Lohenkalastuksen taloudelliset vaikutukset: Lohen ammattikalastus Pohjanlahden maakunnissa ja lohen vapaaajan kalastus Tornionjoella ja Simojoella

Transkriptio

1 Lohenkalastuksen taloudelliset vaikutukset: Lohen ammattikalastus Pohjanlahden maakunnissa ja lohen vapaaajan kalastus Tornionjoella ja Simojoella Esiselvitys Esa Storhammar 1

2 Sisältö Tiivistelmä 3 1 Johdanto Aluksi Ammattikalastus ja lohi Vapaa-ajankalastus ja lohi Lohen ammattikalastuksen ja vapaa-ajankalastuksen taloudellista vertailua 8 2 Lohen ammattikalastuksen ja vapaa-ajan kalastuksen taloudelliset vaikutukset Panos-tuotosanalyysin soveltaminen taloudellisten 8 vaikutusten arviointiin 2.2 Lohen ammattikalastuksen taloudelliset vaikutukset Tornionjoen ja Simojoen vapaa-ajankalastuksen ja kalastusmatkailun 22 taloudelliset vaikutukset 3 Tulosten vertailua 31 4 Tulosten arviointia ja jatkotutkimus tarpeita 33 Lähteet 33 Liitetaulukot 2

3 Tiivistelmä Tämän selvityksen tavoitteena on tuottaa alustavia vertailukelpoisia lukuja lohen ammattikalastuksen ja vapaa-ajankalastuksen taloudellisista vaikutuksista. Tarkastelun kohdealueena lohen ammattimaisen kalastuksen osalta on Suomenpuoleisen Pohjanlahden rannikon ja Ahvenanmaan maakuntien ammattikalastajat. Vapaa-ajankalastuksen taloudellisia vaikutuksia tarkastellaan Suomessa Tornionjoen ja Simojoen lohen kalastuksen osalta. Lohen ammattikalastuksen ja vapaa-ajankalastuksen taloudellisia vaikutuksia arvioidaan panostuotosmenetelmän avulla. Lähtökohtina käytetään ammattikalastuksen osalta kohdealueella asuvien ammattikalastajien lohisaaliin ja muun saaliin arvotietoja kalastajalta aina vähittäismyyntiin saakka sekä vapaa-ajan kalastuksen osalta Tornionjoen ja Simojoen kalastajilta kerättyjä tietoja rahan käytöstä. Lähtötietojen erilaisuudesta huolimatta panos-tuotosmenetelmä tuottaa kalastusmuotojen taloudellisista vaikutuksista vertailukelpoista tietoa. Laskelmien perusteella lohen ammattimaisen kalastuksen taloudelliset vaikutukset, jos laskelmiin otetaan mukaan myös lohenkalastajien muiden kalalajien saalis, ovat nykyisellä tuotantotasolla selvästi korkeammat kuin tarkastelussa mukana olevien jokien vapaa-ajankalastuksen taloudelliset vaikutukset. Ammattikalastuksen vuosien keskimääräiset tuotantovaikutukset olivat noin 6,5 miljoonaa euroa ja parhaan vuoden (2005) osalta noin 7,9 miljoonaa euroa. Näistä taloudellisista vaikutuksesta noin puolet kertyy lohesta ja puolet muusta saaliista. Vapaaajankalastuksen tuotantovaikutukset olivat keskimäärin 3,2 miljoonaa euroa ja ennätysvuosien (Tornionjoki 2008, Simojoki 2004) osalta noin 5,7 miljoonaa euroa eli lähes miljoona euroa vähemmän kuin ammattikalastukselle keskimääräisen tuotantotason perusteella lasketut kokonaistuotantovaikutukset, mutta suuremmat verrattuna pelkästään lohesta syntyneisiin ammattikalastuksen taloudellisiin vaikutuksiin (noin 3 miljoonaa euroa). Ammattikalastuksen työllisyysvaikutukset ovat keskimääräisen tuotantotason perusteella koko saaliin osalta 87 henkilötyövuotta, josta lohen osuus on 40 henkilötyövuotta. Vapaa-ajankalastuksen työllisyysvaikutukset kohdealueella oli keskimäärin 45 henkilötyövuotta ja ennätysvuosilta laskettuna noin 69 henkilötyövuotta. Selvityksessä tarkastellaan myös lohenkalastuksen sosioekonomisiin vaikutuksiin liittyviä jatkotutkimustarpeita. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi bioekonomisen mallin yhdistäminen panostuotos-analyysiin, sekä lohenkalastuksen sosiologiset, konflikteihin ja instituutioihin liittyvät tarkastelut. 3

4 1 Johdanto 1.1 Aluksi Lohen kalastuksella Suomessa on jo satojen vuosien perinteet. Pohjoisten jokien lohi oli aiempina vuosisatoina merkittävä elinkeino jokivarren ja jokisuualueiden asukkaille ja tärkeä tekijä väestön siirtymiseen näille alueille. Jokien patoamisen ja uiton seurauksena lohen kalastuksen painopiste siirtyi viime vuosisadan aikana aluksi rannikolle ja myöhemmin avomerelle. Joista ammattimainen lohenkalastus on loppunut ja nykyisin lohta kalastetaan ammattimaisesti vain merestä. Vuonna 2007 ammattikalastuksen merisaalis oli noin 83 % koko lohisaaliista. Ajoverkkokalastuksen kiellon myötä vuodesta 2008 alkaen lohen ammattimainen kalastus on keskittynyt rannikolle. Lohen kalastus on jo pitkään ollut säänneltyä ja lohesta on syntynyt kiistaa eri kalastajaryhmien välillä. Luonnossa lisääntyvien lohikantojen suojelemiseksi lohenkalastusta on jouduttu rajoittamaan monin eri tavoin. Avomerikalastuksessa on ollut voimassa kesärauhoitus, jonka aikana lohta ei ole saanut kalastaa. Lisäksi aluskohtaisesti on säädelty suurin pyynnissä sallittu verkkomäärä ja ajosiimoissa suurin sallittu koukkumäärä. Ajoverkon silmäkoko on ollut säädelty ja lohella on alamitta, jota pienempiä lohia ei ole saanut kalastaa eikä tuoda maihin. Vuodesta 1990 alkaen Itämeren lohisaalis on kiintiöity maakohtaisesti. Lohen rannikkokalastuksen aikasäätelyllä on pyritty turvaamaan luonnonkantajokiin riittävästi emokaloja poikastuotannon ylläpitämiseksi. Luonnonlohijoissa kalastusta on säädelty aikarajoituksilla ja kalastajakohtaisilla päiväsaaliskiintiöillä. Ajoverkkokalastuksen kieltäminen vuodesta 2008 alkaen oli merkittävä muutos lohen ammattikalastukselle. Tämän ratkaisun vuoksi suurin osa avomerikalastajista on joutunut lopettamaan lohen pyynnin avomerellä. Itämeren pääaltaalla lohta voidaan edelleen pyytää ajosiimoilla, mutta ajosiimakalastuksessa tuottoisat jaksot ovat niin lyhyitä, että ajosiimalla ei juurikaan voida korvata kiellettyä ajoverkkokalastusta. Jos Itämeren pääaltaalla voitaisiin kalastaa lohen ajosiimakalastuksen rinnalla nykyistä enemmän turskaa, olisi kannattava avomeripyynti edelleen jossain määrin mahdollista, mutta turskatroolareihin verrattuna pienikokoiset lohen siimakalastusalukset eivät voi tasapuolisesti kilpailla turskakiintiöistä eteläisen Itämeren avomeriolosuhteissa. Myös Selkämerellä ja Suomenlahdella voitaisiin kalastaa lohta ajosiimalla, mutta pääallasta heikommat yksikkösaaliit ja ennen muuta harmaahylkeiden aiheuttamat saalistappiot tekevät avomerikalastuksesta myös näillä alueilla kannattamattoman. Avomerikalastuksen väheneminen kasvattaa kutuvaellukselle lähtevien lohien määrää ja siten tuo enemmän lohia rannikkokalastuksen ja jokikalastuksen ulottuville. On kuitenkin todettava, että myös rannikkokalastus on suuresti vaikeutunut harmaahylkeiden aiheuttamien saalis- ja pyydysvahinkojen seurauksena. Pyydysteknisillä ratkaisuilla tätä haittaa on voitu jossain määrin pienentää. Uudet pyydykset ovat kuitenkin kustannuksiltaan huomattavan kalliita, mikä on osaltaan heikentänyt tämän kalastuksen kannattavuutta. Kannattavuutta on heikentänyt myös rannikkokalastuksen aikasäätely, minkä seurauksena saalis painottuu lyhyelle ajanjaksolle heti kalastuksen avaamisen jälkeen. Markkinoille tuleva suuri lohimäärä pudottaa nopeasti lohesta saatavan hinnan ja johtaa jopa hetkittäisiin myyntivaikeuksiin. Tämän esiselvityksen tavoitteena on tarkastella lohen ammattimaisen kalastuksen ja vapaaajankalastuksen taloudellisia vaikutuksia. Elinkeinokalatalous ja vapaa-ajankalastus ovat luonteeltaan hyvin erilaiset, vaikka kohteena ovat pääosin samat luonnonvarat. Ammattikalastus ja siihen liittyvät tuotantoketjut pyrkivät tuottamaan elintarvikkeita tehokkaasti ja kannattavasti. Vapaa-ajan kalastuksessa ja tähän kytkeytyvällä kalastusmatkailulla puolestaan saaliin määrän ja arvon rooli on vähäisempi ja keskeisempää on kalastuksen kautta saatavat elämykset. Toki 4

5 myös vapaa-ajan kalastuksessa edelleen on mukana kotitarvekalastusta, jolle voidaan laskea taloudellista arvoa kalastajalle. Taloudellisia vaikutuksia arvioitaessa on syytä ottaa huomioon myös edellä mainitut erot tarkastelluissa kalastusmuodoissa: sen lisäksi, että vaikutukset jakaantuvat poikkeavasti (eri toimialoille, eri alueille, eri henkilöille), myös saaliskalan käytön osalta ammattikalastus ja vapaa-ajan kalastus eroavat toisistaan. Edellä mainituista eroista huolimatta pyrkimyksenä on tuottaa lohen ammattimaisen kalastuksen ja vapaa-ajankalastuksen taloudellisista vaikutuksista vertailukelpoista tietoa. Tällaista yhteismitallista tietoa erilaisten toimintojen taloudellisista vaikutuksista voidaan tuottaa panos-tuotosanalyysin avulla. Oleellista taloudellisten vaikutusten arvioinnissa kyseisellä menetelmällä on lähtötietojen oikeellisuus ja tarkkuus, jotka määrittävät vaikutusten laskemista. 1.2 Ammattikalastus ja lohi Ammattikalastus on osa elinkeinokalataloutta. Ammattikalastuksen ohella tähän kalatalouden klusteriin (kuva 1) voidaan lukea kalankasvatus, kalanjalostus, kalakauppa ja kalastusmatkailu (Kalatalouden kehittäminen, 2007) 1. Vesiviljely Kalatukkukauppa Ammattikalastus Kalanjalostus Kalan vähittäiskauppa Kalastusmatkailu Vapaaajan kalastus Kalatalousklusteri Kalastusvälineet Kuva 1. Kalatalousklusteriin kuuluvia toimialoja ilman julkisen puolen toimijoita (hallinto, tutkimus, koulutus) 1 Laajemman määrittelyn mukaan tähän klusteriin voidaan liittää vielä mainittuja toimialoja palvelevat alat kuten veneiden, pyydysten ja erilaisten välineiden valmistus. 5

6 Vapaa-ajankalastus kytkeytyy kalatalousklusteriin erityisesti kalastusvälineiden ja kalastusmatkailun kautta. Tässä luvussa rajoitutaan tarkastelemaan kalataloutta tarkemmin ammattikalastuksen, kalan jalostuksen ja kalakaupan osalta. Kalataloussektorin kokonaistuotot vuoden 2006 tietojen mukaan olivat 545 miljoonaa euroa. Kalan jalostuksen ja kalakaupan osuus tästä oli 80 prosenttia. Ammattikalastuksen osuus kalatalouden kokonaistuotoista oli noin 5,5 %, josta sisävesikalastuksen osuus oli noin 1 prosenttiyksikkö. Kalatalouden työllistävyys vuonna 2006 oli 2040 henkilötyövuotta. Tästä ammattikalastuksen osuus oli vajaat 10 prosenttia eli noin 200 henkilötyövuotta (Setälä, Korhonen & Virtanen 2009.) Yrityksiä, joiden liikevaihto ylitti 9100 euroa vuodessa, kalataloussektorilla toimi 767. Merialueilla toimivia kalastusyrityksiä oli 257, joista 200 kalasti rannikon läheisyydessä /htv/kpl Tuotto htv Yrityksiä Merikalastus Vesiviljely Kalanjalostus Kalatukku Kauppa Toimiala Kuva 2. Kalatalouden tuotto ( ), henkilötyövuodet (htv) ja yritykset aloittain (kpl) vuonna Lähde: Setälä, Korhonen & Virtanen 2009 Vuosittain suomen merikalastuksen saaliin arvo on vaihdellut miljoonan euron vaiheilla. Vuonna 2007 merikalastuksen arvo oli 25,2 miljoonaa euroa, josta silakan ja kilohailin osuus oli kaksi kolmasosaa (saaliin määrästä noin 95 %). Silakka ja kilohaili kalastetaan avomereltä troolareilla. Silakan ja kilohailin jälkeen merkittävimmät saaliskalat ovat siika, turska, kuha, lohi ja ahven. Nämä lajit turskaa lukuun ottamatta kalastetaan pääasiassa rannikon rysä- ja verkkokalastuksella. Lohen osuus ammattimaisessa merikalastuksessa on noin 5 % saaliin kokonaisarvosta. Tästä suhteellisen pienestä kokonaisosuudesta huolimatta lohi on kuitenkin osalle rannikkokalastajista tärkein saaliskala, jota ilman kalastuksen tuotot jäisivät heillä niin pieneksi, että kalastusta ei olisi kannattavaa jatkaa. 6

7 Lohen ammattimaisen kalastuksen saalis vuonna 2007 oli 339 tonnia. Tästä saaliista rannikkokalastajien osuus oli noin 54 prosenttia ja muualta kalastetun lohen osuus 46 prosenttia. Pohjanlahdelta pyydettiin lohta noin 116 tonnia ja Suomenlahdelta 66 tonnia. Tässä selvityksessä tarkastellaan Pohjanlahden rannikon maakuntien ja Ahvenanmaan kalastajien lohen kalastusta. Saaliin pyyntipaikka näillä kalastajilla ei rajoitu Pohjanlahden merialueille, vaan osa saaliista on saatu varsinkin ennen vuotta 2008 avomerikalastuksella Itämeren pääaltaan alueelta, useimmiten pääaltaan eteläosista. Kohdejoukko lohen ammattimaisessa kalastuksessa on näiden mainittujen maakuntien kalastajat, ei pyyntialueet. Tämä rajaus on syytä pitää mielessä, kun tämän selvityksen tuloksia lohen kalastuksen vaikutuksista arvioidaan. 1.3 Vapaa-ajankalastus ja lohi Suomessa vapaa-ajan kalastajia lasketaan olevan noin 1,8 miljoonaa, joista n osallistui kalastukseen esim. soutamalla. Kalastajien määrä on 2000-luvulla ollut jonkin verran laskussa. Noin viidennestä vapaa-ajan kalastajista voitaneen pitää aktiiviharrastajina, joille kalastusharrastus oli melko tärkeä (15 %) tai tärkein harrastus (4 %). Lukumääräisesti tähän joukkoon kuuluu lähes vapaa-ajankalastajaa. Muiden vapaa-ajankalastajien osalta kalastusharrastus on satunnaisempaa, eikä kalastukseen olla valmiita uhraamaan yhtä paljon taloudellisia resursseja kuin aktiiviharrastajat tekevät. Aktiiviharrastajat perheenjäsenineen ovat epäilemättä kalastusmatkailuyritysten keskeistä asiakaspotentiaalia; noin puolella kalastusmatkailuyritysten asiakkaista kalastus oli matkan tärkein syy (Toivonen 2008). Vapaa-ajankalastuksen kokonaissaalis oli vuonna 2006 noin 42 miljoonaa kiloa ja saaliin arvo ammattikalastajille maksettujen hintojen mukaan laskettuna 56 miljoonaa euroa. Vapaaajankalastajien keskeiset saaliskalat ovat ahven ja hauki, joiden osuus on yli puolet (57 %) kaikesta saaliista. Lohta vapaa-ajan kalastajat saivat vuonna 2006 noin kg, joka on 0,25 % koko vapaa-ajan kalasaaliista (Vapaa-ajankalastus 2006). Kuten ammattikalastuksessa näyttää myös vapaa-ajankalastuksessa lohen osuus olevan marginaalinen. Mutta kuten ammattikalastuksessa myös vapaa-ajankalastuksessa lohen merkitys on alueellisesti huomattava. Erityisesti pohjoisen lohijoilla kuten Tornionjoella ja Simojoella lohen pyynti on vapaa-ajankalastuksen ja varsinkin kalastusmatkailun ehdoton edellytys. Tornionjoki ja Simojoki ovat maamme ainoat Itämereen laskevat valjastamattomat luonnonlohijoet. Tornionjokea pidetään maailmanlaajuisestikin erittäin merkittävänä Atlantin lohen kutujokena. Tornionjoen lohisaaliit ovat 2000 luvulla (vuosina ) olleet keskimäärin kg, vaihdellen vuosittain ja kilon välillä (suomalaisten saalis). Vuonna 2008 lohta saatiin kuitenkin yli kolminkertainen määrä aiempien vuosien keskiarvoon nähden eli kg. Simojoen lohisaalis on ollut näihin lukuihin verrattuna melko pieni, alle tuhat kiloa vuosittain. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on koostanut yhteen aineistot noin viiden vuoden ajanjaksolta kalastajista, jotka ovat ostaneet vapakalastusluvan johonkin Oulun ja Lapin läänien lohipitoisista joista. Aineistosta on valmisteilla raportti, jossa tarkastellaan mm. kalastajien kokonaismääriä, kotipaikkoja, lohijoilla käyntien määriä ja liikkumista eri kalastuskohteiden välillä. Kyseinen selvitys tulee antamaan aiempaa paremman pohjan ymmärtää lohijokiemme vapaaajankalastuksen laajuutta ja luonnetta. Lohen vapaa-ajankalastuksen taloudellisia vaikutuksia tarkastellaan tässä selvityksessä Tornionjoelle ja Simojoelle luvan lunastaneiden kalastajien rahan käytön pohjalta. Kalastajien alueellinen jaottelu antaa mahdollisuuden arvioida karkealla tasolla myös näille joille suuntautuvan kalastusmatkailun taloudellisia vaikutuksia. 7

8 1.4 Lohen ammattikalastuksen ja vapaa-ajan kalastuksen taloudellista vertailua Lohen ammattimaisen kalastuksen ja vapaa-ajan kalastuksen taloudellisten vaikutusten vertailua hankaloittaa näiden kalastusmuotojen erilaisuus ja niistä käytettävissä olevien tietojen erilaisuus. Taloudellisten vaikutusten laskeminen edellyttää tietoa alojen tuotannon arvoista, joiden pohjalta vaikutuksia voidaan arvioida. Toistaiseksi Suomessa ei ole tehty kattavaa vertailua lohen ammattimaisen kalastuksen ja vapaa-ajan kalastuksen välillä. Erilaisia arvioita näiden taloudellisesta merkityksestä on esitetty mm. muualla tehtyjen selvitysten ja kalastusta koskevien tilastotietojen pohjalta. Tähänastisissa selvityksissä on usein verrattu lohenkalastuksen saaliin arvoa ja vapaa-ajankalastuksen lopputuotteen arvoa (Kalatalouden kehittäminen 2007; Butler et al. 2009; Indecon 2003). Tarvetta laajemmalle vertailulle olisi, koska eri intressiryhmien välillä on vuosia kiistelty lohiresurssien hyödyntämisestä. Ammattikalastajat pyysivät vuoden 2007 lohisaaliista mereltä kiloa. Vapaa-ajan kalastajat saivat kyseisenä vuonna kiloa lohta. Ammattimaisesti kalastetun lohisaaliin arvo oli noin 1,15 miljoonaa euroa. Vapaa-ajan kalastuksen arvoksi voidaan estimoida Tornionjoen kalasaaliin ja rahan käytön pohjalta 6,9 miljoonaa euroa (lohen kilohinta noin 98 ). Ongelmana tällaisessa arviossa on se, että toisessa tarkastellaan välituotetta ja toisessa lopputuotetta. Elinkeinokalataloudessa perinteisen kalatalouden, kalastuksen, kalanjalostuksen ja kalakaupan tuotanto on edelleen huomattavasti suurempi kuin vapaa-ajan kalastukseen perustuvan kalastusmatkailun tuotos.. Kalastusmatkailua harjoittavia yrityksiä on arvioitu olevan noin 1100, joista pelkästään kalastusmatkailuun keskittyviä yrityksiä niille suunnatun kyselyn perusteella on noin 8 % (= 88 yritystä) ja vähintään puolet liikevaihdostaan kalastusmatkailusta saavia noin 11 % (=126 yritystä). Kalastusmatkailua selvittäneeseen kyselyyn vastanneet arvioivat kalastusmatkailusta kertyvän 18,6 miljoonan euron liikevaihto. Lähes puolet yrityksistä odottaa kalastusmatkailusta saatavan liikevaihdon kasvavan tulevaisuudessa. (Toivonen 2008; ks. myös Laiho et al. 2005) Lohen merkitys Lapin kalastusmatkailulle on tärkeä, mutta muualla Suomessa kalastusmatkailu perustuu yleisimmin muihin saaliskaloihin. 2. Lohen ammattikalastuksen ja vapaa-ajankalastuksen taloudelliset vaikutukset Tässä selvityksessä on tavoitteena tuottaa vertailukelpoisia lukuja ammattimaisen lohen kalastuksen ja lohen vapaa-ajankalastuksen taloudellisista vaikutuksista. Lohen ammattimaisen kalastuksen tarkastelun kohdejoukkona ovat Pohjanlahden maakuntien ja Ahvenanmaan maakunnan lohta pyytävät kalastajat. Tarkastelun ajanjaksona ovat vuodet Lohen vapaaajankalastuksessa tarkastelun kohteena ovat puolestaan suomenpuoleiselle Tornionjoelle (Tornion-Muonionjoki) ja Simojoelle luvan lunastaneet kalastajat. Ammattimaisesti pyydetyn lohen taloudellisten vaikutusten arvioinnin pohjana ovat kalastuksen tuotannon arvo ja jalostuskauppaketjun tuottama arvo. Lohen vapaa-ajankalastuksen taloudellisia vaikutuksia tarkastellaan kohdealueilla luvan lunastaneiden kalastajien rahankäytön pohjalta. Kummankin kalastusmuodon taloudellisia vaikutuksia selvitetään panos-tuotosmenetelmällä. 2.1 Panos-tuotosanalyysin soveltaminen taloudellisten vaikutusten arviointiin Lohen kalastuksen taloudellisten vaikutusten tarkastelussa käytetään panos-tuotosanalyysiä, jonka avulla voidaan arvioida toimialan välittömiä ja välillisiä taloudellisia vaikutuksia sekä alueellisesti että koko kansantalouden tasolla. Panos-tuotosmallilla, joka perustuu talouden eri 8

9 toimialojen keskinäisten riippuvuussuhteiden (panos-tuotossuhteiden) tuntemiseen, voidaan arvioida minkä tahansa tuotantoalan ja siinä tapahtuvien muutosten (lisäyksen tai supistuksen) välittömät ja välilliset vaikutukset eri toimialojen tuotantoon. Mallin keskeisenä tavoitteena on osoittaa, kuinka suuri kultakin toimialalta vaadittava tuotannon lisäys on niin alueellisesti kuin koko maan tasolla, jotta tietyn toimialan tuotannon aiheuttama kysyntä voitaisiin tyydyttää. Tämän tuotantovaikutuksen perusteella voidaan edelleen arvioida tarkasteltavan toiminnan vaikutukset kotitalouksien, yritysten ja julkisen sektorin tuloihin sekä työllisyyteen siten, että kaikki kerrannaisvaikutukset tulevat otetuksi huomioon. Panos-tuotosmalliin perustuva vaikutusanalyysi etenee siten, että aluksi johdetaan kysyntäimpulssin välitön ja välillinen tuotantovaikutus. Tuotantovaikutusten perusteella johdetaan edelleen tulovaikutukset talouden eri sektoreissa sekä työllisyysvaikutukset lohen ammattikalastuksen ja vapaa-ajankalastuksen/kalastusmatkailun osalta (kuva 3). Lohen ammatti-/ vapaa-ajan Lohen kalastus kalastus/ kalastusmatkailu Verot ja maksut Investoinnit Välittömät vaikutukset muille toimialoille Välilliset vaikutukset muille toimialoille Työllisyys ja palkat Työllisyys ja palkat Työllisyys ja palkat Verotulot Kulutus Verot ja maksut Lohen kalastuksen tuotanto, tulo ja työllisyysvaikutukset Vaikutusten vertailu Vapaa-ajan Kalastusmatkailun kalastuksen tuotanto, tulo ja työllisyysvaikutukset Kuva 3. Yksinkertaistettu panos-tuotos-kaavio kalastuksen/kalastusmatkailun taloudellisten vaikutusten analysoinnista ja vertailusta. Tuotantovaikutukset Tässä työssä panostuotos-analyysin lähtökohtana ovat Tilastokeskuksen vuoden 2002 päivitetyt panos-tuotostaulukot ( joissa talous on jaettu 58 toimialaan. Toimialoja on yhdistetty tämän tutkimuksen tarpeiden mukaisesti ja päädytty 17 toimialan luokitukseen. Lisäksi tarkasteluissa on hyödynnetty alueellisia panos-tuotostaulukoita. Panoskerrointaulukosta nähdään kuinka paljon erilaisia panoksia kullakin toimialalla tarvitaan välittömästi tuotosyksikköä kohden. Esimerkiksi tarkastelun kohteena olevan toimialan eli kalatalouden tuotanto edellyttää panoksia muilta toimialoilta. Nämä toimialat puolestaan tarvitsevat panoksia edelleen muilta toimialoilta kyetäkseen tuottamaan kalatalouden synnyttämää kysyntää vastaavia tuotteita. Tätä 9

10 kautta vaikutukset ulottuvat myös sellaisille toimialoille, jotka eivät tuota tarkasteltavan toimialan välittömästi tarvitsemia hyödykkeitä tai palveluja. Välillisten vaikutusten ja kokonaisvaikutusten laskemiseksi panoskerrointaulukosta muodostetaan Leontiefin käänteismatriisi, (I-A) -1, joka tuottaa kokonaisvaikutukset selvittävän kerroinmatriisin (Tilastokeskus 1999). Muiden kuin kalatalouden osalta käytetään laskelmissa tilastokeskuksen panos-tuotostaulukon kertoimia. Kalatalouden toimiala panos-tuotos-taulukossa sisältää kalastuksen ohella myös kalanviljelyn, minkä vuoksi kertoimet eivät vastaa riittävän hyvin lohenkalastuksen panosrakennetta. Riittävän tarkan kuvan saaminen lohenkalastuksen vaikutuksista edellyttää kertoimien korjaamista vastaamaan paremmin kalastuksen panosrakennetta. Kalastuksen panosrakennetta korjattiin rannikkokalastajilta kerätyn aineiston ja Keski-Pohjanmaan panostuotos-taulukon pohjalta (maakunnassa ei ole kalanviljelyä). Lisäksi kertoimia määriteltäessä otettiin huomioon ohjausryhmän asiantuntija-arviota toimialan tuonnin osalta. Panoskertoimia on kalastuksen osalta korjattu niiden toimialojen osalta, joiden merkitys on huomattava (tilastotietojen ja muiden tietojen yhdistämisestä panostuotostaulun rakentamisessa lisätietoa löytyy esim. Saurio 1986). Taulukossa 1 esitetään koko maan, Keski-Pohjanmaan kalatalouden panoskertoimet sekä lohen kalastukselle estimoidut kertoimet. Taulukko 1 Kalatalouden panoskertoimet: koko maa, Keski-Pohjanmaa, lohen kalastus. Toimiala Koko maa Keski- Lohen kalastus Pohjanmaa Maa- ja metsätalous 0 0, ,00436 Kalatalous 0, , , Kaivostoiminta 0, , , Elintarvikkeet 0, , , Tekstiili ja vaate 0, , , Puunjalostus 0, , , Kemiallinen 0, , , Metalliteollisuus 0, , ,023 Muu teollisuus 0, , , Energia&vesi 0, , , Rakentaminen 0, , , Kauppa 0, , ,13 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 0 0,0003 0,0003 Liikenne ja viestintä 0, , ,00116 Rahoitus ja vakuutus 0, , ,015 Liike-elämän palvelut 0, , , Julkiset palvelut 0, , , Kotimaisten tuotteiden käyttö yhteensä 0, , , Kotimaisten tuontituotteiden käyttö yhteensä - 0, Tuontituotteiden käyttö yhteensä 0, , , Tuoteverot miinus tuotetukipalkkiot 0, , Välituotekäyttö/loppukäyttö yhteensä 0, , , Palkansaajakorvaukset 0, , , Muut tuotantoverot, netto -0, , ,09091 Kiinteän pääoman kuluminen 0, ,15303 Toimintaylijäämä, netto 0, , , Arvonlisäys perushintaan 0, , , Tuotos perushintaan

11 Koko maan kalatalouden panoskertoimissa painottuu kalanviljely, mikä näkyy oman toimialan korkeana osuutena panoksissa. Myös palkansaajakorvaukset ovat kalanviljelyssä selkeästi korkeammat kuin kalastuksessa. Keski-Pohjanmaalla ei yritystietojen mukaan ole kalanviljelyä, joten se tarjoaa yhden pohjan kalastuksen panosrakenteelle. Panosrakennetta on täsmennetty rannikon rysä- ja verkkokalastajien kirjanpidosta saaduilla eri kustannustekijöiden osuuksilla liikevaihdosta: mm. aluksen ja kalastusvälineistön hankinta ja ylläpito (16,7 %), polttoainekulut (8,4 %) ja poistot (15,9 %). Kalastuksen kannalta keskeiset toimialat ovat kauppa ja kalatalous. Lisäksi elintarviketeollisuuden, metalliteollisuuden, rahoitus- ja vakuutustoiminnan sekä kemianteollisuuden osuudet ovat yli 1 prosentin. Toimialan tuonnin osuus arvioitiin myös selvästi korkeammaksi kuin toimialan taulukoissa. Kertoimien suurentaminen edellyttää luonnollisesti vastaavan suuruista vähennystä muualta. Vastaavan suuruinen vähennys on tehty toimintaylijäämästä, mikä on perusteltua rannikkokalastajilta kerätyn aineiston perusteella. Tulovaikutukset Toimialan tulovaikutukset lasketaan peruspanoksien avulla kertomalla peruspanosten matriisilla panoskerroinmatriisista muodostetulla käänteismatriisilla. Peruspanosrakenteen muodostavat tuonti, hyödykeverot, palkat, sosiaalivakuutusmaksut, välilliset verot, kiinteän pääoman kuluminen ja toimintaylijäämä. Peruspanosten osuuksiin on tehty edellä mainitut muutokset: tuonnin osuuden nostaminen, palkansaajakorvausten alentaminen (Keski-Pohjanmaa), poistojen lisääminen ja toimintaylijäämän pienentäminen. Mainitut muutokset pienentävät laskennallista tulovaikutusta verrattuna Keski-Pohjanmaan kertoimien pohjalta tuotettuihin lukuihin, mutta ovat hyvin lähellä kokomaan kertoimiin pohjautuvia laskelmia. Työllisyysvaikutukset Toimialan vaikutukset työllisyyteen saadaan työpanoskertoimien avulla. Kertoimet saadaan jakamalla toimialan työvoiman määrä (henkilötyövuosina) toimialan tuotannolla (miljoonina euroina). Työpanoskertoimet siis ilmaisevat toimialalla tarvittavien työllisten määrän toimialan miljoonan euron kokonaistuotantoa kohti. Lohen ammattikalastuksen työllisyysvaikutukset lasketaan kertomalla sen eri toimialoille synnyttämät tuotantomiljoonat toimialan työpanoskertoimella. Edellä mainitut tulovaikutukset tuovat tuloja kotitalouksille palkkatuloina ja yrittäjätulona. Kotitalouksien kulutuksella on myös työllisyysvaikutuksia, jotka kohdentuvat paljolti kauppaan ja henkilökohtaisiin palveluihin. Näin syntyvien työpaikkojen määriä voidaan arvioida myös työpanoskertoimien avulla. 2.2 Lohen ammattikalastuksen taloudelliset vaikutukset Lähtökohdat lohen ammattikalastuksen taloudellisten vaikutusten arvioinnille Lohen kalastusta (niin ammatillista kuin vapaa-ajankalastusta) ohjaavat yleiset kalastuslain säädökset ja lisäksi lohen kalastusta säädellään tarkasti sitä koskevalla asetuksella. Suomalaisten kalastajien lohisaalis oli vuonna tonnia. Ammattikalastajat saivat tästä määrästä 339 tonnia ja vapaa-ajankalastajat jokipyynti mukaan lukien noin 70 tonnia. Rannikkokalastuksella ammattikalastajien vuoden 2007 lohisaaliista saatiin 54 % (Perämeri, Selkämeri, Ahvenanmeri, Suomenlahti) ja 46 % lohisaaliista oli avomerikalastajien Itämeren pääaltaalta pyytämää. Taulukkoon 2 on koottu kohdealueen lohen kalastajien 2 kalasaaliiden kokonaisarvot ja lohisaaliin arvot maakunnittain. 2 Lohen kalastajiksi luetaan tässä yli 100 kg/v lohta pyytäneet. Tällä rajauksella on pyritty puhdistamaan joukosta satunnaiset lohen saajat. 11

12 Taulukko 2. Lohen kalastajien lohisaaliin ja kokonaissaaliin arvo kohdemaakunnissa vuosina (keskiarvo) ja vuonna 2007, lohisaaliin osuus sekä vastaavat arvot koko merialueen osalta, vuoden 2007 hintatasossa. Lähde: RKTL Maakunta Kokonaissaaliin arvo Lohisaaliin arvo Lohisaaliin arvon osuus kokonaissaaliina arvosta ka. M v M ka. M v M ka. % v % Lappi 0,36 0,33 0,14 0,13 40,29 40,08 Pohjanmaa 0,22 0,20 0,07 0,05 31,27 24,59 Keski-Pohjanmaa 0,04 0,03 0,01 0,02 34,68 81,26 Pohjanmaa 0,61 0,45 0,27 0,21 43,38 45,79 Satakunta 0,32 0,40 0,16 0,20 47,91 49,75 Varsinais-Suomi 0,15 0,16 0,13 0,13 83,98 86,14 Ahvenanmaa 0,27 0,15 0,19 0,14 76,41 91,27 Pohjanlahti yhteensä Pohjois- Ammattikalastuksen saaliin arvo merialueella 1,95 1,70 0,96 0,88 49,46 51,40 20,91 25,18 1,18 1,15 5,7 4,6 Kokonaissaaliin arvon vaihtelu on mainitulla ajanjaksolla ollut noin 27 % ja lohisaaliin arvon vaihteluväli tätäkin suurempi (n. 37 %). Lohen osuus merikalastuksessa on vajaa 5 %, mutta tarkastelun kohteena olevilla kalastajilla lohisaaliin osuus heidän pyytämänsä kalasaaliin arvosta on noin puolet. Toisin sanoen lohi on hyvin merkittävä tulonlähde näille kalastajille. Vuonna 2007 yli 100 kg lohisaaliin ilmoitti 169 kohdealueen kalastusyksikköä ja ne saivat 98 % kaikesta ilmoitetusta lohisaaliista. Näiden 169 yksikön kalansaaliin kokonaisarvo oli vuonna ,7 M ja lohisaaliin arvo 0,88 M. Vuoden 2007 saaliin arvo on keskimääräistä pienempi, joten jatkossa pohjana lohen ammattikalastuksen taloudellisten vaikutusten laskemisessa käytetään keskiarvoja. Lisäksi esitetään arvio lohen kalastuksen taloudellisista vaikutuksista vuoden 2008 osalta (RKTL:n ennakkotieto: lohisaaliin arvo 0,7 milj. euroa ja muun saaliin 1,04 milj. euroa). Saaliiden arvojen laskeminen perustuu tukkukaupan ostoilmoituksien mukaisiin hintoihin. Selvitysten mukaan erityisesti lohisaaliista huomattava osa kuitenkin myydään suoraan joko perattuna tai jalostettuna loppukäyttäjille selvästi korkeampaan hintaan. Vuonna 2007 tehdyn suoramyyntiselvityksen (RKTL) mukaan kalastajien saama hinta lohisaaliista oli 18 % korkeampi kuin ostohinnoin laskettu saaliin arvo. Edellä esitetty (ks. taulukko 2) keskimääräisen lohisaaliin arvo on tämän perusteella 1,18 x 0,96 M eli 1,133 M. 12

13 Myös muun kuin lohisaaliin osalta on perusteltua korjata saaliin arvoa, koska myös tästä saaliista osa menee suoramyyntiin. Esimerkiksi Uudenkaupungin seudun kalastuksesta tehdyssä tutkimuksessa tämä osuus oli noin 20 % (Saurama 2002). Lohen kalastajien saaman muun saaliskalan arvoksi vuosina on laskettu 0,99 M. Jos oletamme arvon olleen 5 % suuremman kuin ilmoitettu, saadaan muun saaliskalan arvoksi: 1,05 x 0,99 M = 1,040 M Näin saadaan lohen kalastajien saaliskalan keskimääräiseksi kokonaisarvoksi: Lohen saaliin arvo + muun saaliin arvo = 1,13 M + 1,04 M = 2,17 M Lohen ammattikalastuksen taloudellisiin vaikutuksiin on syytä laskea myös vaikutukset, jotka syntyvät kalan tukkukaupan, jalostuksen ja vähittäiskaupan kautta. Kalakaupan ja jalostuksen osalta laskelmat perustuvat melko karkeisiin arvioihin arvon lisäyksistä tukku- ja vähittäiskaupan portaissa. Laskelmien lähtökohdaksi on otettu suoramyynnistä saadut hintatiedot ja oletukset eri tuotemuotojen osuuksista, jotka on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Lohen suoramyyntimäärät ja hinnat tuotemuodoittain 2007 (RKTL 2008). Tuote Suoramyynti kg /kg kg osuus Perattu ,65 72,1 File ,79 8,4 Graavattu ,44 3,6 Lämminsavu ,41 12,6 Kylmäsavu ,79 0,9 Muu ,67 1,0 Tuntematon ,54 1,4 Yhteensä ,44 100,0 Hintalaskelmissa on oletuksena, että jalostuksen ja kaupan läpi mennyt kala myydään vähintään % korkeammalla hinnalla kuin suoramyynnissä ja että jalostusastetta nostetaan ja peratun kalan osuus putoaa prosenttiin. Laskelmissa on otettu huomioon myös kalan 30 % hävikki eri tuotemuodoissa. Välittäjien kautta menevän lohisaaliin arvo kasvaa näin laskien noin 0,48 miljoonasta eurosta vähittäiskaupasta kuluttajalle päätyessään 1,08-1,44 miljoonaan euroon. Vastaavasti laskien muun saaliskalan arvo jalostus-kauppaketjussa kohoaa 0,79 miljoonasta eurosta 1,78-2,37 miljoonaan euroon. Vaikutuslaskelmissa käytetään keskiarvoja: lohen osalta 1,26 miljoonaa euroa ja muu saaliskala osalta 2,08 miljoonaa euroa. Kuvassa 4 on esitetty tarkastelun kohdealueen lohen ammattikalastuksen tuotannon arvon muodostuminen. 13

14 Lohi Kokonaisarvo 1,13 M Muu saalis Kokonaisarvo 1,04 M 50 % suoraan Arvo 0,65 M 50 % välittäjille Arvo 0,48 M 80 % välittäjille Arvo 0,79 M 20 % suoraan Arvo 0,25 M Välittäjille Arvo kalastajille 1,27 M Tukkukauppa/ jalostus Vähittäiskauppa Lohen myynti 1,08 1,44 M Muun saaliin Myynti 1,78-2,37 M Kuva 4. Lohenkalastajien saaliin arvon muotoutuminen tuotantoketjussa. Tuotannon arvojen määrittämisessä on edellä tehty oletuksia, jotka tuovat laskelmiin epätarkkuutta. On kuitenkin otettava huomioon, että virhemarginaalit ovat kuitenkin pienemmät kuin kalasaaliiden vuotuiset vaihtelut. Tarkkojen lukujen saaminen taloudellisten vaikutusten arvioimiseksi, erityisesti alueellisesti, edellyttää kalastajiin ja jalostusketjuun kohdentuvaa empiiristä selvitystä. Lohen tuotanto kohdealueella ja sen vaikutus muiden toimialojen tuotantoon Panoskertoimien avulla voidaan laskea lohenkalastuksen tietyn tuotannon tason mukaiset vaikutukset muiden toimialojen tuotantoon. Toimialojen välisen vuorovaikutuksen kautta syntyy tuotantotoimintaan moninaisia kerrannaisvaikutuksia. Tuotannon kokonaisvaikutukset saadaan laskemalla yhteen välittömät ja kaikki välilliset vaikutukset. Panos-tuotosanalyysissä käänteismatriisi ilmaisee toimialojen kokonaistuotoksen ja lopputuotteiden kysynnän välisen riippuvuuden. Käänteismatriisin avulla voidaan laskea kuinka paljon kotimaista tuotantoa kultakin toimialalta tarvitaan kalastuksen tietyn tasoisen tuotannon synnyttämän kokonaiskysynnän tyydyttämiseksi. Taulukossa 4 on esitetty lohenkalastajien 2,17 miljoonan euron keskimääräisen tuotannon muille toimialoille synnyttämän tuotannontarpeen suuruus toimialoittain lohen ja muun saaliskalan osalta. 14

15 Taulukko 4 Lohenkalastuksen tuotantovaikutukset eri toimialoilla ( keskimääräinen tuotanto 2,17 milj., lohi 1,13 milj. ; muu 1,04 milj. ). Toimiala Tuotantovaikutus (1000 ) välitön välillinen kokonais lohi muu lohi muu lohi muu yhteensä Maa- ja metsätalous 4,93 4,53 17,69 16,29 22,62 20,82 43,44 Kalatalous 1228, ,48 9,43 8, , , ,90 Kaivostoiminta 0,17 0,16 1,26 1,16 1,43 1,31 2,74 Elintarvike 27,78 25,57 13,52 12,44 41,30 38,01 79,32 Tekstiili ja vaate 0,35 0,32 0,73 0,67 1,08 0,99 2,07 Puunjalostus 2,14 1,97 12,94 11,91 15,08 13,88 28,96 Kemiallinen 15,14 13,94 14,95 13,76 30,09 27,70 57,79 Metalliteollisuus 25,99 23,92 18,09 16,65 44,08 40,57 84,65 Muu teollisuus 0,44 0,41 1,99 1,83 2,43 2,24 4,67 Energia&vesi 4,17 3,84 8,52 7,84 12,70 11,68 24,38 Rakentaminen 0,42 0,39 4,06 3,74 4,48 4,12 8,60 Kauppa 146,90 135,20 32,04 29,49 178,94 164,69 343,63 Majoitus- ja ravitsemis 0,34 0,31 3,01 2,77 3,35 3,09 6,44 Liikenne ja viestintä 1,31 1,21 31,55 29,04 32,86 30,24 63,10 Rahoitus ja vakuutus 16,95 15,60 7,37 6,78 24,32 22,38 46,70 Liike-elämän palvelut 0,72 0,66 24,95 22,96 25,67 23,63 49,30 Julkiset palvelut 0,30 0,28 8,09 7,44 8,39 7,72 16,10 Yhteensä 1476, ,78 210,20 193, , , ,80 Kalastuksen 2,17 miljoonan euron tuotanto synnyttää noin 1,1 miljoonan euron välittömät (0,7 M ) ja välilliset (0,4 M ) vaikutukset muille toimialoille. Lohenkalastuksen osuus näistä vaikutuksista on 52 % ja muun saaliin 48 %. Lohenpyynnin kokonaistuotantovaikutus on noin 1,7 miljoonaa euroa ja muun saaliin 1,5 miljoonaa euroa. Yhteensä kokonaistuotantovaikutukset tarkastelussa mukana olevan kalastuksen osalta ovat 3,2 miljoonaa euroa. Oleellinen tuotantovaikutus kalastuksesta syntyy kalakaupan ja jalostuksen kautta. Taulukkoon 5 on koottu tuotantoketjun tämän vaiheen tuotantovaikutukset. Lähtökohtana vaikutusten arvioinnille ovat kuvan 4 mukainen arvon lisäys, noin 2,1 miljoonaa euroa (lohen osuus 37,8 %, muun saaliin 62,2 %), ja vaikutusten laskeminen kaupan toimialan kertoimilla. 15

16 Taulukko 5. Lohenkalastuksen synnyttämät tuotantovaikutukset jalostus-kauppaketjun kautta ( keskimääräinen tuotanto 2,1 milj. ). Toimiala Maa- ja metsätalous Kalatalous Kaivostoiminta Elintarvikkeiden ja juomien valmistus Tekstiili ja vaate Puunjalostus Kemiallinen Metalliteollisuus Muu teollisuus Energia&vesi Rakentaminen Kauppa Majoitus- ja ravitsemistoiminta Liikenne ja viestintä Rahoitus ja vakuutus Liike-elämän palvelut Julkiset palvelut Yhteensä Kokonaistuotantovaikutus (1000 ) lohi muu yhteensä 9,04 14,90 23,94 0,14 0,23 0,37 1,85 3,05 4,91 11,53 18,99 30,52 2,30 3,78 6,08 37,97 62,55 100,51 34,50 56,84 91,34 21,02 34,63 55,65 7,23 11,91 19,15 22,51 37,09 59,61 9,68 15,95 25,63 854, , ,83 10,77 17,74 28,50 107,30 176,78 284,08 15,72 25,90 41,62 71,76 118,22 189,98 27,84 45,86 73, , , ,40 Lohenkalastajien tuotannon kokonaisvaikutukset kohoavat näin laskettuna yhteensä yli 6,5 miljoonaan euroon, josta huomattava osa kohdentuu kauppaan (42 %) ja noin kolmannes kalatalouteen. Tästä 6,5 miljoonan tuotantovaikutuksesta lohenpyynnin osuus on 2,9 miljoonaa euroa ja lohenkalastajien muun saaliin yhteenlaskettu tuotantovaikutus on 3,6 miljoonaa euroa. Näiden tuotantovaikutusten pohjalta voidaan laskea toimialojen työpanoskertoimia käyttämällä lohenkalastuksesta syntyvät työllisyysvaikutukset. Työllisyysvaikutuksien laskeminen perustuu kullekin toimialalle laskettuun työpanoskertoimeen, joka ilmaisee henkilötyövuosien (htv) määrän toimialan 1 miljoonan euron tuotantoa kohti. Taulukosta 6 ilmenee, että tuotantovaikutusten kautta lasketut työllisyysvaikutukset ovat kokonaisuudessaan noin 75 henkilötyövuotta. Näistä työllisyysvaikutuksista valtaosa, noin 65 henkilötyövuotta, syntyy kalatalouden ja kaupan toimialoille. Muille toimialoille tarkastelun kohteena olevan kalastuksen ja kaupan tuotantovaikutukset tuottavat noin 10 henkilötyövuotta. Pelkästään lohen osalta tuotannon työllisyysvaikutukset ovat 34,5 henkilötyövuotta ja muun saaliin tuottamat työllisyysvaikutukset noin 40,5 henkilötyövuotta. 16

17 Taulukko 6. Lohenkalastuksen synnyttämät tuotanto- ja työllisyysvaikutukset kalastuksen ja muun tuotantoketjun (kauppa) osalta. Toimiala Tuotantovaikutus Työllisyysvaikutus, henkilötyövuosina 1000 Kalastus Kauppa Yhteensä Kalastus Kauppa lohi muu lohi muu Maa- ja metsätalous 43,44 23,94 0,35 0,32 0,14 0,23 1,04 Kalatalous 2376,90 0,37 18,76 17,25 0,00 0,00 36,02 Kaivostoiminta 2,74 4,91 0,01 0,01 0,01 0,02 0,04 Elintarvike 79,32 30,52 0,19 0,17 0,05 0,09 0,50 Tekstiili ja vaate 2,07 6,08 0,01 0,01 0,03 0,05 0,10 Puunjalostus 28,96 100,51 0,06 0,06 0,16 0,26 0,54 Kemiallinen 57,79 91,34 0,09 0,09 0,11 0,17 0,46 Metalliteollisuus 84,65 55,65 0,17 0,16 0,08 0,14 0,55 Muu teollisuus 4,67 19,15 0,02 0,02 0,06 0,10 0,21 Energia&vesi 24,38 59,61 0,04 0,03 0,06 0,11 0,24 Rakentaminen 8,60 25,63 0,04 0,03 0,08 0,13 0,27 Kauppa 343, ,83 1,97 1,81 9,39 15,46 28,63 Majoitus- ja ravitsemis 6,44 28,50 0,05 0,04 0,16 0,26 0,51 Liikenne ja viestintä 63,10 284,08 0,24 0,22 0,78 1,28 2,51 Rahoitus ja vakuutus 46,70 41,62 0,15 0,14 0,10 0,16 0,55 Liike-elämän palvelut 49,30 189,98 0,15 0,14 0,43 0,71 1,44 Julkiset palvelut 16,10 73,70 0,14 0,13 0,46 0,76 1,48 Yhteensä 3238, ,40 22,44 20,63 12,10 19,91 75,09 Tulovaikutukset lasketaan panos-tuotostaulukon peruspanosten ja toimialan tuotannon arvon pohjalta. Panoskertoimien muokkaaminen vastaamaan paremmin kalastuksen panosrakennetta edellyttää kuitenkin muutoksia niin välituotepanosten kertoimissa kuin peruspanososuuksissa. Kalastuksen osalta tulovaikutusten laskemisessa käytetään edellä kuvatulla tavalla muokattua peruspanosrakennetta. Kaupan osalta käytetään toimialan valtakunnallista peruspanosrakennetta. Tulovaikutusten laskemiseksi kerrotaan peruspanosmatriisilla jo tuotantovaikutusten laskemisessa käytetty käänteismatriisi. Näin saadaan peruspanosten käytön matriisi, jossa kunkin toimialan peruspanosten osuudet summautuvat ykköseksi. Taulukkoon 7 on koottu lohenkalastuksen ja kalakaupan kokonaistulovaikutukset eri peruspanosluokissa. Palkkojen osuudeksi tulee kalastuksen osalta 14 % ja kaupan osalta 45 %, mikä merkitsee euroissa 1,2 miljoonaa euroa. Toimintaylijäämän osuus on kalastuksessa lähes 70 prosenttia koko tulovaikutuksesta. Tähän osuuteen sisältyy kalastajien yrittäjätulo, minkä voidaan olettaa olevan aiempien tutkimusten mukaan ainakin 60 % toimintaylijäämästä alkutuotannon toimialoilla, joilla yrittäjän työpanos on merkittävä. Tuloja kertyy kotitalouksille palkkoina ja yrittäjätulona näin laskien noin 2,2 miljoonaa euroa. 17

18 Taulukko 7. Lohenkalastuksen tulovaikutukset, Peruspanos Kalastus 1000 Kauppa 1000 lohi muu yht lohi muu yht Tuontituotteiden käyttö yhteensä 102,15 94,29 196,44 124,84 205,43 330,27 Tuoteverot - tuotetukipalkkiot 13,58 12,54 26,12 19,82 32,61 52,43 Palkansaajakorvaukset 144,86 133,71 278,57 356,52 586,66 943,18 Muut tuotantoverot, netto -116,06-107,14-223,20 0,45 0,73 1,18 Kiinteän pääoman kuluminen 222,81 205,67 428,48 87,33 143,70 231,02 Toimintaylijäämä, netto 758,08 699, ,85 204,48 336,46 540,94 Yhteensä 1125, , ,26 793, , ,01 Kotitalouksille kertyneestä bruttotulosta maksetaan veroja valtiolle ja kunnalle. Nettotulosta osa säästetään ja pääosa kulutetaan. Kotitalouksien kulutuksesta syntyy edelleen tuotanto- ja työllisyysvaikutuksia. Taulukossa 8 on esitetty laskelma kulutuskysynnän vaikutuksista lohenkalastuksen ja kalakaupan osalta. Taulukko 8. Lohenkalastuksen kotitalouksille tuottamien bruttotulojen jakautuminen eri sektoreille (1000 ). Kalastus 1000 Kauppa 1000 Yhteensä 1000 Palkat ja palkkiot 278,6 943,2 1221,8 Yrittäjätulo (0,6 * toimintaylijäämä) 874,7 874,7 Yhteensä 1153,3 943,2 2096,5 Verot: Kunnallisvero ,6-169,8-377,4 Valtionvero 12 % -138,4-113,2-251,6 Nettotulo 807,3 660,2 1467,5 Säästöaste n. 2 % -16,1-13,2-29,4 Kulutus 791,2 647,0 1438,2 Julkinen sektori saa verotuloja palkoista ja yrittäjätuloista. Kunnallisveroa kertyy 18 % veroäyrin mukaan 0,4 miljoonaa euroa ja valtionveroa noin 0,25 miljoonaa euroa 12 % veroasteen mukaan. Pelkästään lohisaaliin perusteella verokertymät ovat: kunnallisveroa 0,17 miljoonaa euroa ja valtionveroa 0,11 miljoonaa euroa. Kotitalouksien säästöaste on ollut viime vuosina melko matala ja on laskelmassa oletettu 2 prosentin suuruiseksi. Verojen (30 %) ja säästöjen (2 %) vähentämisen jälkeen on kotitalouksille jäänyt kulutukseen noin 1,44 miljoonaa euroa. Tämä kulutuskysyntä synnyttää tuotantovaikutuksia, jotka voidaan lisätä lohen kalastuksen taloudellisiin vaikutuksiin. 18

19 Tätä kautta myös syntyy työllisyysvaikutuksia keskimääräisen työpanoskertoimen mukaan laskien 11,6 henkilötyövuotta. Kun otetaan huomioon sekä tuotanto- että tulovaikutukset, saadaan tarkasteltavan lohenkalastuksen työllisyysvaikutuksiksi noin 87 henkilötyövuotta, joista lohen osuus on noin 40 henkilötyövuotta. Taulukko 9. Lohenkalastuksen taloudelliset vaikutukset ja vuonna Taloudelliset vaikutukset lohi muu saalis Yhteensä Muutos Tuotantovaikutus, kalastus (1000 ) 1686, , , (1000 ) 1229, , ,40-379,4 Tuotantovaikutus, kauppa (1000 ) 1245, , , (1000 ) 908, , ,50-234,9 Työllisyysvaikutus, htv (htv) 34,5 40,5 75, (htv) 25,2 42,5 67,7-7,3 Tulovaikutukset, htv (htv) 5,3 6,3 11, (htv) 3,9 6,6 10,5-1,1 Ajoverkkokalastuksen kieltäminen muutti lohenkalastusta merellä vuoden 2008 osalta. Lohisaaliin osuus pieneni kokonaissaaliista noin 40 prosenttiin niillä kohdealueen kalastajilla, jotka pyytivät vähintään 100 kg lohta. Muuta saaliskalaa saatiin hieman enemmän kuin keskimäärin vuosina Näin kokonaissaaliin arvo säilyi jokseenkin edellisten vuosien tasolla, mutta jäi alle edellä laskelmissa käytetyn keskiarvon. Taulukkoon 9 on koottu keskeisiltä osin 2008 saaliiseen perustuvat taloudelliset vaikutukset ja verrattu aiemmin esitettyihin lukuihin vuosilta Kalastajien tuotannon taloudelliset vaikutukset putosivat noin 12 prosenttia. Jalostuksen ja kaupan osalta pudotus tuotantovaikutuksissa oli pienempi, noin 7 %. Työllisyysvaikutuksiin kalastuksen tuotannon arvon putoaminen vaikutti vastaavasti ja henkilötyövuodet vähenivät noin 10 prosenttia. Lohisaaliin osuuden laskusta huolimatta lohen osuus saaliin arvosta oli vähintään kolmannes noin 70 prosentille tarkastelussa mukana olleille kalastajille ja 45 prosentille näistä kalastajista saaliin arvosta puolet saatiin lohesta. Avomerikalastuksen vähenemisen vuoksi rannikkokalastuksen lohisaaliin uskotaan jatkossa kasvavan (erityisesti yksikkösaaliin kasvun ansiosta). Lisäksi Tornionjoen parantunut vaelluspoikastuotanto lisää rannikkokalastuksen potentiaalista saalista. 19

20 Alueelliset vaikutukset Alueellisesti lohen kalastuksen vaikutukset kohdistuvat pääosin Pohjanlahden rannikon maakuntiin (taulukko 10). Alueellisten vaikutusten kohdentaminen on tehty saaliin maakunnallisen jakauman perusteella. Selvityksen kohteena olevan kalastuksen alueelliset tuotantovaikutukset ovat suurimmat Pohjanmaalla ja Satakunnassa. Lohen merkitys on erityisen suuri Ahvenanmaan ja Varsinais-Suomen lohen kalastajille, joiden saaliista lohen osuus on %. Tässä lienee kysymys tilanteesta ennen vuotta 2008, jolloin ajoverkkokalastus oli vielä sallittua. Myös Keski- Pohjanmaalla lohen osuus on saaliista korkea, mutta saalismäärät ovat muihin maakuntiin verrattuna vähäisiä. Muun saaliskalan osuus on merkittävä Pohjois-Pohjanmaalla, jossa sen keskimääräinen osuus on kolme neljännestä. Taulukko 10. Lohen kalastuksen tuotantovaikutukset maakunnittain vuosien keskimääräisen tuotannon mukaan. Maakunta Tuotantovaikutus 1000 Työllisyys- Lohi Muu Yhteensä vaikutus osuus% osuus% osuus% htv Ahvenanmaa 266,5 15,8 24,8 1,6 291,3 9,0 3,9 Keski-Pohjanmaa 40,5 2,4 9,3 0,6 49,8 1,5 0,7 Lappi 253,0 15,0 367,9 23,7 620,9 19,1 8,3 Pohjanmaa 398,0 23,6 459,5 29,6 857,5 26,5 11,4 Pohjois-Pohjanmaa 94,4 5,6 279,4 18,0 373,8 11,5 5,0 Satakunta 379,5 22,5 372,5 24,0 752,0 23,2 10,0 Varsinais-Suomi 258,0 15,3 40,4 2,6 298,4 9,2 4,0 Yhteensä 1686, , , ,2 Taulukossa 10 esitetyistä alueellista tuotantovaikutuksista osa valuu maakunnan ulkopuolelle ns. alueellisen tuonnin kautta. Maakunnallisten panos-tuotostaulukoiden perusteella aluetuonnin osuus kalataloudessa vaihtelee Pohjanmaan 6 prosentista Ahvenanmaan noin 20 prosenttiin. Aluetuonnin kautta maakunnan ulkopuolelle suuntautuvat vaikutukset voivat kohdentua toiseen tarkastelussa mukana olevaan maakuntaan tai muualle Suomeen. Lisäksi aluetaloudelle merkittävä erä ovat verotulot: kunnallisveroa kertyi laskelman mukaan lähes 0,4 miljoonaa euroa. Kalakaupan osalta alueellisten vaikutusten arviointi edellyttää tarkempaa selvitystä lohen kalastajien saaliin myyntiväylistä ja jatkojalostuksesta. Ilmeistä on, että myös näistä vaikutuksista suuri osa kohdentuu tarkastelun kohteina oleviin rannikkomaakuntiin. Lohen kalastuksen skenaarioita Panos-tuotosanalyysin avulla voidaan arvioida, kuinka paljon tietyn suuruinen kokonaiskysynnän kasvu aiheuttaa tuotanto-, tulo- ja työllisyysvaikutuksia. Panos-tuotosmallin yleisenä oletuksena ovat lineaariset tuotantofunktiot, mikä merkitsee mm. sitä, että tuotannon kasvu ja työpanos lisääntyvät samassa suhteessa. Menetelmä ei ota huomioon muun muassa sitä, että työn tuottavuus yleisesti ottaen paranee lähes kaikilla aloilla tuotannon kasvaessa. Toisaalta tuotannon 20

21 huomattava kasvu voi alalla merkitä myös jalostusasteen nostamista, joka puolestaan vaikuttaa todennäköisesti työpaikkoja lisäävästi. Vaihtoehtoisina kehityspolkuina voidaan nähdä toisaalta lohen kalastuksen loppuminen ja toisaalta lohen (ja muun saaliskalan) kalastuksen huomattava kasvu esimerkiksi 50 % kokonaiskasvu vuoden 2007 tasosta. Tämän kokoluokan kasvua voidaan pitää melko realistisena, sillä ajanjaksolla saaliin arvon vaihtelu on ollut lohen osalta lähes 40 prosenttia. Kasvun edellytyksenä on luonnollisesti se, että kalakannat kestävät lisääntyvän kalastuksen. Taulukkoon 11 on koottu edellä mainittujen skenaarioiden pohjalta lasketut taloudelliset vaikutukset.. Taulukko 11. Lohen ammattikalastuksen kaksi skenaariota ja niiden taloudelliset vaikutukset. Skenaario Tuotanto milj. Tuotantovaikutukset, milj. Työllisyysvaikutukset, htv Skenaario 1: Kolmasosa lopettaa 1,35+1,4 4,2 56 Vuoden 2007 taso 1,90+2,0 5,7 76 Skenaario 2: 50 % kasvu 2,85+3,0 9,0 120 Lohenkalastuksen loppuminen merkitsisi todennäköisesti sitä, että osa kalastajista luopuisi kalastuksesta kokonaan. Jäljelle jäävät kalastajat pyrkisivät korvaamaan lohen muulla saaliskalalla. Jos kalastusta jatkavat pyrkivät samaan saaliin arvoon ilman lohta, pitäisi heidän kaksinkertaistaa saalismääränsä. Niinpä luopuneiden lohen kalastajien muu saalis ei riitä korvaamaan lohen puuttumista, vaan muiden kalojen kalastusta olisi lisättävä nykyisestä tasosta yli 30 prosenttia. 3 Tällöin saavutettaisiin noin 1,35 miljoonan euron tuotanto, joka olisi noin 70 prosenttia vuoden ,9 miljoonan euron tuotannosta. Tämä merkitsisi 30 prosentin laskua taloudellisissa vaikutuksissa eli yli 2 miljoonan euron pudotusta tuotanto- ja tulovaikutuksissa. Työllisyysvaikutukset vähenisivät vastaavasti 80 henkilötyövuodesta 56 henkilötyövuoteen. Jos lohen kalastajille maksettaisiin korvaus (edellä esitetyn laskelman perusteella noin 1 miljoonaa euroa), saattaisivat taloudelliset vaikutukset vähetä jopa luopumisvaihtoehtoa enemmän, koska kalan kaupan ja jalostuksen kautta ei kulkisi enää yhtä suurta tuotantoerää. Toisena tulevaisuuden vaihtoehtona voidaan pitää lohen kalastuksen selvää kasvua vuoden 2007 tasosta. Tässä skenaariossa kasvu perustuisi pääosin lohen määrän (saaliin) ja hinnan nousuun. Mainittu 50 % kasvu nostaisi kalastuksen tuotannon arvon vuoden ,9 miljoonan euron tasosta 2,85 miljoonaan euroon. Tämä merkitsisi tuotantovaikutusten kasvua vajaasta 6 miljoonasta eurosta 9 miljoonaan euroon. Työllisyysvaikutukset kasvaisivat vuoden 2007 noin 76 henkilötyövuodesta noin 120 henkilötyövuoteen. Taloudelliset vaikutusketjut eivät todellisuudessa ole näin yksikertaisia. Kalastuksen tuotannon huomattava laskeminen voi viedä pohjaa pois myös muulta paikalliselta ja alueelliselta elinkeinotoiminnalta, ja vastaavasti tuotannon kasvulla voidaan olettaa olevan myös yleisempiä ympäristön taloudelliseen vireyteen vaikuttavia impulsseja. 3 Muun saaliskalan pyynnin lisääminen edellyttää, että tällaista potentiaalista saalista olisi saatavissa. 21