluiden kehittymisen edellytykset ovat muita vaihtoehtoja heikommat. Järvikaupungin itäosan rakentaminen voi haitata Santalahden länsiosan alimpien kerrosten asukkaiden järvinäkymiä. Raitiotielinjan penger saattaa lisätä tulvariskiä Paasikiventiellä. Penger voi aiheuttaa saneeraustarpeita useisiin poikittaisiin hulevesilinjoihin. Työnaikaisia järjestelyjä Sahansaarenkadulle, Paasikiventielle sekä Haarlankadulle, kesto 12 kk. Santalahden keskiosassa kävelyetäisyys pysäkeille muodostuu hieman pidemmäksi kuin 400m. Läntisen pysäkin sosiaalinen turvallisuus edellyttää pysäkin yhteyteen sijoittuvia palveluita tai muita turvallisuutta lisääviä keinoja. Santalahden itäosan vetovoimaisuus voi vähentyä raitiotien saavutettavuuden heikentyessä. Raitiotie risteää autoliikenteen kanssa Haarlankadun ja Sahansaarenkadun liittymissä, mutta risteämiset on valo-ohjattu. Santalahden rantapuistoon rajautuvan maavallin tukirakenteet edellyttävät erityistä maisema- ja rakennesuunnittelua. Raitiotie sijoittuu Paasikiventien osittain pilaantuneista maista tehdyn meluvallin päälle, joten rakenne tulee poistaa. Tukimuurit ja siltojen perustukset kaivetaan pintarakennetta alemmaksi. Maankäytön kehittämisen riskinä on avoinna oleva lupahakemus Hiedanrannan Järvikaupungin maantäytöille sekä pohjavesialueen laajentuminen (koskee kaikkia vaihtoehtoja Tunneli, Silta, Kansi ja Ranta).

JATKOTARKASTELUUN VALITUT VAIHTOEHDOT Vaihtoehdot Silta ja Ranta valittiin jatkotarkasteluun niiden muita vaihtoehtoja huomattavasti alempien raitiotien rakentamiskustannusten perusteella SILTA RANTA

VERTAILU VE SILTA VS. VE RANTA 1/2 Pysäkkien viihtyisyys, saavutettavuus ja turvallisuus Raitiotien saavutettavuus Raitiotien matkustajakokemus Palveluiden ja virkistysalueiden saavutettavuus Kaupunkikuva ja maisema VE SILTA - Rantatiellä ei ole tilaa katuvihreälle ja heikentää siten katuympäristön viihtyisyyttä. Jalkakäytävä ja pyörätie voidaan toteuttaa vain minimileveyksillä. + Santalahden palvelut ja asuminen pysäkkien läheisyydessä parantavat sosiaalista turvallisuutta. + Raitiotiepysäkeistä 400 metrin etäisyydelle sijoittuu 7200 asukasta tarkastelualueella. Järvikaupungin maankäyttöä on mahdollista laajentaa itään päin. + Santalahti on hyvin saavutettavissa raitiotiepysäkiltä. + Raitiotiesillalta avautuu raitiotien matkustajille hienot näkymät järvelle, Santalahden alueelle ja Paasikiventielle. + Järvikaupungin itäosan palvelut sekä rannan virkistyskohteet ovat Santalahdesta siltayhteyden kautta saavutettavissa. +/- Järvikaupungin maankäyttöä laajennettava, jotta se tukee palveluiden sijoittumista kävelyetäisyydelle Santalahdesta. + Mahdollisuus palveluiden kehittymiseen Santalahdessa Rantatien pysäkkien yhteyteen. - Harjun reunaan kohdistuu merkittävä maisemahäiriö. - Siltarakenteet, harjun rinteen leikkaaminen ja pengertäminen aiheuttavat haitallisia vaikutuksia Paasikiventien ja Näsijärven kaukomaisemaan. VE RANTA + Rantatien ja Paasikiventien ympäristöä / Santalahden edustaa voidaan kehittää viihtyisämmäksi katuvihreän avulla. Rantatiellä voidaan toteuttaa laadukas jalankulkuväylä, erillinen pyörätie ja kadunvarsipysäköintiä. +/- Santalahden läntinen pysäkki sijaitsee Santalahdesta katsoen pidemmällä, mikä heikentää sen saavutettavuutta. Santalahden pihakannelta on kuitenkin esteetön yhteys pysäkille ja Rantatien tasosta hissi- ja porrasyhteys pysäkille. +/- Pysäkin sosiaalinen turvallisuus edellyttää pysäkin yhteyteen sijoittuvia palveluita tai muita turvallisuutta lisääviä keinoja. + Raitiotiepysäkeistä 400 metrin etäisyydelle sijoittuu 11900 asukasta tarkastelualueella. + Mahdollistaa tehokkaan, Hiedanrannan arkkitehtikilpailun tavoitteiden mukaisen maankäytön ja palveluiden kehittämisen Järvikaupungin alueella. - Santalahden itäosa on heikommin saavutettavissa raitiotiellä. + Raitiotieltä avautuu uudenlaisia, maisemallisesti arvokkaita puisto- ja järvinäkymiä. + Tapahtumapuisto ja sataman palvelut ovat erityisen hyvin saavutettavissa pysäkiltä ja Santalahden asuinalueelta. Tapahtumapuisto kytkeytyy pysäkin avulla paremmin keskustaan. Mahdollistaa raitiotiellä esteettömän pääsyn kaikille kaupunkilaisille Santalahden viher- ja virkistysalueisiin. - Ilman raitiotiepysäkkiä Rantatien varren palveluiden kehittymisen edellytykset ovat muita vaihtoehtoja heikommat. - Santalahden rantapuistoon rajautuvan maavallin tukirakenteet edellyttävät erityistä maisema- ja rakennesuunnittelua, jotta sen maisema- ja kaupunkikuvalliset vaikutukset eivät heikennä tilannetta nykyiseen nähden.

VERTAILU VE SILTA VS. VE RANTA 2/2 Kaupunkirakenne VE SILTA +/- Raitiotiesilta erottaa rakenteellisesti Järvikaupungin Santalahdesta. Sillan ympäristöä on vaikeampi kehittää alueita yhdistäväksi osaksi tai houkuttelevaksi jalankulkuyhteydeksi Santalahden ja Järvikaupungin välillä. +/- Raitiotiepysäkkien sijoittuminen ei tue tehokasta maankäyttöä Järvikaupungin itäosaan asti, mutta maankäytön laajentaminen on mahdollista. VE RANTA + Kanavan varsi muodostaa laadukkaan ja urbaanin kaupunkirakenteen Näsijärven rantaan. Satama + Satama jää nykyiseen muotoonsa. +/- Sataman laajuus pyritään säilyttämään nykyisellä ja kasvulle varataan tilaa. Vaikutus yritystoimintaan Imago Työaikaiset järjestelyt Liikenne Toteutettavuus ja asemakaavojen mukaisuus Pilaantuneet maat ja hulevedet + Santalahden kivijalkakaupat ovat hyvin saavutettavissa, ja pienten päivittäistavarakauppojen sijoittuminen on mahdollista pysäkkien lähelle Santalahteen kaavan mukaisesti. + Silta voi muodostua näyttäväksi porttiaiheeksi, joka elävöittää Paasikiventietä. - Paasikiventien (vt 12) linjausta on muutettava Santalahden länsipäässä (työmaan kesto noin 12 kk). Lisäksi raitiotiesillan rakentaminen vaatii noin 2 kk kestävät kiertotiejärjestelyt valtatiellä. - Raitiotie risteää vilkkaimman autoliikenteen virran kanssa Paasikivenkadun ja Sepänkadun liittymässä, josta aiheutuu riski liittymän toimivuudelle. Ongelma vältettävissä, jos raitiotie sijoitetaan Sepänkadun länsireunalle. + Rakentaminen tapahtuu pääasiassa raitiotiekäytävässä ja on siksi toteutettavuudeltaan helpompi. Luvitettavia asioita on muita vaihtoehtoja vähemmän. + Ratkaisu on vaiheittain toteutettavissa. + Linjaus ei tämänhetkisen tiedon mukaan kulje PIMA-alueella Santalahdessa. + Linjaus vähentää riskiä hulevesitulvan pääsystä Rantatunneliin. Hulevesien ratkaisuissa mahdollinen synergiaetu Santalahden kaavan vaatimien uusien putkitusten kanssa. - Santalahden itäosan vetovoimaisuus voi vähentyä raitiotien saavutettavuuden heikentyessä. + Rannassa kulkeva raitiotie voi houkutella itsessään matkailijoita ja parantaa kaupungin imagoa. - Työnaikaisia järjestelyjä Sahansaarenkadulle, Paasikiventielle sekä Haarlankadulle, kesto n. 12 kk. + Raitiotie ei risteä vilkkaimman autoliikenteen virran kanssa Paasikivenkadun ja Sepänkadun liittymässä. - Raitiotie risteää autoliikenteen kanssa Haarlankadun ja Sahansaarenkadun liittymissä, josta aiheutuu turvallisuusriski. - Rakentaminen tapahtuu suurelta osin raitiotiekäytävän ulkopuolella. - Haarlankadun ja Paasikiventien ylityksen kohdalla sekä pohjoispuolella vaativia johtosiirtoja. - Kaivaminen tapahtuu suurimmaksi osaksi oletetulla PIMA-alueella. - Raitiotie sijoittuu Paasikiventien osittain pilaantuneista maista tehdyn meluvallin päälle, jonka rakenne tulee poistaa. - Raitiotielinjan penger saattaa lisätä tulvariskiä Paasikiventiellä ja voi aiheuttaa saneeraustarpeita useisiin poikittaisiin hulevesilinjoihin.

VAIHTOEHTOJEN SILTA JA RANTA TUOTOT JA KUSTANNUKSET Tuotot ja kustannukset v. 2017 hintatasossa VE Silta VE Ranta Maankäytön tuotot 2021-2055 +48,4 M +159,9 M Maarakennuskustannukset (mm. vesistötäytöt) -22,4 M -55,7 M Raitiotien rakentamiskustannukset -30,3 M -41,2 M Maankäytön nettotuotot yhteensä -4,3 M +63,0 M Tuotot ja kustannukset kustannuskehitys ja korkotekijä huomioiden Maankäytön nettotuotot yhteensä -6,3 M +44,9 M Sekä kulut että tuotot realisoituvat hyvin pitkän ajan kuluessa. Vaihtoehdoista Silta ja Ranta on tehty tarkastelu, jossa on arvioitu tulevan kustannuskehityksen ja korkotekijän vaikutusta kustannuksiin. Sekä vaihtoehdossa Silta että Ranta hankkeiden arvioitu nykyhetkeen diskontattu nettotuotto pysyy negatiivisena 2040 luvulle saakka. Arvioituun toteutumisaikatauluun perustuen maankäytön tuotot alkavat tuloutua kaupungille vasta vuoden 2030 jälkeen samalla kun merkittävä osa raitiotien rakennuskustannuksia ajoittuu ennen vuotta 2025. Vaihtoehdon Ranta osalta nykyhetkeen diskontatut tuotot ylittävät kulut vuonna 2047 kun taas vaihtoehdossa Silta tuotot eivät ylitä arvioituja kustannuksia vuoteen 2055 mennessä. Maarakennuskustannusten on arvioitu tulevaisuudessa kasvavan keskimäärin 3 % vuodessa, mikä vastaa 2000-luvun tähänastista keskimääräistä kustannuskehitystä. Rakennusoikeuden arvon hintakehitysoletuksena on käytetty asuinrakentamisen osalta 4 % vuodessa perustuen Maanmittauslaitoksen asuntotonttien hintaindeksiin Tampereen seudulla. Toimitilarakennusoikeuden osalta hintakehitysoletuksena on käytetty 3 %. Laskennassa on huomioitu hintojen ajallinen kehitys sekä toteutumisaikataulu diskonttaamalla arvioidut kustannukset ja tuotot toteutumisajankohdasta nykyhetkeen, jotta nettotuotot vaihtoehtojen välillä ovat vertailukelpoisia keskenään. Laskennan diskonttauskorkona on käytetty 5 %.

KUSTANNUSTEN JA TUOTTOJEN LASKENTAPERIAATTEET Rakentamiskustannukset Yksikköhinnat perustuvat osin raitiotien osalta 1 saatuihin kustannustietoihin, osin toteumatietoihin aikaisemmista hankkeista. Suunnitelmat ovat yleissuunnitelmatasoisia, mutta suurimmat erottavat kustannustekijät on kohtuudella pystytty arvioimaan. Pilaantuneiden maiden tutkimustietoja ei ole ollut käytössä, pohjatutkimuksia eritasoliittymäalueelta hyvin, muualta niukasti, mikä luo epävarmuutta tuloksiin. Kustannuksissa on arvioitu koko Santalahden meluvallin sekä jonkin verran sen alla olevan pima-maiden poistamista. Johtosiirtojen osalta mukana ovat vain raitiotielinjalta siirrettävät johdot. Kunnossapitokustannukset Kunnossapitokustannukset on arvioitu vuositasolla kilometriä kohden eri päällysrakennetyyppien keskimääräisen kunnossapitotarpeen mukaan. Maankäytön tuotot Kiinteistötaloudellinen analyysi perustuu Tampereen kaupungilta saatuihin arvioihin tarkastelualueen (Hiedanrannan Järvikaupungin itäosan) tulevasta maankäytöstä ja toteutumisaikatauluista kaupunkiraitiotien eri linjausvaihtoehdoissa vuosina 2021-2055. Laskenta on tehty käyttäen kassavirtapohjaista alueanalyysisovellusta, jossa alueiden toteutumisaikataulu on huomioitu diskonttaamalla potentiaaliset myynti- ja maankäyttösopimuskorvaukset arvioidusta toteutumisajankohdasta nykyhetkeen, jolloin vaihtoehtoiset maankäyttölaskelmat on saatu vertailukelpoisiksi. Arvioidut kerrosneliöhinnat pohjautuvat Newsecin vuonna 2016 laatimaan asuintonttihintojen regressiomallipohjaiseen vyöhykeselvitykseen, jota on tarkistettu vastaamaan vuoden 2017 tasoa. Hintojen ajallinen kehitys on huomioitu alueanalyysilaskennassa. Maarakennuskustannukset Vaihtoehtojen maarakentamiskustannukset Järvikaupungissa on arvioitu tarkastelualueelle hankeosittain sisältäen työmaatehtävät ja tilaajan tehtävät. Hinnat ovat vuoden 2017 mukaisia arvonlisäverottomia hintoja. Kustannusarvio sisältää järvitäyttöjen tekemisen ja esirakentamisen, rantamuurien, eroosiosuojausten sekä aallonmurtajien rakentamisen. Lisäksi laskennassa on huomioitu saarille johtavien siltojen kustannukset, katu- ja puistorakenteet sekä hulevesiverkoston kustannukset. Sataman rakentamisen kustannus on huomioitu, mikäli vaihtoehto sitä edellyttää. Maankäytön nettotuotot Vaihtoehtojen maankäytön nettotuotot on arvioitu vähentämällä arvioidut maanrakennus- ja raitiotieinvestointikustannukset maankäytön tuotoista. Laskennassa on huomioitu hintojen ajallinen kehitys sekä toteutumisaikataulu diskonttaamalla arvioidut kustannukset ja tuotot toteutumisajankohdasta nykyhetkeen, jotta nettotuotot vaihtoehtojen välillä ovat vertailukelpoisia keskenään.