Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön TERVEYDEN EDISTÄMISTOIMINNAN PERIAATTEET JA TOIMINTATAVAT

1 Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön TERVEYDEN EDISTÄMISTOIMINNAN PERIAATTEET JA TOIMINTATAVAT 1. TERVEYDEN EDISTÄMISTOIMINTA...2 1.1. Tehtävä...2 1.2. Tarve ja kysyntä...2 1.3. Toimintamuodot...3 1.4. Rajapinnat ja yhteistyötahot...4 2. ORGANISAATIO...4 2.1. Valtakunnallinen taso...5 2.2. Paikallistaso...5 3. TOIMINTATAVAT...6 3.1. Terveysneuvonta ja ryhmätoiminta...6 3.2. Julkinen terveysviestintä...7 3.3. Opiskelijoiden elinympäristöön kohdistuva toiminta...7 3.3.1. Opiskelijajärjestöt...7 3.3.2. Yliopistot...8 3.3.3. Opiskelijaravintolat...9 3.3.4. Asuminen ja muut opiskelijan olosuhteet...9 3.4. Terveyden ja sairaanhoidon linjan toiminnan erityispiirteet...9 3.4.1 Terveystarkastus...9 3.5. Suun terveydenhuollon toiminnan erityispiirteet...10 3.6. Mielenterveyslinjan toiminnan erityispiirteet...11 4. KOULUTUS...11 5. TOIMINNAN SEURANTA JA ARVIOINTI...11 LIITE 1. Toimintakuvaus kaaviona LIITE 2. Yhteisöllisen terveyden edistämisen prosessikartta LIITE 3. Yhteisöllisen terveyden edistämisen organisaatiokaavio LIITE 4. Yhteisölliseen terveyden edistämiseen käytetyn työajan kirjaaminen (ns. YTE-koodit) Hyväksytty YTHS:n terveystyöryhmän kokouksessa 11.9.2008 Hyväksytty YTHS:n hallituksessa 19.11.2008

2 1. TERVEYDEN EDISTÄMISTOIMINTA YTHS:n yleisen strategian mukaisesti terveyden edistäminen on opiskelijan terveyden, hyvinvoinnin ja opiskelukykyisyyden edistämistä sekä opiskeluedellytysten parantamista. Terveyden edistämistoiminnan tavoitteina on 1) lisätä opiskelijoiden henkilökohtaista tietoa ja ymmärrystä terveyteen liittyvistä asioista 2) vaikuttaa myönteisesti opiskelijoiden toimintaympäristöjen terveellisyyteen sekä terveyteen ja hyvinvointiin liittyviin taustatekijöihin 3) vaikuttaa ja osallistua sellaisten kansallisten terveyshankkeiden suunnitteluun ja toteuttamiseen, jotka liittyvät yliopisto-opiskelijoiden terveyteen ja hyvinvointiin 4) huolehtia henkilökunnan riittävästä ja ajantasaisesta osaamisesta terveyden edistämisessä 1.1. Tehtävä Opiskelijoihin kohdistuva terveyden edistämistoiminta on paitsi opiskeluaikaisen terveyden edistämistä, myös vaikuttamista heidän tulevaan elämäänsä. Terveyden edistämistoiminta sisältää terveyden ylläpitämisen ja edistämisen, sairauden ehkäisyn ja itsehoidon ohjauksen. Tavoitteena on edistää ja ylläpitää sekä olosuhteissa että opiskelijoissa itsessään olevia suojaavia tekijöitä ja toisaalta vähentää olosuhteissa olevia altistavia ja laukaisevia riskitekijöitä sekä yksilökohtaista haavoittuvuutta. Terveyden edistämistoiminta on siten sekä yhteisöllistä että yksilöllistä Elämäntapa, kulttuuri ja ympäristö määräävät geneettisten tekijöiden ohella väestön terveyttä ja hyvinvointia. Siksi opiskeluterveydenhuollossa toimivien tulee tuntea ja ymmärtää niitä yhteisöjä, joissa opiskelijat elävät. YTHS toimii opiskelijoiden terveyden hyväksi työterveyshuollon tapaan. Sen tärkeä tehtävä on vaikuttaa opiskelijoiden toimintaympäristöjen terveydellisiin ongelmiin sekä terveyteen liittyviin taustatekijöihin. Tällainen yhteisöterveyteen kohdistuva toiminta kattaa fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen opiskeluympäristön. Yhteisöllisessä terveyden edistämistoiminnassa (YTE) yhteistyö ja vuorovaikutus sidosryhmien ja YTHS:n eri linjojen välillä on ensiarvoisen tärkeää. YTHS:llä on keskeinen ja kokoava rooli hyvinvointitoimijoiden verkostossa. Työ on luonteeltaan aloitteellista ja suunnittelevaa ja se toteutuu yhteistyössä opiskelijajärjestöjen, yliopistojen, opiskelijoiden vertaistukea tarjoavien järjestöjen sekä muiden YTHS:n yhteistyötahojen kanssa. YTHS painottaa terveyden edistämistyössä ja sairauksien ehkäisyssä yksilön omaa vastuuta terveydestään sekä terveellisten elämäntapojen, hyvän kunnon ja mielenterveyden vaalimista. Tavoitteena on, että opiskelijat näkevät terveet elämäntavat myönteisenä, jokapäiväisen elämän voimavarana. YTHS pyrkii eri tavoin lisäämään opiskelijoiden terveyden lukutaidon kehittymistä. YTHS:n tavoitteena on, että se nuoren väestön ja opiskelun terveyden asiantuntijana on mukana hankkeissa, jotka liittyvät yliopisto-opiskelijoiden terveyteen. Toiminnassa on huomioitu voimassa oleva lainsäädäntö, ajankohtaiset kansalliset ohjelmat, erityisesti Terveys 2015-kansanterveysohjelma, terveyden edistämisen sekä lasten, nuorten ja perheiden politiikkaohjelmat, Liikkuva ja hyvinvoiva Suomi 2010-luvulla. 1.2. Tarve ja kysyntä Opiskelijaväestön ikärakenne painottuu nuoreen aikuisväestöön, joka oman itsenäisen elämänsä alkuvaiheessa ratkaisee ja valitsee elämisensä terveystyylin. Opiskeluaika on

3 ikävaiheesta riippumatta aina muutosvaihe, joka saattaa herkistää opiskelijan arvioimaan elämäntapojaan uudelleen. Terveystyylin valinta tai sen muutos on vuorovaikutuksellinen asia yksilön, sosiaalisen ryhmän ja muun yhteiskunnan välillä. Koska opiskelijoiden hyvinvointiin vaikuttavia päätöksiä tehdään useilla yhteiskunnallisilla tahoilla ja tasoilla ja terveyteen liittyvää toimintaa toteuttavat monet organisaatiot, tarvetta YTHS:n asiantuntemukseen on laajalti. Osallistumalla opiskelijan elämään liittyvien työryhmien toimintaan voidaan vaikuttaa ennaltaehkäisevästi erilaisten terveysriskien syntymiseen. Monimutkaistuvassa, yhä runsaammin uutta tietoa synnyttävässä ajassamme on käyttökelpoisen tiedon löytäminen terveysasioista vaikeaa. Median sensaatiohakuinen uutisointi terveysaiheista vaikeuttaa tiedonhakua entisestään. YTHS:n tulee vastata opiskelijoiden terveystiedon tarpeeseen tuottamalla, jakamalla ja välittämällä asiallista, opiskelijaväestöä palvelevaa terveystietoa. 1.3. Toimintamuodot Terveyden edistäminen YTHS:ssä on sekä yksilöllistä että yhteisöllistä, asiakkaina ovat yksilöt, yhteisöt ja organisaatiot. Toiminta luetaan yksilölliseksi, jos kontaktista tulee merkintä potilaan sairauskertomukseen ja yhteisöllistä, jos merkintää potilasasiakirjoihin ei tehdä. Toiminnan kuvaus kaaviona liitteessä (Liite 1). Terveyden edistämisen toiminta koostuu seuraavista yhteisöihin ja yksilöihin kohdistuvista kokonaisuuksista: 1. Yhteistoiminta sidosryhmien kanssa Valtakunnallisen ja paikallisten terveystyöryhmien moniammatillinen toiminta Osallistuminen sellaisiin muiden organisaatioiden työryhmiin, jotka vaikuttavat opiskelijoiden terveyteen tai hyvinvointipalveluihin. Esimerkkejä tällaisista ryhmistä ovat yliopistojen hyvinvointityöryhmät ja työsuojelutoimikunnat, opiskelijaravintolatyöryhmät, ministeriöiden ja tutkimuslaitosten työryhmät. 2. Opiskelijan hyvinvoinnin asiantuntijapalvelut yhteistyökumppaneille sekä valtakunnallisesti että paikallisesti Koulutus ja konsultaatiotoiminta Mediayhteydet Opiskeluympäristöön kohdistuvat ennaltaehkäisevät toimet 3. Terveystiedon tuottaminen Tutkimustoiminta Kirjallisen ja sähköisen materiaalin tuottaminen Muiden tuottaman, kohderyhmällemme sopivan ohjemateriaalin etsiminen 4. Terveystiedon jakaminen ja itsehoidon tukeminen Sähköiset terveyspalvelut (internet-sivujen terveystietoartikkelit, neuvontapalvelu, terveystarkastuksen sähköinen seulonta vastauksineen, vuorovaikutteiset itsearviointimenetelmät esim. liikuntaan, ravitsemukseen ja alkoholinkäyttöön liittyen) Ryhmä- ja kurssitoiminnan järjestäminen Opiskelijatapahtumat Luennot Oppaat, ohjevihot ja näyttelyt

4 5. Yksilöllinen terveysneuvonta vastaanotoilla ja hoidollinen ryhmätoiminta Yhteisöllisen terveyden edistämisen ydin- ja tukiprosessit on yksityiskohtaisesti kuvattu prosessikartoissa (Liite 2). Tukiprosesseista erityisen tärkeää on tuotetun aineiston ajantasaisuudesta huolehtiminen, materiaalin saatavuus ja jakelun toimivuus. Yksilöllisen terveyden edistämisen prosessit kuvataan erikseen kunkin linjan prosessikartoissa. 1.4. Rajapinnat ja yhteistyötahot Yliopistojen toiminnassa on monia asioita, jotka vaikuttavat opiskelijoiden hyvinvointiin. Esimerkiksi laitosten omat järjestelyt uusien opiskelijoiden vastaanottamisessa ovat keskeisiä. Tuutorien koulutus, uusien opiskelijoiden integroiminen yliopistoyhteisöön, opintopsykologitoiminta ja yliopiston henkilökunnan koulutus esimerkiksi ongelmista kärsivän opiskelijan kohtaamisessa yms. kuuluvat yliopistojen toteutettavaksi. Joitakin näistä tehtävistä on myös delegoitu edelleen ylioppilaskuntien toiminnaksi. Opiskelijoiden omien liikuntapalvelujen järjestäminen on molempien organisaatioiden toimintaa. YTHS:n panos ja asiantuntemus näissä toiminnoissa on tärkeää tuodessaan terveydellisen näkökulman asioihin. YTHS osallistuu asiantuntijana, kouluttajana sekä yhteistyökumppanina myös opiskelijoiden omien hyvinvointipalveluja tuottavien organisaatioiden, opiskelijaravintoloiden, opiskelija-asuntosäätiöiden ja seurakuntien opiskelijatyön toimintaan. Yliopisto on yhteinen työympäristö sekä yliopistojen opettajille että opiskelijoille, jolloin yliopistojen työterveyshuolto muodostaa luontevan rajapinnan ja yhteistyökumppanin. Monet opiskelijat toimivat myös erilaisissa tehtävissä yliopistolla kuuluen sen työterveyshuollon piiriin. Lisäksi YTHS tekee yhteistyötä sekä valtakunnallisesti että paikallisesti YTHS:n terveyden edistämistoiminnalle tärkeiden tahojen kanssa, kuten sosiaali- ja terveysministeriö, opetusministeriö, Terveyden edistämisen keskus, muut järjestöt ja niiden paikallisosastot, kuntien eri osastot ja toimistot jne. Kunnallinen terveydenhuolto on tärkeä yhteistyötaho esimerkiksi järjestettäessä koulutusta tai terveyden edistämistoimintaa yhdessä muun opiskeluterveydenhuollon kanssa. Terveyden edistämiseen liittyvä tutkimustyö kohdistuu opiskelijoiden terveyden, elämäntapojen, terveyskäyttäytymisen, opiskelun sujuvuuden, opiskeluyhteisöjen ja opiskeluympäristön tutkimiseen. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan toiminta-ajatuksena on luoda uusia innovaatioita terveyttä edistävää elämäntapaa varten. Valtakunnallisella tasolla YTHS:n tutkimusyhteistyö verkostoituu mm. STM:n, OPM:n, Kelan, Terveyden edistämisen keskuksen, Työterveyslaitoksen, Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö OTUS rs:n ja Nuorisotutkimusverkoston kanssa. Monipuolisen yhteistyön merkitys välittyy konkreettisen toiminnan tehostumisen lisäksi yhteiskunnan ilmapiiriin ja opiskelijoiden asenteisiin vaikuttamisen ja YTHS:n tunnettavuuden lisääntymisen kautta. Toimintatapoja on tarkemmin kuvattu luvussa 3. 2. ORGANISAATIO Terveyden edistämisen organisaatio toteuttaa ja kehittää YTHS:n terveyden edistämistoimintaa sekä huolehtii sen jatkuvuudesta. Yhteisöllinen terveyden edistäminen on YTHS:n piirissä kaikkien linjojen yhteistä toimintaa; sen organisaatiokaavio on kuvattu liitteessä (Liite 3). Yksilöllinen terveyden edistämistoiminta organisoidaan linjakohtaisten organisaatioiden kautta.

5 2.1. Valtakunnallinen taso Säätiössä on hallituksen nimeäminä yhteisöllisestä terveyden edistämistoiminnasta vastaavina henkilöinä yhteisöterveyden ylilääkäri, yhteisöterveyden vastaava psykologi sekä yhteisöterveyden vastaava hammaslääkäri. Terveyden edistämistoiminta kuuluu osana terveyspalvelupäällikön toimenkuvaan. Valtakunnalliseen toimintaan osallistuu myös terveyden edistämisen sihteeri. Linjajohtajat vastaavat yksilöllisestä terveyden edistämistyöstä. YTHS:n valtakunnallinen terveystyöryhmä on terveyden edistämisen asiantuntijaelin, joka suunnittelee, koordinoi ja toteuttaa säätiön terveyden edistämistyötä toimintasuunnitelman ja budjetin puitteissa. Se toimii myös säätiön eri linjojen ja ulkopuolisten, opiskelijoiden hyvinvointiin vaikuttavien tahojen yhteistyöfoorumina. Työryhmän varsinaisia jäseniä ovat toimensa puolesta säätiön yhteisöterveyden ylilääkäri, yhteisöterveyden vastaava psykologi, yhteisöterveyden vastaava hammaslääkäri, terveyspalvelupäällikkö, johtajaylilääkäri, johtajapsykiatri, johtajahammaslääkäri sekä sähköisistä terveyspalveluista vastaava ylilääkäri. Lisäksi YTHS:n hallitus nimeää terveystyöryhmän esityksestä terveyden- ja sairaanhoidon, suun terveydenhuollon ja mielenterveyden linjojen edustajat kolmivuotiskaudeksi. Työryhmässä on pysyvinä asiantuntijatahoina edustettuna Suomen ylioppilaskuntien liitto, Opiskelijoiden Liikuntaliitto, Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs sekä Nyyti ry. Näiden edustajat nimetään ao. organisaatiossa. Terveystyöryhmä voi kutsua asiantuntijoiksi myös muita YTHS:n terveyden edistämistoiminnalle tärkeitä ulkopuolisia tahoja. Terveystyöryhmä nimeää edustajat yliopistojen, opiskelijajärjestöjen ja YTHS:n edustajien muodostamaan valtakunnalliseen hyvinvointityöryhmään (Kehrä-jaos tai vastaava ryhmä). YTHS:n valtakunnallisen terveystyöryhmän tehtävänä on suunnitella, ohjata ja kehittää YTHS:n terveyden edistämistyötä, erityisesti yhteisöterveyden alueella, mm. seuraavin hallinnollisin ja toiminnallisin toimenpitein Vuosittaisen yhteisöllistä terveyden edistämistoimintaa koskevan työsuunnitelman ja talousarvion laatiminen säätiön toimintasuunnitelman ja talousarvion puitteissa Yhteisöllisen terveyden edistämistoiminnan vuosiraportin laatiminen Toiminnan kehittäminen mm. yhteisöllisen terveyden edistämisen hankeavustuksin ja eri linjojen YTE-vastuuhenkilöiden neuvotteluin Toiminnan arviointi ydinprosessikarttojen mittareita ja asemien raportointia hyödyntäen Terveyden edistämistä koskevan kuvauksen päivittäminen Laatukäsikirjaan Ylläpitää luetteloa asemien yhteisöterveyden vastuuhenkilöistä. Yhteistyöverkkojen luominen ja ylläpito YTHS:n valtakunnallisen terveystyöryhmän, yliopistojen itsensä asettamien hyvinvointityöryhmien ja paikallisten terveystyöryhmien yhteistyön kehittäminen mukaan lukien yhteisten koulutustilaisuuksien järjestäminen Terveyden edistämisen koulutuksen suunnittelu ja koordinointi Opiskelija- ja yliopistoelämän tuntemuksen vahvistaminen YTHS:n piirissä Säätiössä tuotettavasta terveysneuvonta- ja itsehoitomateriaalista huolehtiminen. Valtakunnallinen terveystyöryhmä hyväksyy YTHS:n Oppaita -sarjaan tulevat julkaisut. 2.2. Paikallistaso

6 Jokaisessa terveyspalveluyksikön toimipisteessä on johtokunnan kolmivuotiskaudeksi nimeämä eri linjojen yhteinen yhteisöterveyden vastuuhenkilö, joka voi olla miltä linjalta tahansa. Vastuuhenkilölle on viikoittaisessa työjärjestyksessä varattava riittävä työaika yhteisölliseen terveyden edistämistyöhön. Lisäksi toimipisteisiin nimetään linjakohtainen yhteisöterveyden vastuuhenkilö, joka yhdessä linjajohtajan kanssa vastaa oman linjansa yhteisöllisen terveyden edistämistoiminnan organisoinnista. Linjakohtaisille vastuuhenkilöille tulee varata työaikaa yhteisölliseen terveyden edistämistyöhön vähintään 10 % työajasta. Terveyden edistämistyöhön tarkoitettua työaikaa varataan tarpeen ja harkinnan mukaan muullekin henkilökunnalle, esimerkiksi terveystyöryhmän puheenjohtajalle, sihteerille, ryhmätoiminnan ohjaajille jne. Terveyspalveluyksikön toimipisteissä toimii johtokunnan nimeämä paikallinen terveystyöryhmä, joka on terveyden edistämistoimintaa suunnitteleva ja toteuttava yhteistyöelin sekä eri linjojen että terveysaseman ja ylioppilaskuntien, yliopistojen ja muiden sidosryhmien välillä. Paikallisten terveystyöryhmien varsinaisina jäseninä ovat yhteisöterveyden vastuuhenkilö ja linjakohtaiset YTE-vastuuhenkilöt tehtäviensä perusteella sekä muut johtokunnan nimeämät eri linjojen edustajat. Johtoryhmästä tulee olla edustus paikallisessa terveystyöryhmässä. Asiantuntijajäsenikseen terveystyöryhmä kutsuu edustajia ylioppilaskunnista (sosiaalipoliittinen sihteeri/ -vastaava, liikuntasihteeri/ -vastaava tms.), yliopistoista ja tarpeen mukaan muista organisaatioista. Paikallinen terveystyöryhmä Ideoi, suunnittelee ja toteuttaa terveyden edistämistoimintaa yhteistyössä opiskelijajärjestöjen ja yliopistojen kanssa. Pitää aktiivisesti yhteyttä opiskelijajärjestöihin ja yliopistoihin. Huolehtii paikallistasolla terveysinformaatiosta (opiskelijalehdet, omat ja ylioppilaskuntien kotisivut, jaettava valistus- ja itsehoitomateriaali). Motivoi ja kouluttaa henkilökuntaa terveyden edistämistyöhön. Lisää opiskelija- ja yliopistoelämän tuntemusta henkilökunnan piirissä. Laatii vuosiraportin toimipisteen terveyden edistämistoiminnasta. Toimii yhteistyössä säätiön ulkopuolisten asiantuntijatahojen kanssa terveyden edistämisen asioissa. Terveyden edistämistoiminta organisoituu paikallisesti myös muiden erilaisten pysyvien toimikuntien ja säännöllisten tapaamisten kautta. Tällaisia ovat terveystyöryhmien lisäksi: yliopistojen hyvinvointityöryhmät (Kehrä-ryhmät, opintososiaaliset työryhmät) yliopistojen työsuojelutoimikunnat opiskelijaravintolatoimikunnat tapaamiset yliopistojen edustajien kanssa (rehtorit, opintosihteerit, liikuntasihteerit, opintotoimistojen edustajat, opintopsykologit, rekrytointipalvelujen edustajat jne.) tapaamiset ylioppilaskuntien edustajien kanssa tapaamiset ylioppilaslehtien edustajien kanssa. 3. TOIMINTATAVAT 3.1. Terveysneuvonta ja ryhmätoiminta Terveyden ylläpitämiseen ja edistämiseen, sairauksien ehkäisyyn ja itsehoidon ohjaukseen liittyvä neuvonta kuuluu olennaisena osana kaikkien linjojen vastaanottotoimintaan. Opiskelija saa anonyyminä yksilöllistä palvelua myös YTHS:n internet-sivujen sähköisen terveysneuvontapalvelun kautta.

7 Toiminta tähtää myös opiskelijan psykososiaalisen kehityksen, itsenäistymisen ja aikuistumisen kehityksen tukemiseen. Opiskelijan kohtaamisen eri tilanteissa tuodaan esiin mahdollisuuksia, tiedonlähteitä ja tahoja, joiden avulla opiskelija voi itse lisätä valmiuksiaan terveytensä ylläpidossa ja edistämisessä sekä opiskelun ongelmien ratkomisessa. Vastaanotoilla kiinnitetään huomiota päihteiden käytön miniinterventiotoiminnan tehostamiseen. Monia terveyden edistämiseen ja itsehoidon ohjaukseen liittyviä asioita voidaan parhaiten toteuttaa ryhmämuotoisella toiminnalla. Esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinten harjoittaminen, painonhallinta, jännittäminen ja muut elämänhallinnan taidot soveltuvat hyvin ryhmätoimintaan, jossa voidaan lisäksi hyödyntää verkkomuotoista oppimisympäristöä. Terveyden edistämiseen liittyvää ryhmätoimintaa järjestetään asemilla paikallisten tarpeiden mukaan joko YTHS:n omin voimin, yhteistyössä muiden tahojen kanssa tai pyrkimällä vaikuttamaan muiden organisaatioiden ryhmätoiminnan laatuun. 3.2. Julkinen terveysviestintä YTHS:n julkisella terveysviestinnällä tarkoitetaan tavoitteellista terveyden edistämiseen tähtäävää tiedotusta, jota levitetään opiskelijoille joukkoviestinnän keinoin. Tavoitteena on tarjota opiskelijoille eri kanavia käyttäen heidän tarpeitaan vastaavaa ajan tasalla olevaa tietoa terveyteen liittyvistä asioista. Materiaalina käytetään sekä itse laadittua että muiden tahojen tuottamaa opiskelijaväestölle soveltuvaa aineistoa. YTHS:n käyttämiä keinoja ovat kirjallinen ja sähköinen viestintä, teemanäyttelyt, luennot, kampanjat, opiskelijatapahtumat, lehtikirjoitukset. Omaa materiaalia tuotettaessa huomioidaan jo olemassa olevat, muiden tahojen tuottamat kohdeväestöllemme soveltuvat aineistot. YTHS:n oppaita -sarjassa julkaistaan omana tuotantona korkeatasoisia ulkopuolisen tahon arvioimia oppaita. Sähköisessä palvelussa tärkeitä ovat YTHS:n internetsivujen Terveystietoa A-Ö -osasto sekä neuvontapalvelu. Toimipisteissä, joilla asioi ruotsinkielisiä tai ulkomaalaisia opiskelijoita, on materiaalia tarjolla myös ruotsin- ja englanninkielisenä. 3.3. Opiskelijoiden elinympäristöön kohdistuva toiminta YTHS osallistuu yhteisölliseen hyvinvointityöhön pyrkimällä vaikuttamaan suomalaisen opiskelukulttuurin ja opiskeluympäristön kehittymiseen yksilön ja yhteisöjen hyvinvointia suosivaan suuntaan. Keinoja tähän tavoitteeseen pääsemiseksi ovat opiskelu- ja työyhteisöjen vahvistaminen ja vaikuttaminen siihen, että niissä ymmärretään yhteisöjen merkitys hyvinvoinnille. 3.3.1. Opiskelijajärjestöt YTHS:n terveyden edistämistoiminnassa erityisen tärkeää on yhteistyö opiskelijoiden kanssa, sillä terveyden edistämistyö ei toimi vain ammattihenkilöiden ehdoilla toteutettuna. Tavoitteena on lisätä opiskelijoiden terveystietoisuutta ja terveyttä edistävien asioiden arvostusta opiskelijayhteisöissä. YTHS:n tehtävä on herättää opiskelijoissa kiinnostusta terveyden edistämiseen ja suunnitella terveyden edistämistoimintaansa yhteistyössä opiskelijajärjestöjen kanssa opiskelijoiden tarpeiden mukaan heidän elämäntilanteensa ja -tapansa huomioiden. YTHS:n tehtävä opiskelijayhteistyössä on toimia terveyden asiantuntijana.

8 YTHS on mukana luomassa hyvinvointia lisääviä, virkistäviä toimintamalleja opiskelijayhteisöjen käyttöön ja pyrkii osaltaan vahvistamaan päihteettömiä ja liikunnallisia vaihtoehtoja opiskelijakulttuurissa. Yhteistyökumppaneina opiskelijayhteistyössä ovat Suomen ylioppilaskuntien liitto, Opiskelijoiden Liikuntaliitto, Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö OTUS rs., Nyyti ry, ylioppilaskunnat alajärjestöineen, ylioppilaslehdet, opiskelijoiden oma-apujärjestöt, opiskelijoiden kulttuuri- ja liikuntayhdistykset yms. Yhteistyön säännöllisinä kanavina ovat opiskelijoiden sääntömääräisen edustuksen lisäksi valtakunnallinen terveystyöryhmä, paikalliset terveystyöryhmät, YTHS:n henkilökunnan ja ylioppilaskuntien edustajien väliset tapaamiset. 3.3.2. Yliopistot Oleellinen osa YTHS:n terveyden edistämistyötä on vuorovaikutus opiskelijoiden työympäristönä toimivien yliopistojen kanssa työterveyshuollon tapaan. Tavoitteena on sekä yhteisöllisin että yksilöllisin keinoin huolehtia opiskelukyvystä kiinnittämällä huomiota terveyden kannalta tärkeisiin seikkoihin, kuten opiskelun ohjaukseen, hyvään ja palautteiseen oppimisilmapiiriin ja fyysisiin opiskeluolosuhteisiin. YTHS:n työmuotoja tässä tehtävässä ovat Uusien opiskelijoiden informoiminen YTHS:n palveluista opintojen alkaessa (orientoivat opinnot) Osallistuminen opiskelijatuutoreiden kouluttamiseen. Tuutoritoiminnan tarkoituksena on tutustuttaa uudet opiskelijat pienryhmissä opiskelukaupunkiin, yliopistoon, omaan tiedekuntaan ja opiskelijayhteisöön ja näin helpottaa sopeutumista uuteen tilanteeseen. Tukea ja kannustaa yliopistoja liikuntamahdollisuuksien tarjoamisessa opiskelijoille Osallistuminen yliopistojen ryhmätoiminnan suunnitteluun ja mahdollisuuksien mukaan toteuttamiseen, esim. esiintymisjännittäjien kurssit, terveysliikuntaryhmät. YTHS:n asiantuntemusta tarjotaan mahdollisuuksien mukaan myös yliopistojen opettajatuutorien koulutukseen. Korostaa järjestelmällisen opintojen ohjauksen merkitystä opiskelijoiden terveydelle ja hyvinvoinnille. Kiinnittää huomiota fyysisten opiskeluolosuhteiden ongelmiin Ohjata opiskelijaa itse muuttamaan olosuhteita, liikuntatottumuksia tai muuta toimintaansa terveysongelmien välttämiseksi (esim. niska-hartiavaivat). Tavoitteita toteutetaan yhteistyössä yliopistojen kanssa ainakin seuraavasti: Osallistuminen yliopistojen hyvinvointityöryhmien toimintaan Säännöllinen yhteydenpito yliopistojen kanssa, erityisesti yliopistojen johto, opintotoimistot, opintotukilautakunnat, opetuksen kehittämisyksiköt ja rekrytointipalvelut Yhteistyön kanavana toimivat myös yliopistojen työsuojelutoimikunnat. Tavoitteena on, että kaikissa näissä on mukana myös YTHS:n edustaja. Nämä muodostavat luontevan kanavan pitää yhteyttä yliopiston henkilökunnan työterveyshuoltoon. Esimerkiksi monet ergonomia- ja työilmapiiriasiat ovat yhteisiä sekä opiskelijoille että henkilökunnalle. Toimiva yhteys yliopistojen opintopsykologeihin, liikuntasihteereihin ja -ohjaajiin on oleellinen osa yhteistyötä yliopistojen kanssa. Yliopistojen kansainvälisten yksikköjen kanssa tehdään yhteistyötä ulkomaalaisten sekä ulkomaille vaihtoon lähtevien suomalaisten opiskelijoiden asioissa.

9 Suurilla paikkakunnilla YTHS:n tiedekuntakohtaiset vastuuhenkilöt (terveydenhoitaja, fysioterapeutti, lääkäri, psykologi) helpottavat yhteydenpitoa tiedekuntiin ja laitoksille. Opiskeluympäristökartoitukset auttavat suuntaamaan toimintaa tarkoituksenmukaisesti. 3.3.3. Opiskelijaravintolat Opiskelijoiden runsaasti käyttämillä opiskelijaravintoloilla on ohjaava merkitys terveellisten ruokatottumusten omaksumisessa. Opiskelijaravintolat on luonteva yhteistyötaho mm. tiedon levittämisessä terveellisestä ravitsemuksesta. Kelan korkeakouluruokailun periaatteet -suosituksessa (2008) pidetään tärkeänä, että korkeakoulun, opiskelijoiden ja ravintolanpitäjien välistä yhteistyötä varten olisi korkeakouluissa asiakastoimikunta. Tavoitteena on, että YTHS:n edustaja olisi mukana kaikissa toimivissa ravintolatoimikunnissa. 3.3.4. Asuminen ja muut opiskelijan olosuhteet YTHS pyrkii auttamaan lausunnoillaan opiskelijan sijoittamista opiskelija-asuntoihin siten, ettei asuinympäristö lisää opiskelijan terveysongelmia (esim. allergiat, psyykkiset ongelmat). YTHS ottaa tarvittaessa kantaa myös asuin- ja opiskelupaikan liikenteellisiin turvallisuusongelmiin. Tässä ja muunlaisessa toiminnassa yhteistyötä voidaan tehdä esimerkiksi opiskelija-asuntojen asukasyhdistysten kanssa. Opiskelijoiden toimeentuloturvan koostuessa monista eri tukimuodoista on yhteistyö eri tahojen välillä tärkeää. Paikalliset toimeentuloturvaverkostot on foorumi tälle toiminnalle. Tärkeitä tahoja verkostossa ovat: ylioppilaskunta, yliopistojen opintotukitoimisto, Kela, kunnan sosiaalitoimi, työvoimatoimisto ja YTHS. Yhteistyökumppanina huomioidaan myös seurakuntien opiskelijatyö, joissa toimivat opiskelijapapit ovat mukana opiskelijan tukemiseen liittyvissä verkostoissa. 3.4. Terveyden ja sairaanhoidon linjan toiminnan erityispiirteet Terveyden- ja sairaanhoitajien vastaanottotoiminta on suurelta osin opiskelijoiden itsehoidon ja ennaltaehkäisevän terveydenhoidon ohjausta; näin on myös paljolti fysioterapiatoiminnan kohdalla. Ensimmäisen vuoden opiskelijoiden terveystarkastukset ovat kokonaan luettavissa tähän toimintaan. Myös lääkärien vastaanotoilla terveyteen vaikuttavista tekijöistä keskusteleminen on tärkeällä sijalla. Vastaanottotoiminnassa tulee pyrkiä kuuntelemaan potilasta niin, että mahdollisimman varhaisessa vaiheessa havaitaan oireiden takana mahdollisesti oleva psykososiaalinen problematiikka. Terveyden ja sairaanhoidon linjan yhteisöllistä terveyden edistämistyötä koordinoi yhteisöterveyden ylilääkäri osana koko säätiön terveyden edistämistoimintaa. Terveyspalvelupäällikkö on mukana terveyden edistämistyössä toimien mm. linkkinä paikallisiin terveystyöryhmiin. 3.4.1 Terveystarkastus

10 Kaikille ensimmäisen vuoden opiskelijoille tarjotaan mahdollisuutta osallistua terveystarkastukseen. Suunnitelmissa on, että vuodesta 2009 alkaen se koostuu kaikille lähetettävästä sähköisestä terveyskyselystä, terveydenhoitajan suorittamasta tilannearviosta, vastausviestistä opiskelijalle sekä tarpeen mukaisista jatkotoimenpiteistä (kutsu henkilökohtaiseen terveystapaamiseen, ohjaus muulle vastaanottokäynnille tms). Kaikilla on halutessaan mahdollisuus tulla henkilökohtaiseen terveystapaamiseen. Terveystarkastuksen tehtävinä YTHS:ssä on: Opiskelijan elämäntilanteen ja voimavarojen kartoitus Käyttäytymisen terveysvaarojen seulominen ja myönteisten piirteiden vahvistaminen sekä fyysisen että psyykkisen terveyden osalta Terveysvaarojen ilmetessä muutoksen mahdollisuuden selvittäminen (muutoshalukkuus, motivaatio, mahdollisuudet) Opastaminen oman terveydentilan arviointiin itsetuntemusta lisäämällä Terveystiedon jakaminen Ohjaaminen YTHS:ssä eteenpäin terveysongelmien selvittämiseksi tai hoitamiseksi Opiskelijan oman vastuun lisääminen terveysasioissa Opiskelijan tukeminen uudessa elämäntilanteessa opiskelun alkaessa Terveydentilaa, terveyskäyttäytymistä, itsetuntemusta ja ihmissuhteita kartoittavan terveyskyselyn tehtävänä on herättää opiskelija pohtimaan monipuolisesti terveyteen liittyviä tekijöitä, auttaa muistamaan piileviä ongelmia, helpottaa arkojen asioiden puheeksi ottoa ja viestittää tarkastuksen laaja-alaisuudesta. Sen pitäisi jossain määrin toimia myös itsenäisesti eli palvella niitäkin opiskelijoita, jotka eivät terveystarkastukseen osallistu. Ehkäisevän työn ja itsehoidon ohjauksen erityisvastaanottoja, kuten fysioterapian neuvontavastaanottoja, rokotustoimintaa, astma- tai diabeteshoitajan vastaanottoja, järjestetään tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan. 3.5. Suun terveydenhuollon toiminnan erityispiirteet Suun terveydenhuollon tehtävänä on yliopisto-opiskelijoiden suun ja hampaiden terveyden edistäminen yhteisöllisesti sekä suu- ja hammassairauksien ehkäisy, hoito ja kuntoutus yksilöllisesti opiskeluaikana. Terveysneuvonnan tehtävänä on neuvoa opiskelijoita ymmärtämään suun terveyden tärkeys hänen koko muulle terveydelleen sekä antaa valmiudet itsehoitoon. Lisäksi tehtävänä on suun terveyden ja yleisterveyden kannalta terveellisiin valintoihin kannustaminen. Säätiössä toteutetaan järjestelmällistä hammashuoltoa, jonka tavoitteena on suun sairauksien varhainen toteaminen ja ennalta ehkäiseminen. Tavoitetta toteutetaan kutsumalla opiskelijat hammaslääkärin tutkimukseen ensimmäisenä opiskeluvuotena. Tavoitteena on, että 80 % opiskelijoista kävisi suun ja hampaiden tutkimuksessa kolmen ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. Suun ja hampaiden terveydentilan edellyttäessä hammaslääkäri ohjaa opiskelijan suuhygienistin vastaanotolle itsehoidon yksilöllistä tehostamista varten. Suun terveydenhuollon linjan yhteisöllistä terveyden edistämistyötä koordinoi yhteisöterveyden vastaava hammaslääkäri osana koko säätiön terveyden edistämistoimintaa. Eri toimipisteiden terveyden edistämistyössä mukana olevat työntekijät muodostavat Suute-verkoston, joka seuraa ja kehittää suun terveydenhuollon edistämiseen liittyviä työmuotoja ja uusia toimintamalleja.

11 3.6. Mielenterveyslinjan toiminnan erityispiirteet Opiskelijaväestön mielenterveydestä huolehtiminen, sen edistämiseen ja säilymiseen vaikuttaminen muodostavat mielenterveyslinjan tehtäväkentän. Kun kynnys palveluihin on matalalla, on hakeutuminen keskusteluun mielenterveyden asiantuntijan kanssa yksinkertaista. Neuvontajakso on peruspalvelu, joka tarjoaa mahdollisuuden oman mielenterveydellisen tilanteen pohdintaan sitä tarvitseville opiskelijoille. Tietoa opiskelijoiden mielenterveyteen vaikuttavista seikoista nousee vastaanottotyöstä jatkuvasti eri työntekijöille. Tätä käytännön näkemystä, sekä koulutukseen ja ammatilliseen kokemukseen perustuvaa teoreettista tietoa välitetään eteenpäin olemalla mukana moniammatillisessa kohdeväestön terveyden edistämiseen tähtäävässä yhteistyössä, esimerkiksi yliopistojen hyvinvointityöryhmissä ja laitoskohtaisissa yhteistyöryhmissä. Verkostoituminen sekä omassa organisaatiossa että terveydenhuollon ulkopuolisten toimijoiden kanssa edellyttää mielenterveystyön kaikkien ammattiryhmien mukana oloa. Paitsi terveyden edistämisen näkökulmaa, yhteistyössä tarjotaan myös konsultaatiomahdollisuuksia tilanteissa, joissa opiskelijan mielenterveyden säilyminen on uhattuna. Mielenterveystyön linjan yhteisöllistä terveyden edistämisyötä koordinoi yhteisöterveyden vastaava psykologi osana koko säätiön terveyden edistämistoimintaa. Eri toimipisteiden terveyden edistämistyössä mukana olevat työntekijät muodostavat Miete-verkoston, joka seuraa ja kehittää mielenterveyden edistämiseen liittyviä työmuotoja ja uusia toimintamalleja. 4. KOULUTUS YTHS:ssä järjestetään vuosittain terveyden edistämisen koulutuspäivä, joka on erityisesti suunnattu terveyden edistämisen vastuuhenkilöille ja muille terveystyöryhmien jäsenille. Tärkeää on myös kehittää henkilökunnan taitoja terveysneuvonnassa ja ryhmänohjauksessa. Terveyden edistämisen teemoja käsitellään niin ikään muissa vuosittain toistuvissa koulutus- ja neuvottelutilaisuuksissa (esimerkiksi hallinnollisten vastuuhenkilöiden neuvottelupäivä, lääkärien koulutustilaisuudet, terveyden- ja sairaanhoitajien koulutus, fysioterapeuttien koulutus, mielenterveyslinjan sekä suun terveydenhuollon koulutuspäivät). YTHS:n terveyden edistämistoiminnan esittely on tärkeä osa uusien työntekijöiden sekä uusien terveystyöryhmien jäsenten perehdyttämistä. Sitä varten on laadittu Snetistä löytyvä perehdytyspaketti. Erityisesti painotetaan opiskeluterveydenhuollon erityispiirteitä muihin terveydenhuollon sektoreihin nähden sekä opiskeluympäristön ja muiden psykososiaalisten olosuhteiden tuntemusta. Henkilökuntaa kannustetaan osallistumaan ulkopuolisten tahojen järjestämiin koulutuksiin. 5. TOIMINNAN SEURANTA JA ARVIOINTI Terveyden edistämistoiminnassa käytetään menetelmiä, jotka on osoitettu vaikuttaviksi, esim. henkilökohtainen tai sähköinen neuvonta ja ryhmätoiminta. Terveyden edistämistoiminnan vaikuttavuuden osoittaminen on kuitenkin vaikeaa, sillä aikajänne on jopa kymmeniä vuosia. Opiskeluyhteisöjen toimintakulttuurien muutokset ovat hitaita ja

12 niiden systemaattinen seuranta on vaikeaa. Pitkällä aikavälillä ne kuitenkin heijastuvat opiskelijoiden hyvinvointiin. YTHS seuraa ja arvioi terveyden edistämistyötä ja sen tuloksia sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Terveyden edistämistoiminnan volyymiä ja sisältöä seurataan ja arvioidaan eri linjojen ja yhteisöterveyden ydinprosessikartoissa kuvatuilla mittareilla (Liite 2). Yksilöllisen terveyden edistämistoiminnan tärkeimpiä mittareita ovat seuraavat: Terveyden ja sairaanhoidon linjalla 1) terveydenhoitaja- ja fysioterapiakäynneistä terveydenhoitokäyntien määrä/osuus 2) ensimmäisen vuoden opiskelijoille suunnatun terveyskyselyn vastaajien määrä/osuus. Suun terveydenhuollon linjalla uusille opiskelijoille suunnatussa terveystarkastuksessa kävijöiden määrä. Mielenterveyden linjalla mielenterveysneuvonnan ensikävijöiden määrä. Yhteisöllistä terveyden edistämistyötä seurataan ajankäyttökoodien ja sähköisesti täytettävien toimintaraporttien avulla. Toiminnasta laaditaan valtakunnallinen yhteenveto. Ajankäyttökoodien ns. YTE-koodien (Liite 4.) avulla saadaan tieto erityyppiseen toimintaan käytetystä ajasta. YTE-koodeja on neljä: 1) toiminnan kehittäminen 2) asiantuntijaverkostot 3) välitön opiskeluyhteisössä tapahtunut työ 4) materiaalin tuottaminen ja mediayhteydet. Sähköisistä raportointilomakkeista saadaan tarkempaa tietoa YTE-koodien sisältämästä työstä. Keskeisimmät mittarit ovat 1) ryhmätoimintaan osallistuvien määrä 2) opiskelijatapahtumiin osallistuvien määrä Pitkän aikavälin kehityssuunnista saadaan tietoa säännöllisen tutkimustoiminnan avulla. Erityisesti neljän vuoden välein toteutettava valtakunnallinen yliopistoopiskelijaterveystutkimus tuottaa tietoja opiskelijoiden terveyden, terveyskäyttäytymisen ja opiskeluolosuhteiden muutoksista. Myös ensimmäisen vuoden opiskelijoiden terveyskyselyn tietoa hyödynnetään. Arvioinnille luo perspektiiviä tulosten peilaaminen kotimaiseen ja kansainväliseen kehitykseen. Tämä terveyden edistämistoiminnan periaatteet ja toimintatavat -paperi arvioidaan ja päivitetään kolmen vuoden välein.

13 TOIMINTAKUVAUS KAAVIONA LIITE 1. Neuvonta norm. vastaanottokäyntien yhteydessä Yksilöllinen terveyden edistäminen Terveystarkastukset Erityisvastaanotot Ryhmiin kohdistuva toiminta Rajatulle kohderyhmälle suunnatut tilaisuudet/kurssit TERVEYDEN EDISTÄMINEN Terveyden ylläpitäminen ja edistäminen Sairauksien ehkäisy Itsehoidon ohjaus Kirjallinen ja sähköinen ohjemateriaali Teemanäyttelyt, luennot, kampanjat Julkinen terveysviestintä Opiskelijatapahtumat Lehtikirjoitukset Opiskelijajärjestöt Yliopistot Elinympäristöön kohdistuva toiminta Opiskelijaravintolat Asuminen ja muut olosuhteet Muu toiminta

14 TERVEYDEN EDISTÄMISEN YDINPROSESSIEN KARTTA LIITE 2 Prosessi Terveyden edistämisen ja yhteisöllisen työn johtaminen, suunnittelu ja kehittäminen Paikallistoiminnan ohjaaminen Indikaattorit/laadun osa-alueet Terveyden edistämisen strategia Moniammatillinen (linjojen välinen) yhteistoiminta Yhteiset ohjeet Koulutus Valtakunnallinen rajapintojen hoito Terveyden edistämisen vastuuhenkilöt ja työaika Toimintasuunnitelmat ja vuosiraportit Vastuuhenkilöt Valtakunnallinen terveystyöryhmä Yhteisöterveyden ylilääkäri psykologi hammaslääkäri Terveyspalvelupäällikkö Paikalliset terveystyöryhmät ja terveyden edistämisen vastuuhenkilöt Yhteisöterveyden ylilääkäri psykologi hammaslääkäri Terveyspalvelupäällikkö Mittarit Strategian ajantasaisuus Yhteiset ohjeet Aihepiirin kirjoitukset henkilöstölehdessä Työn aika- ja henkilöresursointi Toteutuneet koulutukset Terveystyöryhmien kokoukset Hyvä yhteistyö terveystyöryhmän sisällä ja johtoryhmän kanssa Työn aika- ja henkilöresursointi Ajankäytön seuranta (koodit) Snetin sisällön ajantasaisuus Snetti Paikalliset terveystyöryhmät ja terveyden edistämisen vastuuhenkilöt Hankekäytännön ylläpitäminen ja seuraaminen Yhteistoiminta sidosryhmien kanssa Paikallishanketoiminta Hankerahat Yhteistyötahot Yhteistyöryhmät Kontaktit ministeriöihin ja tutkimuslaitoksiin Terveyspalveluyksiköiden linjajohtajat Yhteisöterveyden ylilääkäri psykologi hammaslääkäri Terveyspalvelupäällikkö Valtak. terveystyöryhmä Yhteisöterveyden ylilääkäri psykologi hammaslääkäri Terveyspalvelupäällikkö Paikalliset terveystyöryhmät ja terveyden edistämisen vastuuhenkilöt Hankkeiden loppuraportit ja niiden julkistaminen www-sivuilla Syntyneet ja siirtyneet uudet käytännöt Yhteistyötahojen määrä ja monipuolisuus Kehrä-uutiskirjeet Yhteistyöryhmien määrä ja kokoontumiset, YTHS:n osallisuus ryhmissä Asiantuntijapalvel ut yhteistyökumppaneille Konsultaatiotoiminta (yo-kunnat, yliopistot, muut organisaatiot) Koulutustoiminta Mediayhteydet Linjajohtajat Valtak. terveystyöryhmä Yhteisöterveyden ylilääkäri psykologi hammaslääkäri Konsultaatiotapahtumat Pidetyt luennot/ esitelmät /koulutukset Opiskeluympäristöselvitykset

15 Opiskeluympäristöön kohdistuvat ennaltaehkäisevät toimet Terveyspalvelupäällikkö Paikalliset terveystyöryhmät ja terveyden edistämisen vastuuhenkilöt Yliopistojen kriisitoimintasuunnitelmat Terveystiedon tuottaminen Tutkimustoiminta Kirjat, oppaat, julisteet Artikkelit www-sivuilla Terveyden edistämisen www-sivut Hyväksi todetun ohjemateriaalin listaus Linjajohtajat Valtak. terveystyöryhmä Yhteisöterveyden ylilääkäri psykologi hammaslääkäri Terveyspalvelupäällikkö Terveyden edistämisen sihteeri Tieteelliset, yleistajuiset ja toiminnalliset aloitteet ja julkaisut (tuotosten määrä, levikki) TEK:n arviointi aineistoista www-artikkelien aihepiirijakauma Terv.edist. www-sivujen sisältö ja ajantasaisuus Terveystiedon jakaminen ja välittäminen Kurssi- ja ryhmätoiminta (yhteisöllinen) www-sivujen toimituskunta Linjajohtajat Paikalliset terveystyöryhmät ja terveyden edistämisen vastuuhenkilöt Ryhmätoiminnan toteutuminen (määrä, pituus, osallistujien määrä, yhteistyökumppanit) Opiskelijatapahtumat, luennot, näyttelyt Terveyspalveluyksiköiden linjajohtajat Tapahtumien ja näyttelyjen määrä Jaettava materiaali Valtak. terveystyöryhmä Ohjemateriaalin riittävyys, monipuolisuus ja ajantasaisuus Terveyden edistämisen tukiprosessien kartta Prosessi Talous ja hallinto Toimitilat ja laitteet Tietohallinto Indikaattorit/laadun osaalueet Ohjeet Lomakkeet Toimintaan varatut huonetilat Toimintaan tarvittavat tietokoneet ja -ohjelmat Materiaalin säilytystilat Näyttelystandit, ohjemateriaalitelineet yms. Tuotetun aineiston sisällön säilytys sähköisenä Aineiston säilytys ja jakelu Vastuuhenkilöt Yhteisöterveyden ylilääkäri psykologi hammaslääkäri Terveyspalvelupäällikkö Talous- ja hallintojohtaja Valtak. terveystyöryhmä Paikallinen terveyden edistämisen vastuuhenkilö Terveyspalveluyksiköiden hallinnolliset vastuuhenkilöt Tietohallintopäällikkö www-toimituskunta Mittarit YTE-toiminnan budj. ohje Terv.edist. toiminnan raportointilomakkeet Terv.edist. toiminnan koodiston ohje Tilojen, laitteiden ym. riittävyys www-sivujen ylläpito Snetin ylläpito Yhteisöterveyden ylilääkäri Terveyspalvelupäällikkö Terveyden edistämisen sihteeri

16 LIITE 3. TERVEYDEN EDISTÄMISEN ORGANISAATIOKAAVIO HALLITUS YHTEISÖTERV. YLILÄÄKÄRI YHTEISÖTERV. VASTAAVA HAMMASLÄÄKÄRI Valtakunnallinen terveystyöryhmä SYL OLL Otus rs Nyyti ry YHT.TERV.VAST.PSYKOL. Kehrä-jaos tai vastaava ryhmä TERVEYSPALVELUPÄÄLL. TERV.EDIST.SIHTEERI Paikalliset terveystyöryhmät

17 LIITE 4. YHTEISÖLLISEEN TERVEYDEN EDISTÄMISEEN KÄYTETYN TYÖAJAN KIRJAAMINEN YTE-koodeille kirjataan sellainen terveyden edistämiseen liittyvä työ, jossa opiskelijaa ei kirjata potilaaksi eli hänelle ei tule merkintöjä sairauskertomukseen. 1. kehyte, kehittäminen Terveyden edistämistyön johtaminen, valmistelu, seuranta ja kehittäminen - YTHS:n ja terveydenhoitoaseman terveystyöryhmä (kokoukset, kokousvalmistelu, pöytäkirjat) - toimintasuunnitelmat ja -kertomukset - kaikki näihin toimintoihin käytetty aika valmisteluineen 2. veryte, asiantuntijaverkostot Asiantuntijaverkostot - yliopistojen, opiskelijajärjestöjen ja muiden yhteistyötahojen säännölliset yhteistyöryhmät ja osallistumiset (esim. hyvinvointi-/kehrä-ryhmät, tuutoritoiminnan suunnitteluryhmät, työsuojelutoimikunnat, opintotukilautakunnat, toimeentuloturvaverkostot jne..) - säännölliset ja kertaluonteiset yliopistojen, ylioppilaskuntien ja muiden yhteistyötahojen johtoelinten tapaamiset - oppilaitoskäynnit - kaikki näihin toimintoihin käytetty aika valmisteluineen 3. opiyte, välitön opiskelijatyö Välitön opiskelijoiden ja opettajien parissa tehty terveyden edistämistyö - koulutus, luennot opiskelijoille, opettajille, järjestötoimijoille yms. - kurssit, ryhmät - konsultaatiot, työnohjaus - opiskelijatapahtumat (hyvinvointiviikot ja -päivät yms. tapahtumat, joilla selkeästi terveyden edistämiseen liittyvä tavoite) - verkkoneuvonta - kaikki näihin toimintoihin käytetty aika valmisteluineen. 4. julyte, materiaalit ja media ( julkisuus ) - materiaalin tuottaminen - artikkelit, lehtijutut, tiedotteet - valistus ja näyttelyt, jotka eivät edellytä henkilökunnan paikallaoloa - haastattelut - YTHS:n esittelyluennot yms. Tapahtumat, joiden tarkoituksena on lähinnä tehdä YTHS:n palveluja tunnetuksi opiskelijoille, mutta joissa ei erityisesti nosteta terveyden edistämistä esiin. - kaikki näihin toimintoihin käytetty aika valmisteluineen