Perinnöllisyys 2. Enni Kaltiainen

Samankaltaiset tiedostot
Perinnöllisyys. Enni Kaltiainen

VASTAUS 2a: Ruusukaijasten väri

Perinnöllisyyden perusteita

X-kromosominen periytyminen. Potilasopas. TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, Turku puh (02) faksi (02)

VASTAUS 1: Yhdistä oikein

alleelipareja dominoiva dominoiva resessiivinen

Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere

Euromit2014-konferenssin tausta-aineistoa Tuottaja Tampereen yliopiston viestintä

SÄTEILYN GENEETTISET VAIKUTUKSET

Kromosomimuutokset. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent rebecca@rebeccajkent.com. Huhtikuussa 2008

Symbioosi 2 VASTAUKSET

Perinnöllisyyden perusteita

S Laskennallinen systeemibiologia

Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent rebecca@rebeccajkent.com

a) dominoivaan: esiintyy joka sukupolvessa, sairaille vanhemmille voi syntyä terveitä lapsia

måndag 10 februari 14 Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda

Periytyvyys ja sen matematiikka

Populaatiosimulaattori. Petteri Hintsanen HIIT perustutkimusyksikkö Helsingin yliopisto

III Perinnöllisyystieteen perusteita

III Perinnöllisyystieteen perusteita

Kymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet?

Avainsanat: perimä dna rna 5`-ja 3`-päät replikaatio polymeraasientsyymi eksoni introni promoottori tehostajajakso silmukointi mutaatio

Aleksi Jokinen, Timo Viljanen & Lassi 81: 1 &82: 4 Ti 3.3.

Vallitseva periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent rebecca@rebeccajkent.com

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia

KOE 6 Biotekniikka. 1. Geenien kloonaus plasmidien avulla.

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia

a. Mustan ja lyhytkarvaisen yksilön? b. Valkean ja pitkäkarvaisen yksilön? Perustele risteytyskaavion avulla.

Francis Crick ja James D. Watson

DNA (deoksiribonukleiinihappo)

DNA sukututkimuksen tukena

DNA (deoksiribonukleiinihappo)

DNA testit sukututkimuksessa

Hammaslääketiede Perinnöllisten tautien diagnostiikka ja perinnöllisyysneuvonta

DNA-testit. sukututkimuksessa Keravan kirjasto Paula Päivinen

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys.

Genomin ylläpito Tiina Immonen BLL Lääke8eteellinen biokemia ja kehitysbiologia

II Genetiikka 4.(3) Nukleiinihapot

Muuttumaton genomi? Genomin ylläpito. Jakson luennot. Luennon sisältö DNA:N KAHDENTUMINEN ELI REPLIKAATIO

KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS

DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio regulaatio

HOX. Esimerkki geeniperheestä: HOX

Bioteknologian perustyökaluja

NCL australiankarjakoirilla

Miten geenit elelevät populaatioissa, vieläpä pitkiä aikoja?

*2,3,4,5 *1,2,3,4,5. Helsingin yliopisto. hakukohde. Sukunimi. Tampereen yliopisto. Etunimet. Valintakoe Tehtävä 1 Pisteet / 30. Tehtävä 1.

Tiedonjyväsiä cavalierien geenitestauksista imuroituna maailmalta

A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 - erityisosaaminen

Symbioosi 2 TEHTÄVÄT

Evoluutio. BI Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma

Monogeeniset sairaudet. Monogeeninen periytyminen. Perinnöllisten tautien prevalenssi. Monitekijäiset sairaudet. Dominantti vs.

Terveyteen liittyvät geenitestit

Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita

Geneettinen umpikuja: Koira uhanalaisena lajina kuusiosaisen artikkelisarjan 1. osa

Syöpägeenit. prof. Anne Kallioniemi Lääketieteellisen bioteknologian yksikkö Tampereen yliopisto

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

Jokaisesta sairausgeenistä saa lisätietoa klikkaamalla kyseisen sairauden kohtaa ohjelmassa.

SÄTEILYN TERVEYSVAIKUTUKSET

SELVITYS SIITÄ MITEN ERÄÄT PERINNÖLLISET SAIRAUDET (KUTEN GPRA JA FUCOSIDOSIS) PERIYTYVÄT ENGLANNINSPRINGERSPANIELEISSA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

Etunimi: Henkilötunnus:

DNA:n informaation kulku, koostumus

Geenitekniikan perusmenetelmät

Symbioosi 2 VASTAUKSET. b. Millaisia sukusoluja vanhemmat tuottavat (4 erilaista)? Vastaus: VL, vl, Vl, vl

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Sukusiitoksesta sukulaistumiseen - jalostustietojärjestelmä työkaluna. Rovaniemi Susanna Back, Suomen Hippos ry

Seulontavaihtoehdot ja riskit

BIOLOGIAN YHTEISVALINTA 2011 KYSYMYS 1. Mallivastaus

- Jakautuvat kahteen selvästi erottuvaan luokkaan,

Saksanpaimenkoirien MyDogDNA-yhteenveto mitä tulokset kertovat minulle?

Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa?

Hallikaisten varhaisvaiheet ja suvun DNA-tulokset Ari Kolehmainen Suku- ja historiapalvelu Menneen jäljet

Sukukokous TERVETULOA! Järvisydän, Rantasalmi

Sikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista

Genetiikan perusteet. Tafel V Baur E. (1911) Einführung in die experimentelle Vererbungslehre. Verlag von Gebrüder Borntraeger, Berlin.

PERUSTIETOJA MEHILÄISTEN PERIMÄSTÄ

TIMO LÖNNMARKIN ISÄLINJAN GENEETTINEN TUTKIMUS

Parkinsonin tauti on monitekijäinen tauti, jonka synnyssä erilaisilla elämän aikana vaikuttavilla tekijöillä ja perimällä on oma osuutensa.

Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita. BI2 III Perinnöllisyystieteen perusteita 9. Solut lisääntyvät jakautumalla

HARVINAISTEN PERINNÖLLISTEN SAIRAUKSIEN LABORATORIODIAGNOSTIIKKA

Geenitutkimuksista. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent rebecca@rebeccajkent.com

TESTITULOSTEN YHTEENVETO

52746 Geneettinen analyysi

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä

Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio

KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: Etunimet: Nimikirjoitus: BIOLOGIA (45 p) Valintakoe klo

Genomin ylläpito TIINA IMMONEN MEDICUM BIOKEMIA JA KEHITYSBIOLOGIA

Urokset: Jalostustoimikunta ei suosittele käytettäväksi jalostukseen urosta, joka on alle 1 vuoden ikäinen.

VÄESTÖLIITON PERINNÖLLISYYSKLINIKKA, TIETOLEHTISET/ FRAX-OIREYHTYMÄ

Sikiöseulonnan jatkotutkimukset

NIPT. Non-invasiivinen prenataalitutkimus

Geenikartoitusmenetelmät. Kytkentäanalyysin teoriaa. Suurimman uskottavuuden menetelmä ML (maximum likelihood) Uskottavuusfunktio: koko aineisto

Fragiili X-oireyhtymä

Sikiön kehityshäiriöiden. Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28)

Geenitesteistä apua koiranjalostukseen kaikkia ongelmia ne eivät kuitenkaan ratkaise

BIOLOGIAN OSIO (45 p.)

BIOLOGIAN OSIO (45 p.)

Eläinjalostus. Alkujaan villit kantamuodot eläinrodut Valitaan parhaat yksilöt lisääntymään jälkeläisille parhaat ominaisuudet.

Transkriptio:

Perinnöllisyys 2 Enni Kaltiainen

Tunnin sisältö: Kytkeytyneiden geenien periytyminen Ihmisen perinnöllisyys Sukupuu Mutaatiot

Kytkeytyneet geenit Jokainen kromosomi sisältää kymmeniä geenejä (= kytkeytyneet) Kulkeutuvat meioosissa aina yhdessä ja periytyvät aina yhdessä Kytkennän kiinteydessä eroja: samassa kromosomissa olevat geenit eivät aina pariudu yhdessä (crossing over)

Crossing over Vastinkromosomien kanssa voi tapahtua geenien vaihtoa meioosin 1 keskivaiheessa (kytkeytyneet geenit sekoittuvat) Kromosomien asettuessa rinnakkain (konjugoituessa) saattavat kromosomit vaihtaa osia Näkyy mikroskoopissa Kiasmana (ristikuvio)

Crossing over Mitä kauempana toisistaan geenit sijaitsevat, sitä suuremmalla todennäköisyydellä ne joutuvat erilleen jakautuessa Tätä todennäköisyyttä pidetään usein geenien etäisyyden mittana Merkittävä tekijä ihmisten perimän rekombinaatiossa Mitkä muut tekijät ovat merki/äviä rekombinaa2ossa?

Ihmisen perinnöllisyys

Sukupuolen määräytyminen Kaksivaihtoehtoa: XX/ XY Miehen sukusolu päättää Meioosissa joko X tai Y 23. kromosomi N. 50/50 todennäköisyys h"p://www.ofcelebrity.net/photos/david- beckham- 11.jpg

läkuulla siitetään poikia, alakuulla tyttöjä", "kun naiminen suoritetaan vanhan saunan raunioilla, niin syntyy poikalapsi", "jos haluat poikaa, pane paljaalla sängyn pohjalla", "kun halutaan poikalasta, niin tekijällä pitää olla karvalakki päässä ja kintaat kädessä, "kumpi lapsen tekijöistä on kiihkoisempi lasta siitettäessä, sitä sukupuolta tulee lapsi", "poikaa hommatessa isän on otettava puukko hampaihin ja kirves käteen".

Turnerin oireyhtymä Kromosomipoikkeavuus, jossa toinen Xkromosomeista puuttuu kokonaan Oireita mm. Kehityksen hitaus sekä psyykkiset kehitysvammat, lyhytkasvuisuus ja niskapoimuja h"p://www.tokyo- med.ac.jp/genet/kry/xok.jpg

X- ja Y-kromosomit Molemmat sisältävät sukupuoli-infon lisäksi omia geenejään Y-kromosomissa niukasti geenejä (niitä ei tytöt ollenkaan saa, joten ei voi olla kovin tärkeitä :D ) X-kromosomi tosin hyvin geenirikas (750kpl) Useat sairaudet yhteydessä X-kromosomiin (Mitkä?)

X-kromosomaaliset sairaudet Useat sairauksista resessiivisiä (vaatii molemmat sairausalleelit) Miehellä tosin vain yksi X, joten yksinkin sairasalleeli riittää Esim. Punavihersokeus ja hemofilia.

Muut sukupuoliominaisuudet Myös autosomaalisissa geeneissä on sukupuoliriippuvuutta Hormonit määräävät geenien aktiivisuuden Esim. Parrakkuus Voi hypätä sukupolven yli (esim. Parrakkuuden voi periä äidiltäkin) h"p://yle.fi/vin@/yle.fi/akuu@/ne@kuvat%202003/dopinguhrit_2.jpg

Perinnöllisyyden tutkiminen Pyritään ehkäisemään haitallisten geenien ilmenemistä Auttaa geeniterapian kehityksessä Tietoa kerätään lähinnä sukututkimusten, populaatiotutkimusten sekä kaksoistutkimusten avulla Human genome project

Sukututkimus Vanhin ja käytännöllisin menetelmä tutkittaessa ominaisuuksien periytymistä Dominoivaa ominaisuutta löytyy joka sukupolvelta, resessiivistä harvemmin. h"p://www.hs.fi/viihde/argkkeli/serranon+perhe+- sarjan+musiikkia+p%c3%a4%c3%a4tyi+levyille/ 1135230611744

Kaksoistutkimus Aineistona identtiset sisarukset (täysin sama genotyyppi) ja epäidenttiset kaksoset. Yksilöiden eroavaisuudet johtuvat täysin ympäristöstä Voidaan selvittää, kuinka ratkaisevassa roolissa perimä jokaisen ominaisuuden kohdalla (esim. Älykkyys) h"p://www.google.fi/imgres?q=kaksoset&um=1&hl=fi&sa=n&biw =1680&bih=863&tbm=isch&tbnid=Xuj1G

Perinnöllisten sairauksien ehkäiseminen Geneettisiä sairauksia tunnetaan useita tuhansia Vrt. yhden geenin aiheuttamat vs. monitekijäiset sairaudet Usein kuitenkin kysymyksessä vain peritty alttius sairaudelle ( verenpainetauti, diabetes) Testataan: Geenitestillä (jos geenin rakenne tiedossa), sekvensoimalla, istukkanäytteellä tai lapsivesinäytteellä

Perinnöllisyysneuvontaa! Esim. 1 Miten suuri todennäköisyys on, että punavihersokean isän ja normaalisti värejä näkevän äidin lapset perivät punavihersokeuden, kun äidin veli on normaali ja sisar punavihersokea? Esitä perustelut periytymiskaavion avulla. (YO K80)

Perinnöllisyysneuvontaa! Esim. 2 Nainen on harvinaisen resessiivisen letaaligeenin kantaja. Miten geenin vaikutukset todennäköisimmin ilmenevät hänen lapsissaan, jos geeni a) sijaitsee autosomissa b) periytyy sukupuoleen sidonnaisesti? (YO S92)

h"p://duckman.pe"ho.com/tree/l_fi.jpg

Autosomissa dominoivasti periytyvä sairaus Sairaus ilmenee joka sukupolvessa. Geenin suhteen perimältään heterotsygootitkin yksilöt ovat sairaita Sairailla vanhemmilla voi olla terve lapsi Toisaalta taas kaksi tervettä vanhempaa ei voi saada sairasta lasta Joten ainakin toisen sairaan lapsen vanhemmista täytyy olla sairas Sairaus esiintyy molemmissa sukupuolissa yhtä todennäköisesti.

Autosomissa resessiivisesti periytyvä sairaus Sairaus voi hypätä sukupolven yli Sairausgeenin suhteen genotyypiltään heterotsygootit yksilöt ovat terveitä taudin kantajia. Sairaalla lapsella voi olla terveet vanhemmat Sairaiden vanhempien lapset ovat aina sairaita Lähisukulaisten kuten serkusten yhteiset jälkeläiset ovat todennäköisemmin sairaita kuin ei-sukulaisten lapset Sairaus esiintyy yhtä todennäköisesti miehissä ja naisissa.

X kromosomiin sitoutunut periytyminen Sairauden ilmeneminen yleisempää miehillä, kun naisilla. Jos äiti on sairas niin pojat ovat aina sairaita, sillä pojat perivät X kromosomin aina äidiltään. Jos yhdessä sukupolvessa on vain tyttöjä voi sairaus hypätä sukupolven yli.

Sairaussukupuu h"p://www02.oph.fi/etalukio/biologia/kurssi2/vaikutus.html A) Kaikkien suvun jäsenten genotyypit? B) dominoiva vai resessiivinen? C) autosomi vai sukupuolikromosomi? D) Jos 1 ja 2 saavat neljännen lapsen, millä todennäköisyydellä hän on sairas?

Sairaussukupuu vastaus B) Sairaus periytyy dominoivasti, sillä sitä tavataan joka sukupolvessa. C) Sairausgeenin täytyy sijaita autosomissa, koska sitä tavataan molemmilla sukupuolilla yhtä yleisesti. D) Vanhemmilla on 50 prosentin todennäköisyys saada sairas lapsi

MUTAATIOT

Mutaatiot 1. Geenimutaatiot 2. Kromosomimutaatiot 3. Kromosomistomutaati ot h"p://www.google.fi/imgres?q=mutaago&um=1&hl=fi&client=firefox- a&hs=vj7&sa=n&rls=org.mozilla:en- US:official&biw=

Yleisesti Mutaatiolla tarkoitetaan pysyvää muutosta yksilön perimässä Yleisimpiä aiheuttajia: UV-säteily, ionisoiva säteily, tietyt kemikaalit sekä eräät virukset Vakavuus riippuu siitä, mihin mutaatio kohdistuu (introni vs. eksoni) Autosomaalisissa soluissa mutaatioiden lopputulos voi pahimmillaan olla syöpä, sukusoluissa kehityshäiriö

1. Geenimutaatiot = Yksittäisen geenin rakenteen muutos Yhden nukleotidin muutos (pistemutaatio) Nukleotidin häviäminen Ylimääräinen nukleotidi Muu"aa koko ketjua mutaagon jälkeen!

Pistemutaatiot Hyvin yleisiä (ihmisellä 100 000 vuorokaudessa) Aiheuttaa usein yhden aminohapon muutoksen, jos sitäkään (heiluvat emäkset!) Osuu helposti myös introniin (yksi intronien merkitys?) Tautiesimerkkinä sirppisoluanemia (T -> A Glu -> Val) Malaria?

Pistemutaatio tyypit: - hiljainen mutaa2o: kodoni koodaa mutaagon jälkeen edelleen samaa aminohappoa, joten mutaagolla ei ole vaikutusta - missense- mutaa2o: kodoni koodaa eri aminohappoa - nonsense- mutaa2o: kodoni on pysähtymiskodoni, jolloin polypepgdiketjun syntegsoituminen pää"yy ennen aikojaan - neutraali mutaa2o: kodoni muu"uu toista, kemiallisesg samankaltaista aminohappoa koodavaksi kodoniksi. Muu"uneen aminohapon samankaltaisuuden vuoksi syntyvä proteiini kuitenkin toimii normaalisg.

Nukleotidien määrän muutos Huomattavasti suurempi merkitys kuin pistemutaatioille Muutos vaikuttaa emäskolmikoiden ryhmittelyyn (pahimmillaan kaikki seuraavat aminohapot muuttuvat) Usein intronit pelastavat myös tässä (seuraava eksoni luetaan oikein)

Populaatiotasolla Evoluutio perustuu pitkälti ituradan soluissa tapahtuviin geenimutaatioihin Mutaatio voi saada aikaan uudenlaisen alleelin, joka voi olla joko hyödyksi tai haitaksi Evoluution myötä hyödyllisen ominaisuuden määrä lisääntyy populaatiossa Miten nyky- yhteiskunnassa?

Kromosomimutaatiot Kromosomin rakenteen muutos Muutoksia geenien määrässä ja rakenteessa

Kromosomimutaatiot 1. Kääntymä, inversio - Kromosomista irronnut osa liitetään korjauksen yhteydessä väärinpäin 2. Kahdentuma, duplikaatio - Kromosomin osa kahdentuu - Geenien ulkopuolinen kahdentuma tuottaa toistojaksoja (yksilöiden välillä suuria eroja à käytetään yksilön tuunnistuksessa)

Kromosomimutaatiot 3. Häviämä, deleetio - Kromosomista irtoaa pala - Yleensä solunjakautumisen yhteydessä 4. Siirtymä, translokaatio - Kromosomiin liitetään pala sattumanvaraisesta toisesta kromosomista

Kromosomistomutaatiot Kromosomiluvun muutos Aneuploidia eli Yksittäisen kromosomin muutos (esim. 2n-1 tai 2n+1) Polyploidia eli peruskromosomiston monistuminen (esim. 3n tai 4n) Harvinaisia, johtaa usein keskenmenoon h"p://www.google.fi/imgres?q=kromosomi+ mutaago&um=1&hl=fi&sa=n&biw=1680&bih =863&tbm=isch&tbnid=64tWRDwgxfBFHM:&imgrefurl=h"p:/

Yhden kromosomin muutos Monosomiassa jonkin kromosomiparin vastinkromosomi puuttuu (Turnerin oireyhtymä) Trisomiassa jotain kromosomia on kahden sijasta kolme (Downin oireyhtymä) Poikkeava määrä alleleja vaikuttaa ratkaisevasti geenien ilmentymiseen (proteiinien ja RNA:n tuotto epätasapainoon)

Polyploidia Yleistä kasveilla Autopolyploidia: Yksilön oma peruskromosomisto on monistunut, jolloin useita alleeleja jokaisesta geenistä Allopolyploidia: Kromosomistot ovat peräisin eri lajeista