Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja Suomalainen ammattimainen lohenkalastus on romahtanut koko Pohjanlahdella ja loppunut Itämerellä käytännössä kokonaan. Tilanne näkyy lohen kokonaissaaliin dramaattisena laskuna ja jo vuosien ajan on pääosa sallitusta kalastettavasta kiintiöstämme on jäänyt mereen. Kun kotimainen lohi on poistunut markkinoilta, norjalainen kassikasvatettu lohi on korvannut sen. Tilanne ei kuitenkaan kerro lohikannan tilasta vaan siitä, kuinka paljon kalastuspäiviä rajoitukset mahdollistavat. Tilastojen valossa lohikanta on pysytellyt varsin vakaana ja vapaiden jokiemme poikastuotto jatkaa edelleen kasvuaan. Vuosittaiset ja alueelliset vaihtelut ovat kuitenkin tyypillisiä vaelluskalojen biologiassa. Kauppaan ja kuluttajille tulevan lohen määrää säätelevät siis kansalliset rajoitukset joita on kiristetty aina 90-luvulta saakka. Noista vuosista lohilaivastomme on käytännössä kadonnut ja kalastuspäivien määrä rannikkokalastuksessakin on pudonnut radikaalisti. Yhtenä syynä saaliiden vähenemiseen on ollut myös hylkeiden aiheuttamien vahinkojen lisääntyminen. Saalismenetysten todellista määrää on vaikea arvioida, mutta kalastajien arvioiden mukaan hylkeet turmelivat pyydyksistä 49 tonnia siikaa, 40 tonnia kuhaa ja 28 tonnia lohta. Yli 40 prosenttia kalastajista ilmoitti kärsineensä hylkeiden aiheuttamista saalisvahingoista vuoden 2008 aikana (RKTL 2009). Tilanteelle kuvaavaa on, että hylkeiden syömien tai vahingoittamien lohien määrä on sama kuin koko Selkämeren lohisaalis.
Lohen avomeripyynti lähestyi nollaa jo vuonna 2004 ja ajoverkkokalastuksen kiellon myötä käytännössä loppui kokonaan. Myös rannikon rysäkalastuksen pyyntiponnistuksen määrä romahti. RKTL 2006
Lohikantojen tila Hyvä uutinen on, että uusin tieto luonnonlohikantojen tilasta kertoo voimakkaasta elpymisestä. Useiden vuosien aikana tapahtunut positiivinen kehitys korostuu vuoden 2008 tiedoissa, jolloin ajoverkkokalastuskiellon vaikutukset alkoivat näkyä. Esimerkiksi Tornionjoen tuottamien vaellus- ja jokipoikasten määrä on kasvanut merkittävästi entiseltä ja jo korkealla olleelta tasoltaan. Poikastuotanto ylittää aikaisemman IBSFC:n lohen hoitosuunnitelman tavoitteen. Lohien määrän arvioidaan lisääntyvän vielä seuraavien vuosien aikana, kun ajoverkkokalastuskiellon vaikutukset näkyvät täysimääräisesti.
Lohen merkitys Pohjanlahden rannikkokalastuksessa Tuoreet tutkimukset osoittavat, että lohella on kuitenkin yhä suuri merkitys Pohjanlahden rannikkokalastukselle. Vaihtoehtoja sille ei ole. Lohi ohjaa koko Pohjanlahden rannikkokalastuksen kehittymistä ja sen mukana päätoimisten rannikkokalastajien toimeentulo paranee tai se menetetään kokonaan. Nykyinen kalastajamäärä ei ole uhka lohen luonnonkannoille, mutta kalastuksen loppuminen köyhdyttää koko rannikkomme monisatavuotista kulttuuria. Kuluvana vuonna julkaistiin raportti, jonka tavoitteena oli tuottaa vertailukelpoiset luvut lohen ammattikalastuksen ja vapaa-ajan kalastuksen taloudellisista vaikutuksista. Tutkijoiden tarkastelun kohdealueena lohen ammattimaisen kalastuksen osalta olivat Pohjanlahden ja Ahvenanmaan merialueet. Vapaa-ajan kalastuksen taloudellisia vaikutuksia tarkasteltiin Tornionjoen ja Simojoen lohen kalastuksen osalta. Tutkimuksesta vastasi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Lohen osuus merikalastuksessa on vain vajaa 5 %, mutta tarkastelun kohteena olevilla kalastajilla lohisaaliin osuus heidän pyytämänsä kalasaaliin koko arvosta on noin puolet. Toisin sanoen lohi on tämän raportinkin mukaan hyvin merkittävä tulonlähde näille kalastajille.
Tutkimuksessa selvitettiin myös lohen kalastuksen tuotantovaikutukset maakunnittain. Raportti kertoo, että niin Ahvenanmaan, Lapin, Pohjanmaan kuin Satakunnankin maakunnissa tuotantovatkutus on merkittävä, ja työllisyysvaikutus on suurin Pohjanmaalla ja Satakunnassa. Tutkimuslaitoksen raportin mukaan ovat lohen ammattimaisen kalastuksen taloudelliset vaikutukset nykyisellä tuotantotasolla korkeammat kuin tarkastelussa mukana olevien jokien vapaa-ajan kalastuksen taloudelliset vaikutukset. Raportissa todetaan myös, että kalastusmatkailulla on potentiaalia kasvaa ainakin sellaiselle tasolle, että siitä koituvat taloudelliset vaikutukset kasvavat lohen ammattikalastuksen (nyky) tasolle. Huomioimatta jää kuitenkin, että nykyinen ammattikalastus oli tutkimushetkellä vain murto-osa 90- luvun vuosista, jolloin kotimaista lohta saattoi ostaa etelänkin toreilta.
Säätelyn arviointia ja oikeudellinen tilanne Rannikkokalastus on monilajikalastusta, jossa pyynti kohdistetaan useampaan kuin yhteen lajiin. Elinkeinon ja kotimaisen luonnonkalan saannin turvaaminen edellyttää, että myös ammattikalastajat saavat kalastaa lohta silloin kun sitä omilla pyyntialueilla on. Oikeus kalastaa on keskeinen kysymys kannattavalle ja pitkäjänteiselle kalastusyritystoiminnalle. Rannikkokalastus ei uhkaa lohikantojamme. Merikalastus kohdistuu sekakantoihin, ja vain osa saaliista on pohjoiseen vaeltavaa luonnonkantaa. Tästäkin osasta on vain vähäisiä määriä lohen suojelun kannalta arvokkaimpia yksilöitä eli kookkaita naaraita, joita kalastetaan kuitenkin tehokkaasti joissa vapaa-ajan kalastajien toimesta. Rannikkokalastuksen tilannetta voidaan parantaa niin rakenteellisten ongelmien kuin yrittäjien määränkin suhteen yhteistyöllä ja rakenneohjelman tarjoamien rahoitusmahdollisuuksien avulla jos niitä hyödynnetään. Tasaisesti kasvava kotimaisen kalan kysyntä ja laatutietoisuus tulevat edelleen parantamaan päätoimisen ammattikalastajien mahdollisuuksia jatkaa elinkeinoaan. Yhteiskunta on tehnyt päätöksiä rajoittaa lohenkalastusta perustuen tutkimuksiin, kanta-arvioihin ja niistä johdettuihin asiantuntijalausuntoihin. Viime vuosien kalastustehon radikaali väheneminen on mahdollistanut rajoitusten uudelleen arvioinnin, jonka pohjana tulee jatkossa olla lohen tasapuolinen kalastusoikeus. Rannikolla uskotaan edelleen ammatin mahdollisuuksiin, eikä perinteistä yritystoimintaa ole mielekästä tuhota tekemällä lyhytnäköisiä poliittisia ratkaisuja. Kalastajien mukana katoaa tuoreen kalan lisäksi myös vuosisatojen aikana kehittynyt kulttuuri.