JÄRVENPÄÄ Paikallinen kehittämistyö muutosohjelman aikana (kuvat liitteenä): Toimintakulttuurin muutos: Lapsen osallisuus, huolen puheeksiotto sekä uudempana dialogiset taidot ja mentalisaatio ovat olleet korostetusti esillä kehittelyissä. Yhtäältä tulisi parantaa henkilöstön vuorovaikutteisen lapsikommunikaation taitoja, jotta lapsi ei tulisi vain kuulluksi vaan myös ymmärretyksi. Lisäksi työssä tulee enenevässä määrin tunnistaa ne tekemisen paikat, joissa lapsen kokemusmaailmaa käytäisiin eheyttävästi läpi; tätä palvelee mm. eroneuvonnan parantaminen sekä mentalisaatio-ajattelun ulottaminen kaikkeen lapsivuorovaikutteiseen työhön. Hyte-kehittäminen on vahvasti käynnissä Uudessa kunnassa. Perhekeskus: Lape-muutosohjelman aikana Järvenpäässä on kuvattu perhekeskustoimintamalli. Jo ennen Lape-hanketta Järvenpään www-sivuille oli yhteistyön helpottamiseksi valmisteltu virtuaalinen lasten ja nuorten talo sekä laadittu kaikkien toimijoiden yhteiset tiedonsiirto- ja yhteistyölupakäytänteet. Järvenpään perhekeskus on sekä fyysinen tila että verkostomainen tapa ajatella ja toimia asiakkaan parhaaksi. Järvenpäässä Lape-perhekeskusmallin tavoitteet yhteinen työ ja toisen osaamisen laajeneva käyttö asiakkaan eduksi ovat istuneet hyvin jo 2011 tehtyyn prosessikeskeiseen organisaatiomuutokseen, jossa sillä kertaa elinkaarimallin mukaisesti järjestettiin peruspalveluita toimimaan aiempaa yhteisemmin perheen prosessin näköisesti. Yhteisen työn mallia perustavanlaatuisen ajatuksena voidaan tunnistaa myös esimerkiksi nk. Imatran mallin tai uudistetun sosiaalihuoltolain tavoitteista. Näin olleen ehdimme Järvenpäässä muokata omaa ajatteluamme ja toimintaamme tähän suuntaan muutaman vuoden ennen Lapen aloittamista. Fyysiseen Perhekeskukseen on koottu seuraavat palvelut: neuvola, perheneuvola, Nuovo ostopalveluna ts. nuorten päihde- ja mt-palvelut (nuorisoasema), oppilas- ja opiskeluhuolto, lasten puheterapia, toimintaterapia, neuvolapsykologi, perhekeskuksen perheterapeutti, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö, perhesosiaalityö- ja ohjaus, lapsiperheiden palvelutarpeen arviointi, lastenvalvojapalvelut ohjauksen ja neuvonnan osalta (sisäilmahaasteet haastavat, lastensuojelu jalkautuu tarvittaessa, maahanmuuttajatyö sekä vammaispalvelut sekä aikuissosiaalityö jalkautuvina tarvittaessa. Oppilashuoltohenkilöstöllä on lisäksi työtilat kouluilla. Yhteisistä käytännöistä on sovittu aikuissosiaalityö, Mipä ja vammaispalveluiden kanssa esim. elämätapa- ja taloudellinen ohjaus, yhteiset temaattiset ja tarvelähtöiset ryhmät). Perhekeskukseen kuuluvat edellisten lisäksi kohtaamispaikat: MLL Keltasirkku erilaisine toimintoineen sekä seurakunnan perhekerhot. Lisäksi on olemassa perhekeskustalo Polle, joka on tällä hetkellä vakan väistötiloina sisäilmaongelmien vuoksi. Nuorten kohtaamispaikkoja ovat nuorisotalo Temal sekä Ohjaamo Järvenpää ja lisäksi lukuisat kerhot ympäri kaupunkia. Järjestöjen ryhmät sekä digitaaliset palvelut (pyydä apua, yhteydenotto sosiaalihuoltoon, jota kehitetään jatkossa sähköiseen muotoon, neuvola chat) ovat osana perhekeskusta.
Kohtaamispaikat ovat myös toimineet jo ennen Lape-muutosohjelmaa. Perhekeskustoimintamalli sisältää fyysisen perhekeskuksen ja kohtaamispaikkojen lisäksi varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, nuoriso- ja liikuntatoimen sekä kolmannen sektorin toiminnot. Näiden yhteen nivomista tulee edistää edelleen. Perhekeskustoimintamalliin kuuluu toimijoita eri organisaatioista. Jo ennen Lape-muutosohjelmaa Järvenpäässä toimi lasten ja nuorten palveluiden johtoryhmä, nuorten ohjaus- ja palveluverkosto sekä neuvolatyöryhmä. Hankkeen aikana on toiminut Ku-peke, KU-Varko ja KU -ALVA ryhmät ja kunnan laperyhmä. ONKO MUITA TAI ALARYHMIÄ Lisäksi on ollut erilaisia toimeenpanoryhmiä esim. shl-toimeenpanossa. Valituista lape-malleista perhekeskustoimintamalli vahvisti jo aiemmin tehtyjä strategisia valintoja ja näyttää vahvistavan perhekeskusta. Järvenpäässä perhekeskuksen ympärillä olevaan yksikköön kuului jo aiemmin neuvola ja lasten kuntoutuksen palvelut. Tämän ytimen ympärille on sitten lape-perhekeskusmallin muutoksessa tuotu lasta suojaava perhesosiaalityö sekä kasvatus- ja perheneuvonta, mutta myös oppilas- ja opiskelijaterveydenhuollon yksiköt. Kaikki tuottavat uudessa järjestelmässä periaatteessa palveluja kaikenikäisille, mutta ehdottomasti oman lisäarvollisen osaamisensa ehdoilla. On tärkeää sekä huolehtia siitä, että erityisosaamista ei latisteta liialla työn yleistämisellä, mutta myöskin siitä, että yhteensovittavalla johtamisella yhä suurempi joukko on sisäistänyt uuden perhekeskusmallin yhteisen työn mahdollisuudet ja puhuu asiakkaista ja lapsesta yhteistä kieltä keskustellakseen probleemeista yhteisemmän rakenteen kautta. Lisäksi Järvenpäässä olemme keskustelujen kautta olleet sitouttamassa perhekeskustoimintamalliin perhekeskusyksikön ulkopuolelta sen verkostotoimijoita, kuten mielenteveys- ja päihdepalveluita, maahanmuuttajatyötä, varhaiskasvatusta, aikuissosiaalityötä, vammaispalveluita ja mahdollisesti myös lääkäripalveluita. Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymässä on tällä hetkellä pohdittavana lasten kuntoutuksen paikka organisaatiossa. Mikäli se tai osa tästä kokonaisuudesta siirretään pois perhekeskuksen johtamisrakenteesta, tulee vahvistaa ja varmistaa yhteisen kehittely ja rakenteet asiakkaiden kokoanisvaltaiseksi hoitamiseksi. Vaikka perhekeskustoimintamallia voidaan toteuttaa organisoitumistavasta huolimatta, niin ratkaisun seurauksia on seurattava aktiivisesti, jotta perhekeskuksen ytimestä siinä jo pitkään toimineen monialaisen osaajajoukon osaamisen on saatavilla perhekeskuksessa muutoksesta huolimatta. Tällä on vaikutusta ennen kaikkea yhteisen viitekehyksellisen työn kehittämisessä. Viitekehys taas korostuu yrityksessä yhteensovittavalla johtamisella sitoa yhä suurempi joukko toimijoita saumattomaan yhteiseen työhön ja näkemykseen siitä. Perhekeskusten toimipisteiden käyttöönotto ja kehittäminen: Järvenpäässä monialaisen perhekeskuksen kaikille avoimet palvelut, jotka ovat perinteisesti olleet nk. avoimen varhaiskasvatuksen palveluita, ovat uuden organisoitumisen myötä toistaiseksi hajonneet. Organisoitumisessa on juuri tällä hetkellä kehittämättä hyvin toimivia työmuotoja eikä nk. uuteen kuntaan jäävien palveluiden osuutta tässä kokonaisuudessa, joiden tulee osaltaan vastata näiden palveluiden tuottamisesta. Tuleekin pitää huolta siitä, että työmuotoja on saatavilla jatkossakin perhekeskuksessa. Kahden Järvenpään pääperhekeskustalon tilat ovat joutuneet jatkuvien sisäilmaongelmien vuoksi toimimaan osin väistötiloina, mistä on haittaa täyden palvelun perhekeskuksen talon järjestämiseksi. Toimipisteille ja kohtaamispaikoille on olemassa toiveita ja suunnitelmiakin, mutta joudumme pärjäämään siirtymäajan ei-optimaalisissa tiloissa. Organisointi, johtaminen ja yhteensovittaminen: Lape-perhekeskusmallin aikataulu oli tiukka. Monille toimijoille taisi sittenkin tulla yllätyksenä, että uudistus merkitsi isoa palveluiden ja organisoitumisen rakennemuutosta. Jo 2017 oli nähtävissä, että
tällä aikataululla uudistuksen jalkauttamista ei onnistuttu koskemaan kuin joitakuita pilotoinnissa mukana olleista henkilöstön edustajia; muiden osalta kerrottiin toki missä mennään, mutta varsinaista asioihin vaikuttamiskeskusteluun ei ole Kuuden Soteen siirtymisestä johtuen ollut vielä riittävästi aikaa uudelleen organisoitumisen- ja johtamisrakenteiden selvitessä vasta loppu vuonna 2018. Tämä johtui myös siitä, että perhekeskusmallin käsitteistö ja sopimukset siihen kuuluvista palveluista saavutettiin vasta keväällä 2018 ja osin on vieläkin kesken, vrt. keskustelut lasten kuntoutuksesta, perheneuvolan ja lääkärityön roolista ym. Ja lopulta, kun perhekeskusmallia ei saatu järjestämisen osalta lakiin. Vanhemmuuden ja parisuhteen tukeminen sekä eroauttaminen ja lapsen edun mukainen sovinnollinen yhteisvanhemmuus: Perhekeskustoimijat näkivät tämän yhtenä laajennetun eroneuvonnan osana, ta toisinpäin. Palveluiden tulisi olla paremmin tukemassa vanhemmuutta kaikissa parisuhteen ratkaisuissa ja olla erit. pienten lasten vanhempien tukena, jotta parisuhteen abstraktiot eivät siirtyisi lapsen kannettavaksi tai jos pari eroaa, asettuisivat vanhemmat nopeammin takaisin vanhemmuuden äärelle lapsen tilanteen helpottamiseksi. Lisäksi on todettava, että lapsen kuuleminen ei riitä. Meillä pitää olla dialogisia taitoja tai apuja myös perinteisesti aikuisasiakastyön puolella toimia lasta eheyttävästi silloin, kun lapsi on käynyt läpi tyypillisesti ihmiseen haavoja jättäviä tilanteita. Monikulttuuristen palveluiden kehittäminen: Lape-perhekeskusmalli tuo maahanmuuttajatyöhön kosolti osaamista lisää. Jo aiemmin olemme saaneet perhekeskuksen peruspalveluissa, kuten perhetyön eri muodoissa huomata, että tarvitsemme perhesosiaalityön lasta suojaavaa että kasvatus- ja perheneuvonnan perheen mahdollisia tai löydettyjä prosesseja hoitavaa osaamista. Lisäksi monialainen osaamisen hyväksikäyttö on juuri sitä, mitä tarvitaan maahanmuuttajatyössä, jossa asiakkailta usein puuttuu sosiaalisen ja hoitoverkoston lenkkejä. Yhteistyökäytänteet ja yhdyspintatyö: Perhekeskustiimiä on tutkittu Järvenpäässä mahdollisuutena jo pari vuotta ja mekin tulemme ottamaan tämän Lapen benchmarkkaaman menetelmän käyttöön yhtenä työn yhteiseksi tekevänä rakenteena. Muutoin, kuten aiemminkin, vahva perhekeskuskokonaisuus voitaisiin hyvällä yhteensovittavalla johtamisella käyttää tehokkaasti siellä, mihin lapsiperhe-problematiikan kipupisteet kulloinkin muodostuvat. Näyttöön perustuvien toimintamallien käyttöönotto: Järvenpäässä on nimenomaan yhteensovittavan johtamisen keinona ollut yhteisen työnäyn, viitekehyksen luominen ja koulutukset ovat olleet siinä keskiössä. Olemme tiiviisti seuranneet Kasvun tuki portaalin koulutuksia ja tehneet valintamme sen kautta. Ja kun ristiriitaa ei ole ollut lapenäkemyksen suhteen, ovat portaalin koulutusvalinnat samoja, mitä meillä on lähdetty edistämään keskitetysti. Yhteistyössä syntyneet edistettävät asiat: Lapsiperheet tulevat haastetuksi unen, ravinnon ja liikunnan kysymyksissä ja ne ovat mallintavan ohjaustyön jatkuvasti keskeisiä osioita, mutta siten, että tarvitaan osaamisen kartuttamista. Me olemme tehneet sen osallistumalla laajasti HUS:n perusterveydenhuollon VESOTE-hankkeen koulutuksiin ja käyttämä kertynyttä ohjausosaamista käytännön työssä ja seuraavaksi laajentaen sitä
hoitopolun rakentamiseksi vaikeammissa uniohjaustilanteissa. Lasten liikunta yleisenä riskitekijänä on tunnistettu ja sen kampittamiseen panostetaan kaikin keinoin yhteisenä työnä. Perhekeskuksen avoimen palveluiden tarjottimen laajentamisessa tulisi järjestötyöllä olla keskeinen asema jatkossa. Järvenpäässä MLL:n Uudenmaan piiri on ollut vahva toimija, samoin MLL:n Jpään paikallisyhdistys. Myös seurakunta ja Setlementti Louhela ovat paikallisittain täällä merkittäviä toimijoita. Heidän vastuunsa palveluista on viranomaista askeleen lähempänä palvelun käyttäjää ja mm. MLL:n vahva rooli tutkitun lapsiperhetiedon jalkauttamisessa on yleisesti tiedossa. Muu kehittäminen Tässä voisi erikseen vielä nostaa kysymykset yhteensovittavasta johtamisesta. Kun rakennetaan yhä suuremman joukon yhteistä työtä, voidaan se tehdä ainakin joko sijoittamalla koko porukka kivijalkaperhekeskukseen, samaan fyysiseen tilaan, jolloin monia kysymyksiä voidaan ratkaista toisensa tuntevan joukon välillä sujuvasti. Toinen tapa on rakenteen kautta: Luottamus toisen työhön tulee sen jakamisesta, asiakkuuden yhteisestä ja samanaikaisesta käsittelystä, jossa toisen osaaminen tilkitsee toisen osaamisen aukkoja ja asiakasta voidaan auttaa kokonaisvaltaisemmin. Prosessinäkemys ja näkemys asiakkaasta ihmiskäsitys ja käsitys probleemien luonteesta tulisi olla jaettu. Tähän pyritään pitkäjänteisesti yhteisellä työn kehittämisellä ja koulutusvalinnoilla. Mutta kun se mahdollistuu, jopa terveydenhuollon ja sosiaalihuollon ammattilaiset jakavat sujuvasti työtään ja ottavat vastaan innovaatioita toisiltaan. Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitokset hyvinvoinnin tukena: Yhteisöllisen hyvinvointityön kehittäminen eli K-0-toimintamallin käyttöönoton aloittaminen monitoimijaisessa yhteistyössä. Yhteistyössä syntyneet edistettävät asiat olivat Husin Varhe-työntekijät maksusta kuntien käytössä, tarvitaan lisää keskustelua yhteisen työn pinnoista ja asiakkaiden tarpeisiin esim. konsultoivat-palvelut vastaamisesta Erityis- ja vaativan tason palvelut: Horisontaalinen integraation tasolla tarkoitus on jatkossa päästä sopimukseen erityistason integroimisesta peruspalveluiden käyttöön. Monialainen yhteistyö ja palvelutarpeenarviointi malli: Meneillään KU-kehittämistyönä yhteisesti, johon linkitettiin myös Järvenpään oma Ketterä kokeilu, josta tämän kehitystyön käynnistyessä luovuttiin. Ensiarviointityöskentely on käytössä. Lisäksi on ollut tutkittavana Helsingin neuvola-tiimi-malli ja sen mahdollinen käyttöönotto, joka odottaa Kuuden Soten organisoitumista (tarpeenmukainen yhteisvastaanotto). Perheterapeuttinen työskentelyote pilotissa käynnistetty kokeiluperheissä. Tässä kohtaa jääty odottamaan systeemisen lastensuojelun koulutusta. Pilotti on lisännyt yhteistä näkyä perheiden kanssa työskentelyssä. Lastenkodissa vaikuttavuuden arviointi C-gas pilotti. Kuten todettua maahanmuuttajatyöstä, olemme saaneet perhekeskuksen peruspalveluissa, kuten perhetyön eri muodoissa huomata, että tarvitsemme perhesosiaalityön lasta suojaavaa että kasvatusja perheneuvonnan perheen mahdollisia tai löydettyjä prosesseja hoitavaa osaamista. Ne ovat toisaalta osa peruspalveluita, mutta seuraava porras perhekeskusmallissa, jossa niitä ei juuri ole muuallakaan aiemmin ollut peruspalveluiden käytettävänä, ainakaan yhteisen työn alla, yhteistyönä kenties kyllä.
Erikoissairaanhoitotasoinen lastenpsykiatria on ollut riittämätön vuosikymmeniä. Kuitenkin tästä huolimatta mm. Lohjalla ja Hgissä on kokeiltu jo aiemmin sen jalkauttamista peruspalveluiden avuksi. Jalkauttaminen onnistuu kun, prosessinomistajuus nähdään joustavasti. Lastensuojelun ja perhekuntoutuksen kehittäminen: Tehostetun perhetyön ja perhekuntoutuksen yhteistyötä on kehitetty erityisesti perhearvioinnin osalta ( Bentowin ja Millerin perhearviointimalli/iso-britannia) Järvenpään mallia ja työstetty toimintakortteja. Lisäksi on otettu tarkasteluun kuntoutusprosessi ja erityisesti laitoskuntoutuksen jälkityöskentely sekä lapsen sijoituksesta kotiutuksen prosessi. Näiden ohessa on käynnistynyt vauva-perheisiin päiväkuntoutusryhmä (ls ja shl-asiakkaita). Yhteistyössä syntyneet edistettävät asiat: Seurakunnan kanssa toteutetaan huostaan otettujen lasten vanhempien tukiryhmätyötä, josta on pyydetty palautetta myös kaupungin toiminnan kehittämiseksi. Lisäksi tätä kautta pyritään saamaan lastensuojelun käyttöön kokemusasiantuntijoita. Kyseinen ketteräkokeilu on Osaamis- ja tukikeskus (OT-keskus) toiminnan pilotointi ei ole alueella käynnistynyt. Valtakunnallisissa suunnitelmissa on, että OT-keskustoiminnan tarkoituksena on tuottaa ja järjestää palveluja asiakastyön kenttään. Keskus myös koordinoi, kehittää ja kouluttaa erityis- ja perustason työntekijöitä sekä toteuttaa arviointia ja tutkimusta. Muu kehittäminen: Vertikaalisen integraation ideologia tuodaan mukaan malliin integroimalla asiakkaan omatyöntekijä mukaan erityisasiantuntijoiden työskentelyyn. Lähi-, oma- ja vastuutyöntekijyyksistä sopiminen (porrasteisuustyöryhmä). Uuden kunnan kanssa kansallisen valmistelun mukaisesti otettava käsittelyyn vielä kuluvana vuonna Horisontaalisen integraation elementit tuodaan mukaan malliin yhdistämällä aikuisille suunnatut, lapsille suunnatut sekä perheille suunnatut vanhemmuuteen liittyvät palvelut yhdeksi työskentelyn muodoksi Setlementti Louhelan kanssa on syntynyt yhteistyötä kaverikummitoiminnassa. Erityisnuorisotyön toteuttamaa ammatillista tukihenkilötyön paikkaa otetaan edelleen pohdittavaksi kohdennuksena SHL-työhön Muut yleiset teemat: - Yhteistyö 3. sektorin ja muiden toimijoiden kanssa - Kaksikieliset / ruotsinkielisten palveluiden kehittäminen - Monitoimijainen yhteistyö o Ku-monitoimijainen palvelutarpeenarviointimalli kehitteillä o Tutkittavana Helsingin mallin mukaisen perhekeskustiimin tms. käyttöönotto o Stepping-hankkeessa Turun yliopiston, Uusperheiden Liiton ja Raision kaupungin kanssa kehitteillä osana sähköistä perhekeskusta ammatillisesti ohjattu vertaisryhmäalusta uusperheille. Tähän liittyy myös koulutusosaamisen tuottamista kaupungin eri ammattiryhmien työntekijöille. - Painopisteen siirtäminen ehkäiseviin palveluihin - Sähköisten palveluiden kehittäminen
o pyydä apua nappi o neuvola kehitteillä o yhteydenotto sosiaalihuoltoon/ls-ilmoitus (huoli-ilmoitus) lomakkeen sähköistäminen o jatkuvan palautteen järjestelmät - Asiakasosallisuuden kehittäminen o asiakaskokemuskyselyiden kehitystyön aloittaminen - Jatkossa kehityksen alle tulee ottaa asiakasosallisuuden kehittäminen kokemusasiantuntijuuden ja perhekeskuksen asiakasraadin avulla. Asiakkaille tehtiin kysely, jonka tuloksena tuli käynnistää asiakasraati, mutta kyselyyn ei saatu montaakaan vastausta. - Muu kehittäminen - Lape-muutosohjelman aikana yhteistyö on jatkunut jo aikaisemmin sovitun yhteisten sopimusten mukaisesti kolmannen sektorin kanssa (esim. seurakunta, MLL). - Jatkossa kehityksen alle tulee ottaa asiakasosallisuuden kehittäminen kokemusasiantuntijuuden ja perhekeskuksen asiakasraadin avulla. Asiakkaille tehtiin kysely, jonka tuloksena tuli käynnistää asiakasraati, mutta kyselyyn ei saatu montaakaan vastausta. 1. Paikallinen kehittämistyö muutosohjelman jälkeen: - Ks. edelliset. Yhteensovittava johtaminen ei ole vielä riittävällä tasolla toiminnassa tai luotuna. Myös monikulttuurisen työn yhteensovittaminen muihin palveluihin vaatii kehittämistä esim. neuvolapalveluiden kanssa, aikuissosiaalityön yhteensovittaminen. - Ensiarviointityöskentely palvelutarpeenarviointitiimissä. - Kehittämiskohteena v. 2019 on systeeminen toimintamalli lastensuojelussa. - Eron ea- pisteen ja lastenvalvojapalveluiden walk in palveluiden laajentaminen koko alueelle. - Järvenpäässä jatketaan Eron ensiapupisteen toimintaa ja kehittämistä edelleen. Toimintaa on suunniteltu vakiinnutettavaksi Keski-Uudenmaan perheoikeudellisessa yksikössä (Ku- Sotekuntayhtymän alueella.) - Asiakasnäkökulmaan on huomioitu asiakassegmentointia käynnistämällä sekä asiakkaan kokemus tarkasteluun ja työn alle otettavina kokonaisuuksina. 2. Linkittyminen maakunnalliseen kehittämistyöhön muutosohjelman aikana: Järvenpää oli etukenossa menossa kohti Lape-tavoitteita ja oli siihen valmis, minkä vuoksi se myös puheenjohti alueellista perhekeskusmallin tavoitteenjohtamista. Tähän oli sitouduttu ja kehittämistyö on ollut mittavaa Järvenpään, KU:n että Uudenmaan maakunnan alueellisia ja valtakunnallisia kokoontumisia. Järvenpää on osallistunut maakunnalliseen Eropalvelujen ja sovinnollisen yhteistyövanhemmuuden kehittäminen -työryhmään. Työryhmä on laatinut perheoikeudellisten palveluiden ja eroauttamisen palveluiden kokonaisuuden kuvauksen ja ottanut pilottina kokeiluun Eron ensiapupisteen Espoossa, Helsingissä, Järvenpäässä, Porvoossa ja Vantaalla. - Sijaishuollon valvonta ja asiakasohjaus - Sovinnallinen eropalvelu - Alva -oppilashuolto - Erityisen vaativat huoltoriidat - Kasvatus- ja perheneuvonta THL työrukkasen työhön osallistuminen - SHL-palveluiden porrasteisuus - Palvelukuvaustyöhön osallistuminen - Monialainen palvelutarpeenarviointi - Olemme osallistuneet sekä työpajoihin että Puimaloihin aktiivisesti. o Muutamasta Ketterästä kokeilusta on esitetty juurrutettaviksi mallit.
3. Kokeilusta pysyväksi käytännöksi: - Väkivaltaa kokeneen ja nähneen lapsen tukipolku -toimintamallin edelleen kehittäminen, Trappan - koulutuksien jatkaminen (sovittuna) ja toimintamallin markkinoiminen sekä työntekijöille, että asiakkaille eri kanavia hyödyntäen. - Järvenpään, Tuusulan, Nurmijärven, Pornaisten ja Mäntsälän yhteisen ALVA oppilashuollon tavoitteena on ollut EVA oppilasryhmän oppilaaksi oton sekä oppilashuollollisten palveluiden jäntevöittäminen ja moniammatillisen konsultaation lisääminen perustasolle. Oppilaspolut, oppilaaksiotto sekä konsultaatiorakenne mallinnettiin ja lisäksi luotiin mittareita pitkäjänteiseen palvelutarpeen seurantaan. ALVA oppilashuoltoryhmän työskentely jatkuu sivistystoimen johtajien sopimukseen perustuen lukuvuoden 2018-2019. Tällä hetkellä keskustellaan kokeilun jatkumisesta myös seuraavalle lukuvuodelle. - ALVA työryhmän rinnalla toteutettiin erillisresurssin turvin tukijaksoja Kalliomaan koulussa 11-13 - vuotiaille. Nivelvaiheissa tehtiin tiivistä yhteistyötä verkostojen kanssa. Lisäksi yhteistyörakenteita lastenpsykiatrian sekä perheneuvoloiden suuntaan luotiin, samoin kuin konsultaatiota alueen alakoulujen kanssa. Pilottilukuvuonna 2018-2019 toimintaa jatketaan. - Keski-Uudenmaan VARKO työryhmässä kuvattiin kuraattori- ja psykologipalvelut yhteisesti. Työryhmän tuottamat KU tasoiset kuvaukset on otettu käyttöön Järvenpäässä. - Eron ensiapupiste-toimintaa kehitetään edelleen ja laajennetaan koskemaan koko Keski- Uudenmaan perheoikeudellisen yksikön toiminta-aluetta (Ku- Sote-kuntayhtymän alue + Kerava.) Tämän yhteyteen järjestöjen yms. toimijoiden nivominen jatkossa. - Sosiaalityön jalkautuminen kouluille - Palvelutarpeenarvioinnin ensiarviointityöskentely - Stepping-hankkeessa Turun yliopiston, Uusperheiden Liiton ja Raision kaupungin kanssa kehitteillä on osana sähköistä perhekeskusta ammatillisesti ohjattu vertaisryhmäalusta uusperheille - Ihmeellisten vuosien sijasta saman taustateorian omaava perhekoulu on ollut toiminnassa vuosia. - Järvenpäässä jo olemassa olevan Nepsy-tarjonnan laajentaminen 4. Alueelle juurrutettavat kokeilut muista kunnista: - Tutkittavana Helsingin mallin mukaisen perhekeksustiimin tms. käyttöönotto - Systeeminen lastensuojelu - Nuorten masennuksen Ipc-hoito (interpersonaalinen psykoterapia), osana koulujen oppilashuoltoa varhaista + vaikuttavaa hoitoa, mikäli hankerahoitus varmistuu - Ihmeelliset vuodet, koulun perhetyö käynyt koulutuksissa, vakiinnuttaminen - Hankkeessa laadittu esiopetuksen oppilashuollon malli otetaan käyttöön. Porvoon ketterä kokeilu varhaiskasvatuksen yhteisöllisestä hyvinvointityöstä kiinnostaa. Kokeilu edellyttää vastuuhenkilöä sekä eri toimijoiden sitoutumista yhteistyöhön. Nummelan ketterä kokeilu erityistason työntekijöiden jalkautumisesta avoimeen päiväkotiin ja neuvoloihin kiinnostaa. Kokeilun kokeileminen edellyttää vastuuhenkilöä sekä eri toimijoiden sitoutumista yhteistyöhön. Hyvinkäällä pilotoitu koulukieltäytymismittari oli osa yamk-opinnäytetyötä ja toteutettiin yhteistyössä LAPE pks ja LAPE Uusimaa -hankkeiden kanssa. Mittarin käännös on valmistunut 03/2018 HUS:ssa. Mittari on kehitetty USA:ssa (C.A.Kearney). Mittarin avulla voidaan arvioida selittävää tekijää (4) koulukieltäytymiselle. Pilotin tarkoituksena oli saada käyttäjäkokemuksia mittarista, jotta mittaria voidaan edelleen kehittää. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää mittarin soveltuvuutta koulukieltäytymisen arvioinnissa. Käyttäjäkokemukset mittarin käytöstä Hyvinkäällä olivat hyviä ja koulukieltäytymismittari on otettu osaksi koulupoissaolojen selvittelyä.
Family school Englannissa on kehitetty malli, jonka avulla vanhemmat kutsutaan mukaan kouluun auttamaan vaikeuksissa olevia lapsia opinnoissaan ja koulunkäynnissään. Eri tavoin vaikeuksissa olevat lapset työskentelevät yhtenä aamupäivänä viikossa kolmen kuukauden ajan erillisessä luokassa yhdessä vanhempansa kanssa kohti koulunkäyntinsä ydinongelmien ratkaisua. Koulutettu opettaja ohjaa lapsivanhempi -pareja saaden työhönsä konsultatiivista tukea. Hyvinkäällä aloitti 15 henkilöä, erityisopettajia ja koulukuraattoreja, Family school ohjaajakoulutuksen verkkokoulutuksena syksyllä 2018. Lukuvuonna 2019-2020 tullaan kokeilemaan Family school ryhmä vähintään yhdessä koulussa, jonka jälkeen mallia on tarkoitus toteuttaa laajemmin. 5. Sidonnaisuudet maakunnalliseen kehittämistyöhön muutosohjelman päätyttyä: - PEKE - Systeeminen lasu; koordinaattorit - Eron ea-piste - OT -keskukset - Integraatiokummi, joka nyt Hyvinkäällä 6. Muutosohjelman aikana syntyneet rakenteelliset muutokset: - Keski-Uudenmaan sosiaali- ja terveyspalveluiden organisointi mahdollistaa uusien rakenteiden luomisen ja käytäntöjen vakioimisen tarvittavin osin, koulutuksellista ja menetelmällistä yhteiskehittelyä, palveluketjujen ja kokonaisuuksien yhteistä rakentamista - Keski-Uudenmaan sosiaali- ja terveyspalveluiden organisointi mahdollistaa uusien kuntien kanssa yhteisten käytäntöjen luomisen hyte-palveluiden osalta ja soteen ulottuviin nivelpintoihin, joita on alustavasti ryhdytty jo pohtimaan esim. kriisipalvelun roolit kouluissa ja Ku-sosiaali- ja kriisipäivystyksen kesken - Kuntayhtymään on tulossa kaksi integraatiojohtajaa; sisäisten- ja ulkoisten palveluiden integraatioon varmistamaan segmenttikohtaisten palvelupäälliköiden ja muiden verkoston toimijoiden kanssa yhteisen työn ja palvelukokonaisuksien integraatiota - Palvelujen lisäksi myös johtamisen rakenteet tulevat uuden johdon ja organisaation myötä uudelleen arvioitaviksi. Kuntayhtymään siirtyminen vaikuttaa myös juurruttamisen pitkän aikavälin suunnitelmaan ja visioon 2030, jota rakennetaan jatkossa Keski-Uudellamaalla yhdessä. Yhteenveto 2018 2019 2022 2025 2030 peke-palvelukokonaisuuteen liittyvät päätökset PEKE - toimintamalli PEKE - toimintamallin mukainen toiminta vakiintunut Kehitetty mahd. edellä kävijyyttä pekepalvelukokonaisuud essa Palveluverkko Menetelmien yhtenäistäminen Palvelujen ja palveluketjujen kokonaisuuden yhteensovittamin en + resursien yhteensovittaminen Palvelujen ja palveluketjujen kokonaisuuden yhteensovittaminen (uudet palv. tuottajat yms. toim. ymp. muutos) Palvelujen ja palveluketjujen kokonaisuuden yhteensovittaminen (uudet palv. tuottajat yms. toim. ymp. muutos) Palvelujen ja palveluketjujen kokonaisuuden yhteensovittaminen (uudet palv. tuottajat yms. toim. ymp. muutos)
Koulutukset + Menetelmien yhtenäistäminen osaamispankit Ohjausmallin luominen mahd. pektiimi tms. Johtamisrakenteen luominen